BERGÖN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYS. FCG Finnish Consulting Group Oy Antti Vierimaa / Merenkurkun Lintutieteellinen yhdistys

1 BERGÖN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Antti Vierimaa / Merenkurkun Lintutieteellinen yhdistys 2010

2 Sisällysluettelo Johdanto...2 1. Kevätmuutto...3 1.1. Tavoitteet...3 1.2. Menetelmät...4 1.3. Epävarmuustekijät...6 1.4. Lajisto...6 2. Syysmuutto...33 2.1. Tavoitteet...33 2.2. Menetelmät...33 2.3. Epävarmuustekijät...33 2.4. Lajisto...33 3. Pesimälinnusto...52 3.1. Tavoitteet...52 3.2. Menetelmät...52 3.3. Epävarmuustekijät...53 3.4. Pesimälajisto...53 4. Tuulivoimapuiston vaikutukset linnustoon...76 4.1. Tuulivoimalaitokset...76 4.1.1. Tuulivoimaloiden sijainnin merkitys pesimälinnustolle...76 4.1.2. Tuulivoimaloiden sijainti lintujen muuton kannalta...77 4.2. Voimajohtolinjan Maalahti-Petolahti vaikutukset...79 Käytetyt lyhenteet EUD1 NT VU EU:n lintudirektiivin liitteen I laji. Uhanalaisuusluokka, silmälläpidettävä (Near Threatened). Uhanalaisuusluokka, vaarantunut (Vulnerable).

Johdanto Tämä raportti on laadittu osana Fortum Oyj:n suunnitteleman tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Hankealue sijaitsee Maalahden kunnassa, Bergön saarella. Vastuullisena linnustoseurannan suorittajana toimii FCG Finnish Consulting Group Oy. Linnustoseuranta on toteutettu vuoden 2010 aikana ja siihen ovat sisältyneet kevät- sekä syysmuuton seuranta sekä pesimälinnustoselvitykset. Maastoselvitykset FCG Finnish Consulting Group Oy on tilannut Merenkurkun Lintutieteellisen Yhdistyksen kautta. 1. Kevätmuutto 1.1. Tavoitteet Muutonseurannan tavoitteena oli kerätä aineistoa hankkeen ympäristövaikutusten arviointia varten. Tarkoituksena oli saada tietoa hankealueen kautta kulkevasta lintujen muutosta, lintujen muuttoreiteistä Bergössä sekä hankkeen etelä- ja pohjoispuolella. Tärkeäksi tavoitteeksi nostettiin myös muuttavien lintujen muuttoreitin sekä lentokorkeuden seuraaminen suhteessa voimalaitosten suunniteltuihin sijoituspaikkoihin. Suunniteltu tuulivoimapuisto ja läheiset Naturaalueet, joissa suojeluperusteena on EU:n lintudirektiivi, on esitetty alla olevassa kartassa 1. 3 Kartta 1. Bergön tuulivoimapuiston sijainti, lähimmät Natura-alueet (sininen rasteri) ja etäisyysaluee..

4 Kevätmuutto Merenkurkussa alkaa näkyvästi yleensä huhtikuun alussa. Tavoitteena oli, että hankkeeseen budjetoituja seurantapäiviä jaetaan siten, että lintujen kevätmuutosta saataisiin mahdollisimman kattava kuva. Tähän pyrittiin jakamalla havaintopäivät tasaisesti koko kevätmuuton ajalle. Lisäksi havainnoitsijoilla oli mahdollisuus valita osa havaintopäivistä sellaisille päiville, jolloin mahdollisesti oli odotettavissa hyvää lintumuuttoa. 1.2. Menetelmät Lintujen kevätmuuttoa seurattiin huhti-toukokuussa 2010. Yhteishavainnointiaamuja oli neljä (12.4., 26.4., 7.5. sekä 17.5.). Yhteishavainnointiaamuina muuttoa havainnoitiin auringonnoususta n. viisi tuntia eteenpäin vakioidusti. Yhteishavainnoinnin tarkoituksena oli selvittää muuttavien lintujen ja lintuparvien liikkeitä eri havainnointipisteiden välillä. Havainnointipisteet on esitetty alla kartassa 2. Yhteishavainnointipäivien lisäksi huhti-toukokuussa muuttoa seurattiin kymmenenä aamuna hankealueen lähettyvillä. Seurantapisteinä olivat Korsnäsin Södra Björkö, Bergön kalasatama sekä Bredskäretin lossiranta. Huhtikuussa Södra Björkön jäätilanteen vuoksi saareen ei päästy, joten muuttoa seurattiin mantereelta käsin Korsnäsin Storkorsin kalasatamasta (etäisyys Södra Björkölle n. 5 km). Perusteluina kyseisten seurantapaikkojen valinnalle oli se, että lintuharrastajien viime vuosikymmenten aikana tekemien havaintojen perusteella varsinkin Korsnäsin Södra Björkö sekä Mustasaaren Klobbskat ovat osoittautuneet sijaitsevan parhaiten lintujen luontaisella muuttoreitillä. Suunnitteilla oleva Bergön tuulivoimapuisto sijaitsee puolivälissä näitä kahta havaintopistettä, joten oli luontevaa, että haluttiin vertailla, kulkeeko lintujen päämuuttoväylä läheltä Bergön saarta. Kaksi muuta havaintopistettä sijaitsevat lähempänä mannerta, mutta myös sekä Bredskäretin että Raippaluodon salmesta muuttaa jonkin verran lintuja. Olettamuksena oli, että molemmat salmet toimivat myös länteen ja luoteeseen pyrkivien lintujen osalta muuttoa kokoavina tulppina. Seurantapäivien välillä muuttoa seurattiin mahdollisuuksien mukaan pesimäkartoitusten ohessa (erityisesti merikotkien liikkeet hankealueella sekä kuikka- ja vesilintujen muuttoreitit). Muuttavista linnuista kirjattiin ylös laji, muuttoparvien koko, muuttosuunta, ohituspuoli sekä muuttavien lintujen arvioitu etäisyys havainnointipisteestä. Niin ikään kiinnitettiin huomiota lintujen muuttokorkeuteen, joka myös kirjattiin ylös. Muuttavien lintuyksilöiden lisäksi havainnoitsijat suorittivat jonkin verran lepäilijälaskentaa, jolloin havainnointipisteiden lähettyvillä olevilta vesialueilta saatiin laskettua viikoittain mm. vesilintu- ja lokkilintujen määrät.

Kartta 2. Linnustoseurannan havaintopisteet. 5

6 1.3. Epävarmuustekijät Muutonseurantaan varattujen resurssien rajallisuudesta johtuen seurantapäivien aikana kerättyä tietoa lintujen kevätmuutosta Bergössä ja ympäröivillä alueilla voidaan pitää ainoastaan suuntaa antavana. Täysin luotettavia tietoja varten alueella täytyisi suorittaa muutonseurantaa useana vuonna peräkkäin, jotta vuosittaisista eri lajien muuttomääristä saataisiin kattavampi kuva. Niin ikään seurantajaksojen tulisi olla yhtäjaksoisia (vähintään useita viikkoja / kevät) Monet yhteishavainnoinnissa käytetyistä havaintopisteistä sijaitsevat kaukana varsinaisesta tuulivoimapuiston hankealueesta, joten eri havaintopisteiden välisten muuttomäärien suora vertailu ei välttämättä ole mahdollista. Kauempana hankealueesta olevista havaintopisteistä on kuitenkin saatu arvokasta tietoa eri lajien muuton voimakkuudesta sekä muuttavien lintuyksilöiden kokonaismäärästä. Sääolosuhteiden vaikutuksesta lintujen muuttokäyttäytymiseen ei ole tätä seurantaa suoritettaessa ole juuri ollut mahdollista panostaa. 1.4. Lajisto Alla olevassa luettelossa on esitetty kaikki ne lajit, jotka havaittiin Bergön tuulivoimahankkeen kevätmuuton seurannan aikana. Tarpeen mukaan täydentäviä tietoja on poimittu Tiira-havaintojärjestelmästä (www.tiira.fi). Eri lajien yksilömääriä tulkittaessa on eritelty, montako muuttavaa / muutolla pysähtyneeksi tulkittua yksilöä havaittiin tuulivoimahankkeen seurantajakson aikana. Havaintoaineistoa tulkittaessa täytyy korostaa, että kenttätöissä havaitut lajit ja niiden yksilömäärät ovat vain pieni otanta todellisesta muuttolintujen määristä, jotka muuttavat Bergön sekä ympäröivän saariston kautta keväisin ja syksyisin. Kyhmyjoutsen Cygnus olor Kevään seurannassa kyhmyjoutsenia havaittiin yhteensä 391 yksilöä, joista n. 300 Bergön ympäristössä. Parhaana muuttopäivänä 12.4. havaittiin 108 kyhmyjoutsenta, joista valtaosa oli muuttavia. Bergön kalasatamassa havaituista kyhmyjoutsenista vain muutama oli muuttanut saaren päällä, loput n. 30 kalasatamasta havaittua lintua muutti saaren länsipuolitse (etäisyys suunnitelluista voimalaitoksista useita kilometrejä). Kyhmyjoutsenen muuttoreitti Merenkurkussa kulkee enemmän saaristossa kuin laulujoutsenella. Saaristossa runsaana pesivänä lajina kyhmyjoutsenia myös kiertelee maaliskuulta alkaen pesimäpaikoillaan. Bergön ympäristössä saattaa keväisin olla useita kymmenien lintujen kerääntymiä, mm. Ytterbådanilla lähellä Bergön kalasatamaa sekä Molpen sillan kupeessa olevassa sulassa.

7 Suunnitelluilla tuulivoimalaitoksilla ei vaikuttaisi olevan haittaa kyhmyjoutsenen muutolle, sillä laji muuttaa usein seuraten rantaviivaa (voimaloiden suunniteltu sijainti ei ole suoraan muuttoreitillä). Bredskäretin niemen kärjestä havaitut yksilöt olivat muuttaneet selkeästi salmea tai rantaviivaa seuraten kauempana Bergön saaresta. Laulujoutsen Cygnus cygnus EUD1 Laulujoutsenen osalta keväällä muutolla havaittujen lintujen määrä jäi hyvin pieneksi. Seurannan aikana havaittiin n. 200 muuttavaa yksilöä, joista 12.4. noin puolet. Useana vuonna laulujoutsenen muutto Merenkurkussa on alkanut jo huhtikuun alkupäivinä, joten hyviä muuttopäiviä on oletettavasti jo ollut ennen kevätmuuton seurannan alkamista Bergössä sekä muissa havaintopisteissä. Vuosittain Merenkurkun kautta pohjoiseen muuttavien laulujoutsenten määrä on useita tuhansia. Laulujoutsenen päämuuttoreitti kulkee mantereella seuraillen rantaviivaa. Tästä on saatu vuosien varrella päätelmää tukevia havaintoja mm. Maalahden Öjnan tuulivoimahankkeen kevätmuutonseurannassa sekä Vaasan Öjbergetillä säännöllisesti lintuharrastajien suorittamista seurannoista. Laulujoutsenen pääasiallisia muutonaikaisia lepäily- ja ruokailualueita lähiseudulla ovat Söderfjärdenin pellot sekä Maalahden Petolahden pellot. Metsähanhi Anser fabalis NT Merihanhi Ansar anser Havaintoja saatiin ainoastaan 16 yksilöstä hankkeen muutonseurantapaikoilta. Muutenkin suurimmat ilmoitetut kerääntymät jäivät keväällä 2010 alle 400 yksilön suuruisiksi Söderfjärdenillä. Metsähanhen perinteinen muuttoreitti kulkee mantereen päällä, mm. Kristiinankaupungin suunnalta saapuvat metsähanhet muuttavat tiettävästi Söderfjärdenin kautta koilliseen. Tarkka metsähanhen muuttoreitti ei ole tiedossa. Keväältä 2009 on havaintoja muutamista kymmenistä muuttavista linnuista Maalahden Majorsbackenilta. Tuolloin muuttoparvet seurasivat joko rantaviivaa tai muuttivat pohjoiseen/koilliseen n. Bredskäretin niemen kohdalta. Bredskäretistä suunnitellulle tuulivoimaloille on vain muutama kilometri, joten metsähanhia voi muuttaa myös Bergön saaren ylitse. Levähtämisalueenaan metsähanhi käyttää pääasiallisesti Söderfjärdenin peltoja sekä Sundominlahtea Vaasassa, joten muuttoparvetkin suuntaavat usein juuri kohti näitä alueita. Havaintojakson aikana huhti-toukokuussa havaintoja tehtiin n. 763 merihanhiyksilöstä, joista yli 700 tulkittiin muuttaviksi. Yhtenäistä muuttoreittiä Bergön kautta merihanhella ei ilmeisesti ole, sillä muuttosuunnissa oli hyvin paljon hajontaa. Bredskäretissä havaittiin eniten pohjoisiin ilmansuuntiin matkaavia merihanhia (ks. kartta 3, s. 8). Niitä meni koko rintamalla, eli havaintopaikan länsipuolelta ohittaneet parvet lensivät tuulivoima-alueen itäosien ylitse. Bergön kalasatamassa havaitut

8 merihanhet liikkuivat enimmäkseen pohjois-etelä suuntaisesti kalasataman länsipuolella. Paikallisia ja kierteleviä merihanhiparvia havaittiin myös paljon. Kartta 3. Merihanhen muuttoreitti. Kanadanhanhi Branta canadensis Kevätmuuton seurannan yhteydessä havaittiin neljä muuttavaksi tulkittavaa kanadanhanhea. Kanadanhanhi kuuluu saariston pesimälajistoon, joten muuttomatkoillakin lajia tavataan myös aivan ulkosaaristossa.

9 Valkoposkihanhi Branta leucopsis Haapana Anas penelope Valkoposkihanhen yleistyminen Merenkurkussa näkyy myös keväisten muuttoparvien lisääntymisenä. Havainnointijaksolla laskettiin yhteensä 133 muuttavaa yksilöä, joista n. 90 havaittiin hankkeen viidestä seurantapisteestä käsin. Bergössä havaittiin useita kymmeniä muuttavia yksilöitä ja lisäksi kymmenkunta kiertelevää lintua. Muuttavat linnut jatkoivat pohjoiseen noin Bergön kalasataman päältä tai vieritse. Muuttokorkeus oli noin 30-100 metriä, eli varsin matalalla. Hankealueen päällä muuttavia valkoposkia ei havaittu, vaan linnut kiersivät Bergön saaren länsipuolelta tai Bredskäretin salmesta. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että muuttavia hanhia menee joitakin parvia myös suoraan Bergön ylitse. Muuttavia tai muutolla pysähtyneiksi tulkittuja yksilöitä havaittiin yhteensä 76. Suuri osa havainnoista koski paikallisia lintuja. Tavi Anas crecca Muuttavia tai muutolla pysähtyneiksi tulkittuja yksilöitä tavattiin 174. Merenkurkun kautta muuttavien yhteissumma lienee vähintäänkin tuhansia lintuja. Sorsalintujen muuttoreitti, ks. kartta 4 alla. Sinisorsa Anas platyrhynchos Jouhisorsa Anas acuta Lapasorsa Anas clypeata Punasotka Aythya ferina Muuttavana havaittiin ainoastaan 39 yksilöä. Bredskäretin lossipaikalla oli parhaimmillaan n. 60 linnun paikallinen kerääntymä. Muuttavana havaittiin yhteensä 15 jouhisorsaa. 26 yksilöä havaittiin muuttavana. Paikallisena Bredskäretissä enimmillään n. 10 lintua. Muutolla pysähtyneeksi tulkittu lintu 22.4. Bredskäretissä. Muut havainnot koskivat pesivää kantaa. Tukkasotka Aythya fulicula Seurannassa mukana olleista havaintopisteistä havaittiin yhteensä 753 muuttavaa tukkasotkaa huhti-kesäkuussa. Havaintojen perusteella voidaan päätellä, että tukkasotkia muuttaa Södra Björköltä pohjoiseen Bergön länsipuolitse sekä Bergön itäpuolitse Bredskäretin salmen kautta. Bergön länsipuolelta muuttavat tukkasotkaparvet eivät noudattaneet erityisen tarkkaa muuttoreittiä, vaan parvia meni

10 Lapasotka Aythya marila sekä plussasta, eli kalasataman läheltä länsipuolelta sekä myös hyvin kaukaa länsipuolelta (havaintodatassa ohituspuoli +++). Muuttokorkeus havaituilla tukkasotkilla oli useimmiten hyvin matala 2-50 metriä. Muuttavien lapasotkien yhteismääräksi seurannassa saatiin 59 yksilöä. Bredskäretin ja Bergön välisestä salmesta muutti n. 25 lapasotkaa, havaittujen parvien liikkuessa lähempänä Bergön rantoja. Saaren päällä muuttavia lintuja ei havaittu. Lapasotka on Merenkurkun saariston tyyppilaji, joka esiintyy Bergön alueella melko yleisenä. Muuttoaikana tehtiin lisäksi useita havaintoja muutamien lapasotkien paikalliskerääntymistä. Näitä oli mm. Bergön kalasataman edustalla sekä Bredskäretin kärjen edustalla sekä sisälahdilla. Kartta 4. Sorsalintujen päämuuttoreitti.

11 Haahka Somateria mollissima Seurannassa havaittiin ainoastaan 1363 muuttavaa haahkaa, mikä voi antaa lajin runsaudesta väärän kuvan. Huhtikuun 12.:sta päivä alkanut muutonseuranta ajoittui haahkamuuton osalta liian myöhäiseksi, sillä haahkan päämuutto on useina vuosina jo Merenkurkussa ohitse huhtikuun puoleenväliin mennessä. Merenkurkun vuosittainen haahkamuutto lienee arviolta 10 000-20 000 lintua. Muuttavien määrän arviointia vaikeuttaa se, että pesiviä ja saaristossa kierteleviä paikallisia haahkaparvia tavataan runsaasti. Havaintojen perusteella voidaan todeta, että haahkan päämuuttoreitti kulkee varsin ulkona merellä ja seurailee saariston reunaa. Eteläisimmässä seurantapisteessä Korsnäsin Södra Björköllä haahkat havaittiin kohtalaiselta etäisyydeltä, mutta muuttolinja siirtyy seuraamaan Rönnskärin saaristoa ja jatkuu sieltä pohjoiseen kohti Mustasaaren Klobbskatia. MLY:n jäsenten viimeisten parinkymmenen vuoden aikaiset havainnot muuttavista haahkamääristä tukevat päätelmää: suurimmat keväiset haahkamuutot on aina havaittu varsin ulkona saaristossa sijaitsevista pisteistä, kuten juuri Södra Björköltä tai Klobbskatista. Kyhmyhaahka Somateria spectabilis Alli Clangula hyemalis Yksi muutolla pysähtyneeksi tulkittu lintu tavattiin 20.5. Bergön kalasataman edustalla, pienessä haahkaparvessa. Kyhmyhaahka on Merenkurkussa harvalukuinen jokavuotinen läpimuuttaja. Havaintoja tehdään vuosittain n. 2-5 yksilöstä. Allin osalta muuttavien yksilöiden määräksi seurantajaksolla saatiin 2457 lintua. Suurimpia päiväsummia olivat mm. Bergön kalasatamassa 20.5. 509 lintua pohjoiseen, Södra Björköllä 6.5. 720 paikallista lintua sekä 22.5. Raippaluodon Klobbskatissa iltamuutolla 786 allia pohjoiseen. Alli voidaan mustalinnun ja pilkkasiiven ohella lukea arktisiksi vesilinnuiksi, joiden päämuutto tapahtuu toukokuun puolenvälin jälkeen. Alli muuttaa runsaslukuisena Pohjanlahden läpi arktisille pesimäseuduilleen. Vuosittain Merenkurkussa läpimuuttajien määrä lienee kymmeniä tuhansia. Seurannan havaintojen perusteella Bergön länsiosien ylitse muuttaa alleja kohtuullisesti. Erityisesti arktiselle muutolle tyypillisen iltamuuton aikana alliparvia havaittiin muuttavan pohjoiseen aivan Bergön kalasataman päältä tai vieritse länsipuolelta. Muuttokorkeus iltamuutolla oli alkuillasta 50 200 metriä. Myöhemmin illan hämärtyessä muuttavat parvet nousivat yhä korkeammalle taivaalle, jopa yli 500 metrin korkeuteen (arktisten vesilintujen muuttoreitti, ks. kartta 5). Allin osalta suunnitellulla tuulivoimapuistolla tuskin on muuttoa häiritsevää vaikutusta, sillä alli seuraa muutolla mielellään rannikon selkeitä muotoja, kuten rantaviivaa tai salmia. Havaintojaksolla ei havaittu kertaakaan, että muuttoparvia olisi muuttanut Bergön saaren keskiosien ylitse.

12 Mustalintu Melanitta nigra Mustalintu on runsaimmista muutolla havaittavista vesilinnuista Merenkurkussa. Seurantapisteiden kevätmuuton saldoksi saatiin 8229 muuttavaa mustalintua. Summa sisältää kaikki seurantapisteiltä Tiiraan ilmoitetut mustalinnut kevään ajalta. Mustalinnun muuttoreitti noudattelee samaa linjaa kuin esim. allilla. Noin 20km Bergöstä etelään sijaitsevalla Södra Björköllä mustalinnut havaittiin kohtuulliselta etäisyydeltä (+ tai ++) ja muuttosuunta näillä parvilla oli pohjoiseen. Bergön kalasatamasta havaitut linnut puolestaan menivät jo hieman kauempana merellä ja saariston yllä (etäisyys +++). Saariston vuoksi myös muuttokorkeus oli hieman suurempi. Yksittäisiä pieniä mustalintuparvia kierteli tai muutti Bredskäretin salmen kautta. Näistä suurin parvi oli 47 lintua, joka muutti veden pintaa seuraillen salmen puolivälistä. Myös kohtuullisen suuria paikalliskerääntymiä havaittiin: 6.5. Södra Björköllä 1500p ja 10.5. Raippaluodon Klobbskatissa 2500p. Bergön alueella muutolla pysähtyneitä mustalintuja havaittiin pieniä määriä, n. sadan linnun parvia. Nämä eivät liikkuneet suunnitellun tuulivoimapuiston alueella. Pilkkasiipi Melanitta fusca Muuttavien yhteismääräksi keväältä saatiin 4383 yksilöä. Summa sisältää kaikki Tiiraan seurantapisteiltä ilmoitetut havainnot. Muuttoreitti oli havaintojen perusteella samankaltainen kuin mustalinnulla lajit muuttavat varsin yleisesti myös sekaparvina. Muutolla pysähtyneitä ja kierteleviä lintuja havaittiin mustalinnusta poiketen enemmän myös Bergön rannoilla, mm. Bredskäretin salmessa sekä Bergön kalasatamassa. Suurin kalasataman edustalla havaittu kerääntymä oli 4.5. havaittu 350 lintua. Kierteleviä muutaman linnun pilkkasiipiparvia liikkui jatkuvasti päivittäin myös hankealueen kaikissa osissa. Bergön sisälahdet ja pienet lammet ovat pilkkasiiven parinmuodostuksen kannalta tärkeitä paikkoja. Suunnitteilla olevilla tuulivoimaloilla saattaisi olla haitallista vaikutusta alueella liikkuville soidintaville pilkkasiiville.

13 Kartta 5. Arktisten vesilintujen muuttoreitti. Telkkä Bucephala clangula Telkän osalta seurantajakson muuttomääräksi saatiin vaatimattomat 1449 yksilöä. Yhteissumma olisi ollut moninkertainen, mikäli huhtikuun alussa olisi ollut enemmän havainnointia. Telkän paikalliskerääntymistä Bergön ympäristössä saatiin kuitenkin huhti-lokakuun välisenä aikana paljon hyödyllistä tietoa (syksyn kerääntymät esitelty raportin syysmuutto-osiossa). Telkkä on yksi runsaslukuisimmin esiintyvistä vesilinnuista alueella. Telkkiä muuttaa Bergön saaren molemmin puolin pohjoiseen ja jonkinlainen telkkien suosima väylä näyttäisi kulkevan myös tuulivoima-aluerajauksen luoteisnurkan läpi.

14 Uivelo Mergus albellus Muuttavia ja muutolla pysähtyneitä tavattiin yhteensä 20 yksilöä. Bredskäretissä havaittiin 2 pohjoiseen muuttavaa ja parhaimmillaan 10 paikallista lintua. Myös Bergön kalasatamassa laji havaittiin, paikallisena oli yksi pari 4.5. Muut havainnot olivat kaikki Klobbskatista. Tukkakoskelo Mergus serrator Muuttavana havaittiin peräti noin 2134 tukkakoskeloa. Parhaana muuttopäivänä Södra Björköllä havaittiin miltei 350 muuttavaa. Muuttoreitti ohjautui tällöin läheltä ja melko läheltä rantaa pohjoiseen. Niin ikään Bergön kalasatamassa suuri osa muuttavista tukkakoskeloista muutti läheltä länsipuolelta (+) tai päältä (+-) Isokoskelo Mergus merganser Teeri Tetrao tetrix Kaakkuri Gavia stellata Muuttavana tai muutolla pysähtyneeksi tulkittiin 1468 yksilöä. Bredskäretin lossipaikan ympäristössä oli mainittava paikalliskerääntymä 13. 21.4. Enimmillään lintuja oli 124 paikallista. Todellinen lepäilijöiden määrä voi olla pari sataa edellä mainittua muuttomaksimia pienempi johtuen siitä, että samat isokoskelot ovat voineet viihtyä lossirannassa usean päivän ajan. Isokoskelon muuttoreitti näyttäisi pääosin suuntautuvan Södra Björkön kautta Bergön länsipuolitse. Havaintopisteissä koskeloparvet menivät pääosin lännen puolelta läheltä tai kohtuullisella etäisyydellä. Bergön kalasatamasta tarkasteltuna osa muuttoparvista meni jo kaukana lounais- / länsipuolelta ohitse. Loput, arviolta 20 30 % koko havaitusta muuttomäärästä jakautui lähempänä mannerta kulkevalle muuttoreitille. Tähän viittaisivat Bredskäretin salmessa sekä Raippaluodon salmessa havaitut muutamat muuttoparvet. Pesimäajan ulkopuolella havaittiin 21.4. Bergön kalasatamassa 9 yksilöä, joista 6 paikallista, 2 pulisevaa sekä yksi matkalennossa länteen. Muut teerihavainnot on esitetty pesimälinnuston yhteydessä. Kaakkureita havaittiin muuttavana 1332 yksilöä. Kuikkalintujen muuttoreitti näyttää jonkin verran hajoavan niiden saapuessa etelästä Merenkurkkuun. Vielä Kristiinankaupungin edustalla muuttoreitti näyttäisi olevan suhteellisen kapea, mutta Merenkurkun saaristo jakaa kuikkalintujen muuton laajemmalle rintamalle. Tämän vuoksi muuttajia nähdään rannikolta aivan ulkosaaristoa myöten. Hankealueella kaakkureita muutti suoraan Bergön ylitse, pääosan muutosta kohdistuessa Bergön kalasataman molemmin puolin. Tarkasteltaessa Södra Björkön havaintopistettä n. 20 km etelämpänä, voidaan todeta, että kuikkaan verrattuna kaakkurit muuttivat keskimäärin hieman lähempänä rannikkoa. Näin ollen muuttoreitti ohjautui enemmän Bergön saaren päälle kuin kuikalla. Ks. kuikkalintujen muuttoreitti kartasta 6.

15 Kuikka Gavia arctica Kuikkia havaittiin kevätmuutolla yhteensä 5098 yksilöä. Havainnoissa on luettu mukaan kaikkien seurannassa olleiden pisteiden kaikki Tiiraan ilmoitetut havainnot. Mustasaaren Klobbskatissa havaittujen kuikkien määrä korostuu, sillä paikalla on keväisin aktiivista havainnointia. Suurimmat Klobbskatin päiväsummat olivat 1582 ja 1300 muuttavaa kuikkaa 21. 22.5 (havainnoitsija seurannan ulkopuolinen). Kartta 6. Kuikkalintujen muuttoreitti. Bergössä yhteenlaskettu kuikkien määrä oli 100 yksilöä. Nämä yksilöt muuttivat valtaosin Bergön kalasataman ylitse / vieritse tai länsipuolella kauempana merellä (+++). Yhtenä havaintopäivänä kuikkia muutti myös Bredskäretin salmen kautta 17

16 lintua, jotka eivät kuitenkaan ylittäneet tuulivoimavarausaluetta. Kuikan muuttoreitti etelämpänä Södra Björköllä kulki havaintojen perusteella kohtalaisella etäisyydellä saaren länsipuolella (suurimmalla osalla etäisyys ++ ja muuttosuunta N). Tästä voi päätellä, että linnut saavuttivat Bergön saaren noin Bergön kalasataman kohdalla tai sen länsipuolella. Jääkuikka Gavia adamsii Kuikkalaji Gavia sp. Jääkuikka on Merenkurkussa säännöllinen läpimuuttaja, josta tehdään vuosittain n. 10 30 havaintoa. Lähimmät jääkuikkahavainnot: 2 Klobbskatissa, 1 Södra Björköllä sekä yksi Rönnskärin luontoasemalla. Ilmeisesti myös Bergön ylitse muuttaa kuikkalintujen joukossa vuosittain muutamia jääkuikkia. Kuikkalintumuuttoa havainnoitaessa varsinkin kauempana muuttavia lintuja ei voida aina määrittää lajilleen. Kaikkiaan kevään aikana havaittiin seurantapisteissä 11300 muuttavaa kuikkalintua lajilleen määritettyjen kaakkureiden ja kuikkien lisäksi. Muuttoreitti kuikkalinnuilla hajaantuu Merenkurkussa: pääosa Södra Björköllä havaituista gavioista näyttäisi muuttaneen kohtalaisella etäisyydellä (++), mutta muuttoa näkyi myös kauempana merellä (+++). Samanlaisia havaintoja tehtiin myös Bergön kalasatamasta, jossa osa muutosta meni suoraan päältä tai vieritse. Toinen muuttoreitti näytti kulkevan ulompana, noin 2-3 kilometrin päässä länsi- /lounaispuolella. Seurannan kannalta mielenkiintoisimpia ovat kuikkalintuhavainnot, joissa parvia on muuttanut Bergön saaren päältä. Hajontaa kuikkalintumuutossa oli jonkin verran. Muuttoparvia meni myös hankealueen päältä, sekä sen luoteisosien että eteläosien ylitse. Parvet olivat suurehkoja, 10 30 lintua ja niiden muuttokorkeus vaihteli n. 150 400 metrin välillä. Silkkiuikku Podiceps cristatus Havaittiin 14 muuttavaa yksilöä, 1-2 linnun parvissa. Silkkiuikku muuttaa yleensä aina matalalla vedenpinnassa, joten tuulivoima-alueella laji ei liiku. Suuri 92 linnun paikallinen kerääntymä havaittiin 21.4. Bredskäretin salmessa. Härkälintu Podiceps grisegana Seurannan aikana havaittiin 159 muuttavaa härkälintua. Muuttoreitti kulki Bergön länsipuolelta. Bergön kalasatamasta mm. 20.5. havaitut 27 muuttavaa menivät kaikki ++ tai +++, eli Rönnskärin saariston puolelta. Silkkiuikun tavoin härkälintu välttää muutolla maa-alueiden ylittämistä ja arktinen muutto kulkee selkeitä vesialueita seuraten.

17 Mustakurkku-uikku Podiceps auritus Muutolla havaittiin vain 5 yksilöä. Mustakurkku-uikku ei yleensäkään ole kovin näkyvä muuttolaji, eikä muutonaikaisia kerääntymiä havaita kovin usein. Kartta 7. Merimetson muuttoreitti. Merimetso Phalacrocorax carbo Merimetsoja havaittiin muuttavana 1713 yksilöä. Muuttoparvia havaittiin mukavasti myös kahtena yhteisseurantapäivänä, 12.4. sekä 21.4. Muuttoreitti näyttäisi kulkevan mantereen rannikkoa seuraillen kohti pohjoista (ks. kartta 7). Uloimpana saaristossa sijaitsevassa Klobbskatin havaintopisteessä muuttavia merimetsoja meni paljon

18 vähemmän kuin samana päivänä esimerkiksi Raippaluodon salmesta. Myös eteläisimmän havaintopisteen Södra Björkön havainnot osoittavat, että muuttoparvet seurailivat tarkemmin mantereen rannikkoa. Noin 200 merimetsoa muutti Bergön saaren ylitse, joista noin 100 suunnitellun tuulipuiston ylitse. Muuttokorkeus oli havaintoilmoitusten mukaan matala n. 100 200 metriä. Mehiläishaukka Pernis apivorus EUD1, NT Muuttavana seurantapaikoilla havaittiin 4 mehiläishaukkaa, joista 3 muutti suoraan suunnitellun tuulivoimapuiston ylitse. Muuttavat linnut havaittiin Storfurusanin tuulenmittausmaston vierestä. Lentokorkeus linnuilla oli n. 200-300 metriä. Muuttavien petolintujen osalta Storfurusanin hakkuuaukea tarjoaa poutasäällä hyviä nousevia ilmavirtauksia. Petolinnut todennäköisesti jäävät hetkeksi hakkuun ylle ja nostavat termiikeissä muuttokorkeuttaan ennen Bergön pohjoispuolisen vesialueen ylitystä. Merikotka Haliaeetus albicilla EUD1, VU Seurantapäivien aikana havaittiin 62 muuttaviksi tulkittua merikotkaa, joista 35 Bergöstä tai sen eteläpuolisilta alueilta (mukaan lukien Södra Björkö ja Storkorsin kalasatama, jossa havainnoitiin vielä meren ollessa jäässä). Bergön kalasatamassa tehtyjen muuttohavaintojen (22 yksilöä) perusteella pohjoiseen muuttaneet merikotkat menivät lähes kaikki havaintopisteen itäpuolelta, eli hyvin läheltä suunniteltua tuulivoimapuistoa tai sen päältä. Samoin tuulivoimalaitosalueen päällä havaittiin kierteleviä merikotkia. Keväisten muuttavien merikotkien luotettavan määrän arvioimiseksi havainnointia täytyisi olla samoilla havaintopaikoilla jokaisena viikonpäivänä koko muuttoaikana. Muuttavien lintujen lisäksi kierteleviä pesimättömiä lintuja liikkuu Bergön alueella mahdollisesti jopa useita kymmeniä yksilöitä, ainakin muuttoaikana. Ruskosuohaukka Circus aeruginosus Vain yksi muuttava ruskosuohaukka tavattiin 22.5. Södra Björköllä, jossa muutti naaraslintu. Lisäksi ruskosuohaukkoja tavattiin seurannan ulkopuolella mm. Rankelönissä (n. 10km tuulivoima-alueesta SE), jossa ilmeisesti oli pari reviirillä. Sinisuohaukka Circus cyaneus Havaittiin 3 muuttavaa lintua, joista 2 Bergön kalasatamasta. Toinen näistä muutti läheltä kalasataman itäpuolelta pohjoiseen. Kanahaukka Accipiter gentilis Ei havaintoja selkeästi muuttavista linnuista. Södra Björköllä sekä Mustasaaren Klobbskatissa havaittiin kiertelevä yksilö kummassakin. Varpushaukka Accipiter nisus

19 Hiirihaukka Buteo buteo Havaintoja 11:sta yksilöstä, joista 7 oli selkeästi muuttavia. Näiden perusteella muuttoreitistä ei voi tehdä päätelmiä. Havaittiin ainoastaan 5 muuttavaa hiirihaukkaa, joista kaksi Bredskäretistä. Kartta 8. Piekanan muuttoreitti. Piekana Buteo lagopus Seurannassa havaittiin 12.4. 1.5. välisenä aikana 157 muuttavaa piekanaa, joista 108 Bergön ympäristössä. Parhaana muuttopäivänä 20.4. havaittiin Bergön kalasatamasta

20 58 muuttavaa piekanaa, jotka ylittivät Bergön saaren. Kyseisen päivän havainnot kuvastavat hyvin sitä ennakkokäsitystä, joka piekanoiden muuttoreitistä oli ennen hankkeen YVA-menettelyä. Bredskäretin niemen kärki on aikoinaan ennen tuulivoimaloiden rakentamista ollut hyvä piekanamuuton seurantapaikka, jossa kuulopuheiden mukaan on havaittu jopa satoja muuttavia piekanoja päivässä. 20.4. havaituista 58 piekanasta peräti 54 ohitti kalasataman itäpuolelta. Etäisyys kalasatamaan oli kohtalainen tai melko suuri (havainnoissa tai ---), eli linnut muuttivat melko tarkkaan suunniteltujen tuulivoimaloiden kohdalta pohjoiseen tai koilliseen. Lintujen muuttokorkeus oli melko matala (^ tai ^^). Piekanan muuttoreitti on esitetty kartassa 8. Kalasääski Pandion haliaetus EUD1, NT Kalasääskiä havaittiin 9 muuttavaa yksilöä, joista 2 Bredskäretissä. Nämä linnut muuttivat läheltä niemenkärkeä. Bergössä kalasääskeä ei havaittu kevätmuuton yhteydessä. Osaltaan tähän varmasti vaikuttaa se, että saaren lähettyvillä on varsin niukasti matalia, reheviä lahtia, joilla kalasääski voisi kalastaa. Tuulihaukka Falco tinnunculus NT Muuttavana havaittiin 14 yksilöä, joista Bergön ympäristössä 4. Kaksi tuulihaukkaa muutti noin hankealueen päältä. Ampuhaukka Falco columbarius EUD1, VU Ainoastaan yksi muuttava ampuhaukka havaittiin Mustasaaren Klobbskatissa. Nuolihaukka Falco subbuteo Havaintoja tehtiin noin 17:sta yksilöstä. Paikallisena kierteleviä tai saalistavia lintuja oli Bergön pohjoisosissa 1 lintu ja Storfurusanin tuulenmittausmastolta havaittiin kaksi kiertelevää lintua, joista toinen jatkoi pohjoiseen. Havaintoja kiertelevistä linnuista tehtiin myös Södra Björköltä sekä Rankelönin saarelta. Nämä koskenevat kuitenkin jo reviirillä olevia lintuja. Muuttohaukka Falco peregrinus Nokikana Fulica atra Yksi muuttohavainto tehtiin Bredskäretissä, jossa 13.4. klo. 7.50 meni päältä muuttava yksilö pohjoiseen. Muuttohaukka on Merenkurkussa harvalukuinen läpimuuttaja, josta tehdään yleensä alle 10 havaintoa keväässä. Muutolla pysähtyneeksi tulkittu yksilö havaittiin 21. 22.4. Bredskäretissä. Bergössä Brädhällanilla tavattiin myös yksi lintu, joka osoittautui myöhemmin kesällä pesiväksi.

21 Kurki Grus grus EUD1 Seurannan aikana havaittiin 1530 kurkea, joista peräti 1057 yhden päivän aikana 21.4. Raippaluodon Klobbskatissa. Bergön saaren ylitse muutti ainoastaan n. 50 kurkea, joista arviolta 30 läheltä suunniteltuja tuulivoimaloita. Vertailutietona voidaan mainita, että samalla ajanjaksolla n. 15. 25.4. Vaasan Söderfjärdenillä oli paikallisena 500-700 kurkea, joista lähti useana päivänä muutolle satoja lintuja. Kurkien muuttoreitti kulkee todennäköisesti mantereella lähellä rannikkoa, joten etelästä saapuvista kurjista suuri osa ohittaa Bergön saaren mantereelta, usean kilometrin päästä. Tosin muutamia pienehköjä muuttoparvia matkasi kohti pohjoista myös meren puolella, Rönnskärin saariston ylitse. Useita vuosia säännöllisesti jatkuneesta kurkiseurannasta keväisin ja syksyisin on saatu suhteellisen luotettavia tietoja kurkien muuttoreiteistä erityisesti Söderfjärdenin peltojen ja Raippaluodon väliseltä alueelta. Keväisin osa kurjista jatkaa Söderfjärdenin kautta kohti Raippaluotoa, josta muuttoparvet jatkavat Merenkurkun yli Ruotsiin. Meriharakka Haematopus ostralegus Seurannan aikana havaittiin 188 muuttavaa tai muutolla pysähtyneeksi tulkittua yksilöä. Södra Björköllä muutto meni melko läheltä länsipuolelta (+ ja ++). Bredskäretin lossipaikalla havaittiin enimmillään 32 paikallista lintua. Pikkutylli Charadrius dubius Ei muuttohavaintoja. Ainoastaan yksi paikallinen havaittiin Bergön kalasatamassa 20.5. Tylli Charadrius hiaticula Tyllejä havaittiin 19 muuttavaa, joista Södra Björköllä 18. Kapustarinta Pluvialis apricaria EUD1 Muuttavana havaittiin 9 yksilöä. Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus Muuttavana havaittiin ainoastaan 404 töyhtöhyyppää. Pieni määrä johtuu siitä, että töyhtöhyypän päämuutto meni keväällä 2010 jo maalis-huhtikuun vaihteessa. Suurin päiväsumma oli 130 lintua Halsön pohjoisosista 31.3. Varsinaisessa seurannassa Raippaluodon salmessa havaittiin 12.4. 87 lintua. Bergön havaintopisteissä päästiin vain hieman alle 30 linnun päiväsummiin. Vuodelta 2009 on kuitenkin töyhtöhyypästä muutonseurantahavaintoja, joiden perusteella muuttolinja kulkisi aivan rannikkoa seuraillen kohti pohjoista. Havaintopiste sijaitsi tuolloin Maalahden Majorsbackenilla. Sieltä käsin seurattuna suurimmat töyhtöhyyppäparvet muuttivat kaukana lännessä, eli osittain jo jäälakeuksien yllä. Vertailutietona käytettiin kahden päivän aikana muuttaneita 747 yksilöä.

22 Lapinsirri Calidris temminckii Yhteensä havaittiin 9 muuttavaa yksilöä Korsnäsin Södra Björköllä 23. 25.5. välisenä aikana. Lajia ei havaittu seurannan aikana Bergön ympäristössä. Lajista on muuttohavainto toukokuulta 2009, jolloin Bergön kalasatamassa havaittiin n. 20 muuttavaa lapinsirriä. Linnut muuttivat saaren ohitse melko kaukaa länsipuolelta. Kuovisirri Calidris ferruginea Suosirri Calidris alpina Ainoastaan 6 pohjoiseen muuttavaa yksilöä havaittiin 25.5. Södra Björköllä. Laji on Merenkurkussa harvalukuinen läpimuuttaja. Yhteensä muuttavana havaittiin 333 yksilöä, joista 316 Södra Björköllä. 13 muuttavaa havaittiin myös Bergön kalasatamasta, jossa linnut muuttivat saaren ohitse länsipuolelta veden pinnassa. Suokukko Philomachus pugnax EUD1, NT Muuttavia suokukkoja ei havaittu seurannassa. Lajin keväiset kerääntymisalueet ovat kaikki mantereen puolella, mm. Söderfjärdenin peltoalue sekä Vaasan Sundominlahden rannat ovat pääasiallisia levähdysalueita Merenkurkussa. Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus Yksi havainto muutolla pysähtyneestä: 6.5. Korsnäs, Södra Björkö 1 paikallinen. Laji muuttaa huhti-toukokuussa Merenkurkun kautta pohjoiseen. Tiedossa olevien havaintojen perusteella jänkäkurppa on syksyisin saaristossa yleisempi kuin keväisin. Taivaanvuohi Gallinago gallinago Kevätmuuton seurannassa havaittiin ainoastaan 5 yksilöä, jotka eivät kuitenkaan olleet selkeästi muuttavia. Näistä 4 havaittiin Södra Björköllä ja 1 Korsnäsin Bredskäretissä. Lehtokurppa Scolopax rusticola Muuttavia tai muutolla pysähtyneiksi tulkittuja yksilöitä ei havaittu. Punakuiri Limosa lapponica NT Muuttavana havaittiin yhteensä 81 yksilöä, joista 75:n linnun parvi laskeutui 15.5. paikalliseksi Klobbskatiin. Muut 5 muuttavaa havaittiin Södra Björköllä. Pikkukuovi Numenius phaeopus Havaittiin 93 muuttavaa yksilöä. Södra Björköllä parhaana päivänä 46 muuttavaa, jotka matkasivat pohjoiseen läheltä länsipuolelta. Bergön kalasatamassa havaittiin 8 linnun parvi, joka muutti pohjoiseen läheltä itäpuolelta. Seurannan havaintoja on niin

23 niukasti varsinkin Bergöstä, ettei muuttoreitin arvioiminen ole mahdollista. Vuosien varrella kertyneen tiedon valossa voidaan kuitenkin todeta, että pikkukuovi kuuluu niiden arktisten kahlaajalintujen joukkoon, joita tavataan toukokuussa muuttavana nimenomaan saaristossa. Isokuovi Numerius arquata Havaittiin 169 muuttavaa kuovia seurantajaksolla. Näistä valtaosa havaittiin Bredskäretin lossirannasta sekä Raippaluodon salmesta. Bredskäretissä tavattiin suurempia muuttoparvia (mm. 27 linnun parvi), kun taas Bergön saarella tehtiin havaintoja vain yksittäisistä linnuista. Myös toisessa saaressa, Södra Björköllä, kuovihavainnot koskivat yksittäisiä lintuja. Mustaviklo Tringa erythropus Muuttavana havaittiin vain 13 yksilöä, joista 9 Södra Björköllä. Punajalkaviklo Tringa totanus Havaittiin 26 muuttavaa, joista peräti 10 Södra Björköllä 6.5. Muutto kulki eteläisimmässä havaintopisteessä länsipuolelta, melko läheltä rantaa. Bergössä lajista tehdyt havainnot koskivat pesivää kantaa. Valkoviklo Tringa nebularia Muuttavia ja muutolla pysähtyneiksi tulkittuja valkovikloja havaittiin 58. Yksittäisiä muuttavia lintuja havaittiin miltei kaikissa havaintopisteissä. Muuttoreitistä ei voi tehdä päätelmiä tällä aineistolla, sillä havaintoja kertyi niin saaristosta kuin mantereeltakin. Myös lintujen muuttosuunnat vaihtelivat suuresti. Metsäviklo Tringa ochropus Havaittiin ainoastaan 9 muuttavaa yksilöä. Metsäviklo on yleinen läpimuuttaja alueella. Liro Tringa glareola EUD1 Havaittiin ainoastaan 24 muuttavaa liroa. Suomen runsaslukuisimpana kahlaajana liro on Merenkurkussakin runsas läpimuuttaja. Muutto on useina vuosina kuitenkin melko näkymätöntä. Parhaimman esiintymiskuvan liron muutosta tarjoavatkin muutolla pysähtyneiden lintujen paikalliset kerääntymät. Tällaisia ei havaittu hankealueella Bergössä. Rantasipi Actitis hypoleucos Ei muuttohavaintoja. Karikukko Arenaria interpres

24 Kaikkiaan havaittiin 16 muuttavaa yksilöä, jotka jakaantuivat tasaisesti Södra Björkön, Klobbskatin sekä Raippaluodon salmen välillä. Yleinen pesimälaji ulkosaaristossa, joten muuttohavainnotkin painottuvat sinne. Bergön kalasataman havainnot koskivat reviirillä olevaa paria. Vesipääsky Phalaropus lobatus Vain yksi muuttohavainto: Södra Björkö, 2 pohjoiseen 26.5. läheltä länsipuolelta. Merikihu Stercorarius parasiticus Muutolla havaittiin peräti 131 merikihua. Määrään ei ole laskettu paikallisena tai kiertelevänä tavattuja yksilöitä. Eteläisimmässä havaintopisteessä Södra Björköllä muuttavat merikihut menivät verrattain läheltä havaintopistettä, osa jopa päältä tai vieritse. Samansuuntaisia havaintoja saatiin myös Bredskäretin salmesta, jossa selkeästi muuttavia merikihuja meni koilliseen vajaa 10 yksilöä salmen puolivälistä. Merikihuja havaittiin muuttavana muutamia myös suoraan suunnitellun tuulivoimapuiston ylitse muuttokorkeus näillä yksilöillä oli n. 200-300 metriä. Pikkulokki Larus minutus Yhteensä havaittiin 37 muuttavaa pikkulokkia. Suurin parvi a11 lintua havaittiin Raippaluodon salmesta 24.5. Muuten havainnot koskivat lähinnä yksittäisiä lintuja. Lähimpänä hankealuetta havaittiin mm. Södra Björköllä sekä Bredskäretissä. Naurulokki Larus ridibundus VU Kalalokki Larus canus Muuttavien ja muutolla pysähtyneeksi tulkittujen yhteismäärä on n. 2500 yksilöä. Suurin muutto Korsnäsin Storkorsin kalasatamassa 21.4. 940 muuttavaa lintua. Bredskäretin niemen kärjessä huhtikuun lopulla oli myös paikalliskerääntymä, vajaa 400 lintua. Bergön kalasatamassa havaittiin maksimissaan n. 150 linnun päiväsummia, joista ainakin osa oli paikallisia lintuja. Naurulokin päämuuttoreitti kulkee rannikkoa seuraillen pohjoiseen. Suuria, tuhansien naurulokkien, huhtikuisia kerääntymiä on 2000-luvulla ilmoitettu mm. Korsnäsin Västanlidista. Päämuuttoreitin sijoittumista mantereen rannikolle tukevat myös v. 2009 muutonseurantatiedot Maalahdesta, jossa mm. Majorsbackenilta havaittiin 5.- 8.4.2009 päiväsummina 519 ja 361 linnun muutot. Ko. päivinä muutto kulki havaintopaikkaan nähden melko kaukana lännessä (++ - ++++), eli muuttoparvet ovat tällöin lentäneet n. Bredskäretin salmen yllä ja siitä itään n. kahden kilometrin rintamalla. Muuttavana havaittiin vain 716 yksilöä. Bergön kalasatamassa havaituista linnuista reilu 100 muutti saaren ylitse, hieman hankealueen pohjoispuolelta. Myös Bredskäretin salmessa havaittiin kalalokkimuuttoa, muuttoparvet suuntasivat pohjoiseen n. salmen puolivälistä.

25 Selkälokki Larus fuscus VU Muuttavana havaittiin 26 selkälokkia, joista 12 Bergössä. Bergön kalasatamassa havaitut 5 lintua muuttivat kaikki läheltä itäpuolelta. Bredskäretin salmessa havaitut puolestaan muuttivat kaikki salmen itärantaa seuraillen. Harmaalokki Larus argentatus Merilokki Larus marinus Räyskä Sterna caspia Kalatiira Sterna hirundo Muuttavana havaittiin ainoastaan 333 yksilöä. Harmaalokin muutto ajoittuu alkukevääseen, joten päämuutto oli seurannan alkaessa jo ohitse. Suunnitellun tuulipuiston paikalla ei havaittu muuttavia harmaalokkeja. Havaittiin 45 muuttavaa yksilöä, joista 21.4. Bergön kalasatamassa 12 lintua. Nämä muuttivat kohtalaiselta etäisyydeltä itäpuolelta, eli hyvin läheltä hankealueen luoteisreunaa. Oletettavaa on, että esim. juuri lokkilinnut siirtyvät Tallörsbådanin kautta Brädhällanille, jonne ne laskeutuvat. Lokkeja houkuttavat Brädhällanille ainakin keväällä matalille lahdille kutemaan nousevat kalat. Seurannassa havaittiin ainoastaan 4 muuttavaa räyskää kaikki räyskää koskevat havainnot tulivat Raippaluodon Klobbskatista. Ainoastaan 11 kalatiiraksi määritettyä havaittiin muutolla. Lapintiira Sterna paradisaea Seurannassa havaittiin yhteensä 547 muuttavaa lapintiiraa, melkein kaikki havainnot olivat Södra Björköltä tai Raippaluodon Klobbskatista. Kala / lapintiira Sterna hirundo / paradisaea Ruokki Alca torda Lajilleen määrittämättömiä tiiroja havaittiin muutolla 1303 yksilöä. 24.5. iltamuuton yhteisseurannassa havaittiin Bergön ympäristössä n. 500 muuttavaa tiiraa, joista kalasatamassa n. 300 ja Bredskäretin salmessa 227 yksilöä. Samaan aikaan saaren päällä ei tiiroja muuttanut, joten muuttoreitti näyttäisi kulkevan molemmin puolin saarta selkeästi vesistöä seuraillen. Ruokkeja havaittiin muuttavana 668 yksilöä, joista n. 90 Södra Björköllä. Muuttoreitti kulkee ulkona saaristossa, sillä jo Södra Björkön kohdalla ruokit muuttivat melko kaukana lännessä (etäisyys ++). Samoin Raippaluodon Klobbskatissa muutto ohjautuu melko kauas rannasta. Ruokin pesimäkolonioita on mm. Rönnskärin saaristossa (yli 300 reviiriä). Bergössä ruokkeja havaittiin säännöllisesti kalastamassa kalasataman edustalla muutamia yksilöitä.

26 Riskilä Cepphus grylle Muuttavana havaittiin ainoastaan 26 yksilöä. Bergön seudulta ainoastaan yksittäishavainnot paikallisesta linnusta kalasatamasta sekä Bredskäretistä. Uuttukyyhky Columba oenas 7 muuttavaa havaittiin, joista 4 Bredskäretissä. Linnut muuttivat mantereen rannikkoa seuraten. Sepelkyyhky Columba palumbus Käki Cuculus canorus Tervapääsky Apus apus Käenpiika Jynx torquilla Seurannassa havaittiin 1399 muuttavaa sepelkyyhkyä. Södra Björköllä määrät jäivät pieniksi. Bredskäretissä havaittiin jo 200-300:n linnun päiväsummia. Muutto ohjautui salmen ylitse pohjoiseen siten, että arviolta yli 80% linnuista ohitti niemen kärjessä olevan havaintopisteen hieman idän puolelta. Bergön kalasatamassa havaittiin muutama etelää kohti muuttava parvi. Kesäkuussa havaittiin vielä sepelkyyhkyllä jonkinlaista muuttoa. Tällöin linnut muuttivat korkealla (300-400m) pohjoiseen ensin salmen yli ja kääntyivät sitten kohti luodetta. Havaintoja seitsemästä yksilöstä, joista selkeästi muuttavana havaittiin yksi. Muutonseurantapaikoilla havaittiin ainoastaan 11 muuttavaa tervapääskyä. Selkeästi muuttavia yksilöitä ei tavattu. Muuttoaikana mahdollisesti kierteleviä yksilöitä tavattiin mm. Södra Björköllä (1) ja Klobbskatissa (2-4). Ulkosaaristosta mielenkiintoinen havainto: Maalahti, Storskäret 7 paikallista 18.5. Käenpiikaa tavattiin Bergössä muutamilla reviireillä. Palokärki Dryocopus martius 21.4. havaittiin pohjoiseen muuttava palokärki Bergön kalasatamassa. Muut havainnot koskevat todennäköisesti paikallisia lintuja. Käpytikka Dendrocopos major Yksi muuttohavainto Klobbskatista. Käpytikkaa ei normaalisti tavata kevätmuutolla, vaan näkyvää vaellusta nähdään yleensä syksyisin. Pikkutikka Dendrocopos minor Yksi keväinen äänihavainto 12.4. Bredskäretistä koskee ilmeisesti reviirillä olevaa lintua.

27 Kiuru Alauda arvensis Muuttavia kiuruja havaittiin seurannan aikana ainoastaan 116. Määrä jakautui melko lailla tasan eri havaintopaikkojen välillä. Haarapääsky Hirundo rustica Haarapääskyjä havaittiin muuttavana 32 yksilöä. Räystäspääsky Delichon urbicum Räystäspääskyjä havaittiin muuttavana seurannassa ainoastaan 2. Metsäkirvinen Anthus trivialis Metsäkirvisiä havaittiin muuttavana 106 yksilöä. Havainnoissa korostui se, että parhaat muuttomäärät oli havaittu saariston niemenkärjissä, joita mm. Södra Björkön luoteiskärki sekä Raippaluodon Klobbskat ovat. Niittykirvinen Anthus pratensis Muuttavia niittykirvisiä havaittiin 45 yksilöä. Luotokirvinen Anthus petrosus Muuttavana havaittiin 8 yksilöä, joista peräti 5 Bergön kalasatamassa. Kaikki havaitut linnut muuttivat rantaviivan suuntaisesti. Keltavästäräkki Motacilla flava Muuttavana havaittiin 50 keltavästäräkkiä. Västäräkki Motacilla alba Tilhi Bombycilla garrulus Muuttavana havaittiin 183 västäräkkiä. Muuttavana havaittiin 186 tilheä. Suurimmat päiväsummat laskettiin Klobbskatissa (96 muuttavaa) sekä Bergön kalasatamassa (54 muuttavaa). Bergön tilhillä muuttosuunta oli luoteeseen ja ne ohittivat kalasataman läheltä itäpuolelta. Rautiainen Prunella modularis Muutolla havaittiin ainoastaan 16 yksilöä. Punarinta Erithacus rubecula Muutolla niemenkärkiin yms. paikkoihin pysähtyneitä arvioitiin olevan n. 10 yksilöä.

28 Mustaleppälintu Phoenicurus ochruros Neljä havaintoa koskien kolmea yksilöä: 12.4. Mustasaari, Klobbskat 1 naaras, 13. 14.4. Korsnäs, Bredskäret 1 naaras sekä 18.5. Maalahti, Storskäret 1 koiras. Vuosi 2010 on mustaleppälinnun esiintymisen suhteen ollut ennätyksellinen. Leppälintu Phoenicurus phoenicurus Muuttaviksi tulkittiin 6 leppälintua, havaintopaikat Södra Björkö ja Klobbskat. Kivitasku Oenanthe oenanthe Muuttavia kivitaskuja havaittiin 8 yksilöä. Mustarastas Turdus merula Mustarastaita havaittiin muutolla yhteensä 38 lintua. Bredskäretissä parhaimpana päivänä muutti 18 mustarastasta, joista 15 läheltä idän puolelta. Muuttosuunta oli pohjoiseen. Räkättirastas Turdus pilaris Yhteensä havaittiin 1384 muuttavaa räkättirastasta seurantajaksolla. Muutto Bergön seudulla oli hyvin vaatimatonta, parhainakin päivinä vain muutamia kymmeniä lintuja. Parhaana päivänä Klobbskatissa havaittiin 756 muuttavaa luoteeseen. Laulurastas Turdus philomelos Vain 22 muuttaviksi tulkittavaa yksilöä havaittiin seurantajakson aikana. Punakylkirastas Turdus iliacus Muuttavien yhteissummaksi tuli ainoastaan 136 yksilöä, joista 61 havaittiin Bredskäretin lossirannasta. Muuttosuunta linnuilla oli pohjoiseen. Kulorastas Turdus viscivorus Kulorastaiden yhteissummaksi saatiin 755 yksilöä. Paras muutto 22.4. Klobbskatissa 409 lintua luoteeseen. Myös Bredskäretissä havaittiin mukavasti kulorastaita: kahden aamun aikana yhteensä 112 lintua muutti pohjoiseen suoraan päältä tai hieman itäpuolelta. Vertailutietona aikaisemmilta vuosilta mainittakoon, että Södra Björkö osuu kulorastaan muuttoreitille hyvin paikalta on laskettu yli 2000 muuttavaa kulorastasta päivässä ja useita yli tuhannen linnun päiviä on ollut huhtikuun loppupuolella. Viitakerttunen Acrocephalus dumetorum Yksi havainto muutolla pysähtyneestä yksilöstä toukokuussa. Havaintopaikka oli n. 2km tuulivoimavarausalueesta pohjoiseen. Lintu lauloi ja ruokaili aktiivisesti

29 koivutaimikossa. Mahdollisen reviirin tai pesinnän kannalta biotooppi oli kuitenkin aivan vääränlainen. Hernekerttu Sylvia curruca Niukasti muuttohavaintoja: vain 5 muuttavaa tai muutolla pysähtynyttä lintua tavattiin Södra Björköllä ja Klobbskatissa. Idänuunilintu Phylloscopus trochiloides Poikkeuksellisten lämpimien kaakkoisten ilmavirtausten ansiosta idänuunilintuja saapui Suomeen keväällä 2010 ennätyksellisen runsaasti. Myös Bergössä laji havaittiin touko-kesäkuussa lähes päivittäin. Osa reviireistä oli pysyviä, mutta osa havaituista yksilöistä oli selkeästi muutolla laulamaan pysähtyneitä. Nämä yksilöt olivat seuraavina päivinä jo jatkaneet matkaansa. Muutolla pysähtyneiksi tulkittiin 2 idänuunilintua. Molemmat havaittiin Bergön lounaisosissa. Tiltaltti Phylloscopus collybita Ei muuttohavaintoja. Harmaasieppo Muscicapa striata Vain 2 muuttohavaintoa: Södra Björköltä ja Klobbskatista molemmista yksi yksilö. Pikkusieppo Ficadula parva Kuusitiainen Parus ater Kaksi havaintoa: Bergön Kalvskärissä 18.5.aamulla havaittiin laulava lintu tiheässä kuusimetsässä. Seuraavina aamuina lintua ei enää kuulunut, joten yksilö tulkittiin muutolla hetkeksi pysähtyneeksi. 15.6. Bergön eteläosissa Långvikskäretissä havaittiin niin ikään laulava yksilö, jota ei yrityksestä huolimatta päästy näkemään. Tämäkin yksilö on tulkittavissa muutolla pysähtyneeksi. Idänuunilinnun tavoin pikkusiepon esiintyminen Merenkurkussa vuonna 2010 on ollut runsas. Normaalisti pikkusieppo luetaan vanhojen metsien lajiksi, jota tavataan Merenkurkussa hyvin harvoin, ehkä 1-2 kertaa kesässä. Idästä ilmavirtausten mukana Suomeen muuttaneista ja reviiriä pitämään jääneistä pikkusiepoista suuri osa on nuoria koiraita. Ei muutto / vaellushavaintoja keväältä. Sinitiainen Parus caeruleus Talitiainen Parus major Vain yksi muuttavaksi tulkittu 28.4. Klobbskatissa. Neljä muuttavaa Bredskäretin niemen kärjessä.

30 Isolepinkäinen Lanius excubitor NT Harakka Pica pica Naakka Corvus monedula 2 muuttavaa isolepinkäistä havaittiin 12.4. Raippaluodon Klobbskatissa. 22 muuttaviksi tulkittua harakkaa tavattiin seurantajakson aikana. Naakalla havaittiin 443 muuttavaa yksilöä. Reilusti yli puolet näistä tavattiin Klobbskatissa, mutta myös Bergön kalasatamassa sekä Bredskäretin niemellä havaittiin muutamia kymmeniä pohjoiseen muuttavia naakkoja. Muuttoparvien ei havaittu ylittävän tuulivoima-aluetta. Mustavaris Corvus frugilegus Vain kaksi muuttohavaintoa molemmat Klobbskatista. Varis Corvus corone cornix Korppi Corvus corax Muuttavana havaittiin 248 varista. Suuri osa havainnoista painottui saaristoon, lähinnä Klobbskatiin. Myös Bergön kalasatamasta havaittiin pohjoiseen muuttavia variksia, yhteensä näitä oli n. 50 yksilöä. Lisäksi samalla paikalla havaittiin saman verran paikallisia ja kierteleviä lintuja. Muuttaviksi tulkittavia korppeja havaittiin yhteensä 8. Kottarainen Sturnus vulgaris NT Kottaraisia havaittiin muuttavana 77 yksilöä. Näistä 35 havaittiin Bredskäretissä muutto suuntautui pohjoista kohden. Pikkuvarpunen Passer montanus Peippo Fringilla coelebs Muuttaviksi tulkittavia yksilöitä havaittiin yhteensä 5. Muuttavien peippojen yhteissummaksi saatiin 3662 yksilöä. Suurin Bredskäretissä havaittu muutto oli 822 peippoa pohjoiseen. Pikkulintujen osalta näyttää siltä, että muuttoparvet lentävät Bredskäretistä salmen ylitse Bergön saarelle, josta ne jatkavat saaristoa pitkin eteenpäin pohjoiseen tai koilliseen. Saaristossa seuraava muuttoa kokoava paikka on Raippaluodon Klobbskat, jossa havaittiin parina päivänä 400-600 peippoa muiden havaintopaikkojen jäädessä n. sataan lintuun tai alle. Koska havainnointia ei ollut Bergön saaren lounaisosissa peipon päämuuttoaikana, ei ole

31 täyttä varmuutta siitä, saapuuko saareen muuttoparvia Halsön saaren suunnalta tai mereltä. Järripeippo Fringilla montifringilla Muutolla havaittujen yhteismääräksi tuli 657 yksilöä. Hallitsevina havaintopaikkoina jälleen Södra Björkö, jossa järrien muuttosuunta oli suoraan pohjoiseen sekä Klobbskat, jossa muuttajien suuntana oli luode. Viherpeippo Carduelis chloris Muuttavana havaittiin yhteensä 106 viherpeippoa, joista arviolta puolet muutti Bredskäretistä salmen yli Bergön saarelle. Vihervarpunen Carduelis spinus Muuttavien yhteismääräksi saatiin 2553 yksilöä. Näistä 360 muutti Bredskäretistä Bergööseen salmen yli. Södra Björköllä havaittiin 1335 muuttavaa pohjoiseen. Hemppo Carduelis cannabina Hemppoja havaittiin muuttavana 56 yksilöä, joista Bredskäretissä 17. Myös Bergön kalasatamassa laji tavattiin neljän yksilön voimin. Urpiainen Carduelis flammea Muuttavana havaittiin 1870 urpiaista, joista Bergön alueella noin 1000. Bredskäretin salmesta muutti n. 700 urpiaista pohjoiseen matalalla. Bergön kalasatamassa havaittiin n. 300 urpiaista, joista 220 matkasi koilliseen. Pikkukäpylintu Loxia curvirostra Pikkukäpylintua ei havaittu seurantapaikoilla huhtikuussa. Touko-kesäkuusta lähtien alkoi kertyä havaintoja vaeltavista pikkukäpylinnuista. Niitä pyrittiin laskemaan pesimälintukartoitusten ohessa. Vaeltavat pikkukäpylinnut jäivät Bergön saareen ja 5-40 linnun parvia liikkui runsaasti sekä tuulivoimaloille suunnitellulla alueella että muuallakin puiston vaikutusalueella. Vaeltavien lintujen määrät eivät kuitenkaan nousseet mitenkään massiivisiksi. Varovaisesti arvioituna vaeltavien määrä oli ainakin 1000 yksilöä. Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Seurannassa havaittiin yhteensä 58 muuttaviksi tulkittavaa punatulkkua. Näistä 28 havaittiin Bredskäretissä huhtikuun aikana. Muuttosuunta ko. linnuilla oli pohjoiseen salmen yli.