Osaamisella tuloksellisuutta kuntaorganisaatioon OSAATKO tutkimus ja kehittämishankkeen toiminnan loppuraportti 2002 2005. Hanke numero 101 373

Työsuojelurahasto Osaamisella tuloksellisuutta kuntaorganisaatioon OSAATKO tutkimus ja kehittämishankkeen toiminnan loppuraportti 2002 2005. Hanke numero 101 373 Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos ja Minna Canth instituutti Kuopion yliopisto 2005 1

20.5.05/Vuokko Niiranen Osaamisella tuloksellisuutta kuntaorganisaatioon OSAATKO KARTUKE Toimintaraportti hankkeen päättyessä TSR:oon. Hankkeesta on tehty kahdesti vuodessa toiminnan ja talouden väliraportit, niiden sisältöä ei toisteta tässä. 1 OSAATKO hankkeen tausta Osaamisella tuloksellisuutta kunnallisiin palveluihin (OSAATKO) hanke on Kuopion yliopiston ja tutkimuskuntien yhteinen tuloksellisuusarvioinnin tutkimus ja kehittämishanke, yksi neljästä yliopistojen laajemmasta KARTUKE tuloksellisuusarvioinnin tutkimusohjelman hankkeista. Se on samalla osa laajempaa KARTUKE Kunnallisten palvelujen tuloksellisuusverkostoa. OSAATKOhankkeessa korostuu kunnallisten palvelujen tuloksellisuuden arviointi sekä arviointitiedon käyttämisen että arvioinnin toteuttamisen ja toimintaprosessin näkökulmasta. Hankkeessa on tutkittu kunnallisten palvelujen tuloksellisuutta erityisesti organisatorisen oppimisen, strategisen henkilöstövoimavarajohtamisen ja strategisen johtamisen välineenä. Tutkimuksessa ja siihen liittyvässä tutkivassa kehittämisessä on koko ajan painottunut oppimisen teema. Kehittäminen on niissä osahankkeissa jossa se on kuulunut hankkeeseen, kohdistunut arvioinnin asiakasnäkökulmaan, verkostomaisen ja moniammatillisen työtavan ja toiminnassa onnistumisen prosessien tunnistamiseen ja arvioinnin mittareiden kehittämiseen visioiden ja strategioiden suuntaisesti. 2 Tavoitteet ja toteutus OSAATKO tutkimus ja kehittämishanke on totutettu Kuopion yliopistolla Minna Canth instituutin ja sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitoksen yhteistyönä. Minna Canth instituutti on vastannut hankkeen taloushallinnosta. Hankkeen johtaja Vuokko Niiranen on sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitoksen professori. Hankkeen palkatut tutkijat ovat kuuluneet sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitoksen henkilökuntaan. Tutkimus ja kehittämishankkeessa ovat olleet mukana Lapinlahden kunta Kajaanin kaupunki, Kuopion seutu (Kuopio, Karttula, Siilinjärvi ja Suonenjoki) sekä Pohjois Savon koulutuskuntayhtymä (nykyisin Savon koulutuskuntayhtymä). Osaatko hankkeessa, kuten koko Kartuke tutkimusohjelmassa oli lähtökohtana tasapainotetun mittariston avulla tuotetun tuloksellisuusinformaation käyttäminen työyhteisöissä ja niiden päätöksenteossa. Tutkimus ja kehittämisohjelman suunnitelman mukaan tuloksellisuutta koskevan tiedon on tarkoitus toimia johtamisen ja työntekijöiden oman työn kehittämisen välineenä. Tutkimusyksiköt, kunnat ja kuntayhtymä olivat hankkeen liikkeelle lähtiessä ja edelleenkin sen päättyessä eri vaiheissa käyttämänsä tuloksellisuusarvioinnin osalta. Pohjois Savon koulutuskuntayhtymä ja Kajaanin kaupunki, osin myös Kuopion kaupunki olivat selvimmin jo edenneet tuloksellisuusarvioinnin prosessissa ja niissä oli henkilöstöä myös koulutettu muita enemmän. Tutkimushanke eteni vaiheittain ja tiedon kumuloitumisen periaatteella. Kussakin osatutkimuksen vaiheessa tuotettua tutkimustietoa vietiin tai välitettiin aina ensin takaisin tutkimuskohteisiin ja muodostettiin osahankkeen seuraava vaihe yhdessä tutkijan ja tutkimuskuntien avainhenkilöiden 2

kanssa. Läpäisevinä teemoina eri hankkeissa ja hieman eri tavoin painottuen ovat olleet asiakaslähtöisyys, moniammatillisuus ja monitoimijuus, osaamisen tunnistaminen, tukeminen ja jakaminen, verkostomainen työote, toimintaympäristön ja sidosryhmien kehityspiirteiden tunnistaminen, strateginen toimintamalli sekä toiminnallisten, ammatillisten ja organisatoristen rajapintojen tunnistaminen. Kunnallisten palveluiden toimintaympäristö ja kunnan demokraattinen päätöksentekojärjestelmä on otettu huomioon sekä tutkimusaineiston hankinnassa myös (luottamushenkilöhaastattelut ja kirjallisten aineistojen analyysit) että tutkimustiedon tuottamisessa ja välittämisessä. Tiedotustilaisuuksia ja seminaareja on suunnattu myös kunnallisille luottamushenkilöille ja luottamushenkilöitä on ollut seminaarien esiintyjinä. Hankkeessa on reagoitu tutkimuksissa esille nousseeseen luottamushenkilöiden ja työntekijöiden vuorovaikutuskuiluun esimerkiksi niin, että seminaareista on rakennettu tietoisesti keskinäisen vuoropuhelun foorumeita. Osaatko hankkeelle on tyypillistä, että myös kuntien ja kuntayhtymän yhteistoimintaelinten jäsenet ovat olleet koko ajan sitoutuneesti mukana hankkeen johtoryhmätyöskentelyssä ja kunta sekä hankekohtaisissa ryhmissä. Samoin heille on tiedotettu seminaareista ja he ovat osallistuneet niihin mahdollisuuksien mukaan. 3. Talous Hankkeen talous on ollut vakaa ja hanke on pysynyt hyvin suunnitellussa talousarviossa. Taloudesta on erillinen loppuraportti. Hankkeen päärahoittajat ovat olleet Työsuojelurahasto ja tutkimuskunnat sekä kuntayhtymä. Lisäksi Kunnallinen työmarkkinalaitos on osallistunut hankkeeseen tutkija Terttu Pakarisen resurssipanoksella. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos (2003 saakka sosiaalitieteiden laitos) on kohdentanut Osaatko hankkeelle resurssipanoksena työhuone ja laitevarustuksen (4 työhuonetta kalusteineen ja 6 tietokonetta). Hankkeen johtajan, professori Vuokko Niirasen työpanoksen suuruus on ollut resurssipanoksena yhteensä n. yhdeksän kuukautta. Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani myönsi hankkeelle vuonna 2002 yhteensä 1006 euron avustuksen kirjallisuuden hankintaan. Hankkeen talouden ja hallinnon palvelut on ostettu Kuopion yliopiston Minna Canth instituutilta. Tutkimushankkeen kuluessa syntyneitä säästöjä kohdistettiin tutkijoiden palkkaukseen. Tutkimushanke pystyttiin toteuttamaan merkittävästi alkuperistä suunnitelmaa laajempana. Uusina osahankkeina toteutettiin 1) Tarkastuslautakuntia koskeva tutkimushanke ( pääasiassa professori Vuokko Niirasen resurssipanoksella sekä tutkimusapulaisina toimineiden työmarkkinatukiharjoittelijoiden avulla), 2) Sosiaalityöntekijän osaaminen lastensuojelun asiakkuusketjussa (tutkimussihteeri Saila Lohi, tutkimussihteerin työn ohella ja Vuokko Niirasen resurssipanos) sekä 3) sosiaalitoimen johtamista ja tuloksellisuushaasteita käsittelevä tutkimus (tutkija Merja Sinkkonen Tolppi 5 kk ja Vuokko Niirasen resurssipanos). Lisäksi hankkeessa voitiin antaa tutkijoille vielä yksi jatkokuukausi, tammikuu 2005. Kuopion yliopiston talousraportoinnin rakenteessa postipalvelut, kopiopalvelut ja ruokapalvelut kuuluvat kaikki ostettuihin palveluihin. Tästä syystä esimerkiksi tutkimustiedon hyödyntäminen, tiedottaminen ja erilaisten tiedotustilaisuuksien järjestäminen ryhmittyvät ostettujen palveluiden kohdalle. Osaatko hankkeen kokonaisrahoitus vuosina 2002 2005 oli yhteensä 452 698, joka jakaantui seuraavasti: 3

Työsuojelurahasto 220 000, Kunnallinen Työmarkkinalaitos 49 520 ja Kuopion yliopiston resurssipanos 31 974. Tutkimuskuntien osuus jakautui seuraavasti: Kuopion kaupunki 37 817, Siilinjärven kunta 8 555, Suonenjoen kaupunki 3 460, Karttulan kunta 1 495, Pohjois Savon koulutuskuntayhtymä 30 273, Kajaanin kaupunki 35 319 ja Lapinlahden kunta 25 228. 4. Eteneminen ja tutkimus ja kehittämishankkeet Hankkeessa tapahtui alun liikkeellelähdön vaiheessa joitain muutoksia. Alkuvaiheessa Kuopion seutukunta oli hankkeessa kokonaisena; mukana olivat Kuopio, Karttula, Maaninka, Siilinjärvi ja Vehmersalmi. Maaninka ja Vehmersalmi jäivät pois heti alkuvaiheessa, ja tilalle hakeutui Suonenjoen kaupunki. Pohjois Savon koulutuskuntayhtymä muuttui tutkimusprosessin aikana Savon koulutuskuntayhtymäksi. Erityisen tutkimuksen ja kehittämisen kohteiksi hahmottuivat jo alkuvaiheessa tuloksellisuusarviointi ja arviointitiedon käyttö asiantuntijaorganisaation johtamisessa ja työn kehittämisessä, monitoimijuus ja moniammatillisuus, palveluketjut ja asiakkuuspolut sekä seudullisuus ja ylikunnallisuus tai organisaatiorajojen ylittäminen sekä osaamisen ja oppimisen prosessien ja mahdollisuuksien tunnistaminen kaikilla toiminnan ja päätöksenteon tasoilla. Toiminnallisesti hanke on ollut selvästi alkuperäisessä suunnitelmassa esitettyä laajempi. Hankkeessa on pyritty reagoimaan esille nouseviin tutkimuksen ja/tai kehittämisen tarpeisiin yhdessä tutkimuskuntien kanssa. Lapinlahdella ja Kajaanissa tutkijan työhön on sisältynyt strategioiden käyttöönottoa ja tuloksellisuusindikaattoreiden kehittämistä työyhteisöissä. Kuopion seudun hankkeessa on lähdetty rakentamaan toimijatasolla puuttuneita seudullisia lastensuojelun strategioita ja näiden toteutumisen arviointiin tarvittavia mittareita. Luottamushenkilöiden merkitys strategisessa johtamisessa ja tuloksellisuusarviointitiedon käyttäjänä ja erityisesti tarkastuslautakuntien keskeisyys konkretisoitui tutkimuksessa varsin pian hankkeen liikkeellelähdön jälkeen. Osaamisen teema korostui, samoin eräiden tutkittavien toimialojen (sosiaalityö, vanhuspalvelut, lastensuojelu) luonteesta johtuen se, että tuloksellisuutta ei ole järkevää tutkia vain kuntarajojen sisällä. Tarkastuslautakuntien toimintaa, sosiaalipalvelujen johtamista ja lastensuojelun asiakkuusketjuja sekä osaamisen tukemista ja jakamista selvitettiin kuntarajat ylittävillä osatutkimuksilla. Taloudellinen liikkumavara mahdollisti sen, että hankkeeseen voitiin kiinnittää vielä loppuvaiheessa uusien tutkimusteemojen selvittämiseen yksi tutkija ja yksi tutkimustyötä tekevä tutkimussihteeri. Lisäksi molemmat alusta lähtien mukana olleet tutkija ja post doc vaiheen erikoistutkija saivat kumpikin yhden kuukauden lisätyöajan vuonna 2005. Koko tutkijaryhmä on osallistunut aktiivisesti valtakunnallisen KARTUKE tutkimusverkoston ja tuloksellisuusverkoston toimintaan, tuoden myös niihin omaa osaamistaan. Sisällöllisestä laajentumisesta johtuen hanke eteni hiukan hitaammin kuin mitä siitä oli suunniteltu. Loppuraportit valmistuvat 2 5 kk suunniteltua myöhemmin. Kuntakohtaiset hankkeet keskeiset tulokset Kajaanin osahanke Vanhuspalveluiden strategisessa työssä ja palvelujen kehittämisessä tuloksellisuuden arvioinnin avainkohtia ovat arvioinnin näkökulmat, sisällölliset valinnat ja arvioinnin toteuttamisen tapa. Tämä edellyttää, että työn eri tasoilla määritellään oman perustyön kautta työn keskeiset tekijät. Tutkijan työ onkin kohdistunut sekä perustyön että johdon tuloksellisuuden arvioinnin kysymyksiin. Haasteena on ollut talouden näkökulman määritteleminen ja arvioinnin mittareiden saaminen sellaisiksi, että ne tuottavat tietoa siihen, missä niitä on tarkoitus käyttää. Johdon ja esittelijöiden 4

osuus on tärkeä, koska arviointia käytetään eri tavoin eri tehtävissä ja luottamushenkilöiden päätöksenteossa. Kajaanissa on arviointitiedon käyttömahdollisuus toisaalta osana työntekijöiden asiakaslähtöistä perustyötä ja toisaalta osana päätöksentekoa. Ongelmia tuottavat eri ammattiryhmien erilainen työkieli ja se, että nykytilan toteamisen sijaan voidaan paremmin nähdä se polku, missä ollaan menossa. Henkilöstövoimavarojen osalla korostuu jaksamista koskeva arviointitieto, mutta jatkossa sitä tulisi kehittää kuvaamaan enemmän myös henkilöstön osaamista. Lapinlahden osahanke Lapinlahden kunnassa pyritään/on pyritty vaikuttamaan onnistuneisiin lasten suojelun ja vanhuspalveluihin vuoden 2001 alkaneella erityisellä organisaatiouudistuksella sekä osallistavalla ja matalarakenteisella strategisella työllä. Näiden merkitystä ja sisältöä on hankkeessa tutkittu yhdessä onnistumisen arvioinnin kanssa. Tuloksena korostuu se, että sekä organisaatiouudistus että strateginen työ on korostanut ja koetusti osittain vaikuttanut moniammatillisen työn korostumiseen lähtökohtana ja keinona. Sen sijaan moniammatillisesta näkökulmasta ei onnistumista arvioida, vaan se noudattaa organisatorisia rajoja. Onnistumisen sisällöissä ja myös onnistumisen arvioinnin tavoissa korostuu asiakasnäkökulma, vaikuttavuus ja toimivat prosessit. Henkilöstönäkökulma on keskeisin onnistumista edistävä tekijä, samoin kuin Kajaanin hankkeessa, ja myös Lapinlahdella sen arvioinnin keinot eivät korostu. Onnistumisen arviointi on tutkimuksen perusteella epävirallisen epäjärjestelmällistä asiakastapausarviointiin työyhteisötasolla painottuvaa tai vuosittaista toiminnan ja talouden arviointia. Tarvetta on arvioinnin systematisointiin sekä tavoitteiden ja arviointikeinojen yhteyden pohtimiseen. Myös päätöksenteon näkökulmasta kaivataan enemmän välineitä palvelujen arjen ja vaikuttavuuden osoittamiseen mutu tuntuman ja taloudellisten sekä määrällisten mittareiden lisäksi. Suuri haaste onnistumisen arvioinnin kehittämisessä on strategisen työn ja arvioinnin yhteyden kehittäminen ja moniammatillisen yhteistyön ja arvioinnin prosessien yhteensovittaminen. Pienessä kunnassa henkilöstövaihdokset tekevät kehittämisprosesseista haavoittuvia ja siksi tarkoituksenmukaisten osallistumisratkaisujen löytäminen on tärkeää. Kuopion seudun hanke Kuopion seutua koskevan tutkimus ja kehittämisprojektin taustalla on yhteinen seutusopimus. Toiminnallisesti seudullinen yhteistyö ja seututason lastensuojelu on ollut haasteellinen hanke, sillä siellä ei juuri ole ollut yhteistyön rakenteita. Tavoitteena on ollut kehittää lastensuojelun palveluita ja työtapoja siten, että ne palvelevat kaikkia hankkeessa mukana olevia seudun kuntia ja mahdollistavat korkeatasoisten lastensuojelun palveluiden saamisen seudun kunnissa. Hankkeessa on rakennettu visio ja strategia lastensuojelun seutuympäristössä. Lisäksi on kehitetty arvioinnin mittareita ja kerätty arviointiaineisto. Näiden lisäksi lastensuojelun toimintaa on arvioitu seudullisen BSC:n mukaisesti. Hankkeen jatkon turvaamista on pohdittu seututasolla (Seudullinen kehittämisyksikkö) Pohjois Savon koulutuskuntayhtymän hanke: Hankkeessa oli tavoitteena tukea koulutuskuntayhtymässä jo vuosina 2002 2004 käyttöönotettua tuloksellisuusarviointia. Osahankkeessa on tutkittu, millä mekanismeilla tuloksellisuusarviointi toimii strategisen henkilöstöjohtamisen informaatiojärjestelmänä asiantuntijaorganisaatiossa. Tuloksellisuuden arviointia on tarkasteltu henkilöstöjohtamisen, työn tarjoamien oppimisolosuhteiden sekä osaamisen johtamisen näkökulmista. Henkilöstön, johdon ja poliittisten päätöksentekijöiden haastatteluissa nousivat keskeiseksi asioiksi tasapainotetun mittariston tuloksellisuuden osa alueiden tasapaino, ohjaus eri tasoilla sekä mittariston käyttöönoton tapa. Tutkimuksen tuloksena syntyi tasapainotetun mittariston tarkennettu malli ammatilliseen koulutukseen ja yleisemmin asiantuntijaorganisaatioon. 5

Teemakohtaiset hankkeet keskeiset tulokset Tarkastuslautakunnat Tarkastuslautakuntien rooli tuloksellisuusarviointitiedon käyttäjänä on kehittymässä ja sen painoarvo kunnan keskeisenä asiantutkijaelimenä voimistui jo lautakuntien toisella toimintakaudella, vuoden 2004 lopulla ja erityisesti uusien lautakuntien aloittaessa vuonna 2005. Lautakunnan jäseniltä edellytetään laaja alaisuutta ja kypsyyttä, päivänpolitiikan yläpuolella olemista. Tarkastuslautakuntien koko ja toimintaresurssit vaikuttavat niiden mahdollisuuksiin hankkia ja käyttää arviointitietoa. Tarkastuslautakuntien ja kunnan henkilöstön vuorovaikutus on suhteellisen vähäistä. Lautakuntien jäsenten roolissa on jännitteitä sen alkuperäisen tavoitteen ja tuloksellisuusarvioinnin kehittymisen myötä syntyneiden haasteiden vuoksi. Tarkastuslautakunnan merkitystä ei kunnassa aina välttämättä tiedosteta. Kuntalaisille tiedottaminen on vielä ohutta eikä tarkastuslautakuntaa oikein tunneta. Arviointikertomusten muotoa edellytetään yhtenäistettäväksi ja koordinoitavaksi niin, että kunnissa voidaan seurata seudullisen ja kuntayhtymätasoisen toiminnan tuloksellisuutta. Pienet lautakunnat eivät toimi hyvin, ja esimerkiksi Karttulan vuoden 2005 alussa aloittanut tarkastuslautakunta valittiin jo kooltaan suurempana. Kainuun hallintokokeilussa on tavoitteena hyödyntää tarkastuslautakuntatutkimuksen tuottamaa tietoa ja verkostoja. Tarkastuslautakuntia koskeva tutkimus käsitti tutkimuksessa mukana olevien kuntien lautakuntien jäsenten ja kuntien johdon haastattelut sekä tarkastuslautakuntien dokumenttianalyysin. Sosiaalityöntekijöiden osaaminen lastensuojelun palveluketjussa Lastensuojelun asiakkuusketjussa ja sosiaalityön oman osaamisen jakamisessa korostuu työparin kanssa tehtävä työ. Asiakkuusketjuissa tehdään yhteistyötä eri organisaation erilaisten ammattilaisten kanssa, mutta viime kädessä sosiaalityöntekijä kantaa yksin vastuun ratkaisuista. Näissä tilanteissa puolestaan painottuu lähiesimiehen antama tuki. Oman osaamisen jakaminen osoittautui vaikeasti jäsennettäväksi asiaksi. Tutkimuksessa heijastuivat voimakkaasti sosiaalityössä näkyvä kiire, niukat voimavarat ja hyvän ammatillisen osamaisen sekä laadun korostaminen. Tutkimus suoritettiin Kuopion seudun hankkeen tutkimuskuntien sosiaalityöntekijöiden haastatteluina ja tuloksiin yhdistettiin tietoja KARTUKE tutkimusverkoston yhteisen kyselyn sosiaalityöntekijä aineistosta. Sosiaalitoimen johtajat ja tuloksellisuus Tutkimuskuntien sosiaalitoimen johtajat kokevat tuloksellisuuden haasteet voimakkaina. Käytännössä erityisesti talous ja talouden ongelmat korostuvat. Luottamus kuntaorganisaation sisällä, erityisesti oman lautakunnan suuntaan ja työntekijöihin korostuu. Sosiaalijohdon omilta johtajiltaan (kunnanjohtajalta) saama tuki vaihtelee. Sosiaalijohdon keskinäiset verkostot toimivat sekä substanssitukena että jaksamisen tukena. Jaksamiseen tukea tulee myös lähipiiriltä. Tutkimus toteutettiin Osaatko hankkeen kuntien sosiaalijohdon focus group haastatteluna ja siihen kytkettiin laajempi Itä Suomen sosiaalijohtajien moniulotteista johtamista ja tuloksellisuuden haasteita selvittävä kysely. Opinnäytteet Lisensiaatin ja väitöskirjatutkielmat Tutkijoista Terttu Pakarinen on Kuopion yliopiston sosiaalipsykologian jatko opiskelija. Väitöskirjan aineisto on tuotettu Osaatko hankkeessa. Tutkija Sanna Laulainen on sosiaalihallinnon jatko opiskelija ja aloittaa syksyllä 2005 sosiaali ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden tutkijakoulussa. Post doc tutkijuus Erikoistutkija Pekka Kuusela on ollut hankkeessa post doc tutkijana. Tavallisesti post doc kauden aikana tehdyt tutkimukset tuottavat dosentin pätevyyteen tarvittavia ansioita. 6

Pro gradu tutkielmat (kaikki Kuopion yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitokselle) Halmetoja, Birgitta ja Jokela, Kaija: Kuntouttavan tuen polku lastensuojeluissa. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos, Kuopion yliopisto 2004. Valmisteilla: Sarén, Minna: Sosiaalityöntekijän työn periaatteet perheväkivaltatilanteissa (valmistuu kesällä 2005) Ahonen, Piritta: Perehdyttäminen työyhteisössä Hankkeen teemaan liittyvä asiantuntijatoiminta Niiranen, Vuokko Opetusministeriön liikuntayksikkö: Liikunnan tasa arvotyöryhmä (OPM:n työryhmämuistio 2004) Stakes Itä Suomen alueellinen kuntafoorumi 2005> Stakes sosiaalitoimistojen hyvät käytännöt Hyke hakkeen ohjausryhmä 2005 > 5. Tiedotus ja muu hyödyntäminen Tutkimushankkeen kestäessä kerättiin tutkimusaineistoa monipuolisesti. Toiminnan kehittämisen kannalta tärkeä ja keskeinen tieto on raportoitu ja välitetty tutkimuskohteisiin mahdollisimman pian analysoinnin jälkeen. Dokumentoidut tulokset on kuvattu alkuraportissa ja osahankkeiden omissa loppuraporteissa sekä yhteisessä loppuraportissa Luettelo hankkeen raporteista on liitteenä. Osa eri hankkeissa syntyneestä tutkimustiedosta on sellaista, että sen jäsentämistä jatketaan muun muassa tieteellisissä artikkeleissa sekä hankkeen tuottaman tietämyksen pohjalle syntyneissä muissa tutkimus ja kehittämishankkeissa. Hankkeen kautta syntynyttä asiantuntijuutta on voitu hyödyntää siten, että kaksi tutkijaa, Pekka Kuusela ja Sanna Laulainen ovat kiinnittyneet TYKESin kehittämishankkeisiin. Sosiaalitaito Oy:n kanssa on solmittu tutkimussopimus sosiaalipalveluiden talousjohtamisen ja tuloksellisuuden kehittämishankkeesta, jossa tutkija Merja Sinkkonen Tolppi on tutkijana. Lisäksi Vuokko Niiranen on tehnyt yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Tampereen yliopiston Porin yksikön kanssa Suomen Akatemialle tutkimushakemuksen sosiaalityön ja moniammatillisten työyhteisöjen tuloksellisuuden ja organisaatiokulttuurin kansainvälisestä tutkimushankkeesta. Kuopion seudun lastensuojelun sijaisyksikön toiminnassa hyödynnetään seutuhankkeessa saatuja tuloksellisuuden arvioinnin käytäntöjä. Osaatko hankkeen kotisivulla (www.uku.fi/sostyo/osaatko) on esitelty hanketta ja seminaarimateriaalit on sijoitettu mahdollisuuksien mukaan kotisivulle. Oppilaitoksissa kuten yliopistossa tutkimustieto tulee käyttöön aina myös perus ja jatkoopetuksessa ja hankkeessa mukana olevien henkilöiden kautta täydennyskoulutuksissa ja esitelmissä. Olemme pitäneet yhden pro gradu seminaarin jossa viisi opiskelijoista on tehnyt opinnäytetyötään hankkeessa. Osaatko hankkeen tuloksia on esitelty hallinnon tutkimuksen päivillä tammikuussa 2005 Helsingissä, Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan 20 vuotisjuhalseminaarissa ja Kuopion yliopiston sosiaali ja terveysjohtamisen PD seminaarissa. 6. Hankkeen johtoryhmän työskentely Johtoryhmän toimintatapa ja kokoukset: Hankeen johtoryhmä on arvioinut hankkeen toimintaa ja omaa johtoryhmätoimintaansa kokouksissaan 17.2.04, 23.3.05 ja 20.5. 05. Ennen johtoryhmän viimeistä kokousta jäsenet saivat kysymysluettelon ja he pohtivat sekä johtoryhmän roolin kehittämistä että tutkimustulosten merkitystä omissa työyhteisöissään. Liitteenä on arviointilomake. Arviointikeskustelut 7

nauhoitettiin. Arviointikeskustelujen ja johtoryhmän jäsenten omissa työyhteisöissään tekemien kirjallisten vastausten pohjalta tehdään tutkimus ja kehittämisyhteistyötä koskeva artikkeli, joka pyritään julkaisemaan sosiaali ja terveydenhuollon tai opetusalan ammattilehdissä. Johtoryhmän arvion mukaan Osaatko hankkeessa mukana oleminen on tuonut laaja alaisempaa ajattelua tuloksellisuusarviointiin. Muun muassa Kajaanissa vanhustenhuollon työntekijät ovat kokeneet hankkeen antaneen tukea tuloksellisuuden kehittämiseen ja hanke on tukenut arkipäivän työtä. Kuopion seudun hankkeessa havaittiin, että vaikka lastensuojelua ei aiemmin ole oikein osattu arvioida tuloksellisuus mielessä, Osaatko hanke on toiminut edelläkävijänä. Tuloksellisuusarviointia on kehitetty syvyyssuuntaan. Osaatko hankkeen on todettu myös lisänneen vuoropuhelua yliopiston tutkimustoiminnan ja kuntasektorin välillä, ja se on näin edistänyt teoreettisen näkökulman ja käytännön työelämän kohtaamista (kokous 15.12.04) Hanke on tuonut, yhdessä muiden samaan aikaan meneillään olevien kuntarajat ylittävien toimintamallien kanssa seudullista ajattelua myös kunnan sisällä tapahtuvan työhön. Erityisesti Kuopion seudun hankkeessa olevat kunnat ovat kokeneet yhteistyön myönteisenä. Pienemmät seudun hankkeessa mukana olevat kunnat ovat voineet olla antavana osapuolena myös veturikunnille. Yhteiset tiedotustilaisuudet kunnassa ovat edellyttäneet, että vastaavat asiat käydään läpi kunnan tai kaupungin omissa organisaatioissa. Arvioinnin kehittäminen on tuottanut mukanaan oman osallistumisen merkityksen huomaamista ja oman asiantuntijuuden esiin nostamista. Oman työn analysointi ja työtä koskevien tuloksellisuuden mittareiden rakentaminen on antanut kokemuksen omasta ammatillisesta osaamisesta. Osaatkohankkeen nähtiin tukevan kunnan omaa, meneillään olevaa tuloksellisuusarvioinnin kehittämistä. Johtoryhmätyöskentely sinänsä on jäsenten mukaan tuonut heille uusia näkökulmia sekä henkilöstöjohtamiseen että kuntien väliseen yhteistyöhön. Tarkastuslautakunta osatutkimus on tuottanut kunnissa keskustelua vuorovaikutuksen lisäämisestä ja tarkoituksenmukaisten arviointikäytäntöjen kehittämisestä. Konkreettisesti seminaarien oli koettu kirkastaneen tarkastuslautakuntien tehtäviä, ja esimerkiksi Kainuun hallintokokeilun tarkastuslautakuntatyössä kehitetään edelleen Osaatko hankkeen ideoita. Johtoryhmän kokemuksen mukaan hankkeen liikkeellelähtöön ja alkuvaiheen suunnitteluun on tärkeää varata riittävästi aikaa. Tässä vaiheessa varmistetaan sekä johdon että työntekijöiden sitoutuminen hankkeeseen. Alkuneuvottelut vaikuttavat pitkälti siihen, miten hanke myöhemmin onnistuu, ja tästä syystä alkuneuvotteluihin ja yhteisten toimintasuunnitelmien rakentamiseen tulee varata riittävästi aikaa. Johtoryhmän jäsenet korostivat myös sitä, että laaja osallisuus on tärkeää jo alusta lähtien, jottei hanke jää vain muutaman avainhenkilön omien sidosryhmäsuhteiden varaan. Alkuvaiheessa on tärkeää arvioida toimintaan tarvittava aika ja muut resurssit. Henkilöstövaihdokset näkyvät selvästi ja ne vaikeuttavat tiivistahtisen projektin tuloksellisuutta. Kunnassa on tästäkin syystä tärkeää, että projektiin liittyvä osaaminen ei jää vain yhden henkilön osalle, vaan osaamista jaetaan. Johtoryhmä korosti, että hankkeessa tuotettavan tiedon käsittelyyn on varattava aikaa. Tutkijan tuottamaa tietoa täytyy voida analysoida ja sen hyödyntäminen edellyttää, että ne joiden työtä tieto koskee, voivat pohtia tiedon merkitystä omissa yhteisöissään. Tässä(kin) suhteessa Osaatkohankkeen eteneminen ja toimintatapa koettiin hyväksi. 7. Hankkeen toteutukseen osallistuvat henkilöt ja heidän työpanoksensa Tutkijaryhmän työskentely on osa normaalia yliopiston työtä, sillä pääosa tutkijahuoneista sijaitsi lähellä toisiaan. Terttu Pakarinen on työskennellyt toisella paikkakunnalla ja oman työnantajansa 8

resurssipanoksella sekä koko laajan KARTUKE tuloksellisuusverkoston koordinaattorina, joten hänen osuutensa tiedeyhteisössä on luonnollisesti ollut ajallisesti vähäisempää. Yhteistyö Minna Canth instituutin kanssa on ollut sujuvaa johtuen sekä instituutin hyvästä ammattitaidosta hankkeiden Hankkeessa on työskennellyt vajaan kolmen vuoden ajan yhtäjaksoisesti kaksi tutkijaa, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen rahoituksella osa aikaisesti yksi tutkija ja hankkeen loppuvaiheessa kaksi pienempien projektien tutkijaa, joista toinen on tehnyt myös tutkimussihteerin tehtäviä. Tutkimussihteeri vaihtui hankkeen aikana. Loppuvaiheessa hankkeeseen kiinnitettiin myös toimistosihteeri, joka teki, samoin kujin tutkimussihteerikin, töitä osittain myös Kartuketutkimusverkostolle. Hankkeessa on voitu käyttää apuna myös työmarkkinatukiharjoittelijoita erityisesti tutkimusmateriaalin keräämisessä ja haastattelunauhojen purkamisessa. Tutkimusryhmän tilat sijaitsevat tiedeyhteisössä luontevasti osana yliopistoa. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos on antanut tilat ja työvälineet resurssipanostuksena hankkeelle. Tutkijat ovat kuuluneet laitoksen henkilöstöön, osallistuneet omalla panoksellaan yliopiston ja oman laitoksen laitos ja tiedehallintoon sekä opetukseen ja opiskelijoiden ohjaukseen. Tutkimusteema on kytkeytynyt laitoksen ja koko tiedekunnan tiedeprofiiliin erinomaisesti ja se on linjattu osaksi tiedekunnan tutkimusstrategiaa. Päätoimisten tutkijoiden työtilat ja fyysinen läheisyys ovat todennäköisesti edistäneet tutkimusryhmän tutkijoiden keskinäistä vuorovaikutusta. Henkilövaihdoksia on ollut tutkimussihteerin kohdalla, mutta tehtävien vaihto onnistui hyvin. Tutkimusryhmä on kokoontunut sekä sovitusti kuukausittain tai joka toinen kuukausi, työkiireistä ja työvaiheista riippuen, että spontaanisti. Henkilöstö ja työpanosten kestot esitellään erillisessä liitteessä 8. Tiedottaminen Hankkeen luonteeseen on kuulunut aktiivinen tiedottaminen sekä suoraan tutkimuskuntiin ja työntekijöille, että omassa yliopistossa ja laajemmin mediassa. Hanketta ja sen tuloksia on esitelty Kuopion yliopiston tiedotuslehdessä, paikallistv:ssä, maakuntaradiossa ja valtakunnallisesti radiossa, yliopistoradiossa sekä maakunta ja paikallislehdissä. Tiedottaminen on keskitetty erityisesti tulosten julkistamisen vaiheisiin. Hankkeella on oma kotisivu. Kajaanissa ja Lapinlahdella tutkija on toimittanut Osaatko Newsletter uutiskirjettä. Seminaareista on tiedotettu laajasti sekä yhteyshenkilöiden välityksellä, suorilla kirjeillä, sähköpostilla että kotisivun kautta. Osa tutkimuskunnista on linkittänyt Osaatko kotisivun omille kotisivuilleen. Tiedottaminen esitellään tarkemmin erillisessä liitteessä. 9. Pohdinta ja johtopäätökset Tutkimus ja kehittämishankkeet ovat osoittaneet, että tuottaakseen mahdollisimman suuren hyödyn, hankkeissa pitää olla laaja ja kattava liikkeellellähtö, henkilöstön mahdollisuus olla mukana toiminnan suunnittelussa, hankkeelle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle pitää olla tilaa ja aikaan, ja onnistuakseen hankkeet edellyttävät vuoropuhelua työyhteisöissä. Olemme myös havainneet, että on tärkeää jo hankkeen suunnitteluvaiheessa kiinnitetään huomiota myös henkilöstön motivointiin, aitojen vaikuttamismahdollisuuksien luomiseen sekä osallistumisen edellyttävän realistisen ajankäytön turvaamiseen. On tärkeää, että henkilöstönäkökulma otetaan huomioon kehittämisprojekteissa ja tuloksellisuusarviointia suunniteltaessa. Yhtä keskeistä on se, että johto on aidosti sitoutunut ja aloitteellinen. Kolmas keskeinen ja usein sivuutettava seikka tuloksellisuusarvioinnissa ja laajemmin kehittämishankkeissa on kunnallinen demokratia ja kunnallisten luottamushenkilöiden osallisuus. Jos strategiaprosessi ja tuloksellisuusarvioinnin käyttöönotto tehdään kovin virkamies tai konsulttivetoisesti, luottamushenkilöiden aito 9

sitoutuminen ja strategisen johtajuuden rooli ohitetaan. Viestinnän kehittäminen on ilmeinen haaste myös yliopiston ja kuntien yhteistyössä. Tutkimus ja kehittämishankkeen keskeiset tulokset ja kuntayhteistyön pohdinta esitellään vielä tarkemmin hankkeen loppuraportissa Osaamisella tuloksellisuutta arvioinnilla tasapainoa. LIITTEET: 1. Hallinto ja henkilökunta 2. Kuvaus toimintaympäristölle, yliopistolla ja työyhteisöissä pidetyistä tiedotustilaisuuksista 3. Johtoryhmän kokoukset (muistiot lähetetty kunkin väliraportoinnin yhteydessä 4. Jatkotutkimustarve ja vireillä olevat soveltamismahdollisuudet sekä tiedottamisen suunnitelma (saatu erillinen rahoitus) 5. Ohjausryhmän oma arviointi hankkeesta 6. Julkaisu ja tiedotustoiminnan luettelo 10

Liite 1. Hallinto ja henkilökunta 1.1 Johtoryhmä Kuopio: Jarmo Rautjärvi (johtoryhmän pj 2002)ja Arja Saapunki Sihvonen Karttula: Paula Ruhanen ja Satu Pirskanen/Marjaana Risku Tiihonen Siilinjärvi: Eeva Liisa Lyytinen ja Piritta Ahonen Kajaani: Kalevi Yliniemi ja Jukka Ranta Lapinlahti: Kari Virranta ja Raija Väänänen/Sirpa Halmemies/Anne Wallden Pohjois Savon koulutuskuntayhtymä: Jouko Widgren ja Hannu Eronen Suonenjoki: Reino Väisänen (johtoryhmän pj. 2003 alkaen), Arja Jormalainen Työsuojelurahasto: Riitta Liisa Lappeteläinen, Kuopion yliopisto: Vuokko Niiranen (hankkeen johtaja) Tarja Eskelinen (johtoryhmän sihteeri) Juha Kinnunen, professori, terveyshallinnon ja talouden laitos Hannu Valtonen, professori, terveyshallinnon ja talouden laitos Satu Kalliola, dosentti, sosiaalipsykologian ja sosiologian laitos Tutkijoilla on ollut mahdollisuus osallistua johtoryhmän kokouksiin. Usein he ovat myös pitäneet omaa osatutkimustaan käsitteleviä esityksiä. 1.2 Henkilökunta Päätoimiset projektitutkijat ja muu tutkimushankkeen palkattu henkilöstö (päätoimiset ja osa aikaiset) Pekka Kuusela, erikoistutkija 1.4.02 28.2.05 Sanna Laulainen, tutkija 1.4.02 28.2.05 Merja Sinkkonen Tolppi, tutkija (1.9.04 28.2.05, josta 1.1. 28.2.05 osa aikainen) Heidi Talvenkorpi, tutkimussihteeri 15.9.03 30.4.04 Saila Lohi, tutkimussihteeri1.5.04 31.12.04 kokoaikainen ja 1.1. 28.2.05 osa aikainen Marko Mielonen, projektityöntekijä 1.5.04 31.7.04. Ulla Parviainen, toimistosihteeri 1.10. 31.12.04 kokoaikainen ja 1.2. 28.2.05 osa aikainen Vuokko Niiranen, tutkimusjohtaja 1. 31.10.03 ja 1.9. 31.12. 04. Ostetut palvelut Taloushallinnon palvelut on ostettu Minna Canth instituutilta. Talouden loppuraportissa on eritelty kunkin henkilön työpanos. Tarja Eskelinen, johtaja Kari Kivi, koordinaattori 04/02 05/04 Marko Mielonen, taloussihteeri 06/04 alkaen Tuula Väinämö, toimistosihteeri Muut palkkausjärjestelyt (resurssipanos) Terttu Pakarinen, tutkija, henkilöstön kehittämisen asiantuntija (KT:n resurssipanos) 16,5 kk. Vuokko Niiranen, hankkeen johtaja ja tutkimustyö, Kuopion yliopiston resurssipanos 9 kk 11

Työmarkkinatuki ja sihteeriharjoittelijat, palkattomana, harjoittelukausien kesto 2 4 kk Riikka Vartiainen 2002 2003, työmarkkinatukiharjoittelija Sini Vartiainen 2003, työmarkkinatukiharjoittelija Mia Heiskanen 2003, työmarkkinatukiharjoittelija Tuula Väinämö 2003, työmarkkinatukiharjoittelija Marko Mielonen, 2003, työmarkkinatukiharjoittelija Ulla Parviainen 2004, Savon ammattiopiston sihteeriharjoittelijana, Liite 2. Tiedottaminen (Kuvattu tarkemmin TSR:lle annetuissa väliraporteissa) Osaatko hankkeen liikkeellelähtö ja tiedotustilaisuudet Johtoryhmän kokouksissa on käsitelty yt menettelyn mukaisen tiedottamisen tärkeyttä (17.12.02, sekä kirje yhteyshenkilöille 24.3.2003). Johtoryhmään on kuulunut sekä työnantajien että työntekijöiden edustajia. Osaatko seminaarit Käynnistysseminaari kaikille kunnille 23.4.02. Muut laajat seminaarit 27.2.2003 Kuopiossa, 1. 2.6.2004 Kajaanissa ja 1.12. 2004 Kuopion yliopistolla Teemaseminaarit: 22.10.2003 Kuntaseminaari Työyhteisön oppiminen ja tuloksellisuus Kuopiossa Pohjois Savon koulutuskuntayhtymässä. 29.10.03 Vanhustenhuollon teemaseminaari Kuopion yliopistolla. 5.11.03 Lasten suojelu teemaseminaari Kuopion yliopistolla 12.11.03 Tarkastuslautakunnat teemaseminaari Kuopion yliopistolla 5.10.04 Lastensuojelun teemaseminaari 15.12.04 Johtamisen teemaseminaari Kuopion yliopistolla 23.2.05 Osaamisen haasteet teemaseminaari Kuopion yliopistolla Seminaareista on tiedotettu yliopiston sisällä on tiedotettu oman tiedekunnan sisällä, oman laitoksen sähköpostilla, yliopistotiedotuksen välityksessä, yliopistoradion (RadioKantti) välityksellä sekä alueen sanomalehdissä ja paikallisradiossa. Kaikista valtakunnallisista Kartuke seminaareista on sähköpostilla, kirjeitse ja kotisivulla. tiedotettu tutkimuskunnille Kunnissa pidetyt yt tiedotustilaisuudet Pohjois Savon koulutuskuntayhtymä 23.4.02 Lapinlahti10.6.02 (Johto, luottamusmiehet, poliittiset päättäjät, hankkeeseen osallistuvat substanssityöntekijät); hankkeeseen mukaan lähdettäessä. Kajaani 12.6.02 14.4.03 (rukkasryhmä), 21.5.03 ja 28.5.03 (tutkimukseen osallistuvat yksiköt) Kussakin kunnassa on ollut yhteyshenkilö, joka on sopinut tiedottamisesta kunkin osahankkeen tutkijan kanssa ja yhteyshenkilö on vastannut kunnassa yhteistoiminnan periaatteiden (KT:n yleiskirje 11.12.02) mukaisesta tiedottamisesta. Lisäksi yhteistoimintaa ja tiedottamista käsiteltiin Kartuke tutkimusohjelman sisällä vuonna 2001 hankkeen valmisteluvaiheessa kunnille ja tutkimusverkostolle suunnatuissa seminaareissa ja asiantuntijaryhmissä sekä tutkimusverkostossa muun muassa käynnistysseminaarissa 15. 16.4.02, tutkimushankkeiden vastuuhenkilöiden kokouksessa 11.6.02 sekä tutkijaverkoston seminaareissa 29. 30.8. 02 ja 20. 21.9.02. 4. Johtoryhmän kokoukset (muistiot lähetetty kunkin väliraportoinnin yhteydessä) 12

Johtoryhmä on pitänyt hankkeen kuluessa yhteensä 11 kokousta, joista viimeisimmässä, 20.5.05 hyväksyttiin toiminnan ja talouden loppuraportit. 5. Tiedottamiseen on saatu erillinen rahoitus 13