Tekninen lautakunta 33 08.02.2017 Kaupunginhallitus 62 13.02.2017 Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, itäisen osa-alueen osayleiskaavaehdotus 1436/10.02.02.00/2014 TEKLA 33 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, puh. 040 653 0745 Yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen, puh. 040 653 0822 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet Osayleiskaavaehdotus, kaavaselostus liitteineen ja luonnosvaiheen vuorovaikutusraportti Osayleiskaavaan liittyvät erillisselvitykset ovat tutustuttavissa kaavoituksen internet-sivulla osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/fi/palvelut/rakentaminen-ja-maankaytto/k aavoitus/vireilla-olevat-kaavat/osayleiskaavat/keskustaajaman-osay leiskaava-2030-itainen-osa-alue. Lappeenrannan kaupunginhallitus päätti (KH 591) kokouksessaan 12.12.2011 käynnistää Lappeenrannan keskustaajaman valmistelutyön. Tarkoituksena on päivittää vanha keskustaajaman yleiskaava, jota on viimeksi tarkistettu vuonna 1999. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Yleiskaava on nimensä mukaisesti yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava välittää ja tulkitsee osaltaan valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita ja maakunnallisia tavoitteita kaupungin suunnittelussa. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet sekä osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavaan 2030 kuuluu neljä osa-aluetta: läntinen osa-alue, keskusta-alue, eteläinen osa-alue ja itäinen osa-alue. Osayleiskaavojen laadinta on sovitettu yhteen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti siten, että eteläisen osa-alueen 1. vaihe etenee samanaikaisesti läntisen osa-alueen, keskusta-alueen ja itäisen osa-alueen kanssa. Itäinen osayleiskaava-alue käsittää noin 50 km² laajuisen alueen Lappeenrannan keskustan ja Kaukaan tehtaan itäpuolella, Saimaan
kanavan ympäristössä. Itäinen osa-alue käsittää seuraavat kaupunginosat: Lauritsala Lapvesi Hartikkala Hakali Kanavansuu Mälkiä Laihian osa Mustolan kaupunginosaa Lisäksi alueeseen kuuluvat myös pohjoisessa Sudenniemi ja Tuosa sekä Utrasaari, Lamposaari ja Riutta. Idässä alueeseen kuuluvat Pasala, Muukonniemi, Kotaniemi, Muukkola ja Ilottula. Mustolan eteläpuolelta alueeseen kuuluvat Pelkola sekä osa Rasalan, Karhusjärven ja Lempiälän kylää. Itäisen osa-alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja 63 :n mukaisesti nähtäville 26.6.2013. OAS on nähtävillä koko kaavan laadinnan ajan. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 25.4.2013 ja aloitusvaiheen asukastilaisuus 12.9.2013. Itäisen osa-alueen osayleiskaavaluonnos valmisteluaineistoineen oli maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti nähtävillä 26.10.2015 4.12.2015. Luonnosvaiheen asukastilaisuus pidettiin 3.11.2015. Kaavaluonnoksesta saatiin kuusitoista (16) lausuntoa viranomaistahoilta, yhdeksän (9) lausuntoa yrityksiltä, yhdistyksiltä ja yhteisöiltä sekä kuusitoista (16) mielipidettä, joista osassa oli useita allekirjoittajia. Kaavaluonnoksen palautetta käsiteltiin viranomaisten työneuvottelussa 13.5.2016. Itäisellä osa-alueella tavoitteena on tiivis ja eheä kaupunkirakenne, jossa asuminen, palvelut ja työpaikat sijoittuvat hyvien liikenneyhteyksien ja nykyisten palveluiden ja kunnallisteknisten verkostojen äärelle. Keskeisiä suunnittelukysymyksiä ovat Lauritsalan aluekeskuksen ja siihen liittyvän Kanavakaupungin kehittäminen, työpaikkatoimintojen ja kaupan kehittäminen Nuijamaantien varrella, taajamarakenteen eheyttäminen ja asuinrakentamisen varannon kasvattaminen. Lisäksi tavoitteena on matkailun ja virkistyksen kehittäminen Saimaan ja Saimaan kanavan ympäristössä sekä arvokkaiden luonto-, maisema- ja kulttuurihistoriallisten kohteiden säilyttäminen. Itäisen osa-alueen osayleiskaava täydentää ja tiivistää maankäyttöä nykyiseen liikenne- ja infraverkkoon tukeutuen. Liikenneverkon rungon muodostavat valtatiet ja olemassa olevat pääkadut. Kevyen
liikenteen verkoston rungon muodostavat alueen läpi kulkeva Etelä-Karjalan laaturaitti sekä pyöräilyn pää- ja alueväylät. Ranta-alueille ja asuinalueiden välille on osoitettu kattava ulkoilureittiverkosto. Itäisen osa-alueen osayleiskaava mahdollistaa noin 2700 uuden asukkaan sijoittumisen alueelle. Lisäksi mahdollisia kaavan tavoitevuoden jälkeen toteutettavia asumisen reservialueita on osoitettu lähes 2000 asukkaalle. Asuinrakentamisen varaukset sijoittuvat Salpausselän ja valtatien 6 läheisyyteen, nykyisen yhdyskuntarakenteen yhteyteen, hyvien liikenneyhteyksien ja kunnallistekniikan ulottuville. Nykyisiä pientalovaltaisia ja kerrostalovaltaisia alueita täydennetään ja laajennetaan. Uudet pientalovaltaisten asuinalueiden laajennukset sijoittuvat Laihianrantaan, Mustolan asuinalueen itä-ja eteläpuolille sekä Muukkoon Kumpulantien ja Muukonkankaantien ympäristöön. Kerrostalovaltaisia alueita on osoitettu Lauritsalaan ja Kanavansuulle sekä Hakalin Saimaan kanavan puoleiselle reunalle. Kanavansuun kärkeen on osoitettu uusi tiivis ja matala asuinalue, jonka rakennukset pyritään toteuttamaan pääosin puurakenteisina. Osayleiskaavan tavoitevuoden 2030 jälkeen toteutettaviksi suunnitellut asumisen reservialueet (A/res, AK/res) sijoittuvat Mustolaan, Saikkolaan, Mälkiään Saimaan kanavan laidalle sekä Muukkoon Kiiskinmäen ja Jyrkilänkankaan alueille. Lauritsalan rooli aluekeskuksena vahvistuu edelleen uusien palveluiden, rantarakentamisen, asuinrakentamisen, joukkoliikenneyhteyksien sekä jalankulku- ja pyöräilyreittien myötä. Teollisuudelle, logistiikkatoiminnalle ja rajaliikenteeseen perustuvalle kaupalle on esitetty laajennusalueita Nuijamaantien (vt 13) varteen. Osayleiskaavan perusteella kehitetään viheralueita, virkistysyhteyksiä ja pyöräilyreittejä, jotta ne muodostavat nykyistä kattavamman verkoston. Luonnon ja maiseman sekä rakennetun kulttuuriympäristön arvot ja ominaispiirteet otetaan suunnittelussa lähtökohdiksi ja arvoja vaalitaan. Saimaa rantoineen ja saarineen on virkistyksen näkökulmasta keskeinen. Rantavyöhykkeelle on osoitettu laajoja virkistysalueita sekä uusia ulkoilureittiyhteyksiä. Merkittävimmät Saimaan rantojen virkistysalueet sijaitsevat Tuosan saaressa, Lamposaaressa, Utrasaaressa sekä Kanavansuun ja Laihian rannoilla. Osa Lauritsalasta, Kanavansuun alue ja Saimaan kanavan rannat Lauritsalasta Mustolan sululle saakka sisältyvät mahdollisesti tulevaisuudessa toteutettavaan kansalliseen kaupunkipuistoalueeseen.
Liikenneverkon rungon muodostavat valtatiet 6 ja 13 sekä olemassa olevat pääkadut ja rinnakkaisyhteydet. Suunnittelualueen merkittävin ajoneuvoliikenteen kehittämishanke on Nuijamaantien (vt 13) parantaminen. Osayleiskaavassa on haluttu parantaa erityisesti pyöräily-ja kävelymahdollisuuksia Saimaan rannoilla sekä Saimaan kanavan varressa. Kevyen liikenteen kehittämisessä huomioidaan myös seudullisen Etelä-Karjalan laaturaitin pää- ja aluereitit. Joukkoliikenteen rungon muodostaa keskeinen joukkoliikennealue, jolla joukkoliikenteen palvelutaso on kilpailukykyinen. Osayleiskaavassa on huomioitu tulevan Luumäki-Imatra -kaksoisraiteen ja radan parantaminen. Lauritsalassa ja Muukossa on asemat, joita voidaan hyödyntää, mikäli alueelle joskus tulevaisuudessa suunnitellaan paikallisjunaliikennettä. Saimaan saaristoon sekä kaava-alueen itäosaan kaava ei esitä merkittäviä muutoksia nykyiseen maankäyttöön. Yleiskaava toimii haja-asutusalueilla maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 44 :n mukaisena niin sanottuna kyläkaavana, jolla voidaan myöntää suoraan rakennusluvat enintään kaksiasuntoisille asuinrakennuksille. Myös haja-asutusrannoilla rakennusoikeus on käsitelty kiinteistökohtaisesti ja loma-asuntojen rakennusluvat voidaan näillä alueilla myöntää suoraan yleiskaavan perusteella (MRL 77 ). Rakennusoikeuden määrittämisen pohjaksi ko. ranta-alueilla on tehty emätilaselvitys. Ympäristöhäiriöitä pyritään kaavan myötä vähentämään ja ehkäisemään. Huomiota on kiinnitetty mm. melun, tärinän, pölyn leviämisen ehkäisemiseen, pohjavesien suojeluun sekä Kaukaan tehtaiden suuronnettomuusriskiin varautumiseen. Osayleiskaavan toteutus voidaan aloittaa kaavan tultua lainvoimaiseksi. Taajamamaisten alueiden osalta yleiskaavan toteuttaminen tapahtuu asemakaavoilla. Sen sijaan kyläalueilla ja haja-asutusalueiden rantojen osalta enintään kaksiasuntoisten asuinrakennusten ja omarantaisten loma-asuntojen rakennusluvat voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella. Kaavan tavoitevuosi on 2030. Osa aluevarauksista toteutuu mahdollisesti vasta vuoteen 2040 mennessä tai sen jälkeen. Osa alueista voi toteutua jo ennen tavoitevuotta 2030. (Maarit Pimiä, Marjo Saukkonen) Tj vt. Tekninen lautakunta päättää merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja mielipiteet ja hyväksyä kaavoituksen vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä, esittää kaupunginhallitukselle Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 Itäisen osa-alueen
osayleiskaavaehdotuksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja esittää, että kaupunginhallitus pyytää tarvittavat lausunnot osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana. Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa osayleiskaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Tekla Hyväksyttiin. KH 62 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali Osayleiskaavan selostus liitteineen Osayleiskaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla www.lappeenranta.fi kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö Kaavoitus Vireillä olevat kaavat Osayleiskaavat. (JW) Kj Kh Kaupunginhallitus päättää asettaa keskustaajaman osayleiskaavaehdotuksen 2030, itäinen osa-alue, maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää siitä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Etelä-Karjalan liiton, MTK Kaakkois-Suomen ja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan lausunnot ja mikäli lausunnoista taikka nähtävilläoloaikana mahdollisesti jätetyistä muistutuksista ei muuta johdu, esittää sen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Hyväksyttiin siten tarkistettuna, että lausunto pyydetään myös Taipalsaaren kunnalta.