VUOSIKERTOMUS. Päijät-Hämeen pelastuslaitos

VUOSIKERTOMUS 2016 Päijät-Hämeen pelastuslaitos

1 Sisällys 1 Pelastusjohtajan katsaus... 2 2 Organisaatio ja johtokunta... 3 3 Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vuonna 2016... 5 4 Riskienhallinta... 7 4.1 Hankkeet... 8 4.2 Tarkastustoiminta... 9 4.3 Turvallisuusviestintä... 11 4.4 Turvallisuuskoulutus... 12 4.5 Kampanjat ja yleisötilaisuudet... 12 4.6 Varautuminen... 15 5 Pelastustoiminta... 16 5.1 Palontutkinta... 17 5.2 Lahti... 18 5.3 Heinola... 19 5.4 Orimattila ja Nastola... 20 5.5 Hollola... 21 5.6 Päijät-Hämeen sopimuspalokunnat... 24 5.7 Koulutus... 25 6 Ensihoito... 34 7 Tekninen osasto... 35 7.1 Paloasemahankkeet... 35 7.2 Kalusto... 36 8 Hallinto... 38 9 Vuoden tärkeimpiä tapahtumia ja uutisia... 40 10 Tilastoliitteet... 43

2 1 Pelastusjohtajan katsaus Vuosi 2016 oli pelastuslaitoksen osalta tiukka taloudellisten säästöpaineiden sekä edelleen lisääntyneiden tehtävämäärien vuoksi. Vuotta voisi kuvailla epävarmuuden vuodeksi. Valtakunnallinen maakuntauudistus aiheutti paljon epävarmuutta, mutta vuoden lopulla saimme hallituksen periaatepäätöksen myös pelastustoimen alueiden määrästä, joka tulee hallituksen näkemyksen mukaan olemaan 18, samalla aluejaolla mennään myös ensihoidossa. Alueellisesti suurta epävarmuutta aiheuttivat ensihoidon palvelutasopäätöksessä kesken vuotta tapahtuneet muutokset, jotka vaikuttivat huomattavasti myös pelastuslaitoksen ensi-hoidon palvelutuotantoon. Pelastustehtävien määrä jatkoi kasvua Pelastuspuolen hälytystehtävien määrä jatkoi kasvuaan; kasvu vuoteen 2015 verrattuna oli 316 tehtävää (3914 -> 4230). Hälytystehtävien määrät lisääntyivät eniten automaattisten paloilmoittimien tarkastus- /varmistustehtävissä (+172 kpl) sekä avunantotehtävissä (+62 kpl), ensivastetehtävät vähenivät edelleen edellisvuoteen verrattuna (-24 kpl). Rakennuspalot vähenivät yhdellä, mutta rakennuspalovaarat lisääntyivät lievästi (+7 kpl). Vuonna 2016 pelastuslaitos pelasti erilaisissa onnettomuuksissa välittömässä vaarassa olleita henkilöitä 72. Uhattuna olleet arvot rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa ovat olleet yhteensä lähes 25 miljoonaa euroa, josta pelastetut arvot ovat lähes 23 miljoonaa euroa, eli 90 % uhattuina olleista arvoista on pelastettu. Palokuolemia alueellamme sattui vuonna 2016 kolme, kun edellisvuonna niitä oli kaksi. Riskienhallinnan toimintaa Vuonna 2016 valvontatoimintaa suoritettiin yhteensä 8459 kpl, joka on hiukan suurempi määrä kuin vuonna 2015. Turvallisuusviestintä tavoitti 21 % alueemme asukkaista 447 eri tilaisuudessa. Punainen Liitu liikenneturvallisuustapahtuma järjestettiin ensimmäinen kerran Päijät-Hämeessä yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Turvallisuusviestinnässä hyödynnettiin aktiivisesti sosiaalista mediaa. Varautuen turvallisempaa kotona ja kylässä-hanke sai rahoituksen. Kolmen eri pelastuslaitoksen alueelle levittyvä toiminta kestää toukokuun loppuun 2019 asti. Ensihoito Kertomusvuoden syksyllä käytiin ensihoidon päätoimista henkilökuntaa koskenut yt-menettely, joka johtui PHsoteyn toukokuussa tekemästä ensihoidon palvelutasopäätöksestä, jonka perusteella ensihoitokeskus ottaa omaksi tuotannokseen kaikki pelastuslaitoksella toteutuksessa olleet 12 -tunnin valmiudessa olleet ensihoitoyksiköt 1.1.2017. Yt-menettelyn jälkeen 18 ensihoitajaa siirtyi liikkeenluovutusmenettelyllä PHsoteyn työntekijöiksi. Kiitos koko henkilöstölle kuluneesta vuodesta, tästä on hyvä jatkaa kohti maakuntauudistusta ja sen mukanaan tuomia uusia valmistelutehtäviä. Jari Hyvärinen Pelastusjohtaja

3 2 Organisaatio ja johtokunta Kaavio 1. Pelastuslaitoksen organisaatio.

4 Johtokunta 1.1.2016-31.12.2016 Juha Kolu puheenjohtaja Lahti Mikko Saukko varapuheenjohtaja Lahti Minna Parkkonen jäsen Lahti Veli-Matti Tanhuva jäsen Hollola Kirsi Lehtimäki jäsen Heinola Marja Rainio jäsen Orimattila Jenna Koskelo jäsen Nastola Erkki Syrjänen jäsen Padasjoki Veli-Pekka Koskinen jäsen Sysmä Pekka Peltonen jäsen Kärkölä Mikko Unelius varajäsen Lahti Pentti Vilmi varajäsen Lahti Tuula Nokkanen varajäsen Lahti Mervi Lilja varajäsen Nastola Pasi Jalonen varajäsen Hollola Pertti Mäkinen varajäsen Hartola Tiina Hellsten varajäsen Hämeenkoski Pirjo Ahola varajäsen Asikkala Pekka Moilanen varajäsen Heinola Jani Markkanen varajäsen Orimattila Jari Parkkonen Jouni Kokki Jari Hyvärinen Merja Saasmo Emmi Löytömäki maakuntajohtaja henkilökunnan edustaja pelastusjohtaja hallintopäällikkö hallintosihteeri Pelastuslaitoksen johtokunta piti vuoden 2016 aikana yhteensä 5 (5) kokousta, joista laadituissa pöytäkirjoissa oli yhteensä 60 (66) :ää. Kokousten lisäksi johtokunta toteutti 17.5.2016 Sysmässä johtokunnan kehittämispäivän, jossa pohdittiin pelastuslaitoksen tulevaisuutta. Tärkeimpiä johtokunnan käsittelemiä asioita vuonna 2016: Pelastuslaitoksen tilinpäätöksen 2015 hyväksyminen 24.02.2016 4 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2017-2019 19.04.2016 15 Pelastuslaitoksen ylijäämien palauttaminen kunnille 17.05.2016 28 Palvelutasopäätös 2018 valmistelu 08.11.2016 51 Käyttötaloussuunnitelma 2017 08.11.2016 52 Toimintasäännön muutokset 08.11.2016 54

5 3 Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vuonna 2016 Vaikuttavuus ja palvelukyky Päijät-Hämeen pelastuslaitos ylläpitää ja kehittää pelastustoimen tuottamia palveluja pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen ja pelastuslaitoksen strategian 2013-2018 sekä valtioneuvoston tekemän alueellisen pelastustoimen rakennemuutosta koskevan päätöksen mukaisesti yhteistyössä kuntien kanssa. Vahvistetaan pelastuslaitoksen asemaa yhden vertaisena yhteistyökumppanina ensihoidon palvelutuotannossa. Pelastuslaitoksen toiminnassa on noudatettu vahvistettua pelastustoimen palvelutasopäätöstä. Pelastuslaitos tuottaa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ensihoidon palvelut sairaanhoitopiirille. Säästövelvoite toteutettiin kehittämishankkeen mukaisesti. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstön kehittämistä jatketaan tarjoamalla henkilöstölle ammatillista koulutusta sekä toteuttamalla kehittämiskeskustelut vuosittain koko henkilöstön kanssa. Henkilöstön työmotivaatiota pyritään parantamaan kehittämällä henkilöstöetuuksia yhteistyössä henkilöstön kanssa, sekä parantamalla päällystön ja esimiestason henkilöstöjohtamisen valmiuksia. Henkilöstön urapolkuhankkeen mukaisesti pyritään parantamaan ikääntyvän palomiehen työssä jatkamista pelastuslaitoksen palveluksessa. Erityistä huomiota kiinnitetään sairaspoissaolojen vähentämiseen kehittämällä uusia toimintatapoja varhaisen tuen mallin avuksi. Kehityskeskustelut on toteutettu koko henkilöstön kanssa. Urapolkutyöryhmä on jatkanut työtään. Henkilöstöjohtamistason valmiuksien parantamiseen johtavaa koulutusta on suunniteltu. Prosessit ja rakenteet Ennaltaehkäisevää työtä kehitetään parantamalla valvontatoiminnan sekä turvallisuusviestinnän laatua ja vaikuttavuutta. Valvontatyön ja turvallisuusviestinnän sisältöä kehitetään ja henkilöstön koulutukseen panostetaan. Pelastustoiminnassa keskitytään henkilöstön kouluttamiseen, resurssien oikeaan hyödyntämiseen, operatiivisen johtamisen kehittämiseen sekä toimintavalmiusaikojen parantamiseen yhteistyöllä, toimintavalmiusaikojen seurannalla ja hälytysjärjestelmien kehittämisellä. Ensihoidossa toimintaa toteutetaan ensihoidon yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ja kehittämällä ensihoidon laadunhallintaa. Valvontasuunnitelman mukaisia tarkastuksia ei täysin saatu tehtyä suunnitelman mukaisesti. Turvallisuusviestinnässä saavutettiin asetetut tavoitteet. Pelastustoiminnan toimintavalmiusajat paranivat hyvinä, mutta tehtävämäärät kasvoivat. Ensihoidon palvelutuotantoa toteutettiin yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.

6 Talous ja resurssit Pelastuslaitoksen toimintaa toteutetaan niin, että pelastustoimen kustannukset/euroa asukas pysyvät valtakunnallisesti keskimääräisellä tasolla. Työaikamalleja pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti, sijaisten käyttöä koko alueella tehostetaan parantamalla työajan suunnittelua, resursseja käytetään maakunnallisesti ja tehokkaasti, sopimuspalokuntatoiminta huomioidaan, ylitöiden määrää seurataan sekä analysoidaan kustannustehokkuuden parantamiseksi. Kalustohankinnat toteutetaan niin, että alueen pelastustoimen kalusto täyttää sille palvelutasopäätöksessä asetetut vaatimukset. Investointien toteuttamisessa sekä henkilöstön rekrytoinnissa huomioidaan kuntien taloudellisen tilanteen vaikutukset. Pelastuslaitoksen tilinpäätösluvut osoittavat pelastuslaitoksen toiminnan olevan myös taloudellisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti toteutettua. Kuva 1. Harjoittelua Lahden hiihtostadionilla.

7 4 Riskienhallinta Riskienhallintapäällikkö Juhani Naskali Vuonna 2016 riskienhallintaosastolla työskenteli päätoimisena 11 henkilöä: riskienhallintapäällikkö, 2 paloinsinööriä, valmiusmestari, 6 palotarkastajaa ja koulutussuunnittelija. Valvontatyöhön osallistuivat lisäksi työpanoksellaan kunnissaan nimetyt palomestarit ja palopäälliköt. Turvallisuusviestinnässä oli mukana talon koko henkilöstö, sekä sopimuspalokunnat. Valvontahenkilöstössä oli vuoden aikana vaihtuvuutta ja uusien henkilöiden perehdytykseen pyrittiin varaamaan riittävästi aikaa. Yritysten ja laitosten määräaikaisessa tarkastustoiminnassa valvontaa suoritettiin 1 008 kiinteistöön ja tarkastusprosentti oli 95,1 %. Yritysten ja laitosten palotarkastuksen yhteydessä jatkettiin tarkastuksista saadun asiakaspalautteen keräämistä yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Asiakkaiden tyytyväisyys palotarkastustoimintaan oli kokonaisuudessaan hyvällä tasolla. Vuoden aikana saapui 222 uutta riskiasuntoilmoitusta (190 kpl v. 2015). Osa ilmoituksessa havaituista onnettomuusriskeistä saatiin poistettua neuvontakäynnin avulla, osassa mahdollisuudeksi jäi korjausmääräyksen antaminen. Ilmoitusten käsittely vaatii lähes aina moniviranomaisyhteistyötä mm. sosiaaliviranomaisten ja terveysvalvonnan kanssa. Hankalimmissa tapauksissa havaittujen puutteiden korjaaminen edistyy hitaasti ja vaatii useita käyntejä paikalla. Yleisötapahtumien valvontaa suoritettiin hieman yli 200 erilaiseen tapahtumaan. Suurin osa valvonnasta kohdistui tapahtuman pelastussuunnitelman arviointiin, mutta osassa tapahtumia käytiin suorittamassa myös valvontakäynti paikan päällä. Valvontakäynnin tarpeellisuus arvioidaan pelastus-viranomaisen suorittaman riskiarvioinnin perusteella. Turvallisuusviestintää suoritettiin turvallisuusviestintäsuunnitelman mukaisesti. Turvallisuusviestinnällä saavutettiin kertomusvuonna tavoitteena ollut 21 % alueen väestöstä.

Vuoden aikana osallistuttiin palvelutasopäätöksen mukaisiin kampanjoihin ja tapahtumiin, sekä useisiin muihin yleisötapahtumiin. Vuoden aikana järjestettiin runsaasti koulutustapahtumia niitä toivoville yrityksille ja yhteisöille. Tapahtumia ja koulutuksia järjestettiin kaikkiaan 447 kpl. Nuohoustoiminnassa jatkettiin piirinuohousjärjestelmällä muissa Päijät-Hämeen kunnissa paitsi Asikkalassa, jossa on ollut jo pitkään vapaa kilpailu nuohoustoiminnassa. 8 4.1 Hankkeet Varautuen turvallisempaan kotona ja kylissä hanke käynnistyi 1.6.2016. Hankkeelle valittiin projektipäälliköksi Kristiina Mattila-Nousiainen. Projektipäällikkö työskentelee neljä päivää viikossa hankkeelle ja yhden päivän Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle. Hanke on Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Etelä-Savon pelastuslaitosten yhteishanke, jonka tavoitteena on parantaa etenkin kylissä asuvien ihmisten kokonaisturvallisuutta valistuksen ja koulutuksen keinoin. Kylien kanssa tehdään kylän turvallisuussuunnitelmia, joissa mietitään myös ratkaisuja esiin nousseisiin turvallisuusongelmiin. Hankkeen toiminta kohdistuu kaiken ikäisiin kyläläisiin. Rahoituksesta 80% tulee Euroopan maaseudun kehittämisrahastosta Leader-ryhmien kautta, loppu rahoitus koostuu pelastuslaitosten omarahoituksesta sekä kyläläisten tekemästä talkootyöstä ja retkien osallistumismaksuista. Vuoden 2016 aikana hanke on ollut mukana 16 tilaisuudessa Päijät-Hämeessä. Näissä tilaisuuksissa on tavoitettu 893 henkilöä. FEC-koulutuksen kautta pelastuslaitoksella työharjoittelussa ollut Tarja Asikainen laati pelastuslaitokselle selvityksen sammutusjäteveden talteenoton suunnittelusta Päijät-Hämeen alueella. Selvityksen lisäksi hän laati ohjeen sammutusjätevesien hallintasuunnitelman laatimiseksi. Selvitystä on esitelty Päijät-Hämeen rakennustarkastajille sekä elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten, aluehallintovirastojen ja Tukesin laitosvalvojille. Materiaalia on jaettu myös muille pelastuslaitoksille tiedoksi. Koulutus ja yhteistyö muiden viranomaisten kanssa Tarkastustyötä tekevän henkilöstön kanssa käytiin säännöllisesti palavereita, joissa paneuduttiin muun muassa palotarkastuspöytäkirjan ja omien sisäisten ohjeiden sisältöön. Kertomusvuonna osallistuttiin Suomen palopäällystöliiton ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja Pelastusopiston kursseille. Lisäksi jatkettiin omien työpaikkakokousten yhteydessä pienimuotoisen erityiskoulutuksen järjestämistä. Riskienhallinnan henkilöstö oli mukana myös erilaisissa valtakunnallisissa ja kunnallisissa hankkeissa. Riskienhallintahenkilöstö osallistui edelleen valtakunnallisiin kumppanuushankkeisiin sekä erilaisiin koulutustilaisuuksiin. Kumppanuushankkeessa oltiin mukana mm. turvallisuuspalvelut -jaoston

tilaisuuksissa, turvallisuusviestinnän ja kemikaalivastuuhenkilöiden tapaamisissa ja Merlot - pääkäyttäjien tapaamisissa. Koulutussuunnittelija Jarmo Kouhia edusti kaikkia pelastuslaitoksia paloturvallisuus-viikon ohjausryhmässä. Paloinsinööri Marjo Oksanen nimettiin valtakunnallisiin valvonnan käsikirja ja varanto, yhteiset lomakkeet-kärkihankkeisiin puheenjohtajaksi. Viranomaisten välinen yhteistyö jatkui tiiviinä. Yhteistyötä tehtiin niin kunnallisten kuin valtionkin eri viranomaisten kanssa, sekä myös muiden yksittäisten toimijoiden kanssa. Yhteistyön muotoina olivat muun muassa yhteistarkastukset, turvallisuusviestinnän tilaisuudet, asiantuntijapalvelut ja yhteiskoulutukset. Tiiveintä yhteistyö oli rakennusvalvontojen, kuntien sosiaaliviranomaisten, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sekä poliisin kanssa. 9 4.2 Tarkastustoiminta Määräaikaiset tarkastukset Kertomusvuoden aikana valvonta kohdistui 1 008 yritykseen ja laitokseen. Kohteiden luokittelua ja tarkastusvälejä muokattiin tarkastusten edetessä, sillä rakennustietojen perusteella tehty luokittelu ei vastannut kiinteistön sen hetkistä käyttötapaa tai käytössä olevaa tilannetta. Yrityksille ja laitoksille suoritetun arvioivan palotarkastuksen antaman riskiluvun mukaan 89 % arvioiduista tarkastuskohteista täytti tai ylitti lain vaatiman turvallisuustason (51 % vuonna 2015). Parantuneeseen tulokseen vaikuttaa merkittävästi vuosittainen tarkastuskohteiden vaihtelu, mutta myös jälkivalvonnan tehostumisella voi olla merkitystä. Helsingin pelastuslaitoksen julkaisussa Valvonnan vaikuttavuuden arviointi Helsingin pelastuslaitoksen aineistoilla katsotaan myös arvioivan palotarkastuksen (auditoinnin) työtapana vaikuttavan kohteen turvallisuustason nousuun. Kertomusvuonna lähetettiin omavalvontakirje 3 305 käytössä olevaan pientaloon. Vastausprosentiksi muodostui 82,2. Palautuneet omavalvontalomakkeet tarkastettiin ja kirjattiin asiakirjavalvonnaksi. Vuoden 2016 alkupuolella valvottiin osittain edellisen vuoden uusintapostituksessa palautuneita lomakkeita. Tarvittaessa jälkivalvontaa suoritettiin asiakkaan toimittamien selvitysten perusteella. Kertomusvuonna lähetettiin omavalvontakirje 1 927 vapaa-ajan asunnon omistajalle ja vastausprosentti oli 86,9. Tulleet omavalvontalomakkeet tarkastettiin ja kirjattiin asiakirjavalvonnaksi. Tarvittaessa jälkivalvontaa suoritettiin asiakkaan toimittamien selvitysten perusteella. Pientalojen ja vapaa-ajan asuntojen asiakirjavalonnasta osa suoritetaan vuoden 2017 puolella. Rivitalojen ja kerrostalojen valvonta jäi kertomusvuonna tavoitteista. Kerrostalojen määräaikaisia palotarkastuksia tehtiin 33 kpl. Suunniteltua omavalvontaa ei saatu käyntiin.

10 Epäsäännölliset tarkastukset Epäsäännöllisiä tarkastuksia tehtiin 1 037 kpl (v. 2015, 1 103 kpl). Jälkivalvonta tehostui edelleen edellisvuosista. Valvontatyön vaikuttavuuden ja laadukkuuden parantamiseksi on jälkivalvonnan tärkeyttä painotettu. Jälkivalvonnassa käytettiin aiempaa enemmän valvontakeinona asiakkaan toimittamien asiakirjojen ja dokumenttien perusteella tapahtuvaa valvontaa. Jälkivalvontaa kirjattiin 366 kpl. Erityisiä palotarkastuksia kirjattiin 261 kpl. Valmistuviin rakennuksiin kohdistuva tarkastus liittyy rakennusvalvonnan ja pelastuslaitoksen yhteistyöhön ja on luonteeltaan asiantuntijatarkastus. Muita epäsäännöllisiä palotarkastuksia tehtiin 410 kpl. Muita tarkastuksia ovat muun muassa yleisötilaisuuksien tarkastukset, teema- ja kohdetarkastukset muiden viranomaisten kanssa, omavalvontalomakkeen lähettämisen jälkeen samaan rakennukseen suoritetut tarkastuskäynnit ja riskiasuntojen tarkastukset. Asiakirjavalvonta Asiakirjavalvontaa suoritettiin 4 290 kpl (v. 2015, 6 562 kpl). Suurin syy suurelle muutokselle verrattuna edelliseen vuoteen johtuu siitä, että vuonna 2015 kirjattiin erittäin paljon edellisen vuoden omavalvontalomakkeita postituksen jäätyä loppuvuoteen. Poistumisturvallisuuskohteiden laatimien poistumisturvallisuusselvitysten arviointia tehtiin 51 kpl. Selvitysten käsittely yhdenmukaistui, kun niiden käsittely keskitettiin paloinsinöörille. Päijät- Hämeessä järjestettiin ensimmäinen arviointiin liittyvä poistumiskoe. Useassa eri kohteessa aloitettiin suojaustason muutokseen liittyvä suunnittelu tai toteutettiin suojaustason nosto. Asiakirjavalvontaan kirjataan lisäksi muun muassa pelastussuunnitelmien valvonta, paloteknisten laitteistojen käyttöönotto- varmennus- ja määräaikaistarkastuspöytäkirjojen valvonta sekä kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävä asiakirjavalvonta. Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset Kemikaalilainsäädännön nojalla tehdään muun muassa vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavien laitosten tarkastuksia, ilotulitteiden vähittäismyynnin ja varastoinnin tarkastuksia, öljylämmityslaitteistojen tarkastuksia ja erilaisia kemikaalipäätöksiä. Oheista valvontatoimintaa kirjattiin vuonna 2016 yhteensä 237 kpl (v. 2015, 199 kpl). Kemikaalipäätökset on keskitetty kemikaalivastaavaksi nimetylle palotarkastajalle paremman asiantuntemuksen takaamiseksi. Päijät-Hämeen pelastuslaitos on laatinut yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa alueemme kohteisiin ulkoiset pelastussuunnitelmat, joissa on huomioitu vaarallisten aineiden aiheuttamat suuronnettomuudet ja niiden laaja-alaiset vaikutukset väestöön ja ympäristöön. Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslain mukaan laadittava mm. alueille, joilla on vaarallisten

kemikaalien laajamittaista käsittelyä tai varastointia harjoittava tuotantolaitos, josta toiminnanharjoittajan tulee laatia turvallisuusselvitys tai vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun valtio-neuvoston asetuksen (195/2002) 32 :n mukainen järjestelyratapiha. Päijät-Hämeessä on viisi ulkoisten pelastussuunnitelman vaativaa yritystä. 11 Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalveluiden vuosittainen kasvu on saatu pysäytettyä. Asiantuntijapalveluja annettiin eri viranomaisille, suunnittelijoille sekä muille asiakkaille 1 822 kpl. (v. 2015, 1 878 kpl). Asiantuntijapalveluiden määrää kasvattaa rakennushankeisiin liittyvät lausunnot rakennusluvista ja erityissuunnitelmista, sekä suunnittelijoiden kanssa käytävät neuvottelut ja neuvonnat. Asiantuntijapalveluissa näkyy myös suurena lukuna riskiasuntoilmoituksiin liittyvät neuvontakäynnit ja lausunnot (osa käynneistä kirjautuu ylimääräisiksi palotarkastuksiksi). 4.3 Turvallisuusviestintä Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alueella tavoitettiin turvallisuusviestinnän keinoin 39 876 henkilöä eli 21 % alueen asukkaista (Vuona 2015 20 %). Kaikkiaan erilaisia tilaisuuksia kirjattiin 447 kappaletta. Vuoden aikana osallistuttiin palvelutasopäätöksen mukaisiin kampanjoihin ja tapahtumiin, sekä useisiin muihin yleisötapahtumiin. Vuoden aikana järjestettiin runsaasti koulutustapahtumia niitä toivoville yrityksille ja yhteisöille. Päijät-Hämeen pelastuslaitos oli myös edustettuna valtakunnallisessa paloturvallisuusviikon ohjausryhmässä sekä kumppanuusverkoston turvallisuusviestinnän työryhmässä koulutussuunnittelijan toimiessa yhtenä jäsenenä. Turvallisuusviestinnässä keskeisimpiä tavoitteita ovat elinkaarimallin mukaiset kohderyhmät (lapset, nuoret, perheelliset, työelämässä olevat ja ikääntyneet), joiden turvallisuustarpeet ja - osaaminen vaihtelevat elämänvaiheen mukaan. Turvallisuusviestinnän osalta olimme tukemassa oppilaitoksia niiden omatoimisessa varautumisessa ja turvallisuuteen liittyvien velvoitteiden täyttämisessä. Turvallisuusviestinnässä lapsille ja nuorille suunnattua turvallisuusviestintää kohdennettiin elinkaarimallin mukaisesti esikoululaisiin, 2.- ja 8.-luokkalaisiin sekä toisen asteen opiskelijoihin, koulutusta annettiin Jee Jelppii-, Nou hätä ja poistumisharjoituksissa 175 kertaa, joihin osallistui noin 11 900 oppilasta. Kotien ja asuinkiinteistöjen turvallisuutta parannettiin innostamalla asukkaat itse edistämään paloturvallisuuttaan. Turvallisuusviestinnän tarkoituksena on tukea asukkaiden omaa ennaltaehkäisevää, aloitteellisuutta, vastuunottoa ja turvallisuutta edistävää toimintaa. Vuonna 2016 annoimme viidessätoista tilaisuudessa 839 henkilölle valistusta kodin paloturvallisuudesta. Hoitolaitosten sekä palvelu- ja tukiasumisen turvallisuutta voidaan parantaa edistämällä toiminnanharjoittajien omatoimista varautumista. Turvallisuusviestintä oli mukana antamassa erilaisia koulutuksia hoitohenkilökunnalle 69 tilaisuudessa, joihin osallistui 1 276 henkilöä.

Erilaisten tilaisuuksien järjestämisessä tehtiin paljon yhteistyötä riskienhallinnan ja pelastustoimen henkilökunnan kesken sekä myös sopimuspalokuntien kanssa. Valtakunnallisten teemapäivien järjestelyissä tehtiin lisäksi yhteistyötä useiden muiden toimijoiden mm. Hämeen poliisilaitoksen, Liikenneturvan ja puolustusvoimien kanssa. 12 4.4 Turvallisuuskoulutus Yritysten ja laitosten omatoimista onnettomuuksien ehkäisyä tuettiin antamalla turvallisuuskoulutusta erilaisten yritysten ja laitosten henkilökunnalle heiltä saatujen toivomusten ja pyyntöjen mukaan. Koulutuksia suositeltiin palotarkastusten yhteydessä varsinkin erilaisten hoitolaitosten, oppilaitosten ja majoituspaikkojen henkilökunnalle. Pelastuslaitoksen antaman turvallisuuskoulutuksen suosituin aihealue oli edelleenkin alkusammutuskoulutus. Alkusammutuskoulutuksia järjestettiin 116 kpl ja niihin osallistui kaikkiaan 2 560 henkilöä. Vuoden aikana erilaisilla turvallisuusluennoilla korostettiin valtakunnallisten suositusten mukaisesti henkilöiden toimintaa onnettomuustilanteissa. Pelastuslaitos antoi koulutusta mm. Lahden kaupungin kotihoidon, palvelutalojen, palvelukotien ja kuntoutussairaala Jalmarin henkilöstölle sekä Päijät-Hämeen keskussairaalan henkilöstölle. Osuuskauppa Hämeenmaan henkilöstöä koulutettiin Turvapassikoulutuksissa. Pelastuslaitos järjesti viisi Tulityökurssia, sekä talon turvallisuuspäällikön ja väestönsuojan hoitajan kursseja ns. yleisinä, kaikille avoimina kursseina. Kursseille osallistui yhteensä 130 henkilöä. 4.5 Kampanjat ja yleisötilaisuudet Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen oma Jee Jelppii -kampanja jatkui koko maakunnan alueella. Kahden oppitunnin mittaisen hätänumero-opetuksen sai suurin osa maakunnan toisen luokan oppilaista. Pelastuslaitos oli mukana myös peruskoulun 8-luokan oppilaille tarkoitetussa valtakunnallisessa Nou Hätä kampanjassa antaen kouluissa turvallisuusopetusta ja järjestämällä kampanjaan liittyviä kilpailuja eri kunnissa. NouHätä -kampanja vietti 20 -vuotisjuhlakauttaan. Orimattilan Jokivarrenkoulun opettaja Jan Heinänen on pitänyt vuodesta 2002 NouHätä -koulutusta ja paloturvallisuusopetusta iltapäiväkerhotoiminnan puitteissa. Hän on myös luotsannut menestyksekkäästi NouHätä -joukkuetta vuosien 2002-2016 aikana neljästi koko kilpailujen voittoon. Näistä ansioista Päijät-Hämeen pelastuslaitos haki hänelle Suomen Pelastusalan keskusjärjestön ansiomitalin. Ansiomitali luovutettiin 21.12.2016.

Valtakunnallista 112 päivää vietettiin 11. helmikuuta tutulla teemalla Oletko arjen sankari? Vuonna 2016 päivän tapahtumiin osallistui Päijät-Hämeessä yhteensä 3 039 henkilöä ja tilaisuuksia järjestettiin kaikkiaan 12 kappaletta. Pelastuslaitos näkyi osastoillaan mm. rakentajille suunnatulla Raksa - messuilla, sekä autoharrastajien Classic Motor Show-messuilla. Molemmissa tapahtumissa osastoilla vieraili tuhansia ihmisiä. Uutena tapahtumana Lahdessa järjestettiin syyskuussa Punainen Liitu -esitys. Esitystä oli järjestämässä pelastuslaitoksen lisäksi Liikenneturva, Hämeen poliisi ja Lahden SPR. Esitys kokosi 553 kuulijaa Sibeliustalolle Lahteen. Yleisönä oli koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoita, Salpausselän peruskoulun 9- ja 10-luokkalaisia, sekä joukko kutsuvieraita liikenneturvasta, poliisista ja pelastuslaitokselta ja mediasta. Vuonna 2016 vietettiin yhteispohjoismaista paloturvallisuusviikkoa (21.11 1.12.2016). Paloturvallisuusviikko aloitettiin koko perheen Päivä Paloasemalla tapahtumalla 26.11. ja se päättyi Pohjoismaiseen palovaroitinpäivään 1.12. Tapahtumia tuki paikallisen tiedottamisen lisäksi valtakunnallinen tiedottaminen. Päivä Paloasemalla -tapahtumissa vieraili avoinna olleilla viidellätoista paloasemalla yhteensä 5 674 henkilöä. 13 Kuva 2. Lahden Punainen liitu -tapahtuman aloitushetki Sibeliustalolla.

14 Internet ja sosiaalinen media Pelastuslaitoksella jatkettiin internet-sivuston kautta tehtävää turvallisuustyötä. Internetissä keskityttiin pelastuslaitoksen toiminnan esittelyyn ja erilaisten asiakkaille suunnattujen ohjeiden ja lomakkeiden saatavuuteen. Pelastuslaitos oli aktiivisesti mukana sosiaalisessa mediassa päivittäen omia Facebook-sivujaan osoitteessa www.facebook.com/paijathameenpelastuslaitos. Sivustolla oli vuoden 2016 lopulla n. 3,3 tuhatta tykkääjää (v.2015, 2,7 tuhatta). Sosiaalisessa mediassa pyrittiin julkaisemaan viikoittain vähintään kolme erityyppistä julkaisua; onnettomuuksia ennaltaehkäisevää viestintää, kuvia, videoita tai muiden toimijoiden viestien jakoa. Sivuilla julkaistiin myös kevyempää viestintää sekä kilpailuja. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen edustaja oli mukana myös Pelastustoimi-sivuston päivittäjänä pelastustoimen valtakunnallisilla Facebook-sivuilla. Geokätköily Päijät-Hämeen pelastuslaitos on ollut mukana osaltaan geokätköilyssä jo vuodesta 2012 asti. Rekisteröity nimimerkkimme on P-H Pelastuslaitos. Pelastuslaitoksen tavoite on julkaista turvallisuus-viestintään liittyviä kätköjä ja esitellä samalla pelastusasemiamme. Julkaistuja geokätköjä on tällä hetkellä Heinolan ja Paavolan pelastusasemilla. Hollolan uudelle pelastusasemalle olemme toteuttamassa sopivaa geokätköä. Ahtialan paloaseman kätkö on jo arkistoitu. Geokätköillämme on vierailtu yhteensä 1 232 kertaa ja harrastajien antamia suosikkipisteitä on saatu upeat 133 kpl. Turvallisuusviestinnän eri aiheet ovat esillä geokätkökuvauksissa. Geokätkömme löytyvät netistä osoitteesta: www.geocaching.com tai hakusanoilla geocaching Paavolan pelastusasema ja geocaching Heinolan paloasema. Rekisteröityneet käyttäjät näkevät tarkat tiedot kuten koordinaatit kätköpaikalle.

15 4.6 Varautuminen Pelastuslaitoksen, kuntien, kuntayhtymien sekä muiden kuntien yhteenliittymien on laadittava niin normaali- kuin poikkeusolojen häiriötilanteita varten valmiussuunnitelmia. Lisäksi heidän tulee kouluttaa henkilöstöä toimimaan ja soveltamaan suunnitelmia erilaisia tilanteita varten sekä harjoitella suunnitelmissa kuvattuja tilanteita. Väestönsuojelua varten heidän tulee tehdä tarvittavat henkilö-, rakennus- ja ajoneuvovaraukset sekä suunnitella siihen liittyvä toiminta. Alueen pelastustoimen tehtävänä on yhteen sovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaa pelastustoimessa; sekä huolehtia osaltaan pelastustoimen henkilöstön kouluttamisesta. Väestönsuojelun suunnittelua ja kunnostusta ohjattiin ja opastettiin sekä annettiin rakennusvalvontaviranomaisille ja suunnittelijoille 50 lausuntoa uusien tai saneerattavien väestönsuojien osalta. Pelastuslain 379 / 2011 mukaan pelastusviranomainen tekee rakennuksen käyttöönotto- tai lopputarkastuksen yhteydessä väestönsuojan tarkastuksen väestönsuojan käyttöönottotarkastuksessa tehdyn pöytäkirjan perusteella. Ko. tarkastuksia sekä muita väestönsuojaan liittyviä tarkastuksia tehtiin kaikkiin valmistuneisiin rakennuksiin, joihin tuli väestönsuoja. Tällä hetkellä Päijät-Hämeessä on 54 kpl väestön varoittamiseen tarkoitettuja suurtehohälyttimiä, joilla voidaan varoittaa 80 85 prosenttia väestöstä. Hälyttimet voidaan käynnistää pelastuslaitokselta tai hätäkeskuksesta sekä VIRVE että VHF verkon avulla. Varautumisen koulutusosuus on kirjattu turvallisuusviestinnän osuuteen. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen johtokeskustilat on sijoitettu Paavolan asemalla. Varajohtokeskuksena toimii Heinolan kaupungin johtokeskus, jossa sijaitsee myös lohkon 21 johtokeskus. Paavolan aseman johtokeskustilat eivät ole suojatiloissa, joten johtokeskuksen tila siirretään tarvittaessa pohjakerroksen väestönsuojaan, johon on asennettu valmiudet viestiyhteyksiä varten. Pelastuslaitoksen alaisuudessa toimii myös 22 lohkon johtokeskusta. Kaikissa kunnissa on omat johtokeskukset (9 kpl), joista johdetaan kuntien omia muodostelmia. Kuntien johtokeskuksiin on sijoitettu pelastustoimen yhteyshenkilöt.

16 5 Pelastustoiminta Pelastuspäällikkö Veli-Pekka Niemikallio Pelastuslaitoksen pelastustoiminnan osasto: Vastaa pelastusviranomaisille kuuluvista pelastustoiminnan tehtävistä Vastaa öljyvahinkojen torjunnasta, vaarallisten aineiden torjunnasta, osallistumisesta meripelastuspalveluun Osallistuu osaltaan turvallisuusviestintään sekä ulkoiseen kouluttamiseen Osallistuu valvontatoimintaan Yhteensovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaa pelastustoimessa Vastaa varautumiseen (osaltaan väestönsuojeluun) kuuluvista tehtävistä Vastaa oman osastonsa talous- ja henkilöstöhallinnosta Osasto on jaettu neljään toiminnalliseen alueeseen: A: Lahti B: Heinola C: Orimattila D: Hollola Välittömän valmiuden palomestaripäivystysalueet ovat: PHP30/Asema 10 (Paavola Lahti), ensisijainen toiminta-alue kattaa Asikkalan, Hollolan, Kärkölän, Lahden, Orimattilan ja Padasjoen PHP40/Asema 40 (Heinola) toimiva, ensisijainen toiminta-alue kattaa Hartolan, Heinolan ja Sysmän Edellä mainittujen lisäksi toimii päällikkövarallaolija PHP20 koko Päijät-Hämeen alueella kotivarallaolossa Toiminnallisesti vuoden 2016 kokonaishälytysmäärät jatkoivat nousua edellisvuoden tavoin. Tehtävämäärien nousu vuoteen 2015 verrattuna oli 316 tehtävää (3914 -> 4230). Hälytystehtävien määrät lisääntyivät eniten automaattisten paloilmoittimien tarkastus-/varmistustehtävissä (+172 kpl) sekä avunantotehtävissä (+62 kpl), ensivastetehtävät vähenivät edelleen edellisvuoteen verrattuna (- 24 kpl). Rakennuspalot vähenivät yhdellä, mutta rakennuspalovaarat lisääntyivät lievästi (+7 kpl). Suuronnettomuuksia, joissa taloudelliset menetykset ovat olleet yli 500 000 euroa, tai joissa kuolleiden / loukkaantuneiden määrä on enemmän kuin viisi, ei Päijät-Hämeessä vuonna 2016 ollut yhtään. Palokuolemia Päijät-Hämeessä vuonna 2016 oli kolme.

17 5.1 Palontutkinta Aluepalopäällikkö Jari Lehtinen Palontutkinnan tarkoitus on paloturvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäiseminen, tulipaloista aiheutuvien vahinkojen vähentäminen sekä pelastustoiminnan kehittäminen. Poliisin suorittama tutkinta on nimeltään palonsyyntutkintaa. Palvelutasopäätöksen mukaan Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksen suorittaman palontutkinnan tavoitteena on: Palontutkinnan tavoitteita ovat paloturvallisuutta parantavien toimenpiteiden oikea kohdentaminen, mutta myös rikoksella aiheutettujen palojen tunnistaminen ja tutkiminen sekä kiinni-jäämisriskin lisääminen. Rikos- ja petosepäilyjen toteennäyttämisen kannalta palontutkinnan tulisi olla aukotonta jokaisessa yksittäisessä tapauksessa. Tämän vuoksi pelastusviranomaisen tulee tahallisuutta arvioidessaan kyetä tunnistamaan tuhopolton piirteet sekä pystyä huomioimaan omassa toiminnassaan poliisin tarve kerätä yksityiskohtiin asti ulottuvaa tietoa palon paikkapiirteistä. Palontutkintaryhmään kuuluivat vuonna 2016: Jari Lehtinen Jari Vornanen Timo Järvi Ari Karvonen Esa Koskinen Tapio Aaltonen Juha Lahtinen Petteri Haverinen Palomestari Petteri Haverinen kuuluu valtakunnalliseen palontutkinnan ryhmä 2020 edelleen, joka koordinoi ja ohjeistaa koko maan Pelastuslaitosten palontutkintaa. Lisäksi se laatii yhteenvedot, teematutkinnat ja suositukset toimenpiteiksi. Teemoja v. 2016 oli vain yksi, tulipalot asuinrakennuksissa. Palontutkintaa on kolme tasoa. 3-tason tutkinnan suorittaa nimetty tutkintalautakunta. 2-tason palontutkinnan suorittaa palontutkija. Lisäksi 1-tason tutkinnan suorittaa lähdön johtaja, joka suoritetaan jokaisesta tulipalosta. Se kirjataan PRONTO tietojärjestelmään. Palokuolemat olivat Orimattilassa, Sysmässä ja Lahdessa. Miehiä kaksi ja yksi nainen. Kaikki olivat ikäryhmässä 60-80v. Pelastuslaitoksen valvonnalla ja pelastustoiminnalla ei ole voinut vaikuttaa kuolemiin. 2012 2013 2014 2015 2016 Suoritetut 2-tason palontutkinnat 28 kpl 20 kpl 21 kpl 23 kpl 27 kpl Palokuolemat 4 hlöä 2 hlöä 5 hlöä 2 hlöä 3 hlöä Taulukko 1: palontutkinta 2012 2016

18 5.2 Lahti Aluepalopäällikkö Jani Aaltonen Toiminta-alueeseen Lahti (A) kuuluvat pelastuslaitoksen asema 10 Mannerheiminkadulla sekä Lahden toiminta-alueen sopimuspalokunnat Ahtialan vpk, Harjunalustan vpk, Lahden vpk sekä Renkomäen vpk. Hallinnollisesti Lahdessa Niemessä sijaitseva asema 20 kuuluu Hollolan alueeseen ja sopimuspalokunnista Vesikansan vpk katsotaan kuuluvaksi Lahden alueeseen. Lahden asema 10 on miehitetty ympäri vuorokauden I-riskialueeseen perustuen. Paavolan pelastusasemalla toimii pelastuslaitoksen hallinto, riskienhallinta, pelastustoiminta, ensihoito ja tekninen osasto - asemalla työskentelee päivittäin 12 pelastajaa, 6 ensihoitajaa, sekä 26 palotarkastajaa, hallinnon ja teknisen osaston henkilöstöä sekä laitoksen johtoa. Sijainniltaan keskeinen pelastusasema mahdollistaa tehokkaan pelastustoiminnan. Pelastustehtäviä Lahdessa (asemat 10 ja 20 mukana tarkastelussa) suoritettiin 2121 (v. 2015 1631). Onnettomuustehtävämäärämuutos (kokonaismuutos +30 %) selittyy suurimmalta osin automaattisen paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtävien määrän lisääntymisellä (+36 %), mutta myös rakennuspalojen ja vaarojen kasvulla (+40 %), maastopalojen (+186 %) ja vahingontorjuntatehtävien (+32 %) määrän lisääntymisellä, sekä ensivastetehtävien (+29 %) ja niihin liittyvien avunanto- ja virka-aputehtävien (+74 %) lisääntymisellä huomattavasti. Kaikista tehtävistä Päijät-Hämeen alueella Lahdessa tapahtui 50 % onnettomuuksista onnettomuustehtävät keskittyvät. Toimintavuoden onnettomuuksissa Lahdessa vaarassa olleita henkilöitä oli 1227. Onnettomuuksissa kuoli 12 henkilöä (1 palokuolema) ja loukkaantui 230 henkilöä. Pelastuslaitos pelasti vastaavasti 73 henkilöä kaikista tehtävistä. Rakennuspaloista tai rakennuspalovaaroista Lahdessa aiheutui 134 (v. 2015 96) tehtävää. Näistä aiheutui 1 569 000,00 vahingot uhatun omaisuuden arvon ollessa 23 000 000,00 (arvioita). Siten pelastetut arvot olivat mukaan 21 431 000,00 (pelastettu 93 % uhatusta omaisuudesta). Paavolan pelastusaseman toiminta jatkui vilkkaana 2016. Pelastusasema on Suomen kuudenneksi vilkkain pelastusasema pelastustoiminnan tehtävämäärillä mitattuna. Pelastusasemalla järjestettiin kaikki pelastuslaitoksen tuottamat turvallisuusviestintään liittyvät tulityö-, talon turvallisuuspäällikön- ja väestönsuojan hoitajan kurssit sekä osa sopimuspalokuntatoimintaan liittyvistä sopimuspalokuntien kursseista. Asemaan tutustui vuoden aikana noin 3500 henkilöä. Turvallisuusviestintää suoritettiin Lahdessa 192 tilaisuudessa kaikkiaan 21 719 henkilölle (21 % asukasluvusta). Turvallisuusviestintää toteutettiin Nou hätä! kampanjassa, 112-päivässä, Päivä paloasemalla tapahtumassa, messuilla sekä 2. luokkalaisille kohdennetussa Jee jelppii koulutuksissa. Valvontatoimintaa suoritettiin aikaisempien vuosien tapaan. Henkilöstövaihdoksien seurauksena suoritettiin tehtäväjärjestelyitä. Toiminta-alueen sopimuspalokuntien henkilöstö harjoitteli ja osallistui pelastustoimintaan aktiivisesti. Hämeen pelastusliiton järjestämille sopimuspalokuntahenkilöstön perus- ja täydennyskursseille osallistuttiin osoitettujen kurssipaikkojen puitteissa. Samoin alueen sopimuspalokuntien nuorisoa osallistui Hämeen Pelastusliiton sekä Suomen pelastusalan keskusjärjestön valtakunnan kesäleirille.

19 5.3 Heinola Aluepalopäällikkö Tapani Lehtinen Toiminta-alueeseen B (Heinola) kuuluvat Heinolan lisäksi Hartola, Sysmä ja Asikkala. Heinolan keskusta-alueen I-riskialueeseen perustuen Heinolan pelastusasema on vakinaisen henkilökunnan (asema 40) miehittämä ympäri vuorokauden, apuna toimii samoissa tiloissa Heinolan puolivakinainen palokunta (asema 41). Päivystävä palomestari PHP40 on välittömässä valmiudessa Heinolan asemalla. Vierumäen taajamassa (asema 46) sekä Hartolassa (asema 43) ja Sysmässä (asema 42) olevilta paloasemilta toimivat sopimuspalokunnat. Asikkalassa (asema 45) toimii Asikkalan puolivakinainen palokunta. Nastolan Ruuhijärvellä olevalla paloasemalla on sammutusauto (PH4612), joka kuuluu Vierumäen VPK:n hälytysosastoon. Tehtäviä alueella B oli 1092, joka on 25,4 % koko pelastuslaitoksen tehtävistä. Suuria tulipaloja tai muita suuronnettomuuksia ei alueella sattunut. Rakennuspaloja alueella oli yhteensä 21 ja rakennuspalovaaroja 18. Sysmässä sattui yksi palokuolema. Maastopaloja oli 33, vahingontorjuntatehtäviä oli 166, paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtäviä 222, liikenneonnettomuuksia 142 ja ensivastetehtäviä 225, mikä oli 28,4 % pelastuslaitoksen ensivastetehtävistä. Kehityskeskustelut käytiin henkilöstön kanssa. Ylitöiden määrä pyrittiin pitämään mahdollisimman vähäisenä. Heinolan pelastusasemalla toimii päätoiminen henkilöstö (asema 40), puolivakinainen palokunta (asema 41) ja Päijät-Hämeen Ensihoitopalvelu. Sysmän ja Hartolan toimipaikoista vastaa Hartolan palopäällikkö ja Asikkalan toimipaikasta palomestari. Palotarkastuksia sekä muuta valvontatoimintaa tehtiin suunnitelman mukaisesti aikaisempien vuosien tapaan. Erityiskohteet sekä kerros- ja rivitalot olivat painopistealueina. Omakotitalojen tarkastus toteutettiin omavalvontajärjestelmää hyödyntäen. Omatoimiseen varautumiseen liittyen taloyhtiöt edelleen laativat ja päivittivät pelastussuunnitelmiaan ja paransivat monin tavoin kiinteistöjen turvallisuusjärjestelyjä. Valistusta, neuvontaa ja koulutusta (turvallisuusviestintä) annettiin 7365 henkilölle, mikä on 21 % alueen väestöstä. Valistustapahtumista Nou hätä! kilpailu, 112-päivä helmikuussa, Päivä paloasemalla ja 2. luokkalaisille kohdennettu Jee jelppii hätäilmoituskoulutus olivat tärkeimpiä, mutta myös muiden tahojen järjestämiin yleisötapahtumiin osallistuttiin aktiivisesti mahdollisuuksien mukaan. Toiminta-alueen sivutoiminen henkilöstö harjoitteli viikoittain kuten aikaisempinakin vuosina. Alueen varallaolojärjestelyt säilyivät entisinä. Hämeen pelastusliiton järjestämille sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön peruskursseille osallistuttiin aktiivisesti. Sopimuspalokuntien päivälähdöissä on ajoittain henkilöstöpulaa. Sysmän VPK toimii edelleen vireästi ja lähtövalmius on hyvä. Sopimuspalokuntien työ on pelastustoimelle ensiarvoisen tärkeä voimavara, jota ilman ei tultaisi toimeen. Hartolaan uusittiin tarkastusauto (PH043). Sysmään kierrätettiin uudempi sammutusauto. Pienkalustoa ja varusteita saatiin uusittua jossain määrin.

20 5.4 Orimattila ja Nastola Aluepalopäällikkö Jari Lehtinen Orimattilan asema 50 ja Lahden Nastolan asema 60 kuuluvat toiminta-alueeseen C. Orimattilan keskusta ja Nastolan nauhataajama ovat 1-riskialueita. Siihen perustuen niiden asemat ovat miehitettyinä vakinaisella henkilökunnalla ympäri vuorokauden. Lisäksi Orimattilassa toimii Artjärven vpk, joka on valmiuspalokunta. Pennalan vpk ja Orimattilan vpk ovat täydennyspalokuntia. Nastolassa on Villähteen vpk täydennyspalokuntana. Lisäksi Ruuhijärvellä on Vierumäen vpk:n alaosas-to, jolla on oma varikko, jossa kalusto ja auto ovat. Nastola sai käytetyn mönkijän kärryinen ja B-luokan alumiininen alus vaihtui Tibeko malliseksi. Lisäksi alakerran väestönsuojan ja koulutustilan remontti alkoi syksyllä 2016. Vuonna 2016 Orimattilassa oli hälytystehtäviä 389 kpl ja Nastolassa 388. Lähtöjen määrää kasvatti lisääntyneet automaattisten paloilmoittimien keikat. Orimattilan ensihoito jatkui entisellään pelastuslaitoksen päätoimisen ensihoitohenkilökunnan suorittamana. Yksi yksikkö (h+h) on 24 h/ 7 pv välittömässä valmiudessa ja toinen yksikkö 12 h/ 7 pv valmiudessa Myrskylässä. Nastolan ensihoito siirtyi Pelastuslaitoksen vastuulle vuoden 2013 alusta. Nastolassa on (p+h) yksikkö 24 h/ 7 pv välittömässä valmiudessa. Nastolan perustason hoitaja on Pelastustoiminnan osaston henkilökuntaa. Orimattilan toimipaikan vastaavana toimi palomestari Juha Lahtinen ja Nastolan toimipaikan vastaavana palomestari Petteri Haverinen. Valistusta, neuvontaa ja koulutusta annettiin Orimattilassa 38 tilaisuudessa 3159 henkilölle (19%). Nastolan vastaavat luvut ovat 15 tilaisuudessa 1788 henkilölle (12%). Erityiskohteiden palotarkastus- ja valvontatoimintaa tehtiin valvontasuunnitelman mukaisesti. Vuosittaiset erityiskohteet saatiin toimialueella tavoitteen mukaisesti tarkastettua. Alueen koulujen 8. luokkalaiset osallistuivat Nou Hätä! kilpailuun, joissa Jokivaaran koulu Orimattilasta sijoittui valtakunnallisessa loppukilpailussa hopealle. Voittoja on Orimattilalle kertynyt neljä kappaletta alueellisen pelastuslaitoksen aikana. 112 päivää vietettiin kummallakin paloasemalla helmikuussa. Päivä paloasemalla pidettiin marraskuussa ja Jee Jelppii hätäilmoituskoulutus toteutettiin entiseen tapaan. Toiminta-alueen varallaolojärjestelyt säilyivät entisinä. Vakinainen henkilöstö on harjoitellut harjoitus suunnitelman tavoitteen mukaisesti 100 h/ vuoro/vuosi. Lisäksi sopimuspalokunnat harjoittelivat viikko-harjoituksissaan 100 h/vuosi tavoitteen mukaisesti.

21 5.5 Hollola Aluepalopäällikkö Heikki Suomalainen Hollolan toiminta-alueen (alue D) kuuluvat vakinaiset palokunnat Hollola asema 30 ja Lahdessa Niemen kaupunginosassa asema 20. Vakinaiset pelastusasemat ovat ympäri vuorokauden miehitetyt ja asemilta lähtevät myös ensihoidon yksiköt. Vakinaisten palokuntien lisäksi Hollolan toiminta-alueeseen kuuluvat sopimuspohjaiset valmiuspalokunnat: Lahti Niemi asema 20 Niemen pelastusasema on Päijät-Hämeen vesipelastukseen erikoistunut pelastusasema. Niemessä toimii ympärivuorokautisesti vähintään kuusi henkilöä. Neljä on sijoitettu pelastustoimintaosaston tehtäviin ja kaksi ensihoidon tehtäviin. Lisäksi päiväaikaan Niemestä operoi yksi Ensihoitokeskuksen ensihoitoyksikkö. Asemavastaavana toimii palomestari Mika Nevalainen. Niemen pelastusaseman kalustoon kuuluvat mm. pelastusyksikkö, pelastussukellusyksikkö, kaksi ensihoitoyksikköä, moottorikelkka ja kolme venettä. Veneilykaudella kaksi veneistä on lähtövalmiina Vesijärvellä. Yksi vene on välittömästi siirrettävissä trailerilla onnettomuusvesistöön vuoden ympäri. Asemalla pidetään yllä ympärivuotista vesisukellusvalmiutta. Niemessä on toinen Päijät-Hämeen keskitetyistä öljyntorjuntavarastoista, josta tarvittaessa siirretään kalustoa onnettomuuspaikalle tai -alueelle. Konttikalustosta mm. henkilöpuhdistus- ja varavoimakontit. Kärkölä asema 31 Paloasemavastaavana on toiminut palomestari Esa Koskinen. Järvelän VPK:n palokunnan päällikkö on ollut Leo Virolainen. Pelastuskaluston lisäksi asemalla toimii ensihoitoyksikkö. Kertomusvuonna pelastustoimen tehtäviä oli 127, joista ensivastetehtäviä oli 45, eli 35 % tehtävistä. Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelman mukaisia ja muita palotarkastustehtäviä kunnan alueella ovat tehneet palomestari Esa Koskinen ja palotarkastaja Ari Heikkinen ja turvallisuusviestintää on tehty oman suunnitelman ja pyydettyjen tapahtumien yhteydessä. Tilastoitua turvallisuusviestintää tehtiin 19 eri tapahtumassa noin 1000 henkilölle (22 % kunnan väkiluvusta), joista Kärrypäivä Järvelässä, Päivä paloasemalla ja Leijonien talvirieha olivat suurimpia tapahtumia, joihin Järvelän VPK on aktiivisesti osallistunut. Hollola Hämeenkoski asema 32 Kosken VPK:n palokunnan päällikkönä toimii Jari Laine.

22 Padasjoki asema 44 Paloasemavastaavana on toiminut palopäällikkö Kimmo Salonen, kalustonhoitajana, sekä sopimuspalokunnan päällikkönä on toiminut Martti Salonen. Kertomusvuonna palokunta hälytettiin 166 kertaa. Yleisiä ja erityispalotarkastuksia sekä omavalvontaa suoritettiin valvontasuunnitelman mukaisesti. Turvallisuusviestintä tilaisuuksia Padasjoella oli 12 kertaa ja näissä osallistujia 1 575 henkilöä. Asikkala asema 45 Paikallisena pelastusviranomaisena ja paloasemavastaavana on toiminut palomestari Pertti Vesaaja ja kalustonhoitajana Kari Suvanto. Kertomusvuonna 2016 palokunta hälytettiin 232 kertaa. Yleisiä-ja erityisiä palotarkastuksia sekä omavalvontaa suoritettiin valvontasuunnitelman mukaisesti. Turvallisuusviestintätilaisuuksia järjestettiin 22 kertaa. Tilaisuuksiin osallistui 1 529 henkilöä. Yllä esitettyjen asemien lisäksi alueella toimivat sopimuspohjaisina täydennyspalokuntina seuraavat palokunnat: Hakosilta-Nostava VPK, Herrala VPK ja Keski-Hollolan VPK, jolle myös etsitään uutta toimintatilaa vanhan asemapaikan tilalle. Hollolan pelastusasema 30 Kuva 3. Hollolan pelastusasema Hollolan uusi pelastusasema osoitteessa Paassilantie 5 otettiin käyttöön. Pelastusasema luovutettiin pelastuslaitoksen käyttöön elokuun lopussa. Muutto uuteen kiinteistöön aloitettiin 5. syyskuuta. Nyt valmistunut pelastusasema on tyylikäs ja moderni. Aseman vihkiäisiä vietettiin yhdessä kutsuvieraiden kanssa 4.11. Aluksi juhlatilaisuudessa tervehdyssanat esitti aluepalopäällikkö Heikki Suomalainen. Vihkiäispuheen puhujaksi oli kutsuttu Hollolan kunnan oma Ministeri Juha Rehula. Kunnan tervehdyksen esitti kunnanjohtaja Päivi Rahkonen ja pelastuslaitoksen johtokunnan terveiset toi puheenjohtaja Juha Kolu. Tilaisuuden päätössanat kiitoksineen piti pelastusjohtaja Jari Hyvärinen.

Kuva 4. Aseman nauhan leikkasivat Ministeri Rehula, kunnanjohtaja Rahkonen sekä asemavastaava Järvi. Muita juhlavieraita. 23 Kuva 5. Huomionosoituksen palkitsijat, sekä -saajat vasemmalta oikealle: Pelastusjohtaja Jari Hyvärinen, pelastuspäällikkö Veli-Pekka Niemikallion, riskienhallinta päällikkö Juhani Naskali, aluepalopäällikkö Heikki Suomalainen. Hollolan kunnan palokunnan eläkeläisistä palomiehet: Heikki Kinnari, Hannu Reimari, Kari Reimari, Seppo Reimari sekä Esko Tervala. Aseman henkilöstö hoitaa Lahden ja Hollolan alueella suuren osan paloasemien ulkopuolella tapahtuvasta turvallisuusviestinnästä tavoittaen vuosittain peruskoulun kakkosluokkalaiset Jee- Jelppiin hätäpuhelukoulutuksen yhteydessä ja Nou Hätä -kilpailuttamisesta. Kertomusvuonna koulutusta ja valistusta on annettu 51 tapahtumassa. Lisäksi Hollolan henkilöstö on osallistunut mm. kouluttamiseen ja messuosastojen järjestämiseen maakunnassa.

24 5.6 Päijät-Hämeen sopimuspalokunnat Pelastuslaitoksella on sopimukset alueella toimivien sopimuspalokuntien sekä puolivakinaisten palokuntien kanssa. Vpk tai puolivakinainen palokunta toimii kuudessa kunnassa, (Asikkala, Hartola, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki ja Sysmä), valmiuspalokuntana, joka lähtee kaikkiin hälytystehtäviin. Sopimuspalokuntien hälytysosastossa toimii vuoden 2016 lopulla yhteensä 522 henkilöä. Sopimuspalokunnista kymmenen toimii valmiuspalokuntana ja loput 10 toimivat täydennyspalokuntina. Henkilömäärät on saatu HAKA rekisteristä, jota sopimuspalokunnat on palokuntasopimuksen mukaan velvoitetut ylläpitämään. Sopimuspalokuntatoiminnalla varmistetaan alueen pienten kuntien toimintavalmius erilaisissa onnettomuustilanteissa, vahvistetaan alueen toimintavalmiutta suuronnettomuus- ja häiriötilanteissa sekä tehostetaan turvallisuusviestintää. Asemanumerot, joista yksikkötunnukset juontuvat, ovat merkittynä palokuntien perään. Jälkimmäinen numero on palokunnan hälytysosaston henkilövahvuus. Alueen A sopimuspalokunnat Alueen B sopimuspalokunnat Ahtialan Vpk 21 24 Heinolan Pvpk 41 30 Harjunalustan Vpk 22 31 Sysmän Vpk 42 43 Lahden Vpk 23 30 Hartolan palokunta 43 25 Renkomäen Vpk 24 18 Vierumäen Vpk 46 32 Vesikansan Vpk 25 22 Alueen C sopimuspalokunnat Alueen D sopimuspalokunnat Orimattilan Pvpk 51 15 Järvelän Vpk 31 23 Artjärven Vpk 52 23 Kosken Vpk 32 42 Pennalan Vpk 53 17 Hakosilta-Nostavan Vpk 33 19 Villähteen Vpk 61 24 Herralan Vpk 34 29 Keski-Hollolan Vpk 35 20 Padasjoen Vpk 44 24 Asikkalan Pvpk 45 31

25 5.7 Koulutus Aluepalopäällikkö Jani Aaltonen Koulutuksen strategisena tavoitteena on koko Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen yhtenäinen toiminta onnettomuus- ja pelastustilanteissa. Koulutustoiminta perustuu yleisesti pelastustoimelle asetettuihin velvoitteisiin koulutuksesta (pelastuslaki, pelastusasetus, pelastussukellusohje) sekä sisäisesti koulutussuunnitelmaan, sopimuksiin sekä vuosittain laadittaviin koulutuskalentereihin. Koulutuksen ja kouluttautumisen tarkoitus on vastata pelastuslaitoksen perustehtävään ihmisen pelastamiseen. Koulutustoiminnalla taataan tehokas ja tuloksellinen pelastustoiminta, mutta samalla myös kehitetään työelämän laatua. Koulutustoiminnan haasteet Pelastuslaitoksen koulutustoiminta on haastava kokonaisuus. Perusteena tälle on pelastuslaitoksen moniulotteinen organisaatio sekä koulutuksen monimuotoisuus. Pelastuslaitoksen palvelutuotanto on laaja (pelastustoiminta, riskienhallinta, ensihoito), tehtävät ja toimenkuvat (pelastus, valvonta, turvallisuusviestintä, väestönsuojelu, ensihoito, taloushallinto, korjaamotoiminta jne.) sekä työajat (toimistotyöaika, yleistyöaika, jaksotyöaika ja poikkeusluvan mukainen työaika) ovat palvelutuotannosta johtuen moninaiset. Koulutuksen aiheet ja sisällöt vaihtelevat palvelutuotannosta riippuen, mutta myös koulutuksen järjestämistavat ja muodot vaihtelevat suuresti. Pelastuslaitoksen koulutus 2016 Pelastuslaitoksen koulutus voidaan jakaa osaamisen kehittämistä koskevan suosituksen mukaisesti suunnitelmalliseen perehdyttämisen, mentorointiin sekä ammatilliseen henkilöstökoulutukseen. Suunnitelmallista perehdyttämistä oli uusien työntekijöiden perehdyttäminen työtehtäviinsä. Toteutukseen osallistuivat pelastusjohtaja, osastopäälliköt, paloinsinööri ja palotarkastajat. Lisäksi Pelastuslaitoksella on yhteistyösopimus Pelastusopiston kanssa palopäällystön (AMK) harjoittelutoiminnan (työhön perehdyttäminen) järjestämisestä. Mentorointia toteutettiin organisaation kannalta keskeisen tietotaidon siirtämiseksi henkilöstövaihdoksien yhteydessä ja erikseen säilyttämiseksi sijaisuusjärjestelyitä ajatellen. Mentorina toimivat kokeneet ja osaavat johtajat ja asiantuntijat. Mentorointi järjestettiin yhteisillä koulutusja työssäolojaksoilla. Ammatillisesta henkilöstökoulutuksesta yksi keskeinen osa on täydennyskoulutus. Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jonka avulla ylläpidetään ja kehitetään työssä tarvittavaa osaamista. Täydennyskoulutus vastaa henkilöstön välittömiin koulutustarpeisiin tai suuntaa tulevaisuudessa tarvittaviin tietoihin ja taitoihin. Täydennyskoulutuksessa tukeuduttiin pääosin Pelastusopiston tarjoamaan täydennyskoulutukseen, mutta myös Sisäministeriö, Työterveyslaitos, Suomen palopäällystöliitto (SPPL), Suomen pelastusalan keskusjärjestö (SPEK) ja useat muut tahot järjestivät koulutusta, mihin pelastuslaitoksen henkilökunta osallistui. Pelastustoiminnan osaston henkilöstölle täydennyskoulutuksesta koulutuspäiviä vuonna 2016 kertyi 267 päivää. Täydennyskoulutukseksi tässä yhteydessä katsotaan myös pelastuslaitoksen sisäinen, työvuoroissa järjestetty koulutus. Työvuorokoulutus on keskeisin ammattitaitoa tukeva koulutuksen muoto.

Sisäinen koulutus on osa päiväpalvelusohjelmaa. Sisäistä koulutusta järjestettiin vuonna 2016 yhteensä 2753 tuntia eli 115 tuntia työvuoroa kohden. Yksi sisäisen koulutuksen muodoista ovat kuumat savusukellusharjoitukset, joita vuoden aikana suoritettiin 70 kertaa pelastussukellusohjeen velvoittamana. Pelastustoimintaa suorittavalle päällystölle ja alipäällystölle järjestettiin vuoden aikana päällystölle 6 ja alipäällystölle 3 koulutuspäivää. Pelastustoiminnan päällystölle järjestettiin lisäksi pelastustoiminnan johtamiseen liittyvä osaamiskartoitus ja täydennyskoulutus, minkä kesto oli kokonaisuudessaan 8 koulutuspäivää henkilöä kohden. Erikoisosaamisien puitteissa järjestettiin lisäksi koulutuspäiviä ja harjoituksia, altistumisen vähentäminen ja puhdas paloasema koulutus, veneiden PH208 ja PH408 tutkan, plotterin ja kaiun käyttökoulutus sekä Paineilmalaitehuoltokoulutus paineilmalaitehuoltajille. Koulutuspäivistä kertyi vuoden aikana kaikkiaan 405 koulutuspäivää osanottajamäärä huomioiden. Jatkokoulutus lukeutuu ammatilliseen henkilöstökoulutukseen. Jatkokoulutuksella hankitaan muodollinen kelpoisuus uusiin tehtäviin tai lisätään osaamista vastaamaan uusia vaativampia tehtäviä. Vuonna 2016 tällaisia koulutuksia olivat muun muassa hengityssuojainten huoltajakurssi (3 henkilöä), puomitikkaan kuljettajakurssi (1 henkilö), vesisukelluskurssi (3 henkilöä) ja palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoiminnan johtamisen kurssi (2 henkilöä). Ensihoidon koulutustoiminnassa pelastajat suorittivat huomattavan määrän osaamisen varmentamiseen liittyviä suoritteita. Tällaisia suoritteita olivat ensihoidon perustason hoitooikeuksien päivittäminen, uutena lääkeosaamisen perusteet lääkeosaaminen verkossa koulutuksen sekä potilasturvallisuutta taidolla verkkokurssin suorittaminen. Pelastuslaitos pyrkii monipuolistamaan harjoittelutoimintaa myös hankkimalla käyttöönsä erilaisia harjoituskohteita. Vuonna 2016 tällaisista voidaan mainita esimerkkinä purettavat pienrakennukset, joita hyödynnetään Sisäministeriön antaman pelastussukellusohjeen velvoittamissa kuumissa savusukellusharjoituksissa. 26 Sopimuspalokuntakoulutus 2016 Sopimuspalokuntakoulutuksen järjestäminen on pelastuslain mukainen tehtävä pelastuslaitokselle. Päijät-Hämeessä pelastuslaitos vastaa sopimuspalokuntakoulutuksen järjestämisestä myös aluesopimuksen perusteella. Sopimuspalokuntakoulutuksen osalta pelastuslaitos tekee yhteistyötä Hämeen pelastusliiton kanssa. Sopimuspalokuntakoulutuksella annetaan tarvittava peruskoulutus sopimuspalokuntalaisille (peruskurssit). Lisäksi koulutuksella turvataan riittävä tietotaitotaso pelastustoiminnan tuloksekkaan suorittamisen takaamiseksi (täydennyskurssit). Sopimuspalokuntakoulutuksen tavoite on riittävien toimintaedellytysten luonnin lisäksi turvata osaltaan sopimuspalokuntien elinvoimaisuus ja edelleen kehittyminen. Peruskursseista järjestettiin sammutustyön-, pelastustyö-, ensiapu- ja ensivastekurssi sekä savusukelluskurssi. Täydennyskursseista järjestettiin VIRVE-viestiliikennekoulutus, ajoneuvon käsittely- ja vauriotuhopuukurssit sekä toimi oikein paloilmoittimella koulutus. Kursseilla koulutettiin 166 henkilöä, koulutuspäiviä muodostui kaikkiaan 568. Sopimuspalokunnat toteuttivat sisäistä koulutustaan pääsääntöisesti omatoimisesti vuonna 2016 yhteensä 1825 tuntia eli 91 tuntia sopimuspalokuntaa kohden.

27 Koulutustoiminnan kehittäminen 2016 Pelastuslaitoksen koulutustoiminnassa aloitettiin videoneuvottelujärjestelmän hyödyntäminen teoriakoulutuksissa vuonna 2015. Vuoden 2016 lopulla koulutustilaisuusien tallentaminen mahdollistui ICT-muutoksen seurauksena. Videoneuvottelujärjestelmää hyödyntävässä koulutuksessa on kyse siitä, että oppitunnit järjestetään keskitetysti tietyn pelastusaseman luokkatilasta, mitä seurataan muiden asemapaikkojen luokista etäyhteydellä. Koulutuksessa siirretään esitys sekä esittäjän kuva ja ääni verkkoyhteyden avulla koulutettaville. Vuorovaikutus kouluttajan ja koulutettavien välillä oli mahdollinen (puhe) paikasta riippumatta. Kouluttajan näkökulmasta toteutustapa mahdollistaa suuremman koulutettavien joukon yhtäaikaisesti sekä tehostaa työajan käyttöä merkittävästi. Lisäksi tallenteet ovat katsottavissa myöhemmin aihealueittain tarpeen mukaan henkilökohtaisesti tai työryhmänä. Kuumiin savusukellusharjoituksiin liittyen jatkettiin altistumisen vähentämisen tietouden lisäämistä. Esimiestasolle järjestettiin erillinen, Suoman Palopäällystöliiton tuottama Altistumisen vähentäminen koulutus sekä hankittiin Paavolan pelastusasemalle paineilmalaitteiden pesulaite. Toimenpiteet tähtäävät pelastajan altistumiskuormituksen vähentämiseen ja terveelliseen toimintaympäristöön. Muutoin kuumien savusukellusharjoitusten osalta toimittiin harjoitusalueen ympäristöluvan (Orimattilan ympäristölupalautakunta 9.2.2012, Vaasan hallinto-oikeus 22.8.2013 13/0218/1) ehtojen mukaisesti tiedottamalla ennakoivasti ja toteuttamalla polttoja lupaehtojen mukaisesti. Harjoitusolosuhteet pyrittiin pitämään monipuolisina. Esimerkkinä purettavan pienrakennuksen hankkiminen harjoituskäyttöön sekä Puolustusvoimien harjoitusalueelle pelastuslaitoksen jäädyttämä liukkaankelin ajoharjoittelurata. Liukkaankelin ajoharjoittelulla kuten muullakin ajo- ja ajoneuvojen käsittelyharjoituksilla pyritään vaikuttamaan hälytysajon turvallisuuteen. Sopimuspalokuntakoulutuksen osalta seurattiin ja tehtiin valmisteluita Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) ajaman palokuntauudistuksen osalta. Palokuntauudistusta käsiteltiin kahdessa sopimuspalokuntapäällikköpalaverissa, kurssinjohtajat kouluttautuivat uusittujen kurssien sisältöihin sekä valmistauduttiin muutoksen mukanaan tuomiin seurauksiin. Vuoden 2016 lopulla Sisäministeriö pysäytti palokuntauudistuksen ja asetti aikaraamin mahdollisen muutoksen toteutukselle. Vuonna 2016 toteutettiin sopimuspalokuntakurssien tarvekartoitus sekä tehtiin alustavat suunnitelmat kahden aiemmin omana toimintana toteuttamattoman kurssin (yksikönjohtajan ja vanhemman sammutusmiehen täydennyskoulutukset) toteutuksesta. Vuonna 2016 ensisijaisesti koulutustoimintaan liittyen käynnistettiin hanke työaikamuutoksesta, millä tehostettaisiin entisestään henkilöstön osallistumista koulutuksiin. Hankkeen tarkoituksena on aikaansaada järjestelmä, missä pelastustoiminnan henkilöstön työvuoro vaihdetaan päivätyöajaksi koulutustarkoitukseen. Koulutuspäivät toteutetaan toimintavalmiuden ulkopuolella, mikä takaa niiden häiriöttömyyden. Koulutuspäivät mahdollistavat tiettyjen koulutuksien keskittämisen ja tehostamisen. Hankkeen suunnittelu ja toteuttaminen jatkuu vuonna 2017. Pelastuslaitos osallistui pelastuslaitosten väliseen koulutusyhteistyöhön. Yhteistyötä edistettiin kokouksissa ja koulutusmateriaalia jakamalla. Yhteistyöelimessä keskeisenä seikkoina pidettiin verkostoitumista ja oppimisympäristöjen kehittämistä.

28 Yhteistoimintaharjoitukset Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvomien, Päijät-Hämeessä sijaitsevien lupalaitosten harjoittelu toteutettiin valvontasuunnitelma huomioiden. Pelastuslaitoksen alueella sijaitsevien lupalaitosten määrä on 24 lupalaitosta. Yhteistoimintaharjoituksilla tarkoitetaan pelastusviranomaisen ja TUKES valvomien tuotantolaitoksen kanssa järjestettyjä harjoituksia. Harjoituksien järjestäminen perustuu pelastuslain (379/2011) ja työturvallisuuslain (738/2002) velvoitteisiin kouluttaa yrityksen henkilöstöä varautumaan mahdolliseen omatoimiseen pelastustoimintaan onnettomuustilanteessa sekä asetukseen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015), jonka 18 :n mukaan toiminnanharjoittajan tulee tarkistaa pelastussuunnitelma vähintään kolmen vuoden väliajoin ja aina tarpeen vaatiessa korjata ja ajanmukaistaa se. Lisäksi asetuksen 19 :n mukaan toiminnanharjoittajan on laadittava suunnitelma sisäistä pelastussuunnitelmaa koskevien harjoitusten järjestämiseksi ja järjestettävä harjoituksia säännöllisesti sisäisen pelastussuunnitelman toimivuuden varmistamiseksi. Harjoituksissa todetaan henkilöstön valmiudet onnettomuustilanteessa ja koulutetaan harjoituksella erilaisiin pelastustoimen ja tuotannon vaatimiin tehtäviin lavastetussa onnettomuustilanteessa. Harjoituksissa testataan tuotantolaitoksen sisäisen pelastussuunnitelman toimivuutta sekä harjoitellaan yhteistoimintaa tuotantolaitoksen turvallisuusorganisaation ja pelastusviranomaisten kanssa tavoitteena kehittää yrityksen valmiuksia sekä tutustuttaa pelastuslaitoksen operatiivista henkilöstöä harjoituksena olevaan kohteeseen. Yhteistoimintaharjoituksia järjestettiin 2016: Kymijärven voimalaitos (Turvallisuusselvityslaitos) Sandvik Mining and Construction Oy Kuusakoski Oy Heinolan tehtaat Vierumäen Infra Oy Power Profile Oy Ltd SC-kiinteistöt Oy JVS-Steel Oy Itella Logistics Oy (Turvallisuusselvityslaitos) Moniviranomaisharjoitukset Moniviranomaisharjoituksien tavoite on harjoitella viranomaisyhteistoimintaa ja johtamistyöskentelyä sekä kehittää johtamistyöskentelyn toimivuutta. Lisäksi tavoitteena on harjoitella viestiliikennettä, viestimistä sekä todeta riittävät viranomaisvalmiudet vastata tietyn tyyppiseen onnettomuuteen. Osaamiskartoitus ja pelastustoiminnan johtamisen täydennyskoulutus pelastustoiminnan johtajille Pelastuslaitos järjesti aiemmista vuosista poiketen moniviranomaisharjoituksen sijasta osaamiskartoituksen ja pelastustoiminnan johtamisen täydennyskoulutuksen pelastustoiminnan päällystölleen. Osaamiskartoitus ja koulutus kesti kokonaisuudessaan 8 päivää ja niihin osallistuivat päivystävät päälliköt (P20) sekä päivystävät palomestarit (P30 ja P40). Perusteena koulutukselle oli yhteinen johtamiskäsityksen muodostaminen, selvittää pelastustoiminnan johtamisen jatkokoulutuksen sisältötarpeet sekä käynnistää osaamisen varmentaminen koulutuksen keinoin.

Lisäksi osaamisen varmentaminen pelastustoiminnan johtamisessa oli kumppanuusverkoston pelastustoiminta-vastuualueen kärkihanke vuonna 2016. Osaamiskartoitus toteutettiin teoria- ja käytännön kokeilla sekä yksilöllisillä tilannearviotehtävillä. Teoriakokeet käsittelivät pelastustoimen valtakunnallisia ja paikallisia ohjeita sekä yleisiä oppaita pelastustoimesta. Käytännön kokeessa selvitettiin VIRVE-päätelaitteen käytön osaamista. Tilannearviotehtävät käsittelivät eri onnettomuustyyppejä joukkue-tason tehtävissä, missä onnettomuustilanne simuloitiin FireStudio- ja XRV-simulaatio-ohjelmia hyödyntäen. Osaamiskartoituksen jälkeen jokainen osallistuja sai henkilökohtaisen palautteen osaamisestaan sekä koulutuksen päätteeksi pelastuslaitokselle luovutettiin yhteinen palaute (ei yksilöllistä) osaamiskartoituksen ja toteutetun koulutuksen perusteella osaamisesta ja kehitettävistä osaalueista. Pelastustoiminnan johtamisen täydennyskoulutus käsitti johtamisharjoitteita joukkue-, komppania ja yhtymätason tehtävissä. Koulutuksen keskeiset painopistealueet olivat onnettomuuspaikalla suoritettava pelastustoiminnan johtaminen sekä taustalla suoritettava johtokeskustyöskentely. Harjoituksissa johdettiin pelastustoiminnan joukkoja eri tasoilta ja jokainen osallistuja sai harjoitteita eri tehtävistä. Lisäksi huomioitiin laaja-alaisesti johtamistoiminnan kannalta välttämättömät viranomaisyhteistyö, johtamistoimintaan liittyvät tukitoiminnot sekä tiedottaminen. Koulutuksen valmistelussa tehtiin yhteistyötä paikallisten riskikohteiden kanssa onnettomuustilanteet simuloitiin edellä mainituilla simulaatio-ohjelmilla kyseisiin tuotantolaitoksiin. Onnettomuustilanneharjoituksien aikana hyödynnettiin kohteiden asiantuntemusta (kohteen edustajat paikalla harjoituksen aikana) sekä kohteesta laadittuja suunnitelmia pelastustoimintaa varten. Osaamiskartoitukseen osallistui 20 päivystävää päällikköä ja päivystävää palomestaria. Koulutuksen tuloksena edistettiin yhteistä johtamiskäsitystä ja kehitettiin siten tehokkaampaa pelastustoiminnan johtamista eri johtamistasot ja muodot huomioiden. Pelastustoiminnan johtamisen jatkokoulutuksen sisältötarpeet selvitettiin, minkä perusteella on mahdollista hahmotella osaamisen varmentaminen jatkossa. Lisäksi koulutuksen yhteydessä testattiin ja jalkautettiin pelastuslaitoksen VIRVE-viestiliikenteen puheryhmäuudistus tuloksekkaasti ja onnistuneesti. Koulutussuunnitelman mukaisesti tavoitteena on, että pelastuslaitoksen pelastustoiminnan henkilöstölle järjestetään sisäistä koulutusta vähintään 100 tuntia vuodessa. 29

30 Taulukko 2. Työvuorojen koulutuskertymä. 250 Koulutustilanne 1.1.-31.12.2016 200 150 100 50 0 R1 R2 R3 R4 R1 R2 R3 R4 R1 R2 R3 R4 R1 R2 R3 R4 R1 R2 R3 R4 R1 R2 R3 R4 Heinola Hollola Paavola Nastola Niemi Orimattila 1.1.-30.4. 1.5.-31.8. 1.9.-31.12. Kaavio 2. Koulutustilanne

31 Sopimuspalokunta 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Artjärven Vpk 131 131 125 131 125 123 130 110,5 125,5 125,5 Asikkalan Pvpk 106 90,5 99 80 137 111,3 86 92 96,5 86,25 Hartolan Vpk 45 62,33 5,5 107 86 92 76 79,5 Heinolan Pvpk 72,5 93 97 92 102 95 88 88 95 86 Kosken Vpk 73,5 78,5 81,5 83 14 95 83,5 72,5 91 92 Järvelän Vpk 91 121,75 110,5 108 109 107,5 110 105,5 105 104,5 Orimattilan Vpk 103,5 59,25 69,5 90 108 39 65 73,5 92 85 Padasjoen Vpk 103,5 101 109 104,5 102 95 104,5 101 112 100,5 Pennalan Vpk 82 93,5 106,5 90 108 85 90 68,5 78 86 Sysmän Vpk 78,5 109,58 96 108,25 109 135 110 122 102,5 110 Villähteen Vpk 48,5 53,13 129 120,5 105 74,5 75 104 96,5 91,5 Vierumäen Vpk 40 42 20 50 64 53 75 71 85,5 84 Ahtialan Vpk 116,5 107,5 118 103 104,5 118,5 124,5 108,5 101,5 102 Lahden Vpk 142 99,33 92,75 95,5 124 129 102 93 103 100,5 Harjunalustan Vpk 39 132,92 109,5 124,5 142 110 107 113 165 104 Renkomäen Vpk 103,5 102,25 126 116 117 98,5 99,5 98,5 95 94 Keski-Hollolan Vpk 97,5 100,3 124,5 81 84,5 77,5 59 70 86 60 Vesikansan Vpk 101 124 2 53,5 55 59,25 53,25 45,75 44,25 51,5 Herralan Vpk 75,5 95,5 76,75 67,5 57,5 73,5 70 82,5 100,5 93 Hakosilta-Nostava Vpk 78 79 85 88 102 122 105 115 94 89 KESKIARVO 81 90 83 92 94 90 91 91 97 91 Taulukko 3. Sopimuspalokuntien harjoitusmääriä 2007 2016

32 140 Koulutuskertymä 1.1.-31.12.2016 120 100 80 60 40 20 0 Kaavio 3. Koulutuskertymä Sopimuspalokuntakurssi kurssipäivät koulutettuja kurssipäiväkertymä Ajoneuvon käsittelykurssi 4 13 52 Palokuntien ensiapukurssi 5 12 60 Sammutustyökurssi 8 20 160 Savusukelluskurssi 6 12 72 VIRVE-viestiliikennekoulutus 1 61 61 Pelastustyönkurssi 3 11 33 Vauriotuhopuukurssi 2 9 18 Toimi oikein paloilmoittimella 1 14 14 Palokuntien ensivastekurssi 7 14 98 YHTEENSÄ 37 166 568 Taulukko 4. Sopimuspalokunnille järjestetyt kurssit vuonna 2016.

Ammattihenkilöstön täydennys- ja jatkokoulutus Pelastusopistolla on ollut henkilöitä seuraavilla kursseilla: Hengityssuojainten huoltajakurssi 3 henkilöä Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 1 henkilö Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoiminnan johtamisen kurssi 2 henkilöä Raskaan kaluston tieliikennepelastaminen 1 henkilöä Korkealla työskentelyn kouluttajan jatkokurssi 2 henkilöä Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely -kurssi 2 henkilö Pelastustoimen PRONTO-seminaari 2 henkilöä Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 1 henkilö Puomitikkaan kuljettajakurssi 1 henkilö ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakoulutus 3 henkilöä Vaarallisten aineiden peruskurssi 1 henkilö Vesisukelluskurssi 3 henkilöä 33 Muualla suoritettu ammattihenkilöstön täydennys- ja jatkokoulutus: Täydennyskoulutuksessa muualla kuin Pelastusopistolla on ollut henkilöitä seuraavilla kursseilla: Alueelliselle maanpuolustuskurssi 2 henkilöä Pelastusalan työturvallisuuskoulutus (SPPL) 2 henkilöä Suomen meripelastusseuran koulutuspäivät 1 henkilö SPRAT-köysityöskentelykoulutus (Ruotsi) 1 henkilö Pelastustoimen työturvallisuusseminaari (SPPL) 3 henkilöä Alueellinen vesisukellusharjoitus (Keski-Suomen pelastuslaitos) 7 henkilöä Palopäällystöpäivät 2016 4 henkilöä Lähiesimiestaitojen kehittäminen pelastuslaitoksissa (SPPL) 2 henkilöä Lentosammutustoiminnan johtamisen täydennyskurssi (SM) 1 henkilö Lentoasemien pelastustoiminta seminaari 1 henkilö Pelastusyksikön ensitoimenpiteitä täydentävät sammutusmenetelmät 10 henkilöä FireFit-koulutus (Työterveyslaitos) 1 henkilö FireFit-täydennyskoulutus (Työterveyslaitos) 1 henkilö Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät (TUKES) 1 henkilö Lifting and moving USAR (FRF)-koulutus (CMC Finland) 1 henkilö Technical search USAR PDT-koulutus (CMC Finland) 1 henkilö Vaarallisten aineiden torjuntakurssin opintopäivät 1 henkilöä Vesisukellusseminaari 2 henkilöä Savusukelluskurssin opintopäivät (SPEK) 1 henkilö Pelastustoiminnan peruskurssin opintopäivät (SPEK) 3 henkilöä Öljyvahinkojen torjuntakurssin opintopäivät (SPEK) 1 henkilö Veneiden PH208 ja PH408 tutkan, plotterin ja kaiun käyttökoulutus 17 henkilöä Paineilmalaitehuolto-koulutus (Dräger ja Spiromatic) 20 henkilöä Altistumisen vähentäminen ja Puhdas paloasema - koulutus 22 henkilöä Osaamiskartoitus ja pelastustoiminnan johtamisen täydennyskoulutus pelastustoiminnan johtajille 20 henkilöä Putoamissuojainten määräaikaistarkastajien peruskurssi (TTL) 1 henkilö

34 6 Ensihoito Ensihoidon palvelupäällikkö Markku Heikkilä Pelastuslaitos toteutti kertomusvuonna ensihoidon operatiivista toimintaa Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymän (PHsotey) ensihoitokeskuksen kanssa 2015 solmitun yhteistoimintasopimuksen perusteella. Sopimuksen mukaisesti laitoksen ensihoidossa toimi 24 h / vrk valmiudessa yhdellä hoitotason ja yhdellä perustason ensihoitajalla (H+P) miehitetyt (poikkeusluvan mukainen työaika 42 h/viikko) yksiköt Heinolassa, Hollolassa, Iitissä, Lahdessa (kaksi yksikköä) sekä Nastolassa. Näissä yksiköissä Iittiä lukuun ottamatta perustason ensihoitajana toimi palomies-ensihoitaja. Lisäksi toimi 12 h / vrk valmiudessa (normaalityöaika 38,25 h/viikko) olevat H+P-yksiköt Kärkölässä, Lahdessa (kaksi yksikköä) sekä Myrskylässä. Yksiköiden tehtävätiedot ovat vain vastuuviranomaisella. Ensihoitotoiminnan toteuttamiseksi kertomusvuonna pelastuslaitoksen ensihoidossa työskenteli vakinaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa noin 65 ensihoitajaa sekä 25 palomies-ensihoitajaa. Kertomusvuoden syksyllä käytiin ensihoidon päätoimista henkilökuntaa koskenut yt-menettely, joka johtui PHsoteyn toukokuussa tekemästä ensihoidon palvelutasopäätöksestä, jonka perusteella ensihoitokeskus ottaa omaksi tuotannokseen kaikki pelastuslaitoksella toteutuksessa olleet 12 - tunnin valmiudessa olleet ensihoitoyksiköt 1.1.2017. Yt-menettelyssä valmisteltiin 18 ensihoitajan siirtoa liikkeenluovutusmenettelyllä PHsoteyn työntekijöiksi. Liikkeenluovutus ja toiminnan muutos toteutettiin työvuorojaksotuksesta johtuen 26.12.2016.. Ensihoitopalvelun autokalusto ja sen ylläpitäminen kuuluvat yhteistoimintasopimuksen perusteella pelastuslaitoksen vastuulle. Pelastuslaitos vastasi ensihoitopalvelun autokaluston hankinnasta ja huolloista. Ajoneuvokaluston suunnittelu tapahtui työryhmän, jossa on jäseniä sekä PHsoteysta että pelastuslaitokselta toimesta. Sairasautokalustoa uusittiin hankkimalla 4 ambulanssia, joiden hankinta toteutettiin PHsoteyn:n ensihoitokeskuksen määrittämällä rakenteella. Ensihoidon esimies Erkki Koho työskenteli kertomusvuoden päivätyöajalla sijaistaen virkavapaalla ollutta ensihoidon palvelupäällikkö Markku Heikkilää (virkavapaus päättyi 1.9.2016) neljän esimiehen hoitaessa työvuorojen henkilöstöjohtamisen. Kohon työpanoksella toteutettiin osaston johtamisen lisäksi ensihoidon työvuorokoulutusta (palomies-ensihoitajille) sekä tiimikoulutusta (ensihoidon päätoimiselle henkilökunnalle) kertomusvuonna. Tiimikoulutukset pidettiin yhdessä sairaanhoitopiirin työntekijöiden kanssa. Vuoden aikana jatkettiin pelastajien ensihoito-osaamisen ylläpitämistä vuorokoulutuksien ja osaamisen varmistamisen avulla. Sopimuspalokuntien ensivastekoulutuksen toteuttamista jatkettiin PHsoteyn:n ohjauksessa. Ensivastekoulutusta toteutettiin pelastuslaitoksen ja PHsotey:n ensihoidon henkilökunnan toimintana työajan ulkopuolella luentopalkkioperustaisesti. Laitoksen ensihoito toimi useiden oppilaitosten työssäoppimisjaksoilla harjoittelupaikkana.

35 7 Tekninen osasto Tekninen päällikkö Jarmo Saloranta 7.1 Paloasemahankkeet Hollolan pelastusasema Vuosi 2016 jatkui pelastusaseman rakentamisen suhteen hyvin ja hyvässä yhteistyössä eri urakoitsijoiden sekä myös Hollolan kunnan kanssa, työmaakokouksia pidettiin kerran kuukaudessa sekä tarvittaessa myös erillispalavereja jossa käytiin tarkemmin yksityiskohtia läpi. Vaikka suunnitelmat olivat hyvät, oli matkan varrella muutamia kohtia ja puutteita joita jouduttiin sitten porukalla miettimään miten ne saadaan loksahtamaan kohdalleen, pelastusaseman tekniikka ja erikoislaitteet olivat yksi haasteellisimmista kohdista. Aseman valmistuessa ja kesää kohti mentäessä tuli myös se vaihe eteen että päästään viettämään aseman harjannostajaisia, harjannostajaispäiväksi sovittiin 9.6.2016 Tilaisuus pidettiin pelastusaseman työmaalla klo 14.00, ennen tilaisuutta halukkaat pääsivät opastetuille tutustumiskierroksille. Tilaisuuteen kuuluu tietenkin ruokailu ja hyvät juhlapuheet, puheita pitivät: Hollolan kunta/teknisen lautakunnan puh.joht. Tuulia Salo Pääurakoitsijan edustaja NCC/Sauli Fält Pääsuunnittelija P&R arkkitehdit/pekka Salmi Päijät-Hämeen pelastuslaitos/heikki Suomalainen Elokuussa alettiin suunnitella jo kiireellä tulevaa muuttoa asemalle. Koska vanhalla asemalla oli todettu hometta, ei irtaimistoa voitu suoraan siirtää uudelle asemalle, vaan ne oli puhdistettava. Tällä kertaa puhdistus tehtiin imuroimalla sekä pyyhinnällä, jonka teki Niemi Palvelut Oy joka myös hoiti irtaimiston kuljetuksen uudelle asemalle. Myös asut ja sammutusvarusteet pestiin ennen vientiä uusiin tiloihin, tästä iso kiitos Marjutille joka hoiti tämän urakan kiitettävästi. Aseman vastaanottotarkastus pidettiin 30.8.2016, tällöin myös kiinteistön avaimet luovutettiin meille käyttäjille ja otimme aseman vastaan. Muutto uudelle asemalle alkoi 5.9.2016 Muutto muuten meni saman lailla kuin muissakin uusissa kohteissa, vuoro kerrallaan ja tavarat pikkuhiljaa omille paikoilleen. Pelastusaseman vihkiäiset pidettiin 04.11.2016, tilaisuus oli tosi juhlallinen ja hieno; vihkiäispuheen piti ministeri Juha Rehula. Toiminta uudella asemalla on alkanut hienosti, paljon hyvää palautetta on tullut henkilökunnalta ja se on aina hieno asia. Tästä on hyvä jatkaa, kiitos vielä kaikille hankkeessa mukana olleille.

36 Keski-Hollolan VPK VPK:n tiloja kartoiteltiin vuoden aikana, mutta sopivia vaihtoehtoja ei oikein meinannut löytyä, käytiin suunnittelemassa tiloja Hollolan kunnan varikollekin, mutta sekin osoittautui huonoksi vaihtoehdoksi. Vakinaisen muuttaessa vanhalta asemalta pois tuli yhdeksi vaihtoehdoksi se, että VPK siirtyy alakerran tiloista yläkertaan josta otetaan tarvittavat tilat heidän käyttöön, asiaa mietittiin ja selviteltiin ja tähän ratkaisuun sitten päädyttiinkin. Kalustohallista lohkottiin auto ym. ka-lustolle kaksi hallipaikkaa, sisätiloista sosiaalitilat, toimisto sekä kokoustilat. Hollolan kunta suoritti väliseinien teot ja muutenkin yhteistyössä katsoimme että tiloista tuli asianmukaiset, tämä järjestely on nyt toistaiseksi ja tulevaisuudessa sitten katsomme mikä vanhan aseman kohtalo tulee ole-maan. Lahden VPK Lahden VPK:n tilojen kartoitus jatkui myös näiden muiden hankkeiden rinnalla, varteen otettavia saneerauskohteita löytyi 2 kpl, molemmat Lotilan teollisuusalueella. Tarkempien selvitysten ja laskelmien jälkeen toinen kohde tippui pois ja jäljelle jääneen kanssa jatkoimme suunnitelmien ja laskelmien tekoa. Helmikuussa 2017 hyväksyttiin vuokrasopimus Vaihdekatu 4 sijaitsevista tiloista, jotka tullaan saneeraamaan Lahden Vpk:n käyttöön soveltuviksi kevään 2017 aikana. 7.2 Kalusto Uudet hankinnat Sammutusauto 1 kpl Lahti, Paavola Nostolava-auton alusta 1 kpl Lahti, Paavola Henkilöautot 4 kpl Hartola, Hämeenkoski, Lahti 2 kpl Pakettiauto 1 kpl Lahti Mönkijä 1 kpl Sysmä Peräkärry (mönkijä) 1 kpl Sysmä Vene + perämoottori 2 kpl Asikkala, Nastola Venetraileri 2 kpl Asikkala, Nastola Käytöstä poistettua kalustoa vuonna 2016 Henkilöauto Skoda Octavia Sedan 2012 Hartola Henkilöauto Skoda Octavia Sedan 2012 Hämeenkoski Henkilöauto Skoda Octavia Sedan 2012 Lahti Henkilöauto Volvo XC60 2012 Lahti Miehistöauto VW Transporter 2009 Lahti Miehistöauto VW Caravelle 1989 Artjärvi Sammutusauto Mercedes-Benz 1986 Ruuhijärvi Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta VPK:lle siirtynyttä kalustoa Sammutusauto Scania 1996 Vesikansan VPK Sammutusauto Scania 2002 Hakosilta-Nostava VPK

37 UUTTA KALUSTOA 2016 Kuva 6. Sammutusauto Scania P 360 (Paavolan pelastusasema) Kuva 7. Ford Kuga 2,0 TDCi (Paavolan pelastusasema) Kuva 8. Ford Focus 1,5 TDCi 5-ovinen (Hartola, Hämeenkoski, Lahti) Kuva 9. Toyota ProAce L1H1 2,0 D (Paavolan pelastusasema)

38 8 Hallinto Hallintopäällikkö Merja Saasmo Hallinnon toimialan tehtävänä on huolehtia pelastuslaitoksen talous- ja toimistotehtävistä, ICTjärjestelyistä ja pelastuslaitoksen henkilöstöhallinnosta. Vuoden 2016 tulos muodostui pelastustoimen osalta voitolliseksi ja ensihoidon osalta tappiolliseksi. Kunnille palautettu 1.033.333 euroa kirjattiin suoraan aiempien vuosien tuloksista. Ensihoidon tappioon olivat syynä palkkakustannusten ylitykset. Ensihoidon vuoden 2015 tappion kattamiseksi lähetetty lasku kirjattiin myös aiempien vuosien tulosten katteeksi. Ta 2016 Toteuma 2016 Erotus Toimintatuotot 18 347 239 euroa 18 536 586 euroa 189 347 euroa Toimintakulut 17 523 031 euroa 17 472 244 euroa 50 787 euroa Rahoitustuotot ja kulut 20 000 euroa 8 805 euroa -11 195 euroa Suunnitelman mukaiset poistot 895 000 euroa 884 861 euroa 10 139 euroa Tilikauden tulos 0 139 889 euroa 139 889 euroa Taulukko 5. Pelastustoimen talousarvion toteuma 2016. Ta 2016 Toteuma 2016 Erotus Toimintatuotot 6 057 171 euroa 6 072 199 euroa 15 028 euroa Toimintakulut 6 057 171 euroa 6 133 430 euroa - 76 259 euroa Tilikauden tulos 0-61 253 euroa - 61 253 euroa Taulukko 6. Ensihoidon talousarvion toteuma 2016 Ta 2016 Toteuma 2016 Erotus Toimintatuotot 24 404 410 euroa 24 608 784 euroa 204 374 euroa Toimintakulut 23 529 415 euroa 23 656 461 euroa 127 046 euroa Rahoitustuotot ja kulut 20 000 euroa 11 173 euroa - 8 827 euroa Suunnitelman mukaiset poistot 895 000 euroa 884 861 euroa 10 139 euroa Tilikauden tulos 0 78 641 euroa 78 641 euroa Taulukko 7. Koko laitoksen talousarvion toteutuma

39 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Pelastustoimen kirjanpidollinen ylijäämä 139.889,24 euroa kirjataan voitto- ja tappiotilille. Ensihoidon kirjanpidollinen alijäämä 61.252,90 euroa kirjataan voitto- ja tappiotilille. Kuva 10. Paavolan pelastusaseman toimistotiloja

40 9 Vuoden tärkeimpiä tapahtumia ja uutisia Orimattilan Jokivarren koulu sijoittui toiseksi NouHätä kilpailuissa. 17.05.2016 Päijät-Hämeen pelastuslaitosta edustanut Orimattilan Jokivarren koulun NouHätä- joukkue Helmi Majuri, Veera Koskinen ja Maria Koskinen jatkoivat orimattilalaista menestystarinaa sijoittumalla toiseksi Kuopion torilla järjestetyissä NouHätä-kilpailuissa. Jokivarren koulun joukkueen ohjaajana toimii jälleen ansiokkaasti Jan Heinänen. NouHätä-kilpailun voitti tänä vuonna Lapin pelastuslaitoksen alueelta oleva Torniossa sijaitseva Putaan koulu. Kolmanneksi tuli Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueelta Maunun koulu Ruskosta. Pisteet: Putaan koulu Tornio Lappi 128,25 Jokivarren koulu Orimattila Päijät-Häme 124,25 Maunun koulu Rusko Varsinais-Suomi 123,75 Kilpailussa oli hyvin korkea taso ja kärkikolmikon pisteissä oli vain hyvin pienet erot eli kilpailu oli tiukka. Kilpailun pisteytyskriteereinä olivat tieto, taito ja asenne. Palkinnot kisajoukkueille jakoi pelastusylijohtaja Esko Koskinen, Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen ja opetusneuvos Pekka Iivonen. Tänä vuonna 20. kerran järjestetyissä NouHätä kampanjan finaaliin osallistui Kuopion torilla yhteensä 22 joukkuetta, yksi jokaisesta pelastustoimi alueesta. Finaaliin päässeet joukkueet valittiin kunta ja alue-kilpailujen kautta. Itse finaalissa ryhmät suorittivat teoriatehtävän sekä neljä taitorastia. Taitorasteilla ensimmäisenä koululaisten piti etsiä asunnosta turvallisuusuhkia ja poistaa ne. Toisella kilpailijoiden oli ratkaistava tilanne, jossa henkilöauto oli ajanut polkupyörän päälle ja auton-kuljettaja oli paniikissa. Kolmosrastilla tehtävänä oli antaa ensiapua elottomalle. Neljäntenä tehtävänä oli palavan roskasäiliön ja harjoittelunuken sammuttaminen. Loppukilpailun organisoivat Pelastusopiston palopäällystöopiskelijat. NouHätä-kilpailu aloitettiin alkujaan palokuntalaiskilpailuna, mutta sittemmin pohdittiin, että halutaan kohdentaa kansalasitaitojen opetusta juuri 15-vuotiaille nuorille, jotka ovat omalla tavallaan riskiryhmänä. Turvallisuusopetus kantaa hedelmää ihan loppuelämään asti, kertoi pelastusopiston vanhempi opettaja Ilkka Kaarakainen. NouHätä kampanjan kahdeksasluokkalaisille opetetaan peruskoulun opetussuunnitelman mukaisia asioita, jotka eivät tule esiin missään tietyssä oppiaineessa. Paloturvallisuuden lisäksi mukana on myös ensiapua ja onnettomuuksien ehkäisyä.

41 Herralan VPK voittoon CTIF kilpailussa. 09.08.2016 Herralan VPK:n (toimii Hollolassa) ja Kaarinan VPK:n (toimii Turussa) nuorten yhteisjoukkue voitti CTIF:n suomenmestaruuden Taivassalossa 6.8.16 järjestetyssä kilpailussa. Kilpailu toimi samalla karsintakilpailuna Itävallan Villachissa vuonna 2017 järjestettäviin CTIFmaailmanmestaruuskilpailuihin, joihin lähetetään Suomesta kaksi parasta nuorten sekajoukkuetta. MM-kilpailua odotetaan jo suurella mielenkiinnolla. Kilpailujoukkueen vahvuus on 10 nuorta (joukkueenjohtaja, 8 kilpailijaa ja yksi varahenkilö). Suoritus koostuu kahdesta eri kilpailusta, joista toinen on esteratakilpailu ja toinen urheilukilpailu. Idea yhteisjoukkueesta syntyi Herralalaislähtöisen Kaarinan vpk:n nuoriso-osaston kilpailuvastaava Natasha Simosen aloitteesta. Molemmista palokunnista löytyi viisi innokasta nuorta ja unelma Itävallan kilpailumatkasta sai alkunsa. Vaikka välimatkan puolesta hankalahko, mutta äärimmäisen tärkeä yhteisharjoittelu jäi ennen suomenmestaruuskisoja kahteen yhteiseen harjoituspäivään, joukkue onnistui äärimmäisen hienosti ja vei mestaruuden niukasti 4,9 pisteen erolla. Kilpailu poikkeaa kotimaisista palokuntakilpailuista, mm. kalustoltaan ja joukkueen koon puolesta perinteisissä suomalaisissa kilpailuissa joukkueen koko on yleensä pienempi ja CTIF-kilpailussa käytössä on Keski-Euroopassa käytössä oleva liitinmalli. Syynä jälkimmäiseen on kilpailun kansainvälinen luonne, jolloin samanlainen suoritus tehdään sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Kilpailurata on etukäteen tiedossa ja Suomesta löytyy kaksi kilpailukalustoa, jolla rataa on mahdollista harjoitella. Tulokset: 1. sija Herralan- Kaarinan VPK, 1015.4 pistettä 2. sija Åboland Brandkorst. RF, 1010,5 pistettä 3. sija Salon VPK, 978,6 pistettä

42 Punainen liitu- liikenneturvallisuustapahtuma herätti tunteita 02.09.2016 Punainen liitu -liikenneturvallisuustapahtuma järjestettiin perjantaina 2.9. Sibeliustalolla toisen asteen opiskelijoille. Punainen Liitu noudattelee samaa kaavaa sovellettuna kuin brittiläisessä Safe Drive Stay Alive-kampanjassa on käytetty. Briteissä kampanjalla on saatu todella hyviä tuloksia aikaiseksi ja nuorten aiheuttamat liikenneonnettomuudet ja niistä aiheutuneet seuraukset on saatu vähenemään totaalisesti. Punainen liitu toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa Päijät-Hämeessä. Tapahtumia on aiemmin järjestetty mm. Helsingin, Jokilaaksojen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan pelastuslaitosten alueella. Onnettomuuksissa mukana olleiden ammattilaisten, uhrien ja lähiomaisten kertomukset puhuttelivat selvästi mukana olleita katsojia. SPR:n kriisiryhmä auttoi paikalla kaikkein herkimpiä nuoria. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Liikenneturva, Päijät-Hämeen pelastuslaitos ja Hämeen poliisi. Lisätietoja: http://www.punainenliitu.fi/phpela Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen Hollolan toimipaikan toiminta siirtyy uusiin tiloihin 05.09.2016 Hollolan pelastusaseman toiminta siirtyy uusiin valmistuneisiin tiloihin tänään maanantaina 5.9 alkaen. Operatiivinen pelastustoiminta siirretään neljässä eri vaiheissa. Tämän viikon perjantaina kokonaisuudessaan pelastustoiminta hoidetaan Paassillantie 5 olevalta pelastusasemalta. Riskienhallinnan osalta toiminta on jo siirtynyt ja palotarkastaja Ari Heikkisen tapaa tarvittaessa uudelta asemalta. Muut yhteystiedot säilyvät ennallaan.

43 10 Tilastoliitteet Onnettomuustyyppi (ensisijainen) 2015 2016 ero Rakennuspalo 80 79-1 Rakennuspalovaara 142 149 +7 Maastopalo 66 92 +26 Liikennevälinepalo 87 89 +2 Muu tulipalo 120 103-17 Liikenneonnettomuus 567 575-8 Öljyvahinko 117 101-16 Vaarallisten aineiden onnettomuus 13 10-3 Räjähdys/räjähdysvaara 0 1 +1 Sortuma/sortumavaara 0 0 0 Automaattisen paloilmoittimen tarkastus/varmistustehtävä 695 867 +172 Palovaroittimen tarkastus/varmistustehtävä 150 176 +26 Muu tarkastus-/varmistustehtävä 296 329 +33 Ensivastetehtävä 815 791-24 Ihmisen pelastaminen 77 70-7 Eläimen pelastaminen 48 43-5 Vahingontorjuntatehtävä 431 453 +22 Avunantotehtävä 155 217 +62 Virka-aputehtävä 55 85 +30 Yhteensä 3913 4230 317 Taulukko 8. Hälytystehtävien määrä 2015 2016.

44 Kunta 1-12.2016 Täyttymis % Lahti 5:49 90 % Hollola 6:23 87 % Heinola 6:37 82 % Orimattila 4:58 99 % Asikkala 9:00 87 % Hartola 8:43 81 % Kärkölä 8:59 77 % Sysmä 6:12 86 % Padasjoki 6:48 92 % Keskiarvo kaikki 7:03 86,78 % Taulukko 9. Ensimmäisen yksikön (kiireelliset tehtävät) toimintavalmiusaika

45 Kunta Sopimuspalokunta Palokuntamuoto 2012 2013 2014 2015 2016 Asikkala Asikkala Pvpk valmiuspalokunta 31 36 30 32 31 Artjärvi Artjärven Vpk valmiuspalokunta 21 26 30 21 23 Hartola Hartolan Vpk valmiuspalokunta 26 21 22 26 25 Heinola Heinolan Pvpk valmiuspalokunta 26 30 29 29 30 Vierumäen Vpk valmiuspalokunta 22 24 30 32 32 Hollola Kosken Vpk valmiuspalokunta 35 43 41 43 42 Kärkölä Järvelän Vpk valmiuspalokunta 24 23 38 22 23 Padasjoki Padasjoen Vpk valmiuspalokunta 30 23 26 25 24 Sysmä Sysmän Vpk valmiuspalokunta 36 45 42 41 43 251 271 268 271 273 Hollola Hakosilta-Nostava Vpk täydennyspalokunta 18 18 16 19 19 Herralan Vpk täydennyspalokunta 15 20 23 21 29 Keski-Hollolan Vpk täydennyspalokunta 22 20 23 20 20 Vesikansan Vpk täydennyspalokunta 21 23 22 22 22 Lahti Ahtialan Vpk täydennyspalokunta 25 28 28 23 24 Harjunalustan Vpk täydennyspalokunta 37 36 34 31 31 Lahden Vpk täydennyspalokunta 35 33 31 30 30 Renkomäen Vpk täydennyspalokunta 16 18 22 21 18 Villähteen Vpk täydennyspalokunta 16 20 25 25 24 Orimattila Orimattilan Pvpk täydennyspalokunta 12 12 15 14 15 Pennalan Vpk täydennyspalokunta 15 16 14 18 17 232 244 253 244 249 Sopimuspalokunnat 483 515 521 515 522 Taulukko 10. Sopimuspalokuntien hälytysosastojen henkilöstömäärät 2012-2016

46 5000 Valvontatoimenpiteet kunnittain vuonna 2016 Asikkala Hartola Heinola Hollola Kärkölä Lahti Orimatti la Padasjo ki Käsitellyt poistumisturvallisuus-selvitykset 2 3 6 12 2 17 7 0 2 Asiantuntijapalvelut 46 14 114 118 16 1407 67 22 18 Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset 9 9 32 31 7 123 14 5 7 Asiakirjavalvonta 488 191 545 546 132 1612 200 233 343 Epäsäännölliset valvontakäynnit 35 15 71 111 33 698 42 11 21 Kerrostalojen määräaikaiset tarkastukset 0 0 16 1 0 16 0 0 0 Yritusten ja laitosten määräaikaiset tarkastukset 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Sysmä 59 30 88 128 29 546 83 19 26 Käsitellyt poistumisturvallisuus-selvitykset Asiantuntijapalvelut Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset Asiakirjavalvonta Epäsäännölliset valvontakäynnit Kerrostalojen määräaikaiset tarkastukset Yritusten ja laitosten määräaikaiset tarkastukset Kaavio 3. Valvontatoimenpiteet kunnittain.

VALVONTATEHTÄVIEN KOKONAISMÄÄRÄ 7322 8038 7642 8478 10823 47 VALVONTATEHTÄVIEN MÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 VUOSI Kaavio 4. Valvontatehtävien määrän kehitys. 12000 10000 8000 6000 4000 2000 Valvontatehtävien määrä valvontatyypeittäin vuosina 2012-2016 0 2012 2013 2014 2015 2016 Käsitellyt poistumisturvallisuus-selvitykset Asiantuntijapalvelut Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset Asiakirjavalvonta Epäsäännölliset valvontakäynnit Pelastussuunnitelmavelvollisten asuinrakennusten määräaikaiset tarkastukset Kaavio 5. Valvontatehtävien määrä valvontatyypeittäin.

% 48 Turvallisuusviestintä kohderyhmittäin 2016 25000 20000 21057 15000 10000 5000 0 4635 3619 2511 197 934 182 475 364 937 2456 1276 27 59 49 50 21 34 4 60 10 293 685 Kaavio 6. Turvallisuusviestintä kohderyhmittäin. Turvallisuusviestintää osallistuneiden määrä suhteutettuna asukaslukuun vuosina 2011-2016 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Asikkal Hartol Hollola Heinol Hämee Kärköl Lahti Nastol Orimat Padasj Sysmä a a a nkoski ä a tila oki 2016 15 26 15 22 22 21 19 50 24 2015 33 4 12 16 8 22 20 17 23 79 37 2014 15 15 16 26 24 15 20 19 12 43 16 2013 26 13 12 30 44 16 20 15 20 82 11 2012 35 19 13 18 25 10 36 18 30 51 38 2011 27 19 14 26 32 15 19 20 20 37 22 Kaavio 7. Turvallisuusviestintään osallistuneiden määrä.