Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö
Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen vaikuttaa? Yhteistyössä maailman parasta. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017-2025 & kielitaitotarpeet Väitteitä ja kysymyksiä keskustelun pohjaksi
Selvityshankkeen taustaa Monipuoliset kielitaitotarpeet edellyttävät riittävän laajaa kansallista kielivarantoa: englannin kielen ohella tarvitaan myös muita kieliä Tarve Suomen kielikoulutuspolitiikan perusteiden ja tavoitteiden selkeyttämiseen ja muotoilemiseen ilmeinen Tarvitaan sekä tietoa kansallisesta kielivarantotilanteesta että linjauksia kielikoulutukseen Otettava huomioon sekä kansainvälistymisen että työelämän ja elinikäisen oppimisen näkökulmat Yhtä kouluastetta koskevat valinnat vaikuttavat muilla asteilla: jos alkuvaiheessa opiskellaan kieliä yksipuolisesti, paineet lisääntyvät myöhemmissä vaiheissa Hankkeen aikataulu: 15.2. 31.12.2017
Hankkeen tehtävät Selvityksen laatiminen nykyisen kielivarannon tilasta ja tasoista niin, että selvitykseen sisältyy sekä koulutusjärjestelmän tuottaman kielivarannon että koulutusjärjestelmän ulkopuolella tapahtuvan kielivarannon karttumisen arvio. Arvio maahanmuuton aiheuttamista tarpeista kielikoulutuksessa ja maahanmuuton vaikutuksista kielivarantoon. Arvio työelämän, kansainvälisen yhteistyön sekä kulttuuri- ja sivistystarpeiden kannalta keskeisistä kielivarantoon ja kielitaitoon vaikuttavista tulevaisuuden tarpeista. Katsaus kansainväliseen kielikoulutuspolitiikkaan. Suositusten laatiminen kielivarannon monipuolistamisen ja kielitaitotarpeiden edellyttämistä toimenpiteistä koulutuksessa ja tutkimuksessa sekä arvio toimenpiteiden kustannuksista ja mahdollisista säädösmuutostarpeista, Suositukset koskevat koko koulutusjärjestelmää.
Mikä vaikuttaa kielivarannon muodostumiseen? Kuntatasolla tehtävät kielitarjonnan päätökset Yliopistojen kielten opetuksen ja tutkimuksen kielivalikoima Opettajien perus- ja täydennyskoulutus Opettajatarpeen ennakointi Kielitaidon osuus maahanmuuttajien yhteiskuntaan integroitumisessa Maahanmuuttajien vaikutus kielivarannon monipuolistumiseen Yleinen kieli- ja kulttuuritietoisuus Työelämästä nousevat tarpeet ja kysyntä?
Kansainvälistymislinjaukset & kielitaito 1/2 Suomi on vuonna 2025 avoin ja kansainvälinen, kieliltään ja kulttuuriltaan rikas, hyvä maa. Suomalaisten korkeakoulujen tulee olla monikielisiä ja -kulttuurisia opiskelu- ja työyhteisöjä Kaikkiin tutkintoihin sisällytetään opiskelujen etenemistä tukeva opiskelu- tai harjoittelujakso ulkomailla; korkeakouluyhteisö valmentaa opiskelijaa liikkuvuusjaksolle Vieraskielinen koulutustarjonta tukee aidosti kansainvälisen korkeakouluyhteisön muodostumista, kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia sekä opiskelijoiden liikkuvuutta ja sitä kautta myös työllistymistä Kotikansainvälistymisellä ja kielitaidolla on oleellinen merkitys kansainvälisten valmiuksien luomisessa Suomessa harvinaisia kieliä äidinkielenään puhuvia kannustetaan hyödyntämään kieliosaamistaan Kotimaiset kielet kuuluvat kaikkiin kk-tutkintoihin (pl. tutkintotuotteiden koulutusvienti); niistä tarjotaan myös haastavampia kursseja
Kansainvälistymislinjaukset & kielitaito 2/2 Korkeakoulut tarjoavat digitaalisia toimintamalleja sekä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa hyödyntäen opiskelijoilleen mahdollisimman laajan kielivalikoiman, joka kattaa esimerkiksi arabian, japanin, kiina ja portugalin kielet Korkeakoulut vahvistavat yhteistyötään tutkinto-opiskelijoiden kielikoulutuksen vahvistamiseksi ja vaihto-opiskelijoiden kieliopintojen mahdollistamiseksi Muistilistassa, mm.: Vaihto-opiskelijoiden kielikoulutuksesta huolehtiminen Vaativampien kotimaisten kielten kurssien toteuttaminen integroituna substanssiopintoihin; suomen/ruotsin kurssien tarjoaminen myös lukukausien ulkopuolisena aikana ja myös jo työelämässä oleville maahanmuuttajille S2/R2 opintojen seuranta osaksi Virta-tiedonkeruuta Englanninkielisten jaksojen lisääminen opetustarjontaan Kielten opetuksen ottaminen mukaan kaikissa opetussuunnitelmissa jo opintojen alussa Opetus- ja tutkimushenkilökunnan kielikoulutus
Väitteitä ja kysymyksiä 1/3 Opiskelemmeko oikeita kieliä? Voiko tarpeita ennakoida? Euroopan ulkopuolisia kieliä ja tulevaisuuden uusia kielitaitotarpeita ei huomioida riittävästi Mihin asti englanti riittää? Jatkumoa varhaiskasvatuksesta työelämään ei ole ajateltu, vaan ratkaisut ovat olleet koulutusastekohtaisia ja pirstaleisia (vaikka ratkaisut yhdellä asteella vaikuttavat toisiin) Maahanmuuttajien omien äidinkielten taitoa ei hyödynnetä eikä nähdä osana kansallista kielivarantoa
Väitteitä ja kysymyksiä 3/3 Näemmekö kielitaidon liian isona, kaikki osa-alueet kattavana, vaikka työelämän eri tehtävissä saatetaan tarvita vain jotain osaaluetta (esim. suullista kielitaitoa)? Millaista kielitaitoa tarvitaan opiskelussa/työelämässä/vapaa-ajalla ja harrastuksissa/kansalaisyhteiskunnassa? Voidaanko määritellä, mitkä ovat työelämässä tärkeimmät kielet? Kulttuurien tuntemuksen merkitys suuri kansainvälisessä työelämässä: riittääkö lingua franca -englanti & kulttuuritietous? Vai kulkevatko kieli ja kohdemaan kulttuuri aina yhdessä? Millä tavalla digitalisaatio muokkaa kielitaitotarpeita tulevaisuudessa?