Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa

Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa Katja Mäntylä Kieli- ja viestintätieteiden laitos/kielikampus, JY katja.mantyla@jyu.fi

Lasten käsityksiä kielen oppimisesta -no miten sitä englantia opitaan? -sillei että opettaja opettaa. Sakari, 5 lk. (Aro, M. 2009)

Lasten käsityksiä kielen oppimisesta mullon sellanen englanninkielinen kasetti ja kirja, isona kun mä opin englantia nii mä voin sitte ehkä lukee sitä Emma, 1 lk. (Aro, M. 2009)

Miten lapset oppivat kieltä

Miksi aloittaa kielenopiskelu aiemmin? -ei haittaa, vaikka täällä oppisi kieltä mutta ei ole pakko Hilla 8 vuotta, kielileirillä -mitäs vierasta kieltä sä haluisit ite oppia? -kaikki Matti, 1 lk. (Aro, M. 2009)

Miksi aloittaa kielenopiskelu aiemmin? -puhevalmiudet ja valmius kommunikoida, käyttää kieltä oikeissa tilanteissa suurempi kuin myöhemmin kielen opiskelun aloittaneilla -sanasto ja kielioppi kehittyvät myös verrokkeja enemmän (opettajan kielitaidon vaikutus) -äidinkielen taito tai muu kielitaito ei kärsi, päinvastoin -into ja asenne -pitkän aikavälin hyödyt? / perinteinen kielitaitokäsitys? (Cummins, J. 2001; De Bot, K. 2014; García, O. & Wei, L. 2014; Jaekel, N. et al., 2017; Muñoz, C. 2014; Nikolov 1999; Palojärvi, A., Palviainen, Å. & Mård-Miettinen, K. 2016; Tragant, E., Muñoz, C. & Spada, N. 2016)

Mitä ja miten kielestä opettaa? -käsitys kielitaidosta -käsitys kielestä -käsitys oppimisesta ja opettamisesta Miten konkreettisesti uusia käytänteitä? Miten uudet käytänteet läpi koko kouluajan?

Miten opettaa kieltä lapsille: mikä on hyvää opetusta? Yksi tunti hyvää opetusta saattaa olla parempi kuin kolme tuntia keskivertoa (De Bot, K. 2014) Opettajan kielitaidolla ja kielen tuntemuksella suuri merkitys varsinkin, kun kieltä opetetaan nuoremmille Suullinen kielitaito/kommunikaatio Oppimateriaaleihin ei voi nojata Metakieleen, vaikkapa kielioppitermeihin, ei voi nojata Kielellisten ilmiöiden huomioiminen ja kielitietoisuuden kasvattaminen

Miten opettaa: toiminnallinen opetus -monia filosofisia ja psykologisia inspiraationlähteitä Pestalozzi, Steiner, Montessori, Dewey, Piaget jne. -yhtäläisyyksiä moniin eri ajatussuuntiin ja toimintatapoihin: tehtäväperusteinen (task-based learning; Nunan, D. 2004) projektioppiminen kartoittava oppiminen (exploratory learning) kokemuksellinen oppiminen (Handlungsorientierter Unterricht) tekemällä oppiminen (learning-by-doing) toimintaperusteinen (action-based) lähestymistapa (van Lier, L. 2008)

Miten opettaa: toiminnallinen opetus -toiminnallinen kielitaito vs toiminnallinen opetus -toiminnallinen opetus ei ole vain haaraperushyppyjä, vaan: oppija on aktiivinen toimija oppiminen syntyy oppijan ja ympäristön yhteistoiminnassa oppiminen on tarjoumien (affordanssi) merkille panoa ja hyödyntämistä oppijan omien päämäärien ja tarpeiden mukaisesti ( resurssit; vrt Emmerdale) opetuksen tavoitteena on tarjota sellaisia resursseja, jotka ohjaavat kohti toimintaa (Dufva, H. 2016; van Lier, L. 1998, 2007)

Miten opettaa: toiminnallinen opetus Millaisena kielenkäyttäjä kokee vieraan kielen ja onnistuu säätelemään siihen kohdistuvaa toimintaansa kielellinen toiminta kielitaidon kehittyminen (Alanen, R. 2006)

Miten opettaa: toiminnallinen opetus Toiminnan intentionaalisuus Toiminnan kokeminen merkitykselliseksi Kyky valita erilaisista vaihtoehdoista Oman toiminnan arviointi ja säätely (van Lier, L. 2008; Lantolf, J. & Thorne, S. 2006; Lantolf, J. & Pavlenko, A. 2001)

Kielitietoisuus osana kielitaidon kehittymistä Käsitys itsestä kielen oppijana/käyttäjänä Oma asenne ko kieleen ja sen oppimiseen: miksi haluan oppia tai haluanko Huomio kieleen ja sen ilmiöihin. Missä kieltä on, miten se toimii, mitä sillä voi tai ei voi tehdä Osallistuminen toimintaan ja tekemiseen (Muñoz, C. 2014; Svalberg, A. 2009, 2016)

Kielitietoisuus ja lapset Mitä voi tehdä kielet omassa ympäristössä vähäisenkin kielitaidon käyttö oikeissa tilanteissa kielelliset ilmiöt hyväksyä vaihtelu (Canagarajah, S. 2014) opettaa oppimaan Mitä ei voi tehdä metakieli (subjekti, adjektiivi, pluskvamperfekti) tukeutua kirjaan virhekeskeisyys lokeroida kieliä

Mitä vaatii opettajalta? Hyvää kielitaitoa ja tajua sekä tietoa kielestä systeeminä (sekä yleisesti että opetettavassa kielessä) Hyvää tilannetajua, heittäytymistä ja kykyä tarttua oppimistilaisuuksiin Oman kieli- ja kielitaitokäsityksen pohtimista Kykyä pitää yllä kommunikatiivista, osallistavaa opetusta myös varhaisvuosien jälkeen Kykyä ohjata kielitietoisuuteen ja kielen oppimiseen (vrt tuntimäärä/tavoitteet implisiittiseen oppimiseen ohjaaminen)

Parhaimmillaan voidaan saavuttaa Kielenkäyttäjiä, jotka reippaasti avaavat suunsa, kun on asiaa, eivätkä jää miettimään, mikä on oikea prepositio Kielenkäyttäjiä, jotka havainnoivat ympäristöään ja sen kieliä ja kykenevät omaksumaan kieltä itsenäisestikin Kielenkäyttäjiä, jotka näkevät kielitaidon tarjoamat mahdollisuudet ja haluavat kartuttaa kielitaitoaan niin määrällisesti kuin laadullisestikin Kielenkäyttäjiä, jotka tuntevat itsensä kielenoppijoina ja kykenevät arvioimaan omaa oppimistaan ja osaamistaan

Kokemuksia kielileiriltä: opeopiskelijat

Kokemuksia kielileiriltä: lapset

Mitä sanovat varhaiset oppijat itse Luulin, että tästä tulee mun kesän surkein viikko, mutta tää taitaakin olla kaikkein kivoin. Lauri 8 vuotta, ranskan kielileirillä

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO www.kielileiri.jyu.fi katja.mantyla@jyu.fi