TV13 Integraalimunnokset Tentti Metropolia/AK Vastauksia

Samankaltaiset tiedostot
Signaalit aika- ja taajuustasossa

PARTIKKELIN KINEMATIIKKA

dt c) Kun sakara-aallon jaksonpituus lyhenee, niin sen spektrissä spektriviivat etääntyvät toisistaan.

z = Amplitudi = itseisarvo ja vaihe = argumentti (arg). arg Piirretään vielä amplitudi- ja vaihespektri:

KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA

Ensin vastaukset tehtäviin, "joihin vastaamisen pitäisi onnistua tähänastisten matematiikan opintojen pohjalta".

Sisältö Sisältö Tietoliikennesignaalit ja niiden tutkiminen aika- ja taajuustasossa Tietoliikenne, informaatio, signaali...

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

JÄYKÄN KAPPALEEN TASOKINEMATIIKKA

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

a) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön?

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6/ / Sähkömagneettisiin aaltoihin liittyvä teho

SATE1050 Piirianalyysi II syksy / 8 Laskuharjoitus 2 / Transientti-ilmiö (ratkaisut muodostaen diff. yhtälöt, EI saa käyttä Laplace-muunnosta!

ẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +.

Usko, toivo ja rakkaus

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

KOHINA KULMAMODULAATIOISSA

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

W dt dt t J.

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

Kertaustehtävien ratkaisut

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit

1 Pöytäkirja Avaa haku

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

2. Esitä tehtävän 1 a) ja b)-kohdan luvut eksponenttimuodossa ja c) ja d) kohdan luvut suorakulmaisessa muodossa.

(x) (tasaisesti suppeneva sarja)

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Juuri 13 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. K1. A: III, B: I, C: II ja IV.

RATKAISUT: 6. Pyörimisliike ja ympyräliike


Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN

Koulutoimen henkilöstörakenne

S , Fysiikka IV (ES) Tentti

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2.

Luento 3. Fourier-sarja

Ko onnut. pianon my ö tstilyks eli e A - A - B O K J E N X T J S. S S A v II. E. /Johnin kus/mumksella. s o li / 11 a n // / o M M S I!

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

****************************************************************** MÄÄRITELMÄ 4:

Valo-oppia. Haarto & Karhunen.

ARK Asiakirjaluettelo. Jyrki Ala-Mäkelä, per. Koy:n lukuun Pinotie YLÖJÄRVI ENECON OY. Laksontie SEINÄJOKI

ja differenssi jokin d. Merkitään tämän jonon n:n ensimmäisen jäsenen summaa kirjaimella S

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2.

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 16: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, yleinen jaksollinen kuormitus

Luento 3. Fourier-sarja

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!

Luento 11. Stationaariset prosessit


3.7. Rekursiivisista lukujonoista

DEE Lineaariset järjestelmät

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

AIKAKAUSLEHDET. tammik. Suomen Suurin SiSuStuSlehti. Kevään. värikkäät astiat. Talvi 1/0. arke. herkut. retkel MAK

4. Integraalilaskenta

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

Geometrinen lukujono. Ratkaisu. a2 = 50 4 = 200 a3 = = 800 a4 = = 3 200

Forssan kaupunki Osavuosikatsaus YHDYSKUNTAPALVELUT. Arviointik r iteeri tr mittarit ja tavoitetaso ja t a v o i t e t a s o

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Copyright Isto Jokinen MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille Ongelmanratkaisu Isto Jokinen 2017

Kainuun Osuuspankin asiakaslehti. kesä 2012

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Kertausosa. Kertausosa. 3. Merkitään. Vastaus: 2. a) b) 600 g. 4. a)

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S

SÄRKÄNNIEMEN ASEMAKAAVA Viitesuunnitelmaluonnos ARKKITEHDIT MY

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

matsku 1 LUKUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x)

2 Keminmaa Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Kertojien ikä ja sukupuoli

S-ZSOTOOP DZDATA !SWIA 0 \ S-ISOTOOPPIDATA GTL-78 S AVZA. M19/3314/=78/14/10 M,IkeI ä, A.J.Laitakari Pielavesi, Säviä

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Heinz-Juhani Hofmann. Kaksi muistijälkeä. for soprano and cello

6 Integraali ja derivaatta

Polynomien laskutoimitukset

Summien arviointi integraalien avulla

1. Palvelun omakustannushinnan mukainen maksu, joka kattaa kaik ki palvelusta aiheutuneet kustannukset.

S Fysiikka III (EST), Tentti

SAMMONKATU SAMMONKATU JAAKON- SARVI- KATU SARVIJAAKONKATU 1: Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, Liite 3 Asemapiirros 1/4

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina ylimääräisessä tapaamisessa.

Yleisen antennin säteily k enttien ratk aisem isen v aih eet:

LEIVOTAAN YHDESSÄ. Kuvat: Jutta Valtonen

S Laskennallinen systeemibiologia

Silloin voidaan suoraan kirjoittaa spektrin yhtälö käyttämällä hyväksi suorakulmaisen pulssin Fouriermuunnosta sekä viiveen vaikutusta: ( ) (

HÄMEENLINNAN VERKATEHDAS, PAVILJONKI ALUSTAVA LUONNOS VE-2

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

TEHTÄVÄKORI Monisteita äikkään. Riikka Mononen

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

2.4. Juurifunktio ja -yhtälöt

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

Transkriptio:

3 Igrlimuoks i 7.4.5 Mropoli/K suksi. Jokiss kohds oss iää pisä. Kiroi kuki suks prää lyhy pruslu. Jksollis sigli ksopiuus o 8 ms. Kuik suuri o sigli prusuus hrsiä? sus: 5 Hz li ksopiuud kääisluku. b Shrällo prusuus o 5 khz s mpliudi. Mikä o ämä shrällo khdks hrmois uuskompoi mpliudi? sus: Skr-llo : hrmois uuskompoi mpliudi o y 8: hrmois mpliudi 7.96. 8 c Moko spkriii o puh siisigli kksipuolisss mpliudispkrissä? sus: Kksi, kosk komplksisss Fourir-lyysissä siisigli ho khdksi komplksisksi sigliksi yhälö cos mukissi. uloks o kksi uu,, olloi kummki uud kohdll mpliudispkrii ul /: korkui spkriii. d Kolmiopulssi kso o ms. yksi uus Hz, oll pulssi spkri ro. sus: Kolmiopulssi kso mrkiää τ:ll. Ny siis τ ms. S spkrissä o sic-ukio oi possi sic τ, ok ollkohd o uuksill / τ. Siis sus: khz, khz, 3 khz, 4 khz. Mikä o sigli ms mpliudispkri ro uudll khz? sus:, kosk.., o mpliudispkri. Jos sigli spkri ro uudll 5 khz o sigli y spkri ro uudll 5 khz o, ii mikä o sigli z y spkri ro uudll 5 khz? sus: 3, kosk, li ähä puks sol y X Y. Sigli yksipuolisss spkrissä äkyy sur si: mpliudispkrissä o uuksi khz, 5 khz, 6 khz khz kohdll spkripiiki, oid korkud o,, 4 3. Mikää muid uuksi kohdll mpliuspkrissä i ol miää. ihspkrisä ähdää, ä kikki oid uuskompoi ihkulm o 9. Piirrä sigli yksipuoli mpliudispkri.

sus: b Kiroi sigli yhälö ukio. sus: cos khz 9 cos 5 khz 9 4cos 6 khz 9 3cos khz 9 3. ässä häässä okisss kohdss bc ol äi o oko osi i päosi. Krro pruslu kr okiss äisä, oko s osi i päosi. Jokiss kohds s, i pisä. pisä, os oiki pruslu oik sus, pis, os pruslmo i oki rr ääri i puullissi pruslu oik sus, pisä os i sus ollk i äärä sus i i päi siiä pruslu oik sus. Ku skr-llo ksopiuus lyh, ii s lä hrmois uuskompoi uus ks. Oko äi osi i päosi: OSI. Pruslu: Prusuus, o ks ku pi. Silloi iysi myös läs hrmoi uus 4 ks, ku ksopiuus pi. S, ä skr-lloll ämä lä hrmois uud mpliudi o oll, o si ri si, ok i liiy ähä häää. ässä rksll uu, i s ol oll, 4. / b Ohisss kuss o sigli Λ ku. Oko äi osi i päosi: EPÄOSI. Pruslu: Yhälössä ol Λ i ol uo äköis kolmiopulssi symboli, ämä äköis: c O ukio, missä o skui. äi: kuluss : ro liikkuu komplksisoss ympyrä khällä ii, ä ro o sm komplksiso pis i. skui äli. Oko äi osi i päosi: EPÄOSI. Pruslu: : isisro pysyy kio, s. Kulm ks muk o. Ku ik ks. s, ii kulm ks määrä, li yhd rdii li 57.3 s. Silloi pis i suik ol smss pikss missä s oli. skui immi. Pis pääyy sm pikk kirryää äyd ympyrä li ku kulm o ksu rdii. Siih kuluu ik. skui li.68 skui. Jokisss kohdss d yksi uis ihohdois -3 o släsi mmä oiki kui muu kohd. Krro pruslu kr sukssssi, mikä umro kusski kohdss o o. Jokiss kohds s, i pisä. pisä, os oiki pruslu oik sus, pis, os pruslmo i oki rr ääri i puullissi pruslu oik sus, pisä os i sus ollk i äärä sus i i päi siiä pruslu oik sus.

d Komplksiluull 5 5 pä:. Siä s osoii pyörii komplksisoss späiää, ku ik kuluu.. S kulm o 45. 3. S isisro ks, ku ik kuluu. Ei oiki o koh umro 3. Pruslu: Luu isisro 5 5 5, ok släsiki ks, ku ks. Osoii i pyöri, s kärki ous ylöspäi piki komplksiso suor, oll rlios 5. Jolloi s kulm lähsyy 9 s. Jos skr-llo ksopiuus o 5 ms, ii. s kuud hrmois kompoi mpliudi o puol kolm hrmois kompoi mpliudis.. s spkrissä o /.5 spkriii. 3. s spkrissä o ähmmä spkriiio kui ksopiuudl 5 ms ol shrällo spkrissä. Ei oiki o koh umro 3. Pruslu: Skr-llo spkrissä o spkriii i priomi hrmois kohdll, ku shrälloll iiä o kikki hrmois kohdll. Skr-llo kuud hrmois kompoi mpliudi o oll. Spkrissä o äärömä mo spkriii. [Huomuus: Äärö o hämärä käsi mmiikss. oid is siss odis lukuorissi, ä skr-llo spkrissä oli spkriiio määrä ok o äärö o sm kui shrällo spkrissä kksi kr ihämmässä oli spkriiio määrä ok o myös äärö.] Kolmiopulssi H Λ. ihspkri o kio. Fourir-muuos o kikill uuksill isisrol >. 3. kso Ei oiki o koh umro. Pruslu: Pulssi Fourir-muuos H sic. ämähä o kikill : roill posiiii i oll. Silloi s ihkulm o kikill uuksill. Pulssi kso o. 4. Kiroi ll ol sigli yhälö ukio ii, ä kus ilmä lukuro sisälyä luskks. 4 3 /ms - - - -9-8 -7-6 -5-4 -3 - - 3 4 5 6 7 8 9 sus: 5 ms 5 ms 5 ms 5 ms 3Π 3Π 3Π 3Π 6 ms 6 ms 6 ms 6 ms b Kiroi sigli Fourir-muuoks lusk siä s puhsi rlis muooo. Siis imgiääriyksikkö i siiy siyssä luskkss. sus: Mrkiää 3, 5 ms, τ 6 ms. Silloi τ sic τ τ sic τ τ sic τ cos Lukuro kss: 36 ms sic 6 mscos 5 ms

Eäässä lämässä spkri yksikkö o /Hz. Ny ku mm käyä oli mpliudi yksikköä, spkri yksikkö o /Hz. Silloi uos ul.36 sic 6 mscos ms Hz 5. Ohss o lisu rmiä suisss ärsyksssä. Muodos iisä 5 pri, oiss pri rmillä o slkä i-kiokoi Fourirmuuosmmi yhys oisiis. Prusl muumll sll oki muodosmsi pri. Kikki koh piää oll muk oiss iidssä priss kuki s siiyä i krr. Esimrkki: Jos muk olisi "kosii" "kspoiukio", ii iisä muodosuisi pri pruslull " cos ". Pisyys:... 3 pisä pr pri. Ilm pruslu lius pris iää p. hää kokoispismäärä kry pis m. 5 krrou.8:llä.. Fourir-sr. 3. Sm pysyä mpliudispkri 4. Prusuus 5. Dsiblisikko 6. Hrmois uud 7. ii 8. Jksopiuus 9. Drioii. mpliudispkri Pri : 6. Pruslu: Fourir-sr ksollis sigli yhälö lusuu hrmois uuskompoi summ. Siis siilo summ, oss uud hrmois uud. Pri : 9. Pruslu: Ku sigli drioid, ii drisigli spkri lkupräis sigli spkri krrou :llä. Pri 3: 3 7. Pruslu: Ku sigli iiäsää, s mpliudispkri i muuu, li s siis pysyy sm. Pri 4: 4 8. Pruslu: Jksollis sigli prusuus o ksopiuud kääisluku. Pri 5: 5. Pruslu: mpliudispkri ro siää usi dsiblisikoll. Priss muiki mhdollisi primuodosuspo löyyy, mu iid pruslu i-kiokoisksi s i ikmois slilyä.

Lii: Ko sliysä. d d si sic ku, cos si cos si cos d d d d d d λ λ u sklukio: sklukioll u pä: d du τ/ τ/ Π τ sic τ τ τ τ Λ τ sic τ τ Komplksi Fourir-sr: c d c igroii psi li : piuis yli Rli Fourir-sr: cos Jksolli sigli:

Jksollis sigli yksipuoli spkri rkoi siä, ä sigli rlis F-sr kroimi ro siää uud ukio. i posiiiis uud, kosk rlimilmss giiisi uuksi i ol olmssk. mpliudi om ku os rp ih om ku. Jksollis sigli kksipuoli spkri rkoi siä, ä sigli komplksis F-sr kroimi ro siää uud ukio. Ny muk o myös giii uusksli, kosk komplksisss F-lyysissä myös käsi 'giii uus' o käyössä. mpliudi c siää om ku ih rgc om ku. Ei-ksollis sigli spkri o i kksipuoli, li käsiää skä posiiiis ä giiis uusksli, kosk Fourir-muuoks siämi rlimuodoss i ol ärkää. Käyäössä spkrisä kuiki ylsä siää i s posiiiis uuslu osuus. cos si cos si Shrälo: 9 Skr-lo:... - -... ämä skr-llo komplksis Fourir-sr kroim: ku prio c ku prilli J sm skr-llo rlis Fourir-sr mpliudikroim: 4 ku prio ku prilli U Dsibli: Khd äi U U ro dsibliä o log db. Jos U > U. ii U o oi mo U db suurmpi kui U. Jos U < U, ii db-lukms ul giii, olloi U o oi mo db pimpi kui U.