Elintarvike- ja luonnontuotealan trendit Anneli Salonen, marraskuu 2016-huhtikuu 2017 Luonnontuote- ja puutarha-alan kehittäminen Pohjois-Karjalassa esiselvityshanke Keskon tutkimus, 28.11.2016 Miltä näyttävät suomalaiset ostoskorit vuonna 2017? K:n Ruokailmiöt 2017 -raportti kertoo, mitä suomalaiset haluavat syödä nyt ja ensi vuonna, mitä ruokavalioita noudatetaan ja mitä ruokaa ostetaan. Kesko teetti päivittäistavarakaupan asiantuntijoiden, kauppiaiden, tavarantoimittajien ja K-Plussaasiakkaiden keskuudessa laajan tutkimuksen ensi vuoden ruokatrendeistä ja -ilmiöistä. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, mitä suomalaisten ostoskoreista löytyy vuonna 2017. Yli puolet suomalaisista aikoo vielä nykyistä aktiivisemmin edistää omaa hyvinvointiaan arjen ruokavalinnoilla vuonna 2017. Kasvisten käytön lisääminen ruokavaliossa ja kasviproteiinituotteiden suosio jatkuvat. Suomalaiset kertovat arvostavansa arkea helpottavia ratkaisuja, mutta samalla 43 % haluaa valmistaa parempaa arkiruokaa. Ruoasta haetaan yhä enemmän yksilöllisyyttä korostavia asioita ja elämyksiä. Kuusi ruokailmiötä Suurimmat ruokailmiöt, tiedostava kuluttaminen, hyvinvoiva arki ja nopeasti valmista ovat jo saavuttaneet vakiintuneen aseman suomalaisten keskuudessa. Oman hyvinvoinnin ja arjen helpottamisen lisäksi asiakkaat tiedostavat hyvin myös oman toimintansa vaikutukset ympäristöön, 47 prosenttia suomalaisista pyrkii vähentämään ruokahävikkiä. Omaa hyvinvointia tukevat täsmävalinnat sekä elämykselliset ja tunteisiin vetoavat ruokailmiöt kasvavat ensi vuonna voimakkaimmin. Näitä ovat täsmähyvinvointi, ruokahifistely ja ruokaseikkailut. Ilmiöt ovat vielä koko Suomessa pieniä, mutta ne kiinnostavat.
Ruokatrendi 2017: Tiedostava kuluttaminen Järkevä kuluttaminen on saavuttanut vahvan aseman. Epävarmoina aikoina ja muutosten keskellä ruoka on myös keino hakea juurevuutta, keino vaikuttaa ja tehdä hyvää. Tähän ilmiöön kuuluvat esimerkiksi lähiruoan ja eettisen ruoan suosiminen. Tiedostavan kuluttamisen alailmiöitä ovat ruokahävikin vähentäminen sekä lähiruoan ja eettisen ruoan suosiminen. Tiedostava kuluttaminen koskettaa ihmisiä ympäri Suomen. Alailmiöistä eettisen ruoan suosiminen kasvaa erityisesti Helsinki-Uudella maalla ja hävikkiruoan ja fiksun kuluttamisen ilmiöt idässä ja pohjoisessa. Lähiruoka Suomalaiset suosivat jo nyt kotimaista ja lähellä tuotettua ruokaa. Lähiruoka kiinnostaa suurta joukkoa vielä ensi vuonnakin: 34 % suomalaista aikoo ostaa entistä enemmän lähiruokaa. Esimerkiksi pientuottajien lihan ostamista aikoo lisätä 52 prosenttia, lähileipomoiden leipää ostaa entistä enemmän 56 % suomalaisista ja pientuottajien tuotteita ylipäätään 46 % suomalaisista. Ensi vuonna kasvua on odotettavissa useissa tuoteryhmissä, esimerkiksi lihoissa ja makkaroissa, suklaissa, juustoissa sekä siidereissä. Lähiruoka on pysyvä ilmiö, ollut jo kymmenen vuotta. Tarinat myyvät." Sami Hertell, K-citymarket Nummela Eettinen ruoka Eettisen ja erityisesti ympäristöä vähemmän kuormittavan ruoan käyttöä halutaan lisätä selvästi nykyisestä. 19% suomalaista aikoo suosia eettistä ruokaa vuonna 2017. Hedelmissä ja vihanneksissa Reilun kaupan tuotteiden, erityisesti banaanin, myynninkasvu on ollut voimakasta. Ari Akseli, Keskon päivittäistavaratoimialan tavarakaupan johtaja In Sweden sustainability is an important driver for many big phenomenons, like the rise of veggie. Veggie is not an alternative market anymore, but very much in the highlight. Market & Consumer Insight, ICA Sverige AB Ruokahävikin vähentäminen Ruokahävikin vähentäminen on fiksun ihmisen fiksuja tekoja, jolloin hyvää ruokaa ei haaskata. Tähän pyrkii jo suuri joukko suomalaisia, eikä ilmiö ole vielä hiipumaan päin. 47% suomalaisista pyrkii vuonna 2017 vähentää ruokahävikkiä.
Ruokatrendi 2017: Nopeasti valmista Arjen helpottaminen on tärkeä ruokailmiö, mutta se herättää myös ristiriitaisia tunteita. Keinoja arjen helpottamiseksi etsitään, mutta niitä ei aina haluta myöntää. Nopeasti valmistuville ruoille sekä puolivalmiille tuotteille riittää kysyntää jatkossakin. Tuotteiden myyntivaltit tulevat kuitenkin todennäköisesti olemaan enemmän elämyksellisiä kuin järkiperäisiä. Ilmiö kasvaa todennäköisesti enemmän kuin mitä ihmiset antavat ymmärtää. Nopeasti valmista trendin alailmiöitä ovat arjen helpottaminen, puolivalmiit ja 15 minuutissa valmista. Arkea helpottavia ja nopeuttavia ratkaisuja kaivataan kaikkialla Suomessa yhtä vahvasti. Takeawayn tai muiden mukaan otettavien ruokien kasvua on nähtävissä hieman enemmän pohjoisessa ja idässä. Etelässä suositaan laadukkaita puolivalmiita. Arjen helpottaminen Lähes kaikki suosivat jossain määrin jo nyt arkea helpottavia ja nopeuttavia ratkaisuja. Ilmiö elää ja voi hyvin jatkossakin. Vuonna 2017 jopa 38 % kyselyyn vastanneista aikoo suosia arkea helpottavia ruokaratkaisuja entistä enemmän. Kuluttajat ovat kokeilunhaluisia etenkin loppuviikosta. Alkuviikosta asiakas on kiireinen ja silloin pitää tarjota nopeaa ja helppoa ruokaa. Mika Timonen, K-citymarket Itäkeskus Hedelmissä ja vihanneksissa on hyvä esimerkkejä siitä, miten tuotteiden käytettävyyden parantuminen vaikuttaa niiden suosioon. Esimerkiksi mangon ja avokadon myynnit ovat viime vuosina moninkertaistuneet syöntikypsien versioiden tultua kauppoihin. Ari Akseli, Keskon päivittäistavaratoimialan tavarakaupan johtaja. 15 minuuttia Arkena suositaan jo nyt ruokia, jotka ovat pöydässä 15 minuutissa. Ilmiö kasvaa maltillisesti, mutta jo 18 % suomalaisista aikoo suosia nopeasti valmistuvia ateriaratkaisuja vuonna 2017. Ostokoreihin valitaan esimerkiksi terveellisiä ja lisäaineettomia valmisruokia, valmissalaatteja ja valmiiksi pilkottuja kasviksia. Puolivalmiit Puolivalmiit ovat arkea nopeuttava ratkaisu, mutta lisää nopeuttavia keinoja kaivataan. Potentiaalia on erityisesti terveellisissä sekä laadukkaiksi koetuissa puolivalmisteissa. 17 % kyselyyn vastanneista aikoo suosia entistä enemmän puolivalmiita ruokaratkaisuja tulevana vuonna.
Ruokatrendi 2017: Hyvinvoiva arki Arjen hyvinvointi nojaa vahvasti yleisiin terveellisyys- ja hyvinvointikäsityksiin ja se on jo vakiintunut ilmiö. Toive terveellisemmille ruokatuotteille kasvaa kuitenkin edelleen. Ruokailmiö elää vahvimmin tässä päivässä uudenlaisten elämysten ja kokemusten kautta. Omaksi ruokailmiökseen on jo erkaantunut täsmähyvinvointi. Asiakkaat haluavat lisätä kasvisten ja vihannesten käyttöä ja vähentää sokeria. Vaihtelua arkiruokaan haetaan esimerkiksi sesonkiruokien kautta. Aktiivinen hyvinvoinnin edistäminen on koko maan kattava ilmiö. Pohjoisessa ja idässä halutaan panostaa muuta maata enemmän parempaan arkiruokaan. Etelässä korostuu rennompi suhtautuminen ruokaan. Oma hyvinvointi Parempiin valintoihin liittyy myös panostaminen parempaan arkiruokaan. Paremmuus ei tarkoita pelkkää terveellisyyttä, vaan myös monipuolisuutta ja nautintoa. Jopa 53 % suomalaisista aikoo edistää aktiivisesti omaa hyvinvointiaan arjen ruokavalinnoilla. "Hyvinvoinnista huolehtiminen näkyy hyvinvointijuomien ja erilaisten vitamiinijuomien tarjonnan kasvuna. Kookosvedet ja aloeverajuomat tulevat olemaan ensi vuonna kasvussa juomahyllyllä. Ari Akseli, Keskon päivittäistavaratoimialan tavarakaupan johtaja "Kaikenlaiset buffetit, joista asiakas saa itse valita tuoretuotteita ovat kasvaneet merkittäväksi palveluksi kaupassa. Siinä asiakas ostaa silmillään ja näkee laadun. Hän pystyy tekemään valintoja. Jouni Ekholm, K-Supermarket Mustapekka Parempaa arkiruokaa Ruokavalinnoillaan omasta hyvinvoinnista huolehtii jo nyt valtaosa suomalaisista, eikä ilmiö ole hiipumassa lähitulevaisuudessa. 43 % suomalaisista aikoo panostaa parempaan arkiruokaan, joka on monipuolista ja tuottaa nautintoja. Erityisesti kasvisten ja vihannesten suosiminen kasvaa tasaisesti ja ostoskoreissa nähdään tulevana vuonna entistä enemmän marjoja, sienemiä, pähkinöitä, avokadoa ja bataattia. Vain terveellistä ruokaa Vaade terveellistymiselle näkyy isojen tavoitteiden rinnalla myös pieninä valintoina ja tekoina. Jopa 30% suomalaisista hakee totutuille valinnoille terveellisempiä vaihtoehtoja, esimerkiksi suosimalla vaaleamman lihaa punaisen lihan sijaan.
Ruokatrendi 2017: Täsmähyvinvointi Hyvinvoinnin megatrendi on saamassa yhä selvemmin kahdet kasvot. Täsmähyvinvoinnissa mennään itselle räätälöityyn, omaan ruokavalioon ei välttämättä julkisen ruokaympyrän mukaisesti. Elämän rajoittamiselle ja säänöille sanotaan ei ja sen sijaan kaivataan enemmän jotain. Valinnoilla haetaan hyvää mieltä, elämyksiä ja seikkailua, mikä tuntuu kiinnostavan enemmän kuin kattava hyvinvointi. Täsmähyvinvoinnin ruokailmiö on voimakkaasti kasvussa täsmäruokavalioiden ja Joustavan kasvissyönnin alailmiöiden myötä. Täsmähyvinvoinnin ilmiö lisää kiinnostusta ympäri Suomea. Ilmiö on saavuttanut Etelä-Suomessa jo vakiintuneemman tilan ja esimerkiksi joustava kasvissyönti -ilmiö kasvaa voimakkaammin muualla Suomessa. Täsmäruokavaliot 16 % suomalaisista suosii tiettyä ruokavaliota voidakseen paremmin. Tiettyjen erityisruokavalioiden suosiminen oman hyvinvoinnin parantamiseksi on vielä pientä verrattuna isoimpiin ruokailmiöihin, mutta voimakkaasti kasvussa. Vatsan ja sydämen hyvinvoinnin rinnalla ollaan entistä kiinnostuneempia myös suoliston ja aivojen hyvinvoinnin edistämisestä. Fleksaamisen rinnalla myös gluteeniton ruokavalio kiinnostaa jatkossakin. Ennen ostoskoriin kasattiin hirveästi proteiineja: proteiinijauhoja ym. lisäravinteita sekä superfoodeista raakasuklaata. Nyt gluteeniton ruokavalio on kasvussa ja proteiinirahkat myyvät edelleen. Sami Hertell, K-citymarket Nummela Smoothien valmistus kotikeittiössä näkyy kaupassa, tämä trendi näkyy varmasti sekä marjojen, siementen että inkiväärin suosiona. Inkivääri sopii myös ruoanlaittoon, esimerkiksi aasialaiseen keittiöön. Jouni Ekholm, K-supermarket Mustapekka Joustava kasvissyönti 13 % suomalaista haluaa pitää kasvisruokapäiviä luopumatta kuitenkaan lihansyönnistä kokonaan. Joustavan kasvissyönnin alailmiön voimakasta kasvua siivittää moni ruokailmiö; hyvinvoivassa arjessa yleiset suositukset kasvisten käytön lisäämisestä, täsmähyvinvoinnissa itselle sopivien ruokavalioiden kokeilu ja vastuullisuudessa ympäristön vähempi kuormittaminen. Yli puolet suomalaisista, 57 prosenttia, aikoo lisätä kasvisten ja vihannesten käyttöä. 50 prosenttia suomalaisista sanoo ostavansa enemmän marjoja ja jopa 31 prosenttia suomalaisista sanoo ostavansa ensi vuonna nyhtökauraa. Jos nyhtökauraa saataisiin myyntiin, niin kysyntää olisi. Ylipäätään halukkuus syödä muuta kuin lihaa kasvaa. Veli-Pekka Hussi, K-supermarket Manhatta
Ruokatrendi 2017: Ruokaseikkailut Ruoasta haetaan yhä enemmän elämyksiä ja yhteisöllisyyden kasvun myötä myös yhdessä tehden. Eksoottisempien raaka-aineiden suosio on jo suhteellisen vakiintunut, mutta ruokainnovaatioita ja uusia makuelämyksiä kaivataan tulevaisuudessa entistä enemmän. Ruokaseikkailujen ilmiö kiinnostaa ympäri Suomen. Uusien ruokauutuuksien kokeilu ja uudet makuelämykset ovat vakiintuneimpia ilmiöitä Etelä-Suomessa ja kasvussa erityisesti Pohjois ja Itä- Suomessa. Yhteisen ruoanlaiton ja ruokailun alailmiö on voimakkaassa kasvussa erityisesti Etelä- Suomessa, mutta lisäämässä suosiotaan hyvää vauhtia muuallakin Suomessa. Maailman maut 30 % suomalaisista etsii vaihtelua ruoanlaittoon maailman mauista. Uusien maailman makujen ja reseptien kokeilu on jo vakiintunutta ja ilmiö on tullut jäädäkseen. Mm. inkivääri, kookosmaito ja korianteri kuuluvat kauppojen vakiovalikoimaan. Suuri osa suomalaisista aikoo ostaa ensi vuonna myös bataattia (42 %) ja avokadoa (34 %) vielä nykyistä enemmän. Sushi on myyntivolyymiltään jo yhtä suuri tuote kuin banaani. Jouni Ekholm, K-Supermarket Mustapekka Uudet makuelämykset Uudet makuelämykset piristävät ja yhä kasvava joukko kaipaa niitä koko ajan lisää. 21 % suomalaisista etsiikin uusia makuelämyksiä, esimerkiksi tutustumalla uusiin mausteisiin ja yrtteihin. Makuelämyksiä haetaan muun muassa uusiin mausteisiin ja yrtteihin tutustumalla, mutta myös etsimällä inspiraatiota historiasta ja mummolan keittokirjoista. Social cooking Yhteisöllisyyden kasvun myötä ruoanlaitto yhdessä kasvattaa vahvimmin kiinnostusta. 13 % suomalaisista haluaa kokata yhdessä ystävien kanssa. Perheen ja ystävien kesken jaettu ruoka liittyy kotoilun vielä kasvavaan trendiin. Ruoanlaitosta itsestään on tullut trendi. Halutaan kokeilla uusia reseptejä ja raaka-aineita sekä kokkailla yhdessä ystävien ja perheen kanssa. Markus Ranne, K-supermarket Hertta
Ruokatrendi 2017: Ruokahifistely Ruokahifistely on kasvussa oleva ruokailmiö, vaikka se on vielä nykyisellään suhteellisen pientä. Tätä ruokailmiötä kuten täsmähyvinvointiakin ajaa vahva yksilöllistäminen. Ruoanlaitto on statusasia, mikä johtaa enenevissä määrin ruokaelämysten hakemiseen, kuten esimerkiksi ravintolatasoisen ruoan laittamiseen kotona sekä tavallista parempien, tuotteiden, brändien sekä raakaaineiden suosimiseen. Ruokahifistelyn ilmiötä kasvattaa vahvasti sen kaikki alailmiöt. Ruokahifistelyn ilmiö kasvaa ympäri Suomen, mutta erityisesti Länsi-Suomessa, missä erityisesti ravintolatasoisen ruoan laittaminen kotona sekä tavallista parempien tuotteiden suosiminen on kasvussa. Tarinat kiinnostaa eniten eteläsuomalaisia. "Ammattikokki" kotona 16 % suomalaisista haluaa tehdä ravintolatasoista ruokaa itse kotona vielä nykyistä enemmän. Tämä tulee näkymään erityisesti loppuviikon ostoskäyttäytymisessä. Aikaisemmin, kun ihmiset halusivat syödä italialaista ja aasialaista, he ostivat tuotteita valmispakkauksissa. Nykyään asiakkaat haluavat itse tehdä tuoreista raakaaineista Jouni Ekholm, K-Supermarket Mustapekka Tuotteet, joilla on tarina 12 % suomalaista suosii tuotteita, joilla on tarina. Uniikkien tuotteiden rinnalla myös merkitykselliset tuotteet, kuten käsityöläistuotteet ja tarinat niiden taustoilla kasvattavat entisestään kiinnostusta. 2016 tämä on näkynyt esimerkiksi pienpanimoiden juomien nousuna. Lähialueiden ja pientuottajien tuotteita sanoo vuonna 2017 ostavansa 56 % suomalaisista. Järjestimme kauppamme parkkipaikalla sadonkorjuujuhlat, jossa oli paikallisia viljelijöitä. Kotimaiset laadukkaat raaka-aineet ovat laadukkaan ruokakaupan perustekemistä. Jouni Ekholm, K-Supermarket Mustapekka Uniikit tuotteet Uniikeissa tuotteissa, joita ei löydy joka kaupasta, on ensi vuonna selvästi nykyistä enemmän vetovoimaa. Niitä suosii 10 % suomalaista. Ollakseen aidosti uniikkeja, yksittäisistä tuotteista ei kasva suuria koko kansa suosikkeja, mutta suurimmillaan tuotteet voivat saavuttaa sen, mitä esimerkiksi Sriracha teki.
Asiakkaan toiveesta hyllyyn on tuotu esimerkiksi aidon italialaisen pizzataikinan valmistukseen tarkoitettua todella hienojakoista nollajauhoa. Sami Hertell, K-citymarket Nummela XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX Luonnontuotepäiviltä - puuvedet: mahla, vaahtera, kookos, aloevera, koivuvesi, mäntyvesi - Sial: tahnoja yrteistä; marjavaahtoja; hedelmäjuoma, jossa yrttiä mukana - Makery: - kuluttajakäyttäytymisen megatrendejä turvallisuus ja luottamus kestävä kehitys terveys, hyvinvointi, ulkonäkö luonnollinen, nostalgia mielihyvä, palkkio (sokeri, rasva; mielihyvän tulee säilyä ruuassa) helppous, mukavuus - pysyviä suuntauksia yksilölliset tarpeet kulutuksen polarisoituminen perhekokojen pieneneminen ikääntyvä väestö terveys ja hyvinvointi kestävä kehitys kiireinen elämänrytmi, välipalasyöminen ruuan elämyksellisyys eater-tainment (tarinoita, kokemuksia, mielenkiintoisuutta) Positive thinking -> feel good -> regular exercise -> eat better -> positive thinking jne. Täysin uusia tuotteita: - prolupin: jäätelöt, jogurtit, (lupiini uusi proteiinipitoinen kasvi): http://www.prolupin.com/indexen.html - pikant brot: leipää ilman perinteisiä viljoja: http://www.lifefood.eu/crispbread.html - I sea: merileväpasta - Pack d: pakaste smoothiet http://www.packd.co.uk/ - BÖL: kulhoruuat XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
Heidi Vaalisto Haaga-Helia Hungry for Finland proof taste - eat cool - eat local - eat finnish - eat creative - eat wild - eat pure XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX http://terveellisetherkut.fitfashion.fi/2016/05/24/ruokatrendit/ Mitä ovat tämän ja tulevan vuoden 2017 ruokatrendit? Selkeästi kiireisempi kaupunkimaistunut elämäntyyli näkyy ruokatrendeissä, välipalat ja ruoan helppo mukana kuljetettavuus ovat myös tulevana vuonna ruokatrendejä. Kasvisten ja puhtaiden raaka-aineiden suosio tulee jatkumaan entisestään ja sesonkiin perustuva ruoka-ajattelu jatkuu. Myös kasvisten ja yllättävien ruoka-aineiden lisääminen ruokiin, joihin niiden ei ajattelisi kuuluvan, on osa ruokatrendejä. Proteiineista härkäpapu, herneproteiini ja nyhtökaura kiinnostavat myös ei vegaaneja, tietoisia ja ekologisuuteen pyrkiviä kuluttajia. Väreistä erityisesti mustan odotetaan nousevan lautaselle entistä enemmän 2017 ja tässä tapauksessa mustaa väriä ei haeta polttamalla ruokaa, vaan mustekalan väristä, mustista ruokaaineista ja kevyesti grillaamalla jne. Mehustuksessa palataan enemmän lusikoitavaan muotoon, sillä kuidut halutaan säilyttää mukana ja näin mehuista saadaan myös täyttävämpiä. XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
foodpeople.com The Foodpeople on listannut 2016-2017 vuoden ruokatrendeiksi mm. Lapsille markkinoitavat terveystuotteet, tietoiset kuluttajat haluavat totta kai myös parasta lapsilleen ja pakkauksissa ja tuotesuunnittelussa katsotaankin nyt kiivaasti jälkikasvuun päin eli minkälaisilla tuotteilla tähän kohderyhmään päästäisin parhaiten lyömään läpi. Rasvojen odotetaan olevan myös ensi vuonna keskiössä, kun puhutaan terveellisestä ruoanlaitosta. Eritoten voin ennustetaan palaavan enemmän ruoanlaittoon, erityisesti gheen, eli kirkastetun voin katsotaan olevan terveellisempää kuin tavallisen. Aamupalojen odotetaan nousevan ruokakeskiöön ja näihin toivon myös itse että löytyisi enemmän panostettavan niin hotelleissa ja ravintoloissa, kuin ruokavalmistajien toivoisin löytävän jotain valmiita tai puolivalmiita terveellisiä tuotteita tähän sektoriin! Ruokailun suhteen ajattelu syödään vähän mutta usein kukoistaa. Kulhoruoat yleistyvät (lusikoitavista smoothie kulhoistahan tuli jo hitti), myös grillaaminen, sekä kokeilunhalu, jossa ruoka-annoksiin tuodaan enemmän kontrasteja esim. kylmä vs. kuuma, makea ja hapan katsotaan olevan tulevan vuoden ruokatrendejä. Etnisten ruokien suosio jatkuu ja mausteita ja makuja näistä tuodaan myös enemmän meille totuttuihin resepteihin. Nämä lähdevedet joihin on tuotu makua esimerkiksi omenata, inkivääristä, vihreästä teestä ja hunajasta ovat yksi esimerkki innovatiivisista tuotteista, joita odotan enemmän näkeväni myös Suomen markkinoilla. www.drinkpreneur.com Kahviloista tehdään myös enemmän olohuoneita, niiden yhteydessä voi tehdä myös muuta kuin nauttia kupin kahvia, tästä hyvä esimerkki rohkeasti ajatteleva ja eteenpäin pyrkivä Greenstreet ja vetäjä Johannes joka nyt uudella hankkeellaan he tavoittelevat Helsinkiin uudenlaista vegaanikahvilaa, jossa samassa yhteydessä olisi joogastudio sekä raakakakkutehdas. Vegaaninen kahvila tarjoaisi paitsi herkullista monipuolista vegaaniruokaa ja -jälkiruokia, myös mahdollisuuden osallistua joogatunneille. Raakakakkutehdas tähän yhteyteen on luonnollinen tapa hakea kasvua, sillä raakakakkuja saa hieman huonommin pienemmistä kaupungeista ja kyllä niitä tarjoavia kahviloita mahtuisi myös tänne Jyväskylään aiempaa enemmän. Ajatus siitä, että raakakakkuja voitaisiin toimittaa laajemmalti valtakunnallisesti saa minulta ison peukun! Käy tutustumassa hankkeeseen tästä.
http://thefoodpeople.co.uk XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX The Food people UK (käännetty) katuruoka pop-upit etniset ruuat ruoka hybridit (seka-avioliittojen tulosta) hyönteisten tuleminen epävarmaa, täydentävät valkuaisvajausta tunneleissa kasvatetut vihannekset -> yhteys vuodenaikoihin katoaa keinoliha vesiviljely ruuantuotanto tulee läpinäkyväksi ruuan tuotanto ja jakelu uudistuvat hemmottelu, nostalgia, ylihieno, vanhan ajan ruuat muutettu modernimmaksi = hybridi ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, mitä syövät, kiinnostus ruuan laatuun ja korostettuun makuun ja rakenteeseen, kansainvälinen keittiö pää mielenkiinnonkohde ruoka muuttunut paljon 10 vuodessa korkea laatu, eettistä, kestävästi tuotettua vaaditaan erityisesti nuorten (20-40 v) keskuudessa terveydestä huolehtiminen johtaa tiettyjen ruokien suosimiseen, joita otetaan aktiviteetteihin mukaan helposti valmistetavat ruuat -> perheen ruokailut, ruokia laittava ja tiskaava robotti suolaiset juomat yleistyvät tieteestä potkua juomien tuotantoon juomista tulee elämyksiä uudenlaisia juomapakkauksia uusia terveellisempiä tuotteita, uusia superruokia tulee aasialaiset tuotteet tulevat esille baarit ja ravintolat kasvattavat omia tuotteita uusien mausteiden käyttö yleistyy terveellisemoien ruokien käyttö ohjaa kasvipohjaisiin juomiin ja liha ja kala tulevat vähemmän tärkeiksi vanhoja trendejä tulee takaisin teknologia ja terveys trendejä tällä hetkellä terveelliset, luonnolliset, ei säilöntäaineita ja parempaa minulle ruuat tulevat uusi teknologia mahdollistaa ruuan tietojen etsimisen, aterioiden suunnittelun ja vinkkien ja reseptien jakamisen. Sovelluksia, jotka auttavat esim. diabeetikkoja netistä ostaminen yleistyy, mutta ei laadun kustannuksella ostetaan päivittäiset tarpeet ei enää viikon ostoksia, myös automaateista ostetaan ruokaa vastuullisuus, kestävä kehitys ja yhä vähemmän kalaa ja lihaa, kasvis ja viljapohjaisia aterioita sota sokeria vastaan kasvaa ruokia etnisille ryhmille ja yli 55 vuotiaille lihankorvikkeet ruokakokemus ja maku ja aromit tärkeitä
tuore ja vähän käsitelty ruoka tärkeää syöminen terveyden takia on kaikissa trendeissä mukana XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX Luomun myynti kasvaa pikavauhtia näitä tuotteita ostetaan eniten 6.10.2016 klo 08:45päivitetty 6.10.2016 klo 08:47 Jyrki Lyytikkä / Yle Luomuruokaa hankitaan suomalaisten ruokapöytiin selvästi aiempaa enemmän. Luomun myynti kasvoi vuoden aikana vähittäiskaupassa ripeästi, kahdellatoista prosentilla. Samaan aikaan koko elintarvikemyynti lisääntyi vain 0,3 prosentilla. Luomualan yhteistyöjärjestö Pro Luomu keräsi myyntiluvut päivittäistavarakaupan ryhmittymiltä viime vuoden heinäkuun ja tämän vuoden kesäkuun väliseltä ajalta. Kuluttajat ovat aiempaa kiinnostuneempia ruokatuotannon vaikutuksesta ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvointiin, arvioi Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila. Myös tarjonta on parantunut ja on tullut uusia tuotteita. Ennen kaikkea hinta on laskenut. Nämä asiat osuvat yksiin ja näkyvät myynnin kasvuna, Kottila sanoo. Luomua myytiin heinäkuun 2015 ja kesäkuun 2016 välisenä aikana vähittäiskaupoissa noin 250 miljoonalla eurolla. Suomen myydyin luomutuote on banaani. Vuoden aikana eniten onkin lisääntynyt hedelmien ja vihannesten myynti. Viiden ostetuimman luomutuotteen joukossa on myös omena. Luomukananmunia ostetaan yhä enemmän. Suomalaiset juovat myös paljon luomumaitoa. Samoin kahvin myynti on vuoden aikana lisääntynyt valikoiman laajenemisen vuoksi.
Kotimaisten luomutuotteiden kärjessä ovat kananmunat ja maito. Viiden myydyimmän tuotteen joukkoon ovat nousseet myös naudan jauheliha sekä tasavahvasti porkkana ja tomaatti. Esimerkiksi kotimainen luomujuusto on myös saanut nopeasti suosiota. Sen sijaan luomuleivän, -oluiden, -jugurttien ja -lihavalmisteiden myynti on vähentynyt. Huolimatta nopeasta kasvusta Suomen luomumyynti on vähäistä verrattuna vaikkapa Tanskaan ja Ruotsiin. Luomun markkinaosuus on Suomessa nyt hiukan alle kaksi prosenttia. Yksittäisissä tuotteissa luomun markkinaosuus on kuitenkin Suomessakin korkea. Suomalaisten ostamista kananmunista kolmetoista prosenttia on luomua. Lastenruuistakin luomua on lähes kymmenesosa. Luomun ostajissa on useita ryhmiä, sanoo Marja-Riitta Kottila Pro Luomusta. Tyypillistä on, että kun lapsia syntyy perheeseen, kiinnostus ruokaan kasvaa. Kiinnostaa, mitä pienelle lapselle tarjotaan. Luomuihmisiä löytyy aika paljon myös vanhemmista ihmisistä, jotka käyttävät paljon aikaa ruuan valmistamiseen ja ovat kiinnostuneita ruuasta. Ehkä uutena kohderyhmänä ovat kovasti kunnostaan, terveydestään ja hyvinvoinnistaan huolehtivat ihmiset, jotka urheilevat paljon, Kottila sanoo. XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX Terveystrendistä nostetta arktisille ja puhtaille luonnontuotteille Suomessa on maailman suurin luonnontuotteiden luomukeruuala. Ylivoimatekijöitämme ovat erityisesti arktisuus, puhdas luonto ja ympäristöolosuhteista johtuen luonnontuotteiden suuremmat arvoainepitoisuudet. Terveystrendi lisää luonnontuotteiden kysyntää maailmalla ja luo alalle nostetta. Alan yritysten määrä onkin Suomessa kasvussa. Uusia yrityksiä on syntynyt erityisesti kosmetiikka-alalle ja ravintolisien valmistukseen. Nämä tiedot ilmenevät 11.5.2016 julkistetusta luonnontuotealan toimialaraportista. Eniten luonnontuotealan yrityksiä on elintarvikesektorilla, lähes 250. Alkutuotannossa yrityksiä on vajaa 200, hyvinvointi- ja kosmetiikka-alalla sekä matkailussa kummassakin noin 50 ja kemian yhdisteiden alalla vajaa 30. Kaikkiaan alalla toimii yrityksiä liki 700, jos mukaan lasketaan myös suuret monialayritykset, jotka jalostavat luonnontuotteita. Alan liikevaihto on kasvussa pitkästä lamasta huolimatta. Uusia yrityksiä on syntynyt erityisesti ravintolisien valmistukseen sekä hyvinvointi- ja kosmetiikka-alalle. Kosmetiikka-ala kasvaa, ja erityisesti kasvussa on
luonnonkosmetiikka. Lähes kaikki uudet yritykset ovat mikroyrityksiä, toteaa raportin koonnut toimialapäällikkö Anne Ristioja Lapin ELY-keskuksesta. Sukupolvenvaihdos näkyy siten, että alalle on tullut nuoria yrittäjiä. Uutta on myös se, että alalle siirtyy kokeneita yrittäjiä myös täysin toisilta aloilta luonnontuotteiden noste on huomattu. Maailmanlaajuinen terveystrendi lisää luonnontuotteiden kysyntää. Kysynnän kasvu näkyy paitsi perinteisissä luonnontuotteissa, kuten marjoissa, myös uusissa tuotteissa. Pakurin ja muidenkin lääkinnällisten sienten suosio Aasiassa on suuri. Suomalaisten ponnistukset pakurin saannin lisäämiseksi ovat jo alkaneet. Suomessa on kehitelty menetelmä, jolla pakurisientä viljellään heikkotuottoisissa koivikoissa. Luonnonvarakeskus (LUKE) on käynnistänyt hankkeen myös muiden luonnonsienten viljelemiseksi. Maailmalla kiinnostavat myös ns. puuvedet, tree waters. Suomesta viedään jo mahlaa ja koivujuomaa, mutta myös muille puista innovoiduille juomille on kysyntää. Maailman elintarvikemarkkinoilla kaikki Free from - tuotteet ovat haluttuja. Suosituimpia ovat laktoosittomat ja gluteenittomat vaihtoehdot. Lisäksi vegaaneille on tarjolla paljon tuotteita. Luonnontuotteet sopivat näihin erikoisruokavaliotuotteisiin. Vastuullisuus on nousemassa keskeiseksi arvoksi yritystoiminnassa. Se koskee sekä työvoima-että ympäristönäkökulmaa. Vasta muutamalla luonnontuotealan suomalaisyrityksellä on yhteiskuntavastuusta kertova ISO 26000 -standardi. Sertifikaatit ovat tulleet jäädäkseen, ja niiden määrä vain kasvaa. Luonnonkosmetiikan viennissä sertifikaattien merkitys on erityisen suuri. Suomen 12,2 miljoonan hehtaarin luonnontuotteiden luomukeruualalta on mahdollista saada luomusertifikaatti useille luonnontuotteille. Myös arktisuus pyritään nostamaan elintarvikeviennin kärjeksi. Vienti edellyttää tiiviimpää yhteistyötä kilpailijat eivät ole naapurissa, vaan maailmalla. Vienti vaatii myös osaamista. Siinä auttaa muun muassa Food from Finland -vientiohjelma, jonka puitteissa yritysten on turvallista opetella vientiä asiantuntijoiden opastuksella. Anne Ristioja, luonnontuotealan koordinaattori XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX Karistaa kiloja ja piristää vuoden 2016 ruokatrendit listattiin http://www.mtv.fi/lifestyle/makuja/artikkeli/karistaa-kiloja-ja-piristaa-vuoden-2016-ruokatrenditlistattiin/5630132 Tänä vuonna päätään nostavat ruokatrendit auttavat syömään terveellisemmin ja pitämään kalorit kurissa. Huffington Post listasi kuusi terveellistä ruokatrendiä, jotka nousevat hyvää vauhtia sosiaalisessa mediassa. 1. Voimakulhot Kulhot ovat uusia lautasia. Kaikki luovat, yhteen sekoitetut ruokalajit on nyt trendikästä tarjota kulhosta. Ideana on tarjota kulhosta terveellistä, energiaa antavaa ruokaa. Lämpimänä vaihtoehtona tarjolla voi olla esimeriksi kvinoaa, riisiä tai nuudeleita sisältävä kulho, jossa on lisäksi kananmunaa, papuja, tofua, pähkinöitä, juustoa tai lihaa. Yleensä kulhon kruunaavat tuoreet avokadoviipaleet sekä kastike. Aamupalakulhot voivat puolestaan sisältää esimerkiksi smoothien tai maustamatonta jogurttia ja hedelmiä. 2. Spiraalikasvikset Pasta korvataan nyt vihanneksilla, jotka on leikattu spagetin muotoon. Pastan ja nuudelin korvaajina vihannekset ovat vitamiinipitoinen ja kevyempi vaihtoehto. Pastan korvaajiksi sopivat hyvin esimerkiksi
kurpitsa, porkkana, punajuuri, kesäkurpitsa ja nauris. Tarjoile kasviksista tehty pasta esimerkiksi peston tai tomaattikastikkeen kanssa. 3. Vanhat viljat Vanha on muodikasta, ainakin mitä tulee viljoihin. Kokeile esimerkiksi kuitupitoista spelttiä, hirssiä, amaranttia tai kvinoaa. Nämä korvaavat hyvin riisin ja pastan lautasella. 4. Palkokasvit Pavut, herneet, linssit ja kikherneet saavat taas arvostusta osakseen. Palkokasvit ovat hyviä proteiininlähteitä korvaamaan esimerkiksi lihaa ruokavaliossa. Trendikkäitä ovat nyt esimerkiksi hummus, paahdetut kikherneet, falafelit sekä erilaiset palkokasveja sisältävät curryruoat. 5. Terveelliset rasvat Vähärasvaisuuden sijasta nyt keskitytään rasvan laatuun ja hyvien rasvojen lisäämiseen lautaselle. Pehmeitä, hyviä rasvoja löytyy esimerkiksi kasviöljyistä, rasvaisesta kalasta, pähkinöistä ja siemenistä. Trendikkäin hyvien rasvojen lähde lienee avokado, joka muusataan leivän päälle, tarjoillaan kananmunan kanssa sekä lisätään sushiin, pastakastikkeisiin ja salaatinkastikkeisiin. Avokado toimii myös makeissa ruokalajeissa, kuten jäätelössä, juustokakussa ja smoothieissa. 6. Kasvispainotteinen syöminen Uuden vuoden megatrendi tulee olemaan kasvisten käyttö. Se ei tarkoita lihan demonisointia tai vegaaniksi ryhtymistä, mutta kasvikset nostetaan uudestaan arvoonsa. Kasvikset saavat olla aterian tähtiä sen sijaan, että ne näyttelisivät lautasella vain sivuosaa. XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX HOT CULINARYTRENDS 2016 1. Locally sourced meats and seafood 2. Chef-driven fast-casual concepts 3. Locally grown produce 4. Hyper-local sourcing 5. Natural ingredients/minimally processed food 6. Environmental sustainability 7. Health ful kids meals 8. New cuts of meat 9. Sustainable seafood 10. House-made/artisan ice cream 11. Ethnic condiments/spices 12. Authentic ethnic cuisine 13. Farm/estate branded items 14. Artisan butchery 15. Ancient grains 16. Ethnic-inspired breakfast items 17. Fresh/house-made sausage 18. House-made/artisan pickles 19. Food waste reduction/management
20. Street food/food trucks RUOANKULUTUKSEN TRENDEJÄ: KEHITYSSUUNTIA, PITKÄKESTOISEMPIA ILMIÖITÄ KUIN EM. 1. Syömisen muutokset, ateriarytmien muutokset 2. Väestön ikärakenteen ja asumisen muutokset 3. Yksilöllistyminen ruokavalioissa 4. Monikulttuuristuminen ja kansainvälistyminen 5. Tietoisuus ja tutkimustieto terveyden ja hyvinvoinnin yhteydestä syömiseen kasvaa 6. Jäljitettävyys ruoan alkuperä ruokaturvallisuus 7. Ympäristötietoisuus 8. Teknologinen kehitys 9. Uuselintarvikkeet ja uudet raaka-aineet