MATKALLA KARJAANJOEN VESISTÖN MAISEMISSA

LIFE Environment MATKALLA KARJAANJOEN VESISTÖN MAISEMISSA Luontomatkailumaisemien ja virkistyskohteiden kehittämissuunnitelma Lohjanjärvelle Merja Klemola LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 4/03

Kansikuva: Merja Klemola Karttapohjat: Karjaan kaupunki, tekninen toimi Lohjan ympäristölautakunta ISSN 0787-0817 ISBN 952-9518-41-2 Lohja 2003

TEKIJÄN ESIPUHE Tämä julkaisu on syntynyt Lahden ammattikorkeakoulun ympäristöalan koulutusohjelmalle tekemäni miljöösuunnittelun opinnäytetyön perusteella. Julkaisu on suora kopio opinnäytetyöstä, eikä siihen ole tehty muita muutoksia kuin tämä esipuhe. Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Karjaanjoki Life-hankkeelle ja kuuluu osana kestävään virkistyskäyttösuunnitelmaan, joka on yksi osahankkeista. Karjaanjoki Life-hanketta varten on saatu Euroopan Unionin Life-rahoitustukea Life-ympäristörahastosta. Työn tavoitteet ja menetelmät on selvitetty lopputyöhön tehdyssä tiivistelmässä. Opinnäytetyön ja myös tämän julkaisun teko alkoi yli kaksi vuotta sitten, kesällä 2001, jolloin ympäristönsuojelupäällikkö Risto Murto tarjosi aihetta ja toimeksiantoa Karjaanjoki Life-hankkeelle. Tutustuttuani tarkemmin sekä aiheeseen että koko hankkeeseen, koin työn vastaanottamisen sekä mielenkiintoiseksi että haasteelliseksi. Pitkään Lohjalla asuneena mahdollisuus vaikuttaa omaan ympäristööni lisäsi motivaatiota entisestään. Pääasiallisesti opinnäytetyöni teko alkoi loppusyksystä 2001. Silloin työn lopullinen sisältö ja rajaus olivat vielä epäselvät ja molemmat täsmentyivätkin täysin vasta talven 2002-2003 aikana. Valmiin opinnäytetyön esittelin toukokuussa 2003 ja kuun lopussa valmistuin miljöösuunnittelijaksi. Koko tämän prosessin aikana olen mielestäni kasvanut sekä ammatillisessa mielessä että saanut hyödyllistä kokemusta tulevaisuutta ajatellen. Näiden muutaman vuoden aikana koko Karjaanjoki Life-hanke on tullut tutuksi myös muiden projektien kuin opinnäytetyöni ohella. Hanketta koordinoiva työryhmä on katsonut, että opinnäytetyö on tarve julkaista sekä jakaa kaikille Karjaanjoki LIFE-hankkeen yhteistyö- ja muille intressitahoille. Opinnäytetyötä tullaan käyttämään laadittaessa Karjaanjoki LIFEhankkeen kestävää virkistyskäyttösuunnitelmaa. Työhön kuuluvat inventointi- ja suunnitelmakartta, jotka ovat nähtävillä Karjaanjoki LIFE-projektitoimistossa. Lohjalla 28.7.2003 Merja Klemola Life Environment

Lahden ammattikorkeakoulu Ympäristöalan koulutusohjelma KLEMOLA, MERJA: MATKALLA KARJAANJOEN VESISTÖN MAISEMISSA Luontomatkailumaisemien ja virkistyskohteiden kehittämissuunnitelma Lohjanjärvelle Miljöösuunnittelun opinnäytetyö, 72 sivua, 11 liitesivua Kevät 2003 TIIVISTELMÄ Tämä opinnäytetyö on osa Karjaanjoki Life-hankkeen kestävää virkistyskäyttösuunnitelmaa. Karjaanjoki Life on EU:n tukema, vuonna 2001 alkanut koko Karjaanjoen vesistön tilan ja vesistön käyttöarvon parantamiseen tähtäävä hanke. Kestävän virkistyskäyttösuunnitelman tarkoitus on luoda perusta kestävälle luonto- ja elämysmatkailulle sekä alueiden virkistyskäytölle turvaamalla ja säilyttämällä alueen luonto- ja muut ympäristöarvot. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Karjaanjoen vesistön luontomatkailun kehittämistä ja luontomatkailukohteiden suunnitelman laatimista. Tutkimusongelma on seuraava: Minkälaisia luontomatkailukohteita alueella on ja millä palvelutasolla? Työn teoreettisena tavoitteena on tutkia kestävää matkailua ja virkistyskäyttöä sekä niiden suhdetta Karjaanjoki Life-hankkeeseen. Lisäksi tarkastellaan luontoa ja maisemaa matkailun vetovoimatekijöinä sekä vesistöalueen matkailuyritysten, kuntien ja kaupunkien luontomatkailun nykytilannetta ja kehitysnäkymiä. Suunnitelmaosuuden tavoitteena on laatia luontomatkailukohteiden yleiset suunnitteluperiaatteet, selvittää sekä koko vesistö- että suunnitelma-alueen maisema- ja luonnonominaisuuksia sekä lopputuloksena laatia yleissuunnitelma. Vesistön laajuuden vuoksi suunnitelmaalueiksi rajataan Lohjanjärvellä sijaitsevat viisi saarta ja kaksi niemeä. Tutkimusongelmaa lähestytään luontomatkailuyrityksille tehtävän kyselyn avulla. Tutkimusaineisto koostuu alan kirjallisuudesta, yrityskyselyn vastauksista, kuntien ja kaupunkien matkailustrategioista, aikaisemmista tutkimuksista sekä Karjaanjoki Life-hankkeen tiedostoista. Suunniteltavat alueet määritellään joko luonto- tai virkistyskohteeksi niille tehtävien maastoinventointien perusteella. Inventoinneilla selvitetään suunnitelma-alueiden luonto- ja virkistysarvot, maisemapiirteet, rantojen käyttöominaisuudet sekä ihmistoiminnan jäljet. Yleissuunnitelma laaditaan näiden selvitysten sekä tehtyjen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että luontomatkailu Karjaanjoen vesistön alueella on hyvin pienyrittäjävetoista ja alkutekijöissään. Laadukkaat ja palvelutasoltaan monipuoliset luontokohteet puuttuvat. Niiden kehittämiseksi tarvitaan verkostoitumista, markkinoinnin parantamista sekä vanhojen matkailukohteiden kunnostamista tai uusien vetovoimaisten kohteiden suunnittelua. Työssä laaditun yleissuunnitelman on tarkoitus antaa pohjaa koko Karjaanjoki Life-hankkeen

kestävälle virkistyskäyttösuunnitelmalle sekä toimia esimerkkinä tulevaisuuden hankkeille. Avainsanat: Karjaanjoen vesistö, kestävä virkistyskäyttö ja -matkailu, luontomatkailun kehitysnäkymät, yrityskysely, maisema, luonnonominaisuudet, virkistyskohde, luontokohde

Lahti Polytechnic Faculty of Environmental Technology KLEMOLA, MERJA: TRAVELLING IN THE LANSCAPE OF KARJAANJOKI RIVER BASIN Improvement plan of nature tourism landscapes and recreation areas to Lake Lohja Thesis of Environmental planning, 72 pages, 11 appendices Spring 2003 ABSTRACT This thesis is commisioned by Karjaanjoki Life-project, and is part of its sub project sustainable recreational use of river basins. Karjaanjoki Life is a largescale project for protection of water. It started on 2001 and it is funded by European Union. The aim of the sub project is to plan recreational use which takes the carrying capacity of the objectives into account, to survey all nature and recreational objects in the river basin, and to establish a follow-up system for the objects. The aim of this research is to study the development prospects of nature tourism in Karjaanjoki river basin and planning of the nature tourism areas. The research problem is following: What kind of nature tourism places and in which grade of service there are on the project area? The theoretical goal is to clarify the principles of sustainable tourism and recreation use and relation between these principals and Karjaanjoki Life-project. The theory section also studies nature and landscape as an attraction element for tourism and development prospects of nature tourism in the enterprises and communes of the project area. The objective of the planning part is to draw up general planning principals of nature tourism areas, to study nature and landscape both in the river basin and in the planning area and as an outcome to draw up a general plan of nature tourism areas. Because of the width of the river basin, five islands and two capes situated in lake Lohja are chosen for planning. The answers to research problem are gathered from survey carried out to nature tourism enterprises in Karjaanjoki river basin. The other study material is gathered from literature, the answers of survey, developing prospects, the project s research material and studies made earlier. The planning areas are defined either for recreation or nature use, depending on their landscape and nature values. The general plan is made based on definition and general planning principals. As an conclusion can be drawn that nature tourism on Karjaanjoki river basin is still in its infancy. The lack of well-equipped areas and areas of good quality is very clear. Developing needs networking, improvement of marketing and repairing of old nature tourism areas or planning the new ones. The general plan is meant to give basic information for the sub project of Karjaanjoki Life and to be an example for the same kind of projects in the future.

Key words: Karjaanjoki river basin, sustainable recreation use and -tourism, development prospects of nature tourism, questionary for enterprises, landscape, nature values, recreation area, nature tourism area

1 JOHDANTO...1 1.1 Työn lähtökohdat...1 1.1.1 Karjaanjoki Life-hanke...1 1.1.2 Opinnäytetyö osana kestävän virkistyskäytön suunnitelmaa...2 1.2 Opinnäytetyön rajaus...2 1.3 Tavoitteet...2 1.3.1 Osatavoitteet...3 1.3.1.1 Toimijaverkoston luominen...3 1.3.1.2 Markkinoinnin parantaminen...3 1.3.1.3 Luontomatkailu nyt...3 1.3.1.4 Luontomatkailukohteiden kehittäminen...3 1.4 Menetelmät ja tutkimusaineisto...4 2 KESTÄVÄ VIRKISTYSKÄYTTÖ JA MATKAILU SEN OSANA...5 2.1 Mitä käsitteellä kestävä matkailu tarkoitetaan?...5 2.1.1 Kestävän matkailun kriteerit...6 2.1.2 Kestävän matkailun suhde hankkeeseen...6 2.2 Matkailun vaikutukset ympäristöön...7 2.3 Jokamiehenoikeudet...8 3 LUONTO JA MAISEMA MATKAILUN VETOVOIMATEKIJÖINÄ...8 3.1 Luontomatkailu Suomessa...8 3.2 Luontomatkailun edellytykset...9 3.3 Mikä on maisema?...9 3.3.1 Luontomatkailumaisemat...10 4 LUONTOMATKAILUN KEHITYSNÄKYMÄT...11 4.1 Matkailun kehittäminen Suomessa...11 4.2 Hankealueen kuntien ja kaupunkien matkailustrategiat...12 4.3 Suunnitelma-alueen kehitysnäkymät...18 5 YRITYSKYSELY...19 5.1 Tavoitteet...19 5.2 Menetelmät...20 5.3 Analysoinnin menetelmät...21 5.4 Yrityskyselyn tulokset...21 5.4.1 Luontomatkailupalvelut...21 5.4.2 Vetovoimatekijät ja yritystoiminnan kehittäminen...22 5.4.2.1 Verkostoituminen...22 5.4.2.1.1 Yritysten tarve verkostoitumiselle...22 5.4.2.1.2 Luontomatkailuyritysten palveluverkoston kehittäminen...23 5.4.2.1.3 Yritysten osallistuminen Karjaanjoki LIFE-projektin kestävän virkistyskäytön suunnitelmaan...23 5.4.2.2 Luontomatkailun kehittymisedellytykset...24 5.4.2.2.1 Uusien luontomatkailukohteiden tarve...24 5.4.2.2.2 Kohteilta edellytetty palvelutaso...25 5.4.2.2.3 Julkisten palvelukohteiden kehittäminen palvelujen edistämiseksi...27 Luontoympäristön suhteen...27 Aktiviteettien suhteen...29 Muiden palvelujen suhteen...29 5.4.2.2.4 Julkisten palvelukohteiden kehittämisen vastuutahot...31 5.4.2.2.5 Yritysten palvelujen kehittämissuunnitelmat...31 5.4.2.3 Luontomatkailuyrityksen kehittymisedellytykset...32 5.4.2.3.1 Yritysten asiakastyytyväisyyden mittaus...32

5.4.2.4 Luontomatkailun markkinoinnin kehittymisedellytykset...32 5.4.2.4.1 Yritysten tarve markkinoinnin kehittämiselle...32 5.4.2.4.2 Markkinoinnin kehittämisen yhteistyötahot...33 5.4.2.4.3 Palvelun vetovoimaisuutta lisäävät tekijät markkinoinnissa...33 Luontoympäristön suhteen...33 Aktiviteettien suhteen...34 Muiden palvelujen suhteen...34 5.4.2.5 Luontomatkailun ympäristöasioiden kehittymisedellytykset...35 5.4.2.5.1 Palvelujen saatavuuden parantaminen reitistöjä kehittämällä...35 5.4.2.5.2 Yritysten ympäristöohjelmat...35 5.4.2.5.3 Yrityksille tehdyt ympäristöauditoinnit...35 5.4.2.5.4 Yritysten toiminta-alueiden luonnonsuojelukohteet...36 5.4.3 Yhteydet luonnon julkisiin virkistäytymispalveluihin...37 5.4.3.1 Julkisten kohteiden käyttö...37 5.4.3.2 Julkisten ulkoilureittien käyttö ja palvelutason riittävyys...37 5.4.3.3 Julkisten virkistysalueiden käyttö ja palvelutason riittävyys...38 5.4.3.4 Julkisten virkistyspaikkojen käyttö ja palvelutason riittävyys...39 5.4.3.5 Julkisten melontareittien käyttö ja palvelutason riittävyys...39 5.4.3.6 Julkisten luontokohteiden käyttö ja palvelutason riittävyys...40 5.4.3.7 Julkisten kulttuurikohteiden käyttö ja palvelutason riittävyys...40 5.4.3.8 Muiden kohteiden käyttö ja palvelutason riittävyys...41 5.4.3.9 Yritysten tarjoamat palvelut, joita julkisilla reiteillä tai virkistysalueilla liikkuvat henkilöt voivat hyödyntää...41 5.4.3.10 Yhteistyön kehittäminen julkisten virkistyspalvelujen tarjoajien ja luontomatkailuyrittäjien välillä...42 5.4.3.11 Luontomatkailun mahdollisuudet...42 5.4.3.12 Yritysten odotukset Karjaanjoki Life-hankkeelta...43 5.5 Yrityskyselyn johtopäätökset...43 6 MAISEMAA KARJAANJOEN VESISTÖN ALUEELLA...44 6.1 Luonnonympäristö...44 6.2 Kallioperä...45 6.3 Maaperä...46 6.4 Topografia...47 6.5 Vesitalous...47 6.6 Ilmasto...48 6.7 Kasvillisuus ja eläimistö...48 7 VIRKISTYSTÄ JA LUONTOARVOJA LOHJANJÄRVELLÄ...49 7.1 Suunnitelma-alueiden valintakriteerit...50 7.1.1 Menetelmät ja rajaus...50 7.1.2 Tavoitteet...50 7.2 Suunnitelma-alueiden maisemaselvitys...51 7.2.1 Lähteet...51 7.2.2 Maisemaselvityksen sisältö...51 7.2.2.1 Yleissuunnitelman sisältö...51 7.2.3 Toimenpidesuositusten ja käytön suunnittelun yleiset periaatteet...52 7.2.3.1 Virkistyskohteiden yleiset suunnitteluperiaatteet...52 7.2.3.2 Luontokohteiden yleiset suunnitteluperiaatteet...53 7.2.4 Suunnitelma-alueiden maisemaselvitys ja luontoarvot...54 7.2.4.1 Maisemarakenne...54 7.2.4.2 Maisemakuva...54

7.2.5.1 Saaret...55 7.2.5.2 Manner...61 8 YHTEENVETO...64 8.1 Tutkimuksen arviointi...64 8.2 Tutkimus ammatillisen kasvun edistäjänä...65 KUVA- JA TAULUKKOLUETTELO...67 LÄHTEET...68 LIITTEET...72

1 JOHDANTO 1.1 Työn lähtökohdat 1.1.1 Karjaanjoki Life-hanke Karjaanjoki Life-hanke on vuonna 2001 alkanut Euroopan Unionin Life Environment-rahaston tukema Karjaanjoen vesistön kunnostamishanke. Hankkeen yhteistyötahoja ovat Karjaanjoen vesistöalueen kunnat, joita ovat Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Loppi, Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti, Tammisaari ja Vihti sekä Uudenmaan ja Hämeen liitto, Uudenmaan TE-keskus sekä alueen luontomatkailuyrittäjät. Alihankkijoina käytetään asiantuntija-apua. Toimeksiantajana opinnäytetyössä on Lohjan kaupunki. (Karjaanjoki Life 2001, 2-5.) Hankkeen virallinen nimi: Karjaanjoen vesistö. Yhdennetty vesistön hallinta - vesistön kestävän käytön, vesistöentisöinnin ja vesiluonnon suojelun toimijaverkosto. INtegrated river catchment management a Network for Optimized WAter management, rehabilitation and protection of aquatic ecosystems in Karjaanjoki area (INNOWA). KUVA 1. Karjaanjoen vesistön sijainti Etelä- Suomessa (Klemola 2003). Lyhennenimi: Karjaanjoki Life (Karjaanjoki Life 2002.) Karjaanjoen vesistö on Uudenmaan suurin vesistö. Pääosa siitä sijaitsee Länsi- Uudellamaalla, mutta reuna-alueet ulottuvat aina Varsinais-Suomen ja Hämeen puolelle. Itäpuolella sitä rajaa Lohjanharju. Vesistö on hyvin vaihteleva ja monimuotoinen. Vesistön järvisyys on 12,2 %. Vesistöalueella ja sen lähivaikutuspiirissä rannikolla on 15 kuntaa. Vesistöalueella asuu yli 50 000 ihmistä ja lähipiirissä noin 1 miljoona ihmistä. Keskeiset järvet vesistöalueella ovat Hiidenvesi (30,3 km 2 ) ja Lohjanjärvi (88,9 km 2 ), jotka ovat Uudenmaan suurimmat järvet. (Karjaanjoki Life 2001, 1.) Karjaanjoki Life-hankkeella on kolme toisiinsa niveltyvää päätavoitetta, joiden tarkoituksena on edistää yhtä tai useampaa tavoitetta. Tavoitteita ovat: 1. vesistön hyvän ekologisen tilan säilyttäminen tai parantaminen, 2. monimuotoisen ekosysteemin palauttaminen ja suojelu sekä 3. vesistön kestävän käytön turvaaminen. (Karjaanjoki Life 2001, 2-3.)

2 1.1.2 Opinnäytetyö osana kestävän virkistyskäytön suunnitelmaa Tavoitteiden toteuttamiseksi Karjaanjoki Life-hanke koostuu seitsemästä osahankkeesta, joista yksi on opinnäytetyöhön liittyvä kestävän virkistyskäytön suunnitelman teko. Kestävän virkistyskäytön suunnitelman tavoitteena on luoda perusta koko Karjaanjoen vesistöalueen kestävälle luonto- ja elämysmatkailulle sekä alueiden virkistyskäytölle turvaamalla ja säilyttämällä alueen luonto- ja muut ympäristöarvot. Suunnitelman tarkoituksena on tulevaisuudessa palvella rantaalueiden kaavoitusta, matkailutuotteiden- ja palveluiden kehittämistä sekä paikallisen ja yleisen virkistyskäytön parantamista (Karjaanjoki Life 2001, 21). Osahanke on esitelty tarkemmin esitteissä ja netti-sivuilla.. 1.2 Opinnäytetyön rajaus Tämä opinnäytetyö on osa Karjaanjoki Life-hankkeen kestävää virkistyskäyttö suunnitelmaa. Opinnäytetyön tekijän ensisijaisena tehtävänä on selvittää luontomatkailukohteiden ja palvelutason kehittämistarpeet Karjaanjoen vesistön valuma-alueella. Selvityksissä keskitytään erityisesti yrityspuoleen luontomatkailua koskevan yrityskyselyn avulla. Suunnittelun ja vastausten analysoinnin avuksi kerätään taustatietoa kestävästä matkailusta ja virkistyskäytöstä, maiseman perustekijöistä sekä hankealueen kuntien ja kaupunkien luontomatkailun kehittymisnäkymistä, joita tutkitaan ainoastaan matkailustrategioiden pohjalta. Lopputuloksena on laatia virkistyskäytön yleissuunnitelma. Vesistön laajuuden vuoksi suunnitelma-alueet rajataan Lohjanjärveltä. Kohteiden suunnittelun pohjaksi luodaan virkistys- ja luontokohteiden yleiset suunnittelu-ohjeet, joita voidaan soveltaa muihin vastaavanlaisiin projekteihin. Opinnäytetyössä kerättyä tietoa tullaan hyödyntämään Karjaanjoki Life-hankkeessa. 1.3 Tavoitteet Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää Karjaanjoen vesistön valuma-alueen virkistyskäyttöä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Opinnäytetyö koostuu neljästä toisiinsa nivoutuvasta osatavoitteesta, joista tärkeimpänä on selvittää minkälaisia kohteita ja millä palvelutasolla luontomatkailua tulisi kehittää ja löytää alueet, joille suunnitelmat tehdään. Kohteiden valinnassa ja palvelutason tarpeen selvittämisessä käytetään pääasiallisesti yrityskyselyn vastauksia. Työ antaa myös pohjan Karjaanjoki Life-hankkeen kestävän virkistyskäytön suunnitelmalle.

3 1.3.1 Osatavoitteet 1.3.1.1 Toimijaverkoston luominen Opinnäytetyön tarkoituksena on antaa edellytykset toimijaverkoston luomiselle. Laajan toimijaverkoston avulla voidaan tulevaisuudessa tiivistää yhteistyötä, kehittää Karjaanjoen vesistön virkistyskäyttöä ja luoda seurantajärjestelmä toteutettaville virkistyskäyttösuunnitelmille. Toimijaverkostoon on tarkoituksena sisällyttää kaikki tämän työn tahot. Verkosto pitää sisällään yhteystiedot ja - henkilöt, rekisterit, yhdistykset, kommunikointikanavat ja tietopalvelut (esimerkiksi www-sivut). Ottamalla alueen luontomatkailun harjoittajat hankkeeseen mukaan parannetaan alan osaamista, toimintavalmiuksia ja yhteistyötä paikallis-, luonto- ja kulttuurituntemuksessa, verkostotoiminnassa, markkinoinnissa sekä tuotekehityksessä. 1.3.1.2 Markkinoinnin parantaminen Markkinoinnin parantamiseksi ja kehittämiseksi tavoitteisiin kuuluu lähtötietojen selvittäminen; minkälaiset ovat kuntien ja alan yritysten tämän hetkiset luontomatkailun kehittymisnäkymät. Luonnon ja luontomatkailumahdollisuuksien esittelymateriaalin avulla parannetaan alueen matkailupalveluiden markkinointia. Tulevaisuudessa alueen tunnettavuutta ja vetovoimaisuutta halutaan lisätä sekä alueellisesti, seudullisesti, kansallisesti että kansainvälisesti markkinoimalla sitä kestävän kehityksen luontomatkailualueena. Karjaanjoki Life-hankkeen lopullinen esittelymateriaali pitää sisällään ainakin www-sivut, luonto-oppaat ja multimedian, joihin opinnäytetyön avulla on kerätty taustatietoa. 1.3.1.3 Luontomatkailu nyt Erilaisten selvitysten tavoitteena on kerätä tietoa Karjaanjoen vesistön luontomatkailusta ja kohteista, niiden palvelutasosta sekä yritystoiminnasta. Tietojen avulla voidaan muodostaa yleispiirteinen tietokanta siitä, mikä on Karjaanjoen vesistöalueen luontomatkailun tämän hetkinen tilanne ja mitkä ovat seikat, jotka tällä hetkellä joko edistävät tai vaikeuttavat luontomatkailun kehittymistä. Opinnäytetyössä selvitetään, onko kunnilla ja yrityksillä luontomatkailustrategioita ja miten luontomatkailun kehittäminen on toiminnassa otettu huomioon. 1.3.1.4 Luontomatkailukohteiden kehittäminen Kehittäminen voi olla joko kokonaan uusien kohteiden suunnittelua tai vanhojen matkailualueiden kunnostamista ympäristöystävällisimmiksi. Tavoitteena on erityisesti yrityskyselyn ja muiden selvitysten avulla valita sen tyyppiset kohteet, joita sekä luontomatkailuyritykset että kunnat haluavat kehittää. Huomiota on kiinnitetty myös kohteen antamin edellytyksin palvelutason vaatimuksiin. Kohteiden tulisi palvella tasapuolisesti kaikkia käyttäjäryhmiä ja vastata sekä palveluja tarjoavien että luontomatkailijoiden tarpeita.

4 Tavoitteena on kehittää suunnittelun yleisiä suuntaviivoja riippuen siitä, onko kohde tarkoitettu virkistyskäyttöön vai onko tavoitteena luonnontilaisuuden säilyttäminen. Jos kohteen luontoarvot edellyttävät sen jättämistä luonnontilaiseksi, tulisi suunnittelussa keskittyä seikkoihin, joilla matkailijat ohjataan muihin, virkistyskäyttöön tarkoitettuihin kohteisiin. Vaikka kohteiden valinnassa ei ole käytetty Karjaanjoki Life-hankkeeseen olennaisesti liittyvää kantokykyluokitusta, on suunnitelmien tavoitteena toimia esimerkkinä koko virkistysosiolle. Jotta kantokykyä voidaan alustavasti arvioida, inventoinnissa ja kohteiden valinnassa apuna käytetään asiantuntija-apua. 1.4 Menetelmät ja tutkimusaineisto Tässä työssä käsitellään Karjaanjoen vesistöalueen luontomatkailua kokonaisvaltaisesti alueen yrityskyselyn ja kuntien luontomatkailustrategioiden pohjalta. Työ käynnistyi tutustumalla kirjallisiin- ja karttalähteisiin luontomatkailun tämän hetkisen tilanteen selvittämiseksi ja alueen maantieteellisen rajauksen hahmottamiseksi. Työ jakaantuu kymmeneen eri vaiheeseen, jotka edelleen pitävät sisällään pienempiä kokonaisuuksia: 1. Karjaanjoki Life-hankkeen ja siihen liittyvän kestävän virkistyskäytön suunnitelman yleinen tarkastelu. 2. Koko hanke perustuu suurilta osin kestävään kehitykseen, jonka vuoksi selvitettiin kestävän virkistyskäytön ja matkailun periaatteet, kestävän matkailun suhde hankkeeseen sekä luontomatkailun vaikutukset ympäristöön. 3. Luonnon ja maiseman ominaisuuksia matkailun vetovoimatekijöinä tarkasteltiin pohjatietona yleisesti. 4. Luontomatkailun kehitysnäkymiä selvitettiin yleisesti Suomessa, Karjaanjoki Life-hankeen kunnissa ja kaupungeissa sekä suunnitelma-alueella. Tietoa kerättiin erilaisista kirjallisista- ja elektronisista lähteistä. Luontomatkailustrategiat pyydettiin joko kunnan vastaavalta toimihenkilöltä tai strategian puuttuessa pohdittiin kunnan matkailullisen vetovoiman yleisiä tekijöitä. 5. Tämän jälkeen tehtiin yrityskysely, jonka vastaukset antoivat halutuista seikoista tavoitteiden asettelun avulla tarkempaa tietoa. Kyselyä analysoitiin käsitteiden selventämiseksi alan kirjallisuuden avulla sekä vertailemalla vastauksia aikaisemmin tehtyjen valtakunnallisten kyselyiden kanssa. 6. Erilaisten kirjallisten lähteiden avulla Karjaanjoen vesistön maisemaa ja luontoa tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti. 7. Sekä yrityskyselyn vastausten että virkistysosion työryhmän kokousten pohjalta Lohjanjärveltä valittiin kehitettävät luontomatkailukohteet. Valittujen kohteiden maiseman perustekijöiden sekä luonnonominaisuuksien selvittämiseksi suoritettiin maastokäyntejä, joissa apuna käytettiin asiantuntijoita, maastokarttoja ja valokuvia. Lisäksi lähteinä käytettiin alueella aikaisemmin tehtyjä luontoinventointeja. 8. Luonto- ja virkistysarvojen nykytilanteen arvioinnin perusteella selvitettiin kohteiden kantokyvyn edellytykset joko luonto- tai virkistyskohteeksi. Samalla arvioitiin kohteiden sosiaalista kestävyyttä eli minkälaisille

5 käyttäjäryhmille kohde soveltuu. 9. Muun tutkimusaineiston sekä maisema- ja luontoselvityksen pohjalta virkistyskäyttö- ja luontokohteiden kehittämiseksi laadittiin yleiset suunnitteluperiaatteet, joita seurattiin kaikkien kohteiden toimenpidesuositusten tekemiseksi. 10. Maastokäyntien ja suunnitteluperiaatteiden pohjalta kohteista laadittiin inventointi- sekä yleissuunnitelmakartta. Karttapohjana käytettiin Karjaan kaupungin pohjakarttaa. 2 KESTÄVÄ VIRKISTYSKÄYTTÖ JA MATKAILU SEN OSANA Kestävä luonnon virkistyskäyttö tarkoittaa luonnonalueiden ja luonnonvarojen vastuullista hyväksikäyttöä virkistäytymiseen ja vapaa-ajan harrastamiseen. Se tyydyttää ihmisten sosiaaliset, henkiset ja fyysiset tarpeet ottaen huomioon myös tulevien sukupolvien mahdollisuudet virkistäytymiseen monipuolisessa ja vetovoimaisessa luonnonympäristössä. Kestävä luonnon virkistyskäyttö määritellään kantokyvyn avulla. Kantokyvyllä tarkoitetaan sitä virkistyskäytön voimakkuutta, jonka ylittämisen jälkeen alueen fyysinen ympäristö ja virkistyskäytön laatu muuttuvat siinä määrin, etteivät ne enää vastaa luonnon virkistyskäytölle asetettuja tavoitteita. (Suomen ympäristökeskus 2001.) Matkailu on ihmisten liikkumista paikkoihin, jotka ovat heidän normaalien työ- ja asuinalueidensa ulkopuolella. Käsitys pitää sisällään myös toiminnot, joihin he osallistuvat näissä paikoissa ja heidän tarpeitaan varten järjestetyt palvelut. (Suomen ympäristökeskus 2001.) Puhuttaessa kestävästä luonnon virkistyskäytöstä ja matkailusta sen osana, pyritään sellaiseen luonnonympäristön käyttöön, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haitallisia ympäristövaikutuksia. Samalla pyritään lisäämään luonnon arvostusta ja yleistä ympäristötietoa. (Suomen ympäristökeskus 2001.) 2.1 Mitä käsitteellä kestävä matkailu tarkoitetaan? Kestävällä matkailulla tarkoitetaan, että matkailukehitys on niin voimakkuudeltaan kuin suuntaukseltaan sellaista, että sen paine kohteen luonnonympäristöä kohtaan pysyy kantokyvyn alapuolella niin nykyisen kuin tulevienkin sukupolvien aikana. Kestävässä matkailussa kaikkien osapuolien tulisi toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. (Metsähallitus 1999.) Kestävään matkailuun kuuluu oleellisesti, että matkailu ei vaaranna kohteensa luontoa eikä paikallisyhteisön sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä (Helle, 2000). Tavoitteena on kulttuurisen yhtenäisyyden, tärkeiden sosiaalisten prosessien, biologisen monimuotoisuuden ja elämää tukevien järjestelmien ylläpitäminen (Metsähallitus 1999). Tiivistettynä voisi sanoa, että kestävässä matkailussa sekä ympäristön-, luonnonja kulttuuriperinnön laatu säilyvät, ekologiset prosessit toimivat, paikallisyhteisö

6 hyötyy ja matkailijat viihtyvät (Suomen ympäristökeskus 2001). Matkailun eri ulottuvuudet sekä taloudellinen, sosiokulttuurinen että ekologinen ulottuvuus tulisi nähdä toisiinsa kytkeytyvinä tekijöinä (Metsähallitus 1999). Kestävästä matkailusta puhuttaessa käytetään myös synonyymejä ympäristöä säästävä matkailu, ympäristövastuullinen matkailu, vihreä matkailu ja pehmeä matkailu (Suomen ympäristökeskus 2001). 2.1.1 Kestävän matkailun kriteerit Kestävän matkailun kriteereiksi voidaan mainita seuraavat periaatteet: - kokonaisvaltaisuus - paikallisen luonnon ja kulttuurin hyödyt - vastuu ympäristöasioista - luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttäminen ja turvaaminen - ekologinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja psykologinen kantokyky - resurssit toimintojen ja tuotteiden kierrättämiseen - ongelmien ja kunnostustarpeiden ennakoiva suunnittelu - suunnittelun toteuttaminen tulevaisuuden näkymät huomioon ottaen - prosessien jatkuva arviointi ja kehittäminen - sidosryhmien osallistaminen suunnitteluun ja toteuttamiseen - sidosryhmien hyödyt - tuottoon perustuva kasvu - tuotteiden ja toimintojen elinkaarianalyysi. (Suomen ympäristökeskus 2002.) Kestävässä matkailussa tulisi noudattaa ympäristönsuojelulaissa olevia yleisiä periaatteita. Periaatteiden mukaan haitallisia ympäristövaikutuksia tulee ehkäistä ja minimoida sekä toimia huolellisesti ja varovaisesti ympäristön suhteen. Toteuttamisessa ja toiminnoissa tulee käyttää parasta mahdollista tekniikkaa sekä tarkoituksen mukaisia ja kustannustehokkaita toimia ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi aiheuttamisperiaatteen noudattaminen edesauttaa ympäristöhaittojen poistamista ja rajoittamista. (Nurmijärven kunta 2000.) 2.1.2 Kestävän matkailun suhde hankkeeseen Kestävän virkistyskäytön suunnitelma tehdään edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti luomalla perusta kestävälle alueiden virkistyskäytölle. Suunnittelu toteutetaan niin, että mahdolliset haitat minimoidaan noudattaen ympäristösuojelulain yleisiä periaatteita. Sidosryhmät otetaan huomioon heti hankkeen alkuvaiheessa kartoittamalla virkistys- ja matkailupalveluja tarjoavien yrittäjien ja kuntien tarpeet ja kehittämistoiveet. Näin voidaan huomioida myös sosiaalisesti kestävä kehitys. Kestävää matkailua sovelletaan selvittämällä alueiden luontoarvojen perusteella alueen kestokyky. Toivottavaa on, että palveluja tarjoavat yritykset ovat selvillä toimintansa aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. Yritysten nykyinen ympäristötietous ja vastuullisuus selvitetään ja sitä pyritään kehittämään

7 hankkeen edetessä. 2.2 Matkailun vaikutukset ympäristöön Matkailuelinkeino ja matkailijoiden oma toiminta vaikuttavat ilmastoon, eläimistöön, ympäristöön ja ekosysteemeihin monella tavalla sekä välillisesti että välittömästi. Matkailun vaikutusten monimuotoisuuden vuoksi ensisijaiset ympäristöön kohdistuvat vaikutukset saavat aikaan useita seurausvaikutuksia. (Hemmi 1995, 28.) KUVA 2. Matkailun suora ja epäsuora vaikutus ympäristöön (Hemmi 1995). Suomen luonnonolot, turvallisuus ja toimivat palvelut ovat hyvä perusta Suomen matkailulliselle vetovoimalle. Luonnonsuojelun ja yleisen virkistyskäytön ohella virkistysalueiden ja luonnonsuojelualueiden perusteet ovat myös matkailullisia. (Brax 2001.) Matkailu aiheuttaa kohteissa sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Ne voidaan karkeasti jakaa ympäristö-, kulttuuri- ja taloudellisiin vaikutuksiin. Matkailu muokkaa ympäristöä, käyttää luonnonvaroja ja aiheuttaa päästöjä. On kuitenkin muistettava myös matkailun myönteiset vaikutukset, joita ovat ympäristötietoisuuden lisääntyminen, ympäristön parannustyöt, kulttuurimaiseman vaaliminen ja suojelualueiden perustaminen. (Hemmi 1995, 30.) Luontoon perustuva matkailu tuo matkailijoille henkistä ja fyysistä hyvinvointia, tietoa luonnosta ja samalla tuetaan matkailuun liittyvien työpaikkojen ja tulon syntymistä (Brax 2001). Luonnon suosio matkailuympäristönä tulee jatkuvasti lisääntymään ja luontoympäristö tulee vahingoittumaan johtuen yhä kasvavista matkailijavirroista.

8 Luontomatkailun jatkuvasti kehittyessä on huomioitava, että luontoarvojen tuhoutuessa myös niihin tukeutuva liiketoiminta katoaa. Matkailun tuhoutuminen alkaa usein jo ennen kuin ympäristö on lopullisesti pilalla, sillä uudet matkailukohteet houkuttelevat matkailijat pois rapistuneesta kohteesta. Matkailija on helppo ohjata toteuttamaan kestävää matkailua, jos hän osaa suhtautua luontoympäristöön samalla arvostuksella kuin kotiympäristöönsä. Myös palveluja tarjoavilla yrityksillä on vastuu ohjata matkailijoita toteuttamaan kestävää luonnon matkailu- ja virkistyskäyttöä. (Hemmi, 1995, 30; Sievänen 2001, 192.) 2.3 Jokamiehenoikeudet Hankkeeseen ja myös kestävään matkailuun liittyy läheisesti käsite jokamiehenoikeudet. Käsite on määritelty jokaisen kansalaisen mahdollisuutena käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa tai hallitsee aluetta (Brax 2001). Jokamiehenoikeudet on erilaisissa tilanteissa häilyvä ja tulkinnanvarainen käsite; oikeuksia käytettäessä on huomioitava maanomistusolosuhteet sekä virkistysalueen ominaisuudet. Yleisesti voidaan todeta, että kaikki mikä ei ole kiellettyä, on sallittua. Oikeudet antavat parempia mahdollisuuksia luontomatkailun ja virkistyskäytön kehittämiselle, mutta käsite ei ole kaikille, etenkään ulkomaalaisille niin selvä; samanlaiset oikeudet ovat käytössä vain lähinnä pohjoismaissa. Täysin ilman valvontaa jätetyt alueet saattavat vaarantua, eivätkä näin ollen täytä kestävän matkailun kriteerejä. Siksi jokaisen ulkoilijan on tiedettävä vastuunsa yhteisestä kansallisomaisuudesta ja hyvästä ympäristöstä (Brax 2001). 3 LUONTO JA MAISEMA MATKAILUN VETOVOIMATEKIJÖINÄ 3.1 Luontomatkailu Suomessa Nimensä mukaisesti luontomatkailu liittyy läheisesti luontoon ja luonnonympäristöön. Samalla sitä voidaan pitää myös liikuntamatkailuna, sillä luontomatkailu koetaan yleensä kuntoa kohottavana, virkistävänä sekä kokemuksia ja elämyksinä antavana fyysisenä toimintana. Ihmiset haluavat matkustaa kohteisiin tekemään, kokemaan ja oppimaan erilaisia asioita, joihin luontoympäristö antaa rajattomat mahdollisuudet. (Sievänen 2001, 191-192.) Luontoon perustuvan matkailun arvioidaan olevan nopeimmin kasvava matkailun osa-alue. Luontomatkailu, jota täydentävät työ- ja kulttuurimatkailu, on voimakkaasti esillä sekä Suomen matkailussa että Suomeen ulkomailta suuntautuvassa matkailussa. Luontomatkailu kohdistuu pääsääntöisesti metsäisille, luonnontilaisille alueille, joilla on mahdollisuus opiskella luontoa, eläimiä, kasveja, geologisia muodostumia, ihailla maisemia sekä tutustua luontoon liittyvään kulttuuriin. Myös erilaiset suojelu-, retkeily- ja virkistysalueet ovat merkittäviä luontomatkailualueita. Luontomatkailuyritykset käyttävät paljon näiden alueiden julkisia virkistyspalveluja. Omana ryhmänään ovat rakennetut kohteet, kuten kansallispuistojen opastuskeskukset sekä puulajipuistot, joiden tarkoituksena on tarjota mahdollisuus retkeilyyn ja luonnon opiskeluun.

9 Ulkoiluharrastukset ovat tärkeä osa luontomatkailua. Suomalaiset suosivat juuri tällaisia virkistyskokemuksia, kuten kävelyä luonnossa, uintia, pyöräilyä, hiihtoa ja marjastusta. Suomalainen luontomatkailija arvostaa puhdasta luontoa, kauniita näkymiä, vesistön läheisyyttä ja on kiinnostunut luonnonsuojelusta. (Hemmi 1995, 227-229; Sievänen 2001, 112; Silvennoinen 2002.) 3.2 Luontomatkailun edellytykset Luontoa yleensä pidetään Etelä-Suomen vahvuutena matkailussa. Luontoa hyödynnettäessä ohjattu ja valvottu luontomatkailu on vahvuus- ja vetovoimatekijä. Nykyisin tarjolla oleva luontomatkailutarjonta ei kuitenkaan ehkä vastaa laadultaan tulevaisuuden tai tämänkään päivän kysyntää. Kehittämismahdollisuudet ja -esteet ovat erilaiset kuin muualla Suomessa; valtaosa maaseudusta on yksityisomistuksessa ja aktiivinen metsätalous on vaikuttanut sekä maiseman laatuun että luonnon ekologiseen monimuotoisuuteen. (Vaasan läänin luonnonsuojelupiiri ry 1997; Silvennoinen 2002.) Yritysten yhteistyö paikallisten maanomistajien kanssa on keskeisessä asemassa luontomatkailua kehitettäessä. Matkailupotentiaali voi jäädä merkittävässä määrin hyödyntämättä, ellei tunneta asiakkaiden tarpeita tai tiedetä keitä he ovat. Yrittäjät näkevät ympäristön ja sen resurssit eri tavalla kuin asiakkaat. Luontomatkailuyrityksen kehittymiseen vaikuttaa paitsi toimintaympäristö myös yrittäjän kyky hyödyntää ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Tulisi selvittää, mitkä maaseudun ominaisuudet ovat yrittäjien mielestä luontomatkailun resursseja, ja millaisia kehittämisideoita heillä on. (Sievänen 2001, 112; Silvennoinen 2002.) Erä- ja elämysmatkailu saattaa tuoda kunnalle taloudellista piristystä ja lisätä työpaikkojen määrää, eikä oikein toteutettuna rasita luontoa kohtuuttomasti. Kestävän matkailun periaatteiden toteutuminen edellyttää, että paikallisyhteisöstä tulee hyödyn saajia, eikä pelkästään toiminnasta aiheutuvien haittojen uhreja. Luonnonsuojelupiirit lähestyvät maakuntaliittoja, kuntia, yrittäjiä sekä muita luontomatkailutahoja kannanotolla, jossa toivotaan luontomatkailuun luonnon kannalta vastuullisempaa otetta. Vastuullisuus kaikessa matkailussa ja erityisesti luontomatkailussa määrää tulevaisuuden mahdollisuudet. (Vaasan läänin luonnonsuojelupiiri ry 1997; Silvennoinen 2002.) 3.3 Mikä on maisema? Tavanomaisessa kielenkäytössä maisema tarkoittaa näkymää, joka avautuu katsojan jalansijoilta. Maisemalle on kuitenkin annettava alueellinen merkitys, joka koostuu monista asioista ja ilmiöistä, joilla on maastossa paikkansa ja takanaan historiansa. Maisema voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: luonnon- ja kulttuurimaisemiin. Luonnonmaisemia ovat metsät, järvet, suot ja tunturit. Alkuperäisessä luonnonmaisemassa ihmisen jälki ei periaatteessa näy. Väljemmässä merkityksessä niissäkin voidaan suvaita jonkinasteinen ihmisen vaikutus. Kulttuurimaisemia ovat maaseudun kulttuurimaisemat sekä urbaanit kaupunkimaisemat. Kulttuurimaiseman käsitteellä ei sinänsä ole arvovarausta,

10 vaan ihmisen vaikutus merkitsee sen sekä hyvässä että huonossa. Eri asia on, mikä mielletään arvokkaaksi ja mikä puolestaan huonoksi. (Heikkilä 2000, 11-15.) Jos maisemaa ja sen ilmiasua halutaan arvottaa tai kuvailla, on hahmotettava maiseman osaset sekä määrällisesti että laadullisesti. Mitkä piirteet maisemassa ovat edustettuina, millä tavoin ne ilmenevät, mikä on hyvää, mikä huonoa? Monipuolisuus on valttia maisemassakin; se on sitä monipuolisempi, mitä enemmän se sisältää erilaisia luontotyyppejä ja kulttuuripiirteitä. Maisema pitää sisällään myös maisemarakenteen ja maisemakuvan. Maisemarakenteen perusosia ovat maa- ja kallioperä, ilmasto, vesi, elollinen luonto ja kulttuurisysteemi. Maisemarakenne on maastorakenteen sekä siinä toimivien luonnon- ja kulttuuriprosessien muodostama dynaaminen kokonaisuus. (Rautamäki- Paunila 1982, 8.) Maisemakuva muodostuu maiseman visuaalisista KUVA 3. Maisemarakenteen selkäranka voi olla ominaisuuksista, se on esimerkiksi tuhansia vuosia sitten syntynyt Salpausselän maisemarakenteen silmin jatke, jota sille tyypillinen kasvillisuus ja lohkarevallit havaittava ulkoasu. korostavat (Tamminen teoksessa Finlandia 1983, 148). Maisemakuvaa tulisi tarkastella sekä tutkimalla maiseman fyysisiä piirteitä että kiinnittämällä huomio sen herättämiin mielikuviin. (Heikkilä 2000, 55.) 3.3.1 Luontomatkailumaisemat Myös matkailumaisema voidaan jakaa luonnon- ja kulttuurimaisemiin sen mukaan, ovatko luonnon vai ihmisen vaikutuksesta syntyneet elementit vetovoimaisempia. Raja on kuitenkin hyvin liukuva, sillä esimerkiksi maaseudun maisemassa on luonnontekijöiden lisäksi hoidetulla kulttuurimaisemalla suuri merkitys. Matkailullista vetovoimaa omaavia luonnonmaisemia ovat mm. metsäja vesistömaisemat ja kulttuurimaisemia puolestaan ruukkimiljööt sekä viljelysmaisemat. (Keskinen 1998, 12; Heikkilä 2000, 15.) Kuten edellä on todettu, on suomalaisella maisemalla suuri osuus luontomatkailussa. Monet tutkimukset osoittavat, että maiseman eri osat ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat luontomatkailukohteen arvostukseen ja kehittymisedellytyksiin. Myös tässä työssä ovat maisema-arvot ja niiden säilyttäminen olennainen osa sekä koko vesistöä että suunniteltavia kohteita

11 arvioitaessa ja kehitettäessä. Vesistömaisemaa tarkasteltaessa rannat ovat sen arvokkaimpia, mutta myös herkimpiä osia. Niillä on suuri merkitys vesistömaiseman hahmottumisen osalta. (Keskinen 1998, 51.) 4 LUONTOMATKAILUN KEHITYSNÄKYMÄT 4.1 Matkailun kehittäminen Suomessa Matkailun yleinen kehittäminen on toimintaa, jota harjoitetaan valtakunnallisesti julkishallinnon organisaation toimesta sekä hallinnon ja matkailuelinkeinon yhteistyönä (Rouhiainen 1996, 65). Myös matkailun edistämiskeskus (MEK) toteuttaa Suomessa tapahtuvan ja Suomeen suuntautuvan matkailun kehittämistä (Hemmi, Lehtinen & Vuoristo 1987, 295). Valtakunnallinen matkailustrategia linjaa matkailun palvelujen vientikaupaksi, jolla on erinomaiset kasvumahdollisuudet ja työllisyysvaikutukset Suomen kansantaloudessa. Matkailuelinkeinon tulisi muuttua ammattimaisemmaksi ja mm. koulutuksen tulisi olla enemmän yhteydessä markkinoiden yrityksiin ja kansainvälistyä luontevasti. Muiden kehitystrendien lisäksi strategian pohjana on käytetty luonto- ja kulttuurimatkailun lisääntymistä sekä lyhyiden lomien yleistymistä. Perusvahvuuksina matkailun kehittämisessä pidetään mm. luontoolosuhteita, maantieteellistä sijaintia sekä kestävää infrastruktuuria. Suomen matkailupolitiikan lähtökohtana on se, että matkailu on selkeästi suomalaiseen maaperään ja ympäristöön sidottu elinkeino. (Rouhiainen 1996, 73-76.) Matkailustrategiassa kiinnitetään huomiota seikkoihin, joita myös tämän hankkeen vaikutusalueella selvitetään yrityskyselyn avulla. Näitä seikkoja ovat mm.: - kestävän kehityksen huomioiminen matkailun kehittämisessä - matkailuyritysten ja hallinnon partnership-muotojen kehittäminen - matkailuelinkeinon kannattavuuden ja kilpailukyvyn säilyttäminen sekä lisääminen - uusien ja erilaistettujen matkailutuotteiden sekä kohteiden kehittäminen - matkailuelinkeinon kilpailukyvyn parantaminen - Suomen luonto- ja kulttuurimatkailutarjonnan sekä markkinoinnin vahvistaminen. (Rouhiainen 1996, 75; Vuoristo 2000, 190.) Tavoitteen mukaan Suomi olisi vuonna 2010 Itämeren johtava talvi- ja kesäelämyksiä tarjoava matkailumaa. Tavoite saavutetaan matkailun ja sen infrastruktuurin voimakkaalla tuotekehittämisellä ammattimaiseksi elämysteollisuudeksi, maan matkailukuvan selkeällä profiloinnilla, asiakkaiden segmentoinnilla sekä matkailun tehokkaalla markkinoinnilla ja jakelulla. (Rouhiainen 1996, 76.)

12 4.2 Hankealueen kuntien ja kaupunkien matkailustrategiat Matkailuasioita kunnissa hoitavat lähinnä matkailu-, elinkeino- ja kulttuurilautakunta sekä kunnanhallitus tai kunnan ja yrittäjien yhteinen osakeyhtiö. Kunnat ovat Suomessa kehittäneet innokkaasti matkailua luomalla matkailuelinkeinolle erityisesti yhteisiä toimintaedellytyksiä. Matkailua kehitettäessä kuntien on otettava huomioon sekä asukkaiden- että elinkeinoelämän tarpeet, odotukset ja arvostukset. (Vuoristo 2000, 190-191.) Seuraavassa on selostettu lyhyesti hankealueen kuntien ja kaupunkien matkailustrategioita. Useimmilla kunnilla ei virallista matkailustrategiaa ole, se on vasta kehitteillä tai sitä ei tämän työn käyttöön ole annettu. Strategiat ovat osittain tiivistelmiä yleisistä kehittämissuunnitelmista tai alueen matkailullisista vetovoimatekijöistä, minkä lisäksi tietoa on kerätty työssä käytettävästä muusta lähdemateriaalista. Selkeitä toimintalinjoja matkailun kehittämisessä on kuitenkin havaittavissa. Huomiota on kiinnitetty lähinnä luonto- ja siihen liittyvän matkailun kehittämiseen. Joistain kunnista ei ole saatu minkäänlaista tietoa, jolloin esittely on jätetty kokonaan pois. Karjaan kaupunki on laatinut strategiasuunnitelman "Karjaa 2007". Suunnitelma on kaupungin yritys nähdä toiminnan olennaiset muutokset sekä aktiivinen yritys valita, millaisen tulevaisuuden Karjaan kaupunki haluaa luoda asettamalla asiat tärkeysjärjestykseen. Ollessaan toiminnallisesti osa Helsingin seutua kaupungilla on hyvät kehitysmahdollisuudet. (Lindholm 2000.) Kulkusuunnan selkeyttämiseksi on tehty SWOT- eli nelikenttäanalyysi, jonka avulla on analysoitu kaupungin vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Vahvuuksia ovat mm. sijainti osana Helsingin seudun lähiliikennealuetta ja läntisen Uudenmaan strategisena solmukohtana (rautatiet ja maantiet) sekä kaksikielisyys. Heikkoudeksi on listattu suurten teollisuuslaitosten puute. Mahdollisuuksina mainitaan laaja kulttuuritarjonta, lukuisat tapahtumat, musiikki, arkeologian ja historian nostaminen kärkituotteiksi, keskustan kaunistaminen, pääkaupunkiseudulle ja Lohjalle suuntautuvan liikenteen kehittäminen, aktiivinen yhteistyö Lohjan seudun kanssa, matkailukohteet (Mustionlinna ja -jokilaakso, Kuninkaantie, Lohjanjärvi) sekä matkailun tukeminen yhteistyössä yrittäjien ja naapurikuntien kanssa. Uhkia ovat kaupungin talous sekä uuden henkilöstön saaminen. (Lindholm 2000.) Tulevaisuuden visioissa Karjaa on hyvien palvelujen ja yhteyksien puutarhakaupunki. Tavoitteena on pyrkimys vahvistaa olemassa olevaa elinkeinoelämää ja halua kehittää uusia yrittämisen muotoja. Karjaan tulisi olla myös kulttuurikaupunki, joka korostaa kulttuurin roolia palvelutason kohottamisessa. (Lindholm 2000.) Karjalohjan kuntastrategian yhteydessä on tehty SWOT- analyysi. Vahvuuksia ovat ainutlaatuisen kaunis ja puhdas luonto; hyvä sijainti pääkaupunkiseudun, Lohjan, Salon ja Turun seutukuntien vaikutuspiirissä sekä hyvä imago kesämökkikuntana. Heikkouksiksi on mielletty puutteelliset joukkoliikenneyhteydet sekä alhainen työpaikkaomavaraisuus, jota voisi juuri matkailun kehittämisellä parantaa. Uhkana koetaan ammattitaitoisen työvoiman

13 saatavuuden heikkeneminen. Mahdollisuuksina pidetään matkailun, verkostoitumisen ja yhteistyön kehittämistä sekä asumisen, vapaa-ajan ja työnteon yhdistämistä. (Kuntastrategia vuoteen 2012, 2002.) Kunnan elinkeinoelämän kehittämisen päämääränä on elinkeinojen, yrittäjyyden sekä maaseutuyrittäjien liitännäiselinkeinojen toimintamahdollisuuksien edistäminen luonto ja erityispiirteet huomioon ottaen. Keinoina päämäärän saavuttamiseksi on mainittu mm. positiivinen suhtautuminen yrittäjyyteen, palveluammattien syntymisen tukeminen, aktiivinen kaavoittaminen virkistyksen tarpeisiin, yritysten toimintaedellytysten parantaminen, myönteisen tunnettavuuden edistäminen toimivista liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä huolehtimalla, aktiivinen toiminta laadun parantamisessa ja markkinoinnin edistämisessä sekä yrittäjien ja yhdistysten kanssa ylläpidettävien matkailuhankkeiden toteuttaminen. (Kuntastrategia vuoteen 2012, 2002.) Ympäristöstä huolehtiminen on otettu osaksi kuntastrategiaa. Päämääränä on kulttuuriympäristön ja luonnonympäristön vaaliminen ottamalla se huomioon kaikessa kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa. Tähän päästään laatimalla rakennusjärjestys ohjaamaan rakentamista ympäristön ja maisemakuvan kannalta laadukkaaseen suuntaan sekä pyrkimällä omassa toiminnassaan kestävään kehitykseen, perinnemaisemien vaalimiseen ja järjestämällä kuntalaisille pääsyn rannoille. (Kuntastrategia vuoteen 2012, 2002.) Kulttuuri on huomioitu ottamalla tavoitteeksi kunnan kulttuuri-imagon parantaminen ja laadukkaiden kulttuuripalvelujen tarjoaminen sekä samalla kunnan tunnettavuuden parantaminen. Yhteistyössä osaavien tahojen kanssa kulttuuripalveluita voidaan kehittää omaleimaisiksi vetovoima- ja imagotekijöiksi. Kunnan omaleimaisuus pyritään säilyttämään kulttuuritapahtumia järjestettäessä. (Kuntastrategia vuoteen 2012, 2002.) Lohja ja sen ympäristö on rajun rakennemuutoksen aluetta. Lohjalla on hyvät kasvuedellytykset, johon vaikuttaa myös sijainti valtakunnallisen keskuksen lähellä. Vuonna 1998 aloitettiin Lohjan matkailun voimavarat-hanke kaupungin matkailun kehittämiseksi. Hankkeen yhteydessä tehtiin voimavarat-analyysi, jonka pohjalta strategiaa alettiin kehittämään. (Kukkonen & Lohi 1998, 32-33.) Parhaat mahdollisuudet matkailussa ovat lohjalaisessa luonnossa ja kulttuurissa; sijainti on hyvä ja yrittäjiä on kohtuullisen paljon. Merkittävät ja vetovoimaiset kohteet, kuten Tytyrin kaivos, Lohjan kirkko ja Museo antavat hyvät lähtökohdat. Matkailijat arvostavat paikallista kulttuuria sekä luontoa, jolloin ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen nousee entistä tärkeämmäksi. Tuotteistamisella, ammattitaidon kehittämisellä ja yhteistyöllä matkailijoita kiinnostavia kohteita ja kohtuullisesti hinnoiteltujen tuotteiden tarjontaa voidaan parantaa. Matkailualan sesonkiluonteen vuoksi kautta tulisi pidentää niin keväästä kuin syksystäkin. Majoitus- ja ravitsemuspalvelujen lisäämisellä voidaan kehittää sekä muita matkailupalveluita että luoda lisää työpaikkoja. Paikallisen elintarvikestrategian yhdistäminen Uusimaa á la carteen nostaisi vahvat ja omaleimaiset tuotteet arvoonsa. Yhteistyön lisääminen on tärkeä osa matkailun kehittämistä. Sekä markkinoinnissa, laatu- ja varausjärjestelmien kehittämisessä sekä matkailun suunnittelussa tulisi luottaa yhteistyön voimaan; harva loistava

14 matkailutuote on yhden yrittäjän aikaansaama. Yhteisten ponnistelujen tuloksena Lohjalla viihdytään. (Kukkonen & Lohi 1998, 32-33.) Loppi on luontomatkailun, luontoliikunta-aktiviteettien sekä kesämökkiläisten suosittu kunta, joka kehittää liikuntareittejä ja liikunnallisia aktiviteetteja. (Vantaanjoen matkailun kehittämisstrategiat 2000, 10.) Lopen kunnan tekemän matkailustrategian lähtökohta on, että yritykset tuottavat matkailupalveluja ja kunta luo toimialalle edellytyksiä. Päätavoitteena on, että vuonna 2004 Lopella tarjotaan laadukkaita matkailupalveluja pitäen sisällään elämyksiä ja aktiviteetteja, tapahtumia ja tasokasta majoitusta. (Pekkarinen 2002.) Strategian mukaan Lopen kunnan elinkeinotoimen matkailutoimiala on yksi tärkeimmistä painopisteistä ja luontoon liittyvät matkailupalvelut ovat sen avaintulosalue. Siksi matkailualan yritysten ja kunnan tulisi kehittää toimialaa yhteistyössä toisiaan tukien. Matkailuyritystoimintaa pitäisi lisätä ja kannattavuutta parantaa; sitä kautta saadaan myös matkailualan työpaikkojen määrä kasvamaan. Tämä tavoite saavutetaan, kun matkailua tuetaan esimerkiksi maatilamatkailun yritystoimintaa edistämällä ja matkailupalveluiden tarjontaa monipuolistetaan sekä laatua parannetaan mm. ottamalla ympäristöarvot huomioon matkailun kehittämisessä. Myös kunnan tunnettavuutta matkailukohteena halutaan lisätä. Lopelle tulevien ja siellä eri pituisia aikoja viihtyvien matkailijoiden määrä tulee kasvamaan. Näihin matkailijoihin kuuluvat kahville pysähtyvät, harrastematkailijat, kokousvieraat sekä lomanviettäjät. Tulevaisuudessa kunta haluaa toimia yrittäjien edunvalvojana alueellisissa organisaatioissa, joita ovat esimerkiksi Hämeen Matkailu, EKES ja Linnatuuli. (Pekkarinen 2002.) Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi on pohdittu erilaisia keinoja ja toimenpiteitä. Päätöksenteossa on muistettava ottaa huomioon matkailustrategian tavoitteet. Infrastruktuuria, esimerkiksi reitistöjä, on rakennettava. Myös kesä- ja talvitapahtumien sekä uudentyyppisten aktiviteettien kehittämiseen kiinnitetään enemmän huomiota. Kunnan tulee tukea olemassa olevaa yritystoimintaa sekä investoida uutta luoviin yrityksiin. Erilaisiin kehittämishankkeisiin pitäisi tulevaisuudessa panostaa entistä enemmän. Tiedottamista ja neuvontaa sekä yrittäjille että matkailijoille lisätään esimerkiksi matkailuinfon, info-taulujen ja yleisen yhteismarkkinoinnin keinoin. Markkinoinnin välineiden, kuten opasteiden, esitteiden, messujen, ilmoitusten sekä internetin käyttöä kehitetään. Markkinointitoimenpiteitä ja tuotteita kehitetään yhdessä matkailuyrittäjien kanssa. Matkailun markkinoinnin välineeksi luodaan oma brandi. Matkailussa on muistettava myös alueellisen yhteistyön merkitys. Alueellisen yhteistyön lomassa osallistutaan sopiviin, matkailuyrityksiä hyödyttäviin alueellisiin kehittämishankkeisiin. (Pekkarinen 2002.) Nummi-Pusula on jatkuvasti kasvava kunta läntisellä Uudellamaalla. Luonto ja kulttuurimaisema ovat Nummi-Pusulassa ihailtavassa sopusoinnussa, jota tiiviisti rakennetuista kaupungeista saa turhaan hakea. Luonnon läheisyys yhdistyneenä hyviin kulkuyhteyksiin sekä pääkaupunkiseudun läheisyys ovat seikkoja, joita voidaan pitää vahvuuksina matkailua kehitettäessä. Tyypillistä kunnan eteläosan maisemaa ovat laajapiirteiset viljelyaukeat sekä kalliokohoumat ja moreenimäet.