Mihin tätä tarvii? - Merkityksellistä matikkaa yläkoululaisille. Jenni Räsänen 1 ja Elina Viro 2. Helsingin yliopisto. Tampereen teknillinen yliopisto

Samankaltaiset tiedostot
Projektioppiminen yläkoulun matematiikassa

Opettajien ja oppilaiden kokemuksia projektityöskentelystä

Vinkkejä projektityöskentelyyn. Vinkit perustuvat hankkeen aikana kerättyihin käytännön kokemuksiin.

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Projektioppiminen. Tampereen teknillinen yliopisto/lumate Sirkka-Liisa Eriksson ja Elina Viro

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa

Ajatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla

PROJEKTITYÖSKENTELY MATEMATIIKAN OPISKELUSSA YLÄKOULULAISTEN JA HEIDÄN OPETTAJIENSA KOKEMANA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Joustava yhtälönratkaisu Oulun yliopisto/ OuLUMA Riikka Palkki

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin.

Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä

Miten arvioimme oppimista? Lahden perusopetus. Arvioinnin päivä Lahden perusopetuksen opettajille

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opiskelijat vertaisopettajina: opetusvideoita ja sulautuvaa oppimista tiedonhankinnan kurssilla

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Oppilaan oppimisen arviointi musiikissa (6.lk)

OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU

Päätavoitteena on tukea monialaista yhteisöllistä oppimista ja oivaltamisen iloa yli rajojen luoda pysyvä StarT-toimintakulttuuri tiedefestivaaleineen

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen

Digitalisaatio opettajan apuna ja oppilaan innostajana

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

Menetelmiä jatkuvaan opiskeluun kannustamiseen ja oppimisen seurantaan

Yhteisöllisen oppimisen työpaja Reflektori 2010 Tulokset

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

KTKO104. Luento

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen

VANHEMPAINILTA Opsii!

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Uuden OPS:n henki Petteri Elo OPS-koulutus 2016

Arkistot ja kouluopetus

ALVA ammattilaskennan valmiuksien kartoitus

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

O K L A M I R J A TA R N A N E N

Tervetuloa erikoisluokalle!

ERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ

Arviointikäytänteiden kehittäminen opettajayhteisössä

Opetussuunnitelmauudistukseen liittyvä huoltajakysely 2014

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Turku

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

A! PEDA INTRO (5 op)

Työpaja A1/B1. Monipuoliset arviointikäytänteet ja osaamisen osoittaminen perusopetuksessa. klo ja klo

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Suuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta

UUDET OSAAJAT. Kuinka taide ja kulttuuri vastaavat tulevaisuuden osaamistarpeisiin? Anne Raasakka, apulaisrehtori, Vantaan ammattiopisto Varia

VÄISKI suullisen kielitaidon opetuksen kehittämishanke

VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6

ARVIOINTIKIRJA. Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia. arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten:

Vetelin kunnan OPS-kyselyn yhteenveto. Arvoilta vanhempainilta

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Matematiikan oppimisen uudet tuulet Metropolia Ammattikorkeakoulun talotekniikan koulutusohjelmassa

Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI

Siilinjärven alakoulujen opettajat Marja Rytivaara, Kasurilan koulu 1

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

PLAY A ROLE AND LEARN

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

Oppimisprosessissa opiskelijoiden tukena analytiikan opiskelua yhdessä tehden

Pari sanaa arvioinnista

Seminaari Heli Lepistö

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

MAINOKSENMURTAJAT. Oppimiskokonaisuus yläkouluun (8. lk)

Mitä arvioidaan ja milloin?

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä

FORMATIIVINEN ARVIOINTI PEDAGOGISENA TYÖVÄLINEENÄ. Ilpo Kemppainen, rehtori Suininlahden koulu

OPS Minna Lintonen OPS

Multimedia oppimisen tukena esimerkkinä pedagogiset digitarinat. KK Jaana Tolonen

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

KEMIANLUOKKA GADOLIN OPPIMISEN JA OPETUKSEN TUEKSI

korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys

NUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista.

Transkriptio:

Mihin tätä tarvii? - Merkityksellistä matikkaa yläkoululaisille Jenni Räsänen 1 ja Elina Viro 2 1 Helsingin yliopisto 2 Tampereen teknillinen yliopisto

Työpajan ohjelma Projektioppiminen ja muut oppimisen muodot Keskustelua aiemmista kokemuksista Tehtäviin tutustuminen pienryhmissä Keskustelua tehtävistä Hanke-esittelyt: materiaaleja opetukseen

Ongelmalähtöinen oppiminen Tutkiva oppiminen Projektioppiminen Ilmiöoppiminen Yksilöllinen oppiminen

Projektioppiminen -oppimistavoiteet OPS:n mukainen matematiikka Tieto ja ymmärrys oppiaineesta Työelämätaidot Ongelmanratkaisukyky Pitkäjänteisyys Ryhmätyöskentely Esiintyminen Tietotekniset taidot Tiedonkäsittely Itsearviointi Vastuunotto Ajanhallintataidot Epävarmuuden sietokyky Taito soveltaa oppimaansa uusiin tilanteisiin

Opettajasta projektin ohjaajaksi - mikä muuttuu? Opettajan tunne opetustilanteen hallinnasta Opettajan suhde opittavaan substanssiin Opettajan suhde oppilaisiin Oppilaiden suhde toisiinsa Projekteissa voi herätä kysymyksiä, jotka ovat opettajan asiantuntemuksen ulkopuolella. Kaaoksen hyväksyminen Tilan antaminen oppilaille Opettaja ei siirrä opiskelijan päähän tietoa, vaan hän ohjaa oppilaat ottamaan tietyistä asioista selvää itse. Omalla subtanssiosaamisellaan opettaja osaa auttaa oppilaita kohdentamaan tiedonhakunsa olennaisiin asioihin. Oppimiskumppani Asiantuntijuuden jakaminen Yhteinen tiedonhankintaprosessi oppilaiden kanssa Rakennetaan yhteistä ymmärrystä Vastuu ryhmän tavoitteiden saavuttamisesta Kaavio: Mukaillen Buck Institute for Education järjestön opetuskäytäntöjen mallia.

Opettaja projektioppimisessa Suunnittele projektia - Luo uusi projekti tai muokkaa vanhaa oppilaillesi sopivaksi - Jätä oppilaille valinnanvapautta Luo oppimistavoitteet /arviointiperusteet - Mitä sisältöjä projektissa tulee oppia? - Yhteys tavoitteiden ja itse työskentelyn välille Rakenna oppimiskulttuuri - Yhteishenki - Tutkimuksellisuus - Oma-aloitteisuus Johda toimintaa -Organisoi -Aikatauluta - Etsi lisämateriaalia - Ohjaa kysymyksin Luo puitteet oppimiseen - Tarvittavat työkalut - Vaihtelevat oppitunnit - Erilaiset ohjaustrategiat Arvioi oppilaita - Formatiivinen ja summatiivinen arviointi - Itsearviointi ja vertaisarviointi Valmenna -Sitouta - Rohkaise ja tue - Huolehdi oppilaista sekä yksilö että ryhmätasolla Kaavio: Mukaillen Buck Institute for Education järjestön opetuskäytäntöjen mallia.

Uusi OPS suhteessa projektioppimiseen Oppimiskäsitys: oppilaan aktiivinen rooli ja opettaja asiantuntijana Matematiikan hyödyllisyys omassa elämässä ja ympäröivässä yhteiskunnassa Opittujen asioiden välisten yhteyksien havaitseminen Monipuolinen arviointi Eriyttäminen Ilmiölähtöisyys Työelämätaidot, tietotekniset taidot Kielentäminen: täsmällinen matemaattinen ilmaisu sekä suullisesti että kirjallisesti

Vinkkejä Muista, että tärkeintä on itse oppimisprosessi ei projektin tuotos! Panosta projektituotosten esityksiin (opponointi/vertaisarviointi/keskustelu) Anna oppilaiden ideoille tilaa kontrolloi sopivasti Suljetuista projekteista kohti avoimempia - Harjoitusta sekä oppilaille että opettajalle Tue oppilaita omien tuloksiensa kirjoittamisessa niin, että kaikki luokkatoverit ymmärtävät

Projektien koulukokeilut Kokeiluissa mukana: N (oppilaat) = 201 N (opettajat) = 10 N (koulut) = 7 Yli 80 % oppilaista piti projektityöskentelystä. Lisäsi 60 % kokeiluihin osallistuneiden oppilaiden ymmärrystä siitä, mihin matematiikkaa tarvitaan. Ongelma: 38,8 % oppilaista koki, ettei oppinut projektin taustalla ollutta matematiikkaa kunnolla. Jatkotutkimuksia käynnissä Pojat pitivät projekteja tyttöjä motivoivimpina ja he kokivat oppivansa matematiikkaa projektien kautta tyttöjä paremmin. Parasta projekteissa oppilaiden mielestä oli ryhmätyöskentely (f = 55) ja vaihtelu perinteiseen (f = 21) ja toisaalta ikävintä ryhmätyöskentely (f = 23). Kaikki opettajat pitivät työskentelytapaa innostavana itselleen.

Kokemuksia virtuaalikerhosta Kokeiluissa mukana: N (oppilaat) = 87 N (opettajat) = 7 N (koulut) = 7 Yli puolet oppilaista haluaisi osallistua kerhotoimintaan uudestaan Oppilaat ajattelevat, että he tarvitsevat matikkaa tulevissa opinnoissaan ja työssään sekä että matikka auttaa saamaan työn, jonka he haluavat, mutta he eivät halua työskennellä matikan parissa (pilottikerho, Emma Karjalaisen pro gradu -työ) Kerho on liian lyhyt aika muuttaa oppilaiden asenteita ja motivaatiota Opettajat ajattelevat, että heidän oppilaansa oppivat mm., että matikka on Yhteydessä muihin luonnontieteisiin Merkityksellistä yhteiskunnalle Paljon enemmän kuin mitä koulumatikka antaa ymmärtää

Oppilaiden kokemuksia [Parasta oli, että ] pääsi välillä ääneen ja esiintymään, pelkkä opettajan kuuntelu ja yksin hiljaa tehtävien tekeminen on tylsää. Oli kiva kun piti miettiä asioita Tykkäsin siitä, kun kaikki tekivät jotakin ja siitä tuli kokonaisuus. Minusta oli hyötyä muillekin. Ohjeet olivat välillä epäselviä Tehtävät olivat mukavaa vaihtelua matematiikan tunneille! :) Pidin siitä, että muiden töitä kuunnellessa oppi paljon matematiikasta. Oppi miten paljon matematikkaa tarvitaan Jotkut videot olivat tosi pitkiä [En pitänyt] siitä, että me ei tehty paljon yhteistyötä eikä kukaan selittänyt toiselle, mitä tehdään.

Opettajien kokemuksia Matemaattiset lahjakkuuserot tasoittuivat selvästi. Myös heikot oppilaat pääsivät loistamaan jollain toisella osa-alueella halutessaan. Opettelin kerhon avulla uutta tapaa lähestyä matematiikkaa oppilaiden kanssa. Välillä avuntarvitsijoita oli 20 yhtä aikaa, mutta tämä ei toisaalta ole mitenkään normaalista poikkeava tilanne. Ryhmät pystyivät neuvomaan myös toinen toisiaan. - - Tehtävien teko vei aika paljon aikaa. - - Pienemmällä ja rauhallisemmalla porukalla 60 min olisi varmaan riittänyt hyvin. Matematiikka voi olla myös toiminnallista, visuaalista ja hauskaa yhdessä pohtimista. Oppilaat sai helposti mukaan projektiin. Yhdessä tehden kukaan ei jäänyt ulkopuoliseksi, kaikki olivat tavallaan samassa veneessä. Koulun toiminta oli suurin este yhden projektin valmistumiselle. Projektin jäsenet kuuluvat koulun pesäpallojoukkueeseen ja harjoitukset osuivat usein matikantunteihin ja projekti jäi siksi kesken.

Tehtävät Funktiot arjessani Penrosen laatat Bakteerien evoluutiopuu Veropetokset Robotteja liikkeellä Graafiteoria matematiikkaako?

Materiaaleja opetukseen LUMA Suomi -ohjelman kehittämishankkeet

Projektioppiminen yläkoulun matematiikassa -kehittämishanke Luodaan projektipankki yläkoulun matematiikan opettajien käyttöön. Testataan pankin projekteja eri yläkouluissa. Kehitetään mallia yläkoulun projektityöskentelyyn matematiikassa.

Projektipankki yläkoulun matematiikkaan: https://www.lumate.fi/materiaalipankki/ Hanketta koordinoi: Elina Viro (elina.viro@tut.fi)

Mielekäs matikka -kehittämishanke GeoGebra opetuksessa -täydennyskoulutukset Mathversum Virtuaalinen matematiikkakerho Pulmaario Matematiikka- ja ohjelmointipajat

Mathversum Yläkoululaisille suunnattu virtuaalinen matikkakerho Mihin matikkaa tarvitaan? Tilaa tietopaketti! Lähetä viestiä: jenni.j.rasanen@helsinki.fi Uusi kerhokokonaisuus syksyllä 2017 Mihin tarvitsee matikkaa?

Muita materiaaleja Hanketta koordinoi: Jenni Räsänen (jenni.j.rasanen@helsinki.fi) GeoGebra-opetusvideot helsinki.fi/tiedekasvatus/geogebraopetuksessa Pulmaario-materiaalit pulmaario.luma.fi Summamutikka-luokan materiaalipankki blogs.helsinki.fi/summamutikka

Kiitos! http://suomi.luma.fi/