Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Ulkoasiainministeriö MINVA UM2016-00552 POL-30 Lee Stefan(UM) 18.05.2016 Viite Asia Ulkoasiainneuvosto 23.5.2016;tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kokoontuu 23.5.2016 Brysselissä. Asialistalla ovat EU:n alueellinen Syyria-/Irak- /Daesh-strategia ja muuttoliikkeen ulkosuhdeulottuvuus. Lisäksi EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia on keskusteluaiheena epävirallisella lounaalla. Kokouksessa Suomea edustaa valtiosihteeri Samuli Virtanen. EU:n alueellinen Syyria-/Irak-/Daesh-strategia Suomi katsoo, että EU:n kokonaisvaltainen alueellinen strategia on tärkeä väline ISILin/Daeshin asettamaan uhkaan vastaamisessa. Suomen arvion mukaan strategia on edelleen pääosin ajankohtainen, mutta strategiassa esitettyjä toimia tulee edelleen täydentää vastaamaan muuttunutta tilannetta alueella. Irakissa EU:n tulee tukea ISILiltä/Daeshilta takaisinvallattujen alueiden välitöntä vakauttamista, Irakin kansallista sovintoprosessia sekä hallituksen tavoitteita poliittisten uudistusten läpiviemiseksi ja valtion instituutioiden vahvistamiseksi. Vapautettujen alueiden vakauttamisessa tärkeää on mm. humanitaarinen miinatoiminta, jota Suomi rahoittaa Irakissa ja Syyriassa 4 miljoonalla eurolla. EU:n tulisi tarkastella erityisesti mahdollisuuksia Irakin oikeusvaltio- sekä turvallisuussektorin vahvempaan tukeen. Toivomme, että EUH valmistelee mahdollisimman pian tammikuun UAN:ssa sovitun mukaisesti jäsenmaille optiopaperin. ISILin/Daeshin vastaisen toiminnan keskiössä on poliittinen ratkaisu Syyriassa ja inklusiivinen hallinto Irakissa. EU:lla tulee olla aktiivinen rooli Syyrian poliittisen ratkaisun edistämisessä ja kansainvälisen Syyrian tukiryhmän työssä, sekä pakolaisia vastaanottavien naapurimaiden tukemisessa. EU:n tulee vaatia kaikkia Syyrian konfliktin osapuolia kunnioittamaan kansainvälistä oikeutta, ml. ihmisoikeudet ja humanitaarinen oikeus sekä lopettamaan välittömästi siviileihin kohdistuva väkivalta. EU:n tulee kiinnittää huomiota rankaisemattomuuden torjuntaan ja käyttää vaikutusvaltaansa ihmisoikeusloukkauksiin ja -rikkomuksiin sekä humanitaarisen oikeuden loukkauksiin puuttumiseksi. EU-maiden yhteenlaskettu panos ISILin/Daeshin vastaisessa koalitiossa on merkittävä, ja se tulisi huomioida riittävän näkyvästi arvioissa EU:n kokonaistoimista sekä tätä koskevassa viestinnässä. On tärkeää puuttua ISIL:n uhkaan myös Libyassa, mutta emme näe tarpeelliseksi laajentaa strategiaa Libyaan. Strategian uudelleenkirjoittamisen sijaan keskeistä on kentällä tapahtuva työ. Muuttoliikkeen ulkosuhdeulottuvuus EU:n tulee olla muuttoliikettä koskevissa ulkoisissa toimissaan yhtenäinen ja johdonmukainen. EU:n toimien vaikuttavuus ja johdonmukaisuus edellyttävät kokonaisvaltaista pitkän aikavälin strategiaa. Valmisteilla oleva tiedonanto koskien muuttoliikkeen ulkoista ulottuvuutta palvelee tätä tarkoitusta. On tärkeää ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa vaihtoehtoisista reiteistä ja tarvittaessa ryhdyttävä pikaisiin toimiin EU-tasolla, mikäli uusia reittejä avautuu. Maapaketit ja niihin liittyvät korkean tason dialogit ovat tärkeitä välineitä EU:n tavoitteiden edistämisessä ja yhteistyössä kumppanimaiden kanssa. EU:n ja kolmansien maiden välillä käytäviä palauttamista ja takaisinottoa koskevia neuvotteluprosesseja tulee jatkaa ja vireillä olevat takaisinottoneuvottelut tulee saattaa päätökseen. Myös uusia neuvottelujen keskeisten

2(16) kolmansien maiden kanssa tulee aloittaa. Suomen näkökulmasta keskeisiä lähtömaita ovat Irak, Afganistan ja Somalia, jotka tulisi nostaa takaisinottoneuvotteluihin. EU:n ja Turkin tulee jatkaa sitoutumistaan velvoitteidensa täyttämiseksi. On tärkeää, että kaikki EU-jäsenmaat osallistuvat myös aikaisemmin sovittuihin turvapaikanhakijoiden sisäisiin siirtoihin ja uudelleensijoituksiin sekä julkilausuman toimeenpanon rahoitukseen ja logistiseen avustamiseen. Entistä enemmän huomiota on kiinnitettävä muuttoliikkeen pidemmän aikavälin näkymiin. Konfliktien ennaltaehkäisyllä on keskeinen merkitys muuttoliikkeiden syntymisen näkökulmasta ja tähän EU:n täytyy panostaa enemmän. EU:n ja Afrikan välisiä olemassa olevia yhteistyömuotoja ml. Rabat'n ja Khartumin prosessit tulee hyödyntää, jotta varmistetaan kattava agenda ja molemminpuolinen omistajuus ja sitoutuminen. Vallettan kokonaisvaltainen malli on hyvä esimerkki jatkotyölle. Syyrian, Irakin ja Libyan vakauttaminen ovat keskeisiä muuttoliikkeenkin näkökulmasta. EU:n tulee antaa vahva tuki Libyaan muodostettavan yhtenäishallituksen kapasiteetin rakentamiselle ja jatkaa aktiivista osallistumista Syyrian konfliktin ratkaisupyrkimyksiin. Kansainvälisen yhteisön, ml. EU:n tulee jatkossakin olla valmis vastaamaan Syyrian ja Irakin tukitarpeisiin vakauden ja ihmisarvoisen elämän palauttamiseksi alueelle. EU:n YTPP-toimista muuttoliikkeen kannalta merkittävin on Välimeren EUNAVFOR MED Sophia -operaatio. Tuemme operaation mandaatin laajentamista kattamaan mm. Libyan rannikkovartioston ja laivaston kouluttamisen ja kapasiteetin rakennuksen. EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia Suomen tavoitteena on EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalle vahvaa ohjausta antava strategia, jonka lähtökohtana ovat EU:n yhteiset arvot, jossa asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syventämiseksi ja puolustusyhteistyön sekä suorituskykyjen kehittämiseksi ja jossa painotetaan nykyistä enemmän konfliktinestoa ja varhaisen toiminnan merkitystä. Strategian tulee vahvistaa EU:n sisäistä yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta ja samalla viestiä ulospäin EU:n tavoitteista ja yhteistyövalmiudesta. Lopputuotoksen on oltava kunnianhimoinen ja EU-päätöksenteon näkökulmasta merkityksellinen. Arktisia alueita koskevien kirjausten on osoitettava selvästi, että EU lisää panostustaan arktiseen yhteistyöhön ja nostaa alueen yhdeksi EU:n ulkosuhteiden painopisteeksi. Venäjän osalta kirjausten on oltava selkeitä siinä, että Venäjältä edellytetään kansainvälisen oikeuden noudattamista. Samalla korostetaan yhteistyön ja vuoropuhelun tärkeyttä niissä kansainvälisissä kysymyksissä, joissa yhteistyö on EU:n ja sen jäsenmaiden etujen mukaista. Strategian toimeenpano edellyttää keskeisten alastrategioiden laatimista tai päivittämistä. Jäsenmaiden sitoutuneisuus ja omistajuus edellyttävät, että konsultointiprosessi jatkuu läpinäkyvänä ja linjakkaana loppuun saakka. Tavoitteena tulisi olla strategian hyväksyminen alkuperäisen aikataulun mukaisesti kesäkuussa. Painavista syistä hyväksynnän siirtämistä syksyyn voidaan harkita, mutta strategian julkistamisarvo tulee varmistaa.

Asialista: 3(16) EU:n alueellinen Syyria-/Irak-/Daesh-strategia s.4 Muuttoliikkeen ulkosuhdeulottuvuudet s.8 EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia s. 13

4(16) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-10Halkilahti Jukka, Clyne Laila 12.05.2016 Asia EU:n alueellinen Syyria/Irak/Daesh -strategia Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 23.5.2016 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasiainneuvostossa on esillä EU:n maaliskuussa 2015 hyväksymä alueellinen strategia Syyrian ja Irakin osalta sekä ISILin/Daeshin uhkaan vastaamiseksi. Keskustelun pohjana toimii EU:n ulkosuhdehallinnon antama katsaus strategian toimeenpanoon. Esille nousevia kysymyksiä ovat muun muassa strategian toimeenpano, raportointi, ajankohtaisuus sekä strategiassa esitettyjen toimenpiteiden yhteys kansainvälisen ISILin/Daeshin vastaisen koalition työhön. Aiheesta tullaan antamaan päätelmät. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n kokonaisvaltainen alueellinen strategia on tärkeä väline ISILin/Daeshin asettamaan uhkaan vastaamisessa. Suomen arvion mukaan strategia on edelleen pääosin ajankohtainen, mutta strategiassa esitettyjä toimia tulee edelleen täydentää vastaamaan muuttunutta tilannetta alueella. Strategian hyväksymisen jälkeen muuttoliike on lisääntynyt. Myös terroriuhka Euroopassa on kasvanut. Irakissa EU:n tulee tukea ISILiltä/Daeshilta takaisinvallattujen alueiden välitöntä vakauttamista, Irakin kansallista sovintoprosessia sekä hallituksen tavoitteita poliittisten uudistusten läpiviemiseksi ja valtion instituutioiden vahvistamiseksi. Vapautettujen alueiden vakauttamisessa tärkeää on mm. humanitaarinen miinatoiminta, jota Suomi rahoittaa Irakissa ja Syyriassa 4 miljoonalla eurolla. EU:n tulisi tarkastella erityisesti mahdollisuuksia Irakin oikeusvaltio- sekä turvallisuussektorin vahvempaan tukeen. Toivomme, että EUH valmistelee mahdollisimman pian tammikuun UAN:ssa sovitun mukaisesti jäsenmaille optiopaperin. ISILin/Daeshin vastaisen toiminnan keskiössä on poliittinen ratkaisu Syyriassa ja inklusiivinen hallinto Irakissa. EU:lla tulee olla aktiivinen rooli Syyrian poliittisen ratkaisun edistämisessä ja kansainvälisen Syyrian tukiryhmän työssä, sekä pakolaisia vastaanottavien naapurimaiden tukemisessa. EU:n tulee vaatia kaikkia Syyrian konfliktin osapuolia kunnioittamaan kansainvälistä oikeutta, ml. ihmisoikeudet ja humanitaarinen oikeus sekä lopettamaan välittömästi siviileihin kohdistuva väkivalta. EU:n tulee kiinnittää huomiota rankaisemattomuuden torjuntaan ja käyttää vaikutusvaltaansa ihmisoikeusloukkauksiin ja -rikkomuksiin sekä humanitaarisen oikeuden loukkauksiin puuttumiseksi.

5(16) EU-maiden yhteenlaskettu panos ISILin/Daeshin vastaisessa koalitiossa on merkittävä, ja se tulisi huomioida riittävän näkyvästi arvioissa EU:n kokonaistoimista sekä tätä koskevassa viestinnässä. On tärkeää puuttua ISIL:n uhkaan myös Libyassa, mutta emme näe tarpeelliseksi laajentaa strategiaa Libyaan. Strategian uudelleenkirjoittamisen sijaan keskeistä on kentällä tapahtuva työ. EU:n tulee kiinnittää huomiota joukkotuho-, ja pienaseiden uhkaan alueella ja toimia aktiivisesti aseiden leviämisen estämiseksi. Suomi korostaa, että uskontojen välisellä vuoropuhelulla on mahdollisuus edesauttaa sovitteluprosesseja erityisesti poliittisen vuoropuhelun kohdatessa vaikeuksia. Suomen tukeman uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston (The Network for Religious and Traditional Peacemakers) tavoitteena on uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden sitouttaminen ja hyödyntäminen rauhanprosesseissa. Verkosto voi tuoda lisäarvoa myös väkivaltaisen ekstremismin torjuntaan. 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA Asia on noussut ulkoasiainneuvostoon, sillä tilanne alueella on kriittinen. ISIL/Daesh muodostaa edelleen vakavan uhan kansainväliselle turvallisuudelle ja se on ottanut vastuun myös Euroopassa tehdyistä terrori-iskuista. Ulkoasiainneuvosto hyväksyi Euroopan ulkosuhdehallinnon ja Euroopan komission yhdessä jäsenmaiden kanssa valmistellun EU:n alueellisen strategian Syyrian ja Irakin osalta ja ISILin/Daeshin uhkaan vastaamiseksi 16.3.2015 järjestetyssä ulkoasiainneuvoston kokouksessa. Strategiasta on tämän jälkeen järjestetty yksi jäsenmaiden kansallisten asiantuntijoiden tapaaminen Brysselissä 24.9.2015, jossa keskusteltiin strategian toimeenpanosta. Tapaamisessa keskusteltiin myös strategian päivittämisen tarpeesta, koska tilanne alueella on muuttunut strategian julkaisupäivän jälkeen. Jäsenmaat ovat korostaneet strategian toimeenpanon jatkuvaa seurantaa ja jäsenmaille tiedottamista. Asiasta oli tarkoitus keskustella huhtikuun ulkoasiainneuvostossa, mutta ajanpuutteen vuoksi asiakohdan käsittely siirrettiin toukokuun kokoukseen. Toukokuun kokouksen alla Euroopan ulkosuhdehallinto välitti jäsenmaille EU:n alueellisen strategian vuosiraportin, jossa käydään läpi strategian toimeenpanoa EU-tasolla. Ulkoasiainneuvoston on tarkoitus antaa strategian toimeenpanosta ja alueen maiden tilanteesta päätelmät 23.5. järjestettävässä kokouksessa. Ulkoasiainneuvosto hyväksyi 16.3.2015 järjestetyssä kokouksessa Euroopan ulkosuhdehallinnon ja Euroopan komission yhdessä jäsenmaiden kanssa valmistellun EU:n kokonaisvaltaisen alueellisen strategian Syyrian ja Irakin osalta ja ISILin/Daeshin uhkaan vastaamiseksi ("EU regional strategy for Syria and Iraq as well as the Da'esh threat"). Samassa kokouksessa ulkoasianneuvosto antoi myös päätelmät strategiasta. Strategian yleisenä tavoitteena on vastata ISILin/Daeshin ja muiden terroristijärjestöjen asettamaan uhkaan ja luoda puitteet laajapohjaiselle poliittiselle siirtymäkaudelle Syyriassa sekä pysyvälle vakaudelle Syyriassa ja Irakissa. Lisäksi strategiassa esitettyjen toimenpiteiden avulla pyritään lieventämään humanitaarista kärsimystä ja tukemaan pakolaisia vastaanottavien naapurivaltioiden vakautta. Strategia luo viitekehyksen EU:n ja jäsenmaiden omille ja yhteisille toimille ja kiinnittää

6(16) huomiota myös siihen, miten EU voi tehdä yhteistyötä YK:n kanssa ja edesauttaa YK:n toimia alueella. Strategian valmisteluvaiheessa Suomi nosti esille muun muassa sen, että strategiassa tulee ottaa paremmin huomioon naisten asema ja osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, konfliktien ennaltaehkäisyyn sekä rauhanrakentamiseen. Suomi myös korosti, että humanitaarinen apu alueelle tulee toimittaa kansainvälisiä humanitaarisia periaatteita noudattaen. Strategiassa on listattu laaja joukko erilaisia diplomaattisia ja käytännön toimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Yleisten tavoitteiden lisäksi strategia esittää alueellisia ja yksityiskohtaisia Syyriaa ja Irakia koskevia tavoitteita. Syyrian osalta strategian tavoitteeksi on asetettu muun muassa Geneven kommunikeaan (2012) perustuvan poliittisen siirtymäkauden tukeminen, YK:n Syyria-erityislähettiläs Staffan de Misturan työn tukeminen poliittisen ratkaisun löytämiseksi konfliktiin, maltillisen opposition tukeminen, ihmisoikeusloukkausten tutkinta sekä pyrkimys siirtää Syyrian tilanne Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi. Tilanne Syyriassa on muuttunut merkittävästi strategian julkaisemisen jälkeen. Kansainvälinen Syyrian tukiryhmä (International Syria Support Group ISSG) aloitti toimintansa syksyllä 2015. Euroopan unioni osallistuu tukiryhmän toimintaan. Syyrian konfliktin osapuolet sitoutuvat 27.2.2016 tulitaukoon, joka ei koske YK:n määrittelemiin terroristijärjestöihin, kuten ISILiin/Daeshiin kohdistuvia sotilastoimia. Tulitauosta huolimatta taistelut ovat kiihtyneet viimeisen kuukauden aikana. Samanaikaisesti humanitaarinen tilanne on heikentynyt nopeasti. Siviileihin ja siviilikohteisiin kuten sairaaloihin kohdistuneet sotatoimet ovat vakava ongelma. Tammikuussa 2016 alkaneet YK:n välittämät Syyrian hallinnon ja opposition väliset poliittiset neuvottelut ovat edenneet tahmeasti. Tulitauon uudistaminen sekä Genevessä käytävien rauhanneuvottelujen jatkaminen on tärkeää luottamuksen rakentamiseksi ja humanitaarisen tilanteen helpottamiseksi. EU:lla on keskeinen rooli Syyrian konfliktin uhrien auttamisessa, pakolaisia vastaanottavien naapurimaiden tukemisessa sekä YK:n välittämien rauhanneuvottelujen tukemisessa. Suomen näkökulmasta EU:n strategia on Syyrian kohdalla pääosin edelleen ajankohtainen. Strategiassa tulisi kuitenkin huomioida Syyrian konfliktin muuttunut tilanne sekä erityisesti ISSG:n merkitys poliittisen prosessin tukena ja EU:n rooli tukiryhmän työssä. Irakin kohdalla strategian keskeisin tavoite on ollut tukea Irakin hallitusta sen laajapohjaisuuden vahvistamisessa, valtion rakentamisessa ja kansallisen sovinnon edistämisessä. Strategiassa todetaan, että turvallisuussektorin uudistaminen yhteistyössä kansainvälisen ISILin/Daeshin vastaisen koalition sekä Irakin turvallisuusjoukkojen kanssa on erityisen tärkeää äärijärjestön vastaisessa toiminnassa. Suomi katsoo, että strategian toimeenpanossa tulee panostaa sekä lyhyen että pidemmän aikavälin toimiin. Euroopan unioni ja EU:n jäsenmaat ovat mukana ISILin/Daeshin vastaisessa koalitiossa. EUmaat osallistuvat merkittävällä panoksella koalition sotilaallisiin sekä muihin toimiin omien resurssiensa puitteissa. Lyhyellä aikavälillä Irakissa tärkeintä on ISILin/Daeshin nujertaminen ja vapautettujen alueiden välitön vakauttaminen. ISILin/Daeshin vastainen taistelu Irakissa on vuoden aikana edennyt. Vaikka äärijärjestö hallitsee edelleen laajoja alueita, mm. Tikritin, Sinjarin ja Ramadin takaisinvalloitukset ovat olleet merkittäviä onnistumisia äärijärjestön vastaisessa taistelussa. Irakilaisjoukkojen yhteistyö kansainvälisen ISILin/Daeshin vastaisen koalition kanssa sujuu tällä hetkellä hyvin. Suomi osallistuu osana koalitiota peshmerga-joukkojen koulutusoperaatioon Pohjois-Irakissa. Kansainvälisen yhteisön tuki takaisinvallattujen alueiden välittömäksi vakauttamiseksi on äärimmäisen tärkeää äärijärjestön kannatuksen minimoimiseksi. Suomi on useiden muiden valtioiden ohella rahoittanut UNDP:n hallinnoimaa Irakin vakauttamisrahastoa yhdellä miljoonalla eurolla. Lisäksi Suomi valmistautuu

7(16) rahoittamaan 4 miljoonalla eurolla humanitaarista miinatoimintaa Irakissa ja Syyriassa vuosina 2016-20 osana ISILiltä/Daeshilta vapautettavien alueiden vakauttamista. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Irak tarvitsee laajaa ja kokonaisvaltaista kansainvälisen yhteisön tukea. Irakin sisäpoliittinen tilanne on epävakaa, ja jännitteet ovat voimistuneet viime kuukausien aikana. Pääministeri Al-Abadin ponnistelut poliittisten uudistusten läpiviemiseksi ovat kohdanneet vastustusta parlamentissa. Kansallisen sovinnon edistäminen, hallituksen laajapohjaisuuden sekä valtion instituutioiden vahvistaminen ovat edelleen ajankohtaisia tavoitteita, ja strategian toimeenpanossa tulee vastata näihin haasteisiin. Ulkoasiainneuvoston tammikuun kokouksessa nostettiin esille ajatus EU:n suuremmasta roolista Irakin oikeusvaltio- ja turvallisuussektorin tukemisessa, ja ulkosuhdehallintoa pyydettiin arvioimaan eri mahdollisuuksia toimille. Suomi toivoo, että EUH valmistelee esityksen, jonka pohjalta voidaan keskustella eri vaihtoehdoista. Olisi tärkeää kuulla EUH:n arvio niistä osa-alueista, joille EU voisi lisätä tukeaan sekä osana vakauttamistoimia että demokraattisten instituutioiden vahvistamiseksi. Strategiassa nostetaan esille alueen valtioiden rooli Irakin tilanteen kehittymisessä. EU:n tulee jatkaa aktiivista dialogia maiden kanssa, ja Suomi suhtautuu positiivisesti mahdollisen kansainvälisen kontaktiryhmän perustamiseen kansallisten reformien ja rekonsiliaation edistämiseksi.

Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 8(16) EUR-20 Hyvönen Pekka 12.05.2016 Asia Muuttoliikkeen ulkoiset ulottuvuudet Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 23.05.2016 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Keskustellaan edistyksestä muuttoliikkeen ulkoisia ulottuvuuksia koskevissa toimissa, ml. maapaketit ja korkean tason dialogit sekä Vallettan muuttoliikehuippukokouksen seuranta. Keskusteluissa myös tuleva tiedonanto muuttoliikkeen ulkoisista ulottuvuuksista. Aiheesta annetaan todennäköisesti päätelmät. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n tulee olla muuttoliikettä koskevissa ulkoisissa toimissaan yhtenäinen ja johdonmukainen. EU:n toimien vaikuttavuus ja johdonmukaisuus edellyttävät kokonaisvaltaista pitkän aikavälin strategiaa. Valmisteilla oleva tiedonanto koskien muuttoliikkeen ulkoista ulottuvuutta palvelee tätä tarkoitusta. On tärkeää ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa vaihtoehtoisista reiteistä ja tarvittaessa ryhdyttävä pikaisiin toimiin EU-tasolla, mikäli uusia reittejä avautuu. Maapaketit ja niihin liittyvät korkean tason dialogit ovat tärkeitä välineitä EU:n tavoitteiden edistämisessä ja yhteistyössä kumppanimaiden kanssa. EU:n ja kolmansien maiden välillä käytäviä palauttamista ja takaisinottoa koskevia neuvotteluprosesseja tulee jatkaa ja vireillä olevat takaisinottoneuvottelut tulee saattaa päätökseen. Myös uusia neuvottelujen keskeisten kolmansien maiden kanssa tulee aloittaa. Suomen näkökulmasta keskeisiä lähtömaita ovat Irak, Afganistan ja Somalia, jotka tulisi nostaa takaisinottoneuvotteluihin. EU-Turkki julkilausuman täytäntöönpano on tuottanut tuloksia. EU:n ja Turkin tulee jatkaa sitoutumistaan velvoitteidensa täyttämiseksi. On tärkeää, että kaikki EU-jäsenmaat osallistuvat myös aikaisemmin sovittuihin turvapaikanhakijoiden sisäisiin siirtoihin ja uudelleensijoituksiin sekä julkilausuman toimeenpanon rahoitukseen ja logistiseen avustamiseen. Entistä enemmän huomiota on kiinnitettävä muuttoliikkeen pidemmän aikavälin näkymiin: Afrikan osalta myös väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Konfliktien ennaltaehkäisyllä on keskeinen merkitys muuttoliikkeiden syntymisen näkökulmasta ja tähän EU:n täytyy panostaa enemmän. EU:n ja Afrikan välisiä olemassa olevia yhteistyömuotoja ml. Rabat'n ja Khartumin prosessit tulee hyödyntää, jotta varmistetaan kattava agenda ja molemminpuolinen omistajuus ja sitoutuminen. Vallettan kokonaisvaltainen malli on hyvä esimerkki jatkotyölle. Vallettan huippukokouksen toimeenpanoa tarkastellaan ensimmäistä kertaa yhdessä afrikkalaisten partnerien kanssa teknisen tason EU-Afrikka-kokouksessa 21.6.2016. Syyrian, Irakin ja Libyan vakauttaminen ovat keskeisiä muuttoliikkeenkin näkökulmasta. EU:n tulee antaa vahva tuki Libyaan muodostettavan yhtenäishallituksen kapasiteetin rakentamiselle ja jatkaa aktiivista osallistumista Syyrian konfliktin ratkaisupyrkimyksiin.

9(16) Kansainvälisen yhteisön, ml. EU:n tulee jatkossakin olla valmis vastaamaan Syyrian ja Irakin tukitarpeisiin vakauden ja ihmisarvoisen elämän palauttamiseksi alueelle. EU:n YTPP-toimista muuttoliikkeen kannalta merkittävin on Välimeren EUNAVFOR MED Sophia -operaatio. Tuemme operaation mandaatin laajentamista kattamaan mm. Libyan rannikkovartioston ja laivaston kouluttamisen ja kapasiteetin rakennuksen. 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA Jatkona huhtikuun UAN-käsittelylle keskustellaan muuttoliikkeen ulkoisista ulottuvuuksista. Komission mahdollisesti yhdessä EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa odotetaan antavan tiedonannon muuttoliikkeen ulkoisista ulottuvuuksista ennen kesäkuun Eurooppa-neuvostoa. Kyseessä on syksyllä 2015 laaditun Euroopan muuttoliikeagendan (European Agenda for Migration) seuranta. Keskustellaan edistyksestä muuttoliikkeen ulkoisia ulottuvuuksia koskevissa toimissa, ml. maapaketit ja korkean tason dialogit sekä Vallettan muuttoliikehuippukokouksen seuranta. Keskusteluissa myös tuleva tiedonanto muuttoliikkeen ulkoisista ulottuvuuksista. Aiheesta annetaan todennäköisesti päätelmät. Tarkastellaan mahdollisesti myös toimia Sahelin alueella ja Libyassa sekä kehitystä eri muuttoliikereiteillä. EU-Turkki-julkilausuman toimeenpano noussee keskusteluihin hiljattaisen Turkin pääministerin eroilmoituksen myötä. EU-Turkki julkilausuman toimeenpano on tuottanut tulosta. Turkista Kreikkaan nk. itäisen Välimeren reittiä saapuvien määrä on vähentynyt huomattavasti noin 50 ihmiseen päivässä. Julkilausuman myötä Kreikkaan tulijoita on palautettu 20.3.2016 jälkeen Turkkiin 386 henkilöä ja suunnitelmat jatkopalautuksista ovat olemassa. Syyrialaisia on sijoitettu Turkista EU-maihin 1:1- järjestelyn perusteella heinäkuun loppuun mennessä n. 2200 henkilöä ja sitoumuksia on n. 15.000 osalta. EU-maiden halukkuudessa vastaanottaa Turkkiin palautettuja syyrialaisia on suuria eroja ja komissio on vedonnut jäsenmaihin pakolaisten uudelleensijoittamisten tehostamiseksi, jotta EU täyttäisi osaltaan velvoitteensa. Turkin pakolaisavun koordinointivälineen (3 miljardia euroa) maksatukset ovat käynnistyneet. Tähän mennessä maksatuksia on tehty noin 90 miljoonaa euroa. Koossa jäsenmaiden 2 mrd:n osuudesta on jo yli 1,6 mrd. euroa. Suomen osuus jäsenmaiden 2 mrd eurosta on noin 28 milj. euroa. Komission arvion mukaan Turkki on täyttänyt julkilausuman myötä nopeasti viisumivapauden ehdot jo lähes täysin, mutta viisumivapauden käytännön toteutuminen edellyttää kaikkien kriteerien täyttämistä. Euroopan parlamentti ei vielä ole aloittanut asian käsittelyä valiokuntatasolla, koska presidentti Erdogan on julkisesti todennut, ettei Turkki aio muuttaa terrorismilainsäädäntöään, mikä on yksi viisumivapauden myöntämisen edellytyksistä. Päätös viisumivapaudesta vaatii Euroopan parlamentin hyväksynnän yhteispäätösmenettelyssä. Pääministeri Davutoglun ero toukokuun alussa on herättänyt kysymyksiä julkilausuman toimeenpanon etenemismahdollisuuksista. Keskisen Välimeren reitin saapujamäärät ovat kasvaneet merkittävästi viime viikkoina. Viikkotasolla tulijoiden määrä on kohonnut 5000:een. Syyrialaispakolaisten siirtymistä Turkista keskisen Välimeren reitille ei ole tapahtunut, vaan Libyasta Italiaan pyrkivät ovat tällä hetkellä pääosin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Komissio, EUH ja jäsenmaat ovat yhdessä laatineet 16 maata koskevat räätälöidyt maapaketit muuttoliikekysymysten käsittelemiseksi ml. palautus ja takaisinotot. Suomelle keskeisistä maista

10(16) Irakia ei yrityksistä huolimatta ole saatu prioriteettimaiden listalle, mutta Somalia ja Afganistan ovat listalla. Paketit on tarkoitettu EU:n sisäiseen käyttöön toimimaan työvälineinä keskusteluissa ao. maiden kanssa. Pakettien sisältö käsittelee pakolaistilannetta maittain ja kohdennettuja kannustimia ml. kehitysyhteistyö ja kauppapoliittiset toimet. Paketteihin liittyy korkean tason poliittinen dialogi tavoitteiden edistämiseksi. Tarkoitus on, että niin jäsenmaat, komissio kuin ulkosuhdehallintokin hyödyntäisivät pakettien tavoitteita korkean tason dialogeissa siten, että EU:n viestit olisivat yhdenmukaisia. Useat jäsenmaat ovat esittäneet omia aloitteitaan muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi. Viimeisimpänä Italia on pöydännyt ehdotuksen "muuttoliikekompaktista" (Migration Compact) jossa Afrikan maille tarjottaisiin mm. uusia, säänneltyjä kanavia siirtolaisuuteen Eurooppaan ja investointihankkeita vastineeksi tehokkaammasta rajavalvonnasta ja palautusjärjestelyistä. Suomi on esittänyt yhdessä Itävallan, Tanskan ja Sveitsin kanssa, että tehokkuuden lisäämiseksi palautus- ja takaisinottokysymyksissä voisi EU:n sisälle perustaa maaryhmiä (shared intrest groups), jotka voisivat yhdessä ajaa palautus- ja takaisinottokysymyksiä tiettyjen kolmansien maiden kanssa, jonka suhteen näillä EU-mailla olisi yhteinen intressi edistyä palautus- ja takaisinottokysymyksissä. Maaryhmälle voisi antaa erityistehtäviä esim. 16 prioriteettimaalistan ulkopuolisten maiden osalta. EUH ja komissio olisivat olennaisena osana maaryhmien toimintaa, koherentin toiminnan varmistamiseksi. Maailman ensimmäinen humanitaarinen huippukokous pidetään Istanbulissa 23-24.5.2016 eli samaan aikaan kun UAN 23.5. Huippukokouksen on kutsunut koolle YK:n pääsihteeri. Huippukokouksen odotetaan edistävän kansainvälisen tason toimintatapamuutosta ja etsivän keinoja, joilla kansainvälinen yhteisö voi entistä paremmin ennaltaehkäistä tulevia kriisejä ja vähentää sitä kautta humanitaarisen avun tarvetta. Konfliktien ennaltaehkäiseminen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhteensovittamisen tiivistäminen, humanitaarinen rahoitus sekä esimerkiksi katastrofivalmius ovat kokouksen tärkeitä aiheita. Pidemmän aikavälin toimet epäsäännönmukaisten muuttoliikkeiden hillitsemiseksi Muuttoliikkeeseen liittyvät kehityskysymykset ovat vaarassa jäädä vähemmälle huomiolle Euroopan tällä hetkellä keskittyessä akuuttiin muuttoliikkeen hallintaan ja takaisinottokysymyksiin. Valtioneuvoston kehityspoliittisessa selonteossa 2016 painotetaan tuen lisäämistä lähtö- ja kauttakulkumaihin, koordinaation tehostamista ja pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten oikeuksien suojelua ja heidän kohtelunsa oikeudenmukaisuutta. Suomi tukee lähtömaiden tilanteen ratkaisemista laajasti eri politiikkojen keinoin. EU:n kehityspolitiikan kattava tarkastelun pohjalta laaditaan uusi Euroopan kehityspolitiikkaa ohjaava linjaus. Uudessa konsensuksessa on tarkasteltava, miten EU voi mm. vaikuttaa paremmin muuttoliikkeen juurisyihin. Muuttoliikekeskusteluun tarvitaan nykyisen keskustelun lisäksi myös pidemmän aikavälin tarkastelua. On todennäköistä, että muuttopaineet erityisesti Afrikasta Eurooppaan tulevat entisestään kasvamaan väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen seurauksena. Väestönkasvun suhde kehitykseen, talouskasvuun, investointeihin, luonnonvarojen kestävään hoitoon ja käyttöön, työpaikkojen syntymiseen ja nuorten tulevaisuuden näkymiin on ratkaisevaa. Afrikan mantereen siirtolaisuus ei suuntaudu pääasiassa Eurooppaan tai länsimaihin, vaan on alueiden sisäistä muuttoliikettä. Varsinkin alueiden sisäinen liikkuvuus nähdään usein luonnollisena ilmiönä ja koetaan ihmisten perusoikeutena ja kehitystä sekä talouskasvua edistävänä tekijänä. Afrikassa on edelleen useita suuren luokan pakolaiskriisejä. Vuoden 2016 helmikuussa Afrikassa oli 4,5 miljoonaa rekisteröityä pakolaista ja 12 miljoonaa sisäisesti siirtymään joutunutta ihmistä (IDP). Tilanteeseen vastaaminen edellyttää humanitaarista apua sekä kehitysyhteistyöpanostuksia niin, että tuetaan

11(16) pakolaisten ja siirtymään joutuneiden ihmisten isäntämaita ja -yhteisöjä siten, että lapset ja nuoret ja mahdollisuus koulutukseen huomioidaan. Lokakuussa 2015 järjestetty EU:n ja Afrikan maiden huippukokous Vallettassa pyrki löytämään yhteistyötapoja, joilla pureudutaan myös epäsäännönmukaisen muuttoliikkeen juurisyihin. Huippukokouksen päätösten toimeenpano on lähtenyt käyntiin ja kokouksessa julkistetun 1,9 miljardin euron Afrikka-rahaston (Trust Fund) osalta on edetty maksusitoumusten määrittelyyn n. 600 miljoonan euron osalta. Rahaston tarkoitus on ehkäistä siirtolaispainetta sekä Afrikan sisäisesti että EU-maihin. Varoista 1,8 miljardia on peräisin EU:n kehitysrahastosta, loput 100 miljoonaa jäsenmaista. Suomi on lahjoittanut rahastoon viisi miljoonaa euroa. Rahaston rahoittamat hankkeet ovat vasta alkuvaiheessaan. Työn on tarkoitus jatkua vuoteen 2020 asti. Tähän mennessä hyväksyttyjen projektien valossa Sahelin alueella painopiste on työpaikkojen luomisessa ja ruokaturvassa, Afrikan sarvessa puolestaan jo olemassa olevan pakolais- ja siirtolaistilanteen ratkaisemisessa ja hallinnassa. Pohjois-Afrikan ensimmäisistä hankkeista rahasto päättää heinäkuun kokouksessaan. Keskeiset maakohtaiset huomiot Syyriassa 27.2.2016 alkanut tulitauko on ollut viimeisen kuukauden aikana vakavasti uhattuna taisteluiden kiihdyttyä eri puolilla maata. Humanitaarinen tilanne on heikentynyt nopeasti. Siviileihin ja siviilikohteisiin, kuten sairaaloihin kohdistuneet sotatoimet ovat yhä vakavampi ongelma. Samanaikaisesti Genevessä käytävät rauhanneuvottelut Syyrian hallinnon ja opposition välillä eivät ole edenneet toivotusti. Tulitauon uudistaminen sekä Genevessä käytävien rauhanneuvottelujen jatkaminen on tärkeää luottamuksen rakentamiseksi ja humanitaarisen tilanteen helpottamiseksi. EU:lla on keskeinen rooli Syyrian konfliktin uhrien auttamisessa, pakolaisia vastaanottavien naapurimaiden tukemisessa sekä YK:n välittämien rauhanneuvottelujen tukemisessa. Libyassa EU pyrkii vaikuttamaan siirtolaisuustilanteeseen, muuttoliikkeen hallintaan ja sen syihin kokonaisvaltaisesti poliittisen prosessin, kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja kriisinhallinnan keinoin. EU:n ulkoasiainneuvoston 18.4. antamissa päätelmissä EU ilmaisi valmiutensa tukea Libyaa muuttoliikkeen hallinnassa. EU:n välineitä Libyan tilanteen vakauttamiseksi ovat poliittinen tuki YK:n fasilitoimalle prosessille, naapuruusinstrumentin kautta tarjottava tukipaketti, rajoittavat toimenpiteet ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimet. EU:n lupaaman 100 miljoonan euron tukipaketin aktivointi Libyalle on ehdollistettu toimintakykyisen yhtenäishallituksen muodostamiseen. Hallituksen muodostaminen on keskeistä myös keskisen Välimeren muuttoliikkeen hallinnassa. EU:n YTPP-toimista muuttoliikkeen kannalta merkittävin on Välimeren EUNAVFOR MED Sophia - operaatio. Operaation jatkosta keskustellaan parhaillaan osana operaation mandaatin uusimista. Jatkokeskustelun taustalla vaikuttavat muuttuneet olosuhteet: muuttoliikereittien muuttuminen, ISIL:n nousu Libyassa sekä Libyan poliittisen tilanteen kehitys. Operaation mandaattia on esitetty laajennettavan kattamaan mm. Libyan rannikkovartioston ja laivaston kouluttamisen ja kapasiteetin rakennuksen. Lisäksi Suomi tukee Frontexin Triton-rajavalvonta-operaatiota keskisellä Välimerellä osallistumalla operatiiviseen toimintaan rajavartiolaitoksen valvontalentokoneella sekä useilla screening- ja debriefing-asiantuntijoilla Italian alueella. Suomi on käynyt viime syksystä asti Irakin kanssa keskusteluja takaisinottokysymyksistä. Suomi on antanut Irakille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden takaisinottoa käsittelevän yhteisymmärryspöytäkirjan luonnoksen keskustelujen pohjaksi. Euroopan komissio ei aio toistaiseksi hakea mandaattia takaisinottosopimuksen solmimiseksi Irakin kanssa, joten asiaa edistetään kansallisesti. Irakilaisten vapaaehtoinen paluu on toiminut hyvin ja poliisi on saanut järjestettyä jo kahdeksan charter-lentoa suoraan Bagdadiin. Irakin turvallisuustilanne on hyvin epävakaa. ISIL hallitsee edelleen laajoja alueita, vaikka mm. Tikritin, Sinjarin ja Ramadin takaisinvalloitukset ovat olleet merkittäviä onnistumisia ISILin vastaisessa taistelussa. ISILin yhä hallitsemien alueiden

12(16) takaisinvaltaus tulee olemaan vaikeaa, etenkin Mosulissa, sillä irakilaisjoukoilta puuttuu merkittävien sunnitoimijoiden tuki. Somalian valtion- ja jälleenrakennus on edennyt viime vuosina. Somalian väliaikaisten aluehallintojen luominen on saatu lähes valmiiksi ja maassa on tarkoitus järjestää vaalit loppuvuodesta 2016. Afrikan unionin rauhanturvaoperaation AMISOM:in ja Somalian turvallisuusjoukkojen on onnistunut ulottaa läsnäolonsa tärkeimpiin kaupunkeihin ja suurimpaan osaan Somaliaa. Islamistijärjestö Al Shabab pitää kuitenkin edelleen hallussaan laajoja alueita eteläisessä Somaliassa ja järjestö omaa edelleen kyvyn tuhoisiin yllätyshyökkäyksiin ja terrori-iskuihin. Valtionrakennuksessa saavutetusta edistyksestä huolimatta Somalian humanitaarinen tilanne jatkuu erittäin huolestuttavana. Maan sisäisiä pakolaisia Somaliassa on noin 1.1 miljoonaa, ja maan naapurimaissa Etiopiassa, Keniassa ja Jemenissä on noin miljoona somalipakolaista. Kenian hallitus ilmoitti hiljattain sulkevansa somalipakolaisten leirit ja palauttavansa kaikki somalipakolaiset. Keniassa on UNHCR:n arvion mukaan noin 415.000 somalipakolaista, joista osa on elänyt pakolaisleireillä jo vuosikymmeniä. Somalian hallituksen mahdollisuudet uudelleen integroida palaava pakolaismäärä lyhyellä aikavälillä ovat vähäiset. Kenia on uhannut vastaavalla toimella aiemminkin ja ilmoitus saattaa liittyä tälläkin kertaa sekä Kenian lähestyviin vaaleihin että parempien neuvotteluasemien hankkimiseen, kun Kenian, Somalian ja UNHCR:n somalipakolaisten paluuta koskeva kolmikantasopimus umpeutuu marraskuussa.

Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 13(16) POL-30 Rautio Sari 10.05.2016 Asia EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 23.05.2016 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Strategian kirjoitustyön ollessa loppuvaiheessaan ulkoministerit keskustelevat strategian viimeistely- ja hyväksymisprosessista sekä strategian keskeisestä sisällöstä. 2. SUOMEN TAVOITE Odotamme EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian lisäävän EU:n ulkoja turvallisuuspolitiikan johdonmukaisuutta ja vahvistavan EU:ta turvallisuusyhteisönä. Strategian tulee vahvistaa EU:n sisäistä yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta ja samalla viestiä ulospäin EU:n tavoitteista ja yhteistyövalmiudesta. Lopputuotoksen on oltava kunnianhimoinen ja EU-päätöksenteon näkökulmasta merkityksellinen. Strategiateksti on viimeisteltävä nämä tavoitteet huomioiden. Jäsenmaiden sitoutuneisuus ja omistajuus edellyttävät, että konsultointiprosessi jatkuu läpinäkyvänä ja linjakkaana loppuun saakka. Jäsenmailla on oltava mahdollisuus arvioida riittävässä laajuudessa kokonaisteksti ennen sen vahvistamista Eurooppaneuvostossa. Tavoitteena tulisi olla strategian hyväksyminen alkuperäisen aikataulun mukaisesti kesäkuussa. Painavista syistä hyväksynnän siirtämistä syksyyn voidaan harkita, mutta strategian julkistamisarvo tulee varmistaa. Suomen tavoitteena on EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalle vahvaa ohjausta antava strategia, jonka lähtökohtana ovat EU:n yhteiset arvot, jossa asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syventämiseksi ja puolustusyhteistyön sekä suorituskykyjen kehittämiseksi ja jossa painotetaan nykyistä enemmän konfliktinestoa ja varhaisen toiminnan merkitystä. Arktisia alueita koskevien kirjausten on osoitettava selvästi, että EU lisää panostustaan arktiseen yhteistyöhön ja nostaa alueen yhdeksi EU:n ulkosuhteiden painopisteeksi. Venäjän osalta kirjausten on oltava selkeitä siinä, että Venäjältä edellytetään kansainvälisen oikeuden noudattamista. Samalla korostetaan yhteistyön ja vuoropuhelun tärkeyttä niissä kansainvälisissä kysymyksissä, joissa yhteistyö on EU:n ja sen jäsenmaiden etujen mukaista. Strategian toimeenpano edellyttää keskeisten alastrategioiden laatimista tai päivittämistä. 3. NEUVOTTELUTILANNE EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin on määrä esitellä uusi EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia kesäkuun 2016

14(16) Eurooppa-neuvostossa. Iso-Britannian EU-kansanäänestys kesäkuussa (23.6.) saattaa kuitenkin siirtää ajoitusta myöhemmäksi, ensi syksyyn. Strategian sisällöstä keskusteltiin ministeritasolla viimeksi helmikuun 2016 epävirallisissa ministerikokouksissa. Virkamiestasolla jäsenmaiden konsultointi jatkuu, mutta valmis strategiateksti jaettaneen jäsenmaille vasta Iso-Britannian kansanäänestyksen jälkeen. Jäsenmaiden, ml. Suomen, näkemyksiä sisällöstä on huomioitu kirjoitustyön edetessä ja monilta osin voimme olla tyytyväisiä omien tavoitteidemme toteutumiseen. Lopputuote on kuitenkin ratkaiseva ja siksi edellytämme tekstin jakamista jäsenmaille ajoissa ennen strategian vahvistamista Eurooppaneuvostossa. 4. TAUSTA EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja sai kesäkuussa 2015 Eurooppa-neuvostolta toimeksiannon laatia EU:n kokonaisvaltainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen strategia kesäkuuhun 2016 mennessä jäsenmaita konsultoiden. Strategian valmistelua pohjusti KE Mogherinin turvallisuusympäristön muutoksia koskeva raportti kesäkuussa 2015. Tulevan strategian nimeksi on vakiintunut EU:n kokonaisvaltainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen strategia (EU global strategy on foreign and security policy). EU:n nykyinen turvallisuusstrategia (European Security Strategy, ESS) on vuodelta 2003 ja sitä päivitettiin vuonna 2008. Suomi ja useat muut jäsenmaat ovat peräänkuuluttanet strategian uudistamista tai uutta strategiaa jo useita vuosia EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteellisuuden, suunnitelmallisuuden ja strategisuuden vahvistamiseksi. Strategian laadinnassa korkealla edustajalla on johtorooli, mutta KE Mogherini on konsultoinut laajalti jäsenmaita ja tutkijayhteisöäkin. Jäsenmailla on ollut mahdollisuus syöttää ajatuksia valmisteluprosessiin eri tasoilla EU-keskustelussa ja strategian valmisteluun liittyvissä seminaareissa. Jäsenmaille on syksystä 2015 lähtien jaettu luonnoksia strategian ensimmäisiksi sisältöhahmotelmiksi ja jäsenmaat ovat voineet kommentoida näitä ja tuottaa tekstiehdotuksia. Suomi on osallistunut aktiivisesti strategian valmistelutyöhön ja toimittanut omia kirjallisia kontribuutioitaan strategiaan, ml. yhteistyössä Ruotsin, Viron ja Latvian kanssa. Käytännön kirjoitustyön tekee Mogherinille läheinen Italian ulkopoliittisen instituutin varajohtaja Nathalie Tocci, jonka ympärille on koottu EU:n ulkosuhdehallinnossa (EUH) kirjoittajaryhmä. KE Mogherinin lähtökohtana on ollut rakentaa strategia realistiselle arviolle siitä, millainen maailma on, eikä toiveille siitä millaisen haluaisimme maailman olevan. Mogherini haluaa tuoda EU:n intressit aiempaa näkyvämpään rooliin. Jäsenmaat haluavat kuitenkin edelleen korostaa EU:n keskeisiä arvoja demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien jakamattomuus strategian lähtökohtina, vaikka tukevat ajatusta siitä, että EU julkisestikin toimisi nykyistä enemmän omien intressiensä ohjaamana. Tämä jäsenmaiden näkemys heijastuu strategian tekstiluonnoksissa nyt aiempaa paremmin. EU:n intressit, joita strategian on tarkoitus suojella ja edistää, ovat turvallisuus, hyvinvointi, demokratia ja sääntöperustainen kansainvälinen järjestelmä. Strategian viisi päätavoitetta tulevat olemaan 1) EU:n kestokyvyn vahvistaminen; 2) EU:ta ympäröivien alueiden kestokyvyn vahvistaminen; 3) kokonaisvaltainen lähestymistapa konflikteihin; 4) alueellisen yhteistyön vahvistaminen; ja 5) globaalihallinnan vahvistaminen. Strategian viimeisessä osassa arvioidaan EU:n käytössä olevien välineiden, resurssien, suorituskykyjen, instituutioiden ja toimintatapojen kehittämistarpeita em. tavoitteiden saavuttamiseksi. EUH ja jäsenmaat ovat yhtä mieltä siitä, että yleisemmän tason strategian toimeenpano edellyttää temaattisten ja maantieteellisten alastrategioiden laatimista tai päivittämistä. Tämä tarve on erityisesti puolustuspolitiikan alalla, jota koskevasta strategiasta käydään jo keskusteluja.

15(16) Sisällön osalta keskeisimpiä näkemyseroja on ollut mm. sen suhteen, tulisiko strategian lähtökohtana olla uhka-arvio vai paremminkin globaalin tilanteen EU:lle luomat mahdollisuudet. Myös strategian turvallisuuspainotuksesta ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan roolista strategiassa on erilaisia näkemyksiä. Alueellisten painotusten suhteen on vain vähän ristivetoa jäsenmaiden välillä. Venäjää koskevista kirjauksista ollaan melko yksimielisiä: lähtökohtana on ajatus siitä, että EU:n ja Venäjän välisten suhteiden laajuus riippuu siitä, kunnioittaako Venäjä kansainvälistä oikeutta, mutta samalla vuoropuhelua Venäjän kanssa käydään EU:n näkökulmasta keskeisistä kansainvälisistä kysymyksistä. Suomi on nostanut konsultaatioprosessissa esiin tavoitteensa siitä, että strategian lähtökohtana ovat EU:n yhteiset arvot ja että strategian tulee vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä sekä EU:n yhtenäisyyttä ja sisäistä solidaarisuutta. Suomi on edellyttänyt, että strategiassa asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syventämiseksi ja puolustusyhteistyön sekä suorituskykyjen kehittämiseksi. Olemme korostaneet, että EU:n tulisi nykyistä enemmän painottaa toimissaan konfliktinestoa ja varhaisen toiminnan merkitystä. Katsomme, että strategian tulee vahvistaa EU:n ulkoisten politiikkojen koherenssia mm. huomioimalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan kytkennät kestävän kehityksen haasteisiin. Strategian on huomioitava sisäisen turvallisuuden näkökulma ja edistettävä nykyistä parempaa johdonmukaisuutta EU:n ulkoisten ja sisäpolitiikkojen välillä. Strategian tulee vahvistaa EU:n laajentumispolitiikan jatkuminen ja naapuruuspolitiikan kehittäminen niin, että laajentumis- ja naapuruuspolitiikat jatkuvat selkeästi erillisinä. Suomi on painottanut, että arktisen yhteistyön kehittäminen on nostettava EU:n ulkosuhteiden yhdeksi painopisteeksi. Venäjän osalta strategiaan tarvitaan nykytilannetta ja suhdekehityksen mahdollisuuksia tulevaisuudessa realistisesti heijastava kirjaus, jossa toisaalta todetaan suhdekehityksen rajoitteet sikäli, kuin Venäjä ei noudata kansainvälistä oikeutta, mutta toisaalta korostetaan vuoropuhelun tärkeyttä kansainvälisissä kysymyksissä EU:n intressien pohjalta. Strategian tulee korostaa keskeisten kumppanien (erit. Yhdysvallat, YK, Nato) kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä.

16(16) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Irak, muuttoliike, Syyria, terrorismi, YUTP, YUTP kehittäminen UM EUE, LVM, OKM, OM, PE, PLM, SM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK