SIMON LUKION OPETUSSUUNNITELMA

SIMON LUKION OPETUSSUUNNITELMA Päivitetty kesäkuussa 2014 Sivltk 48, 18.6.2014 2005

2 Sisällysluettelo Alkusanat... 1 1. Lukiokoulutuksen tehtävä, arvoperusta ja opetuksen toteuttaminen... 2 2. Opiskelijan ohjaus ja tukeminen... 3 2.1. Simon lukion yhteistyö huoltajien kanssa... 3 2.2. Simon lukion ohjauksen järjestäminen ja yhteistyö eri tahojen kanssa... 3 2.3. Opiskelijahuolto... 4 2.3.1. Yleistä opiskelijahuollosta... 4 2.3.2. Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä... 5 2.3.3. Yhteisöllinen opiskelijahuolto... 5 2.3.3.1. Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 7 2.3.3.2. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa... 8 2.3.4. Yksilökohtainen opiskelijahuolto... 9 2.3.4.1. Simon lukiolaisten mielenterveyspalvelut... 10 2.3.4.2. Simon lukiolaisten opiskelijaterveydenhuolto... 11 2.3.4.3. Simon lukiolaisten hammashoitopalvelut... 11 2.3.4.4. Koulukuraattorin palvelut... 11 2.3.5. Opiskeluhuollon seuranta, arviointi ja valvonta... 12 2.4. Opiskelun erityinen tuki... 12 2.5. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus... 12 3. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet... 13 4. Simon lukion kieliohjelma... 13 5. Simon lukion tuntijako... 14 6. Simon lukion tietostrategia... 15 7. Opiskelijan oppimisen arviointi... 15 7.1. Arvioinnin tavoitteet... 15 7.2. Kurssisuorituksen arviointi... 16 7.3. Oppiaineen oppimäärän arviointi... 18 7.4. Lukion oppimäärän suoritus... 19 8. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain... 20 8.1. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä... 20 8.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi... 26 8.3. Vieraat kielet... 29 8.3.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A), englanti... 30 8.3.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B2), ranska... 32 8.3.3. Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B2), saksa... 33 8.3.4. Lukiossa alkava oppimäärä (B3), ranska... 34 8.3.5. Lukiossa alkava oppimäärä (B3), saksa... 35

3 8.4. Matematiikka... 36 8.4.1. Matematiikan pitkä oppimäärä... 37 8.4.2. Matematiikan lyhyt oppimäärä... 44 8.5. Biologia... 48 8.6. Maantiede... 50 8.7. Fysiikka... 52 8.8. Kemia... 57 8.9. Uskonto... 60 8.9.1. Evankelis-luterilainen uskonto... 61 8.10. Elämänkatsomustieto... 63 8.11. Filosofia... 67 8.12. Historia... 69 8.13. Yhteiskuntaoppi... 75 8.14. Psykologia... 79 8.15. Musiikki... 82 8.16. Kuvataide... 86 8.17. Liikunta... 90 8.18. Terveystieto... 93 8.19. Opinto-ohjaus... 96 8.20. Tietotekniikka... 98 8.21. Kansainväliset kurssit... 99 8.22. Erityisharrastukset... 100 8.23. Muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit... 100 8.24. Kotitalous... 100 8.25. Oppilaskunta... 101 LIITE 1 Aihekokonaisuuksien toteutuminen oppiaineittain ja kursseittain

1 Alkusanat Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja asetus valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma Opetushallituksen johtokunta on hyväksynyt 15.8.2003 nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2003 noudatettaviksi 1.8.2005 alkaen. Näiden lukion opetussuunnitelman perusteiden mukainen opetussuunnitelma on otettu käyttöön asteittain 1.8.2005 lähtien yhdessä uuden tuntijaon kanssa. Simon lukion opetussuunnitelma on laadittu kyseisiä opetussuunnitelman perusteita noudattaen. Koulun oma opetussuunnitelma täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Tämä opetussuunnitelma ei siis korvaa valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Simon lukion opetussuunnitelma on kuitenkin pyritty laatimaan siten, että siihen on kerätty tärkeimmät opiskelijoita ja opettajia koskevat asiat, joten sitä pystyy käyttämään pääasiallisena tiedon lähteenä. Opetussuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan.

2 1. Lukiokoulutuksen tehtävä, arvoperusta ja opetuksen toteuttaminen Toiminta-ajatus Simon lukio antaa perinteistä lukio-opetusta, joka tukee opiskelijan yksilöllistä kasvua ja kypsymistä aikuisuuteen. Pieni yksikkö mahdollistaa yksilöllisyyden huomioonottamisen ja kodinomaisen turvallisen opiskeluilmapiirin. Opetuksessa koulu pyrkii siihen, että ylioppilastutkinnon suorittavat kaikki lukion aloittaneet ja että kaikilla on mahdollisuus jatkaa opintojaan lukion jälkeen korkea-asteen oppilaitoksissa. Arvopainotukset ja toimintakulttuuri Simon lukio on tiivis yhteisö, jossa sekä opiskelijat että opettajat tuntevat toisensa. Esiintuleviin ongelmiin on mahdollista puuttua heti. Pyrimme tukemaan yksilöllistä opiskelua ja joustavia järjestelyjä opintojen suhteen. Toisaalta kannustamme opiskelijaa omaan vastuunottoon opiskelustaan. Koulussamme kunnioitetaan perinteitä sekä kannustetaan hyviin käytöstapoihin ja toisten huomioonottamiseen. Opettajia tuetaan olemassaolevien kansainvälisten yhteyksien ylläpitämisessä ja uusien luomisessa ja opiskelijoita tuetaan osallistumaan kansainvälisiin toimintoihin. Opiskeluympäristö Simon lukio sijaitsee samassa rakennuksessa kuin Simon koulun yläluokat. Käytössämme on viihtyisät tilat rakennuksen toisessa kerroksessa. Opiskelijoilla on omat kotiluokat, joita he voivat sisustaa mieleisellään tavalla. Kotiluokissa voi oleskella myös välituntien aikana. Kolmesta luokasta löytyvät videotykki ja dokumenttikamera, lisäksi kahdessa näistä luokista on älytaulu. Uusia teknisiä laitteita hankitaan resurssien sallimissa puitteissa. Väli- ja vapaatunneilla opiskelijoilla on ATK-luokan lisäksi käytössä oppilaskunnan huone, jossa voi vaikka katsella televisiota tai lukea sanomalehtiä. Työtavat Eri kurssien työtavat ovat monipuolisia, oppiaineen luonteeseen sopivia. Myös kurssien suorittaminen itsenäisesti on mahdollista. Simon lukion opiskelijoiden on myös mahdollista suorittaa kursseja Lapin toisen asteen verkkokoulussa. Itsenäisen opiskelun periaatteet Lukioasetuksen mukaan osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti. Opiskelijalle voidaan myös hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta. Tällöin opiskelija täyttää hakemuksen Kurssin suorittaminen osallistumatta opetukseen ja toimittaa sen kurssin opettajalle. Opettaja laatii tarkan kirjallisen kuvauksen kaikista kurssin suorittamiseen liittyvistä asioista (myös aikataulusta ja mahdollisen kurssikokeen ajankohdasta) joko kyseisen lomakkeen kääntöpuolelle tai erilliselle liitteelle. Rehtorin allekirjoitettua lomakkeen opettaja toimittaa alkuperäisen kappaleen kansliaan ja kopiot opiskelijalle ja rehtorille ennen kurssin suorittamista itsenäisesti. Opettajan on annettava ohjeet kurssin suorittamisesta kahden viikon kuluessa hakemuksen jättämisestä. Kurssi on suoritettava sovitun aikataulun puitteissa. Itsenäisesti suoritetusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Opettajakunta päättää lukuvuoden ensimmäisessä kokouksessaan vähintään yhden kehittämistä vaativan osa-alueen. Kehittämisryhmä kannustaa ja seuraa asian toteutumista. Onnistuminen arvioidaan lukuvuoden viimeisessä opettajakunnan kokouksessa.

3 2. Opiskelijan ohjaus ja tukeminen 2.1. Simon lukion yhteistyö huoltajien kanssa Kotien ja Simon lukion välisellä yhteistyöllä pyritään siihen, että huoltajilla on riittävät mahdollisuudet perehtyä lukio-opintojen tavoitteisiin ja vaatimuksiin. Yhteistyön tarkoitus on tukea opiskelijan oppimista, opiskelun edellytyksiä, terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Simon lukio järjestää vanhempainiltoja opiskelijoiden vanhemmille opintojen eri vaiheissa. Ensimmäisen vuosikurssin vanhempainilta järjestetään syksyllä opintojen varhaisvaiheessa tukeakseen opintojen käynnistymistä mahdollisimman hyvin. Toisella vuosikurssilla järjestetään vanhempainilta keväällä ylioppilaskirjoituksista tiedottamisen vuoksi. Kolmannen vuosikurssin vanhempainilta käsittelee jatko-opintoihin hakeutumista ja todistuksia. Vanhempainilloissa huoltajilla on mahdollisuus saada tietoa lukio-opiskelusta ja keskustella heidän nuorensa opintojen etenemisestä. On myös tarkoituksenmukaista, että opiskelija saa huoltajien ja lukion välisestä yhteistyöstä tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajat ja rehtori ovat tarvittaessa yhteydessä huoltajiin ja aloitteellisia yhteistyön käynnistämisessä. Huoltajia voidaan tiedottaa puhelimitse tai sähköpostitse opiskelijan opintoihin ja elämänhallintaan liittyvistä asioista ja huolista. Tarvittaessa koululla voidaan järjestää palaveri huoltajien kanssa, jossa opiskelijan asioita pyritään ratkaisemaan. Täysi-ikäisen opiskelijan kohdalla huomioidaan opiskelijan oma vastuu asioistaan ja häneltä pyydetään suostumus huoltajille tiedotettaessa. Myös Simon lukion www-sivut toimivat tiedotus- ja yhteistyökanavana huoltajien suuntaan lukion tapahtumiin ja opintoihin liittyen. Jokaisen jakson jälkeen tiedotetaan opintomenestyksestä huoltajille jaksotodistuksella. Alaikäiset lukiolaiset pyytävät jaksotodistukseen allekirjoituksen vanhemmiltaan ja palauttavat sen ryhmänohjaajalleen. 2.2. Simon lukion ohjauksen järjestäminen ja yhteistyö eri tahojen kanssa Ohjaustoiminnan tarkoitus Simon lukiossa on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä lukio-opintoja, jatkokoulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjauksen tehtävänä on edistää opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää koulutuksellista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Simon lukiossa opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Simon lukion ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijaa henkilökohtaisissa tapaamisissa suunnittelemaan oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelunsa tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opinto-ohjaajan lisäksi ryhmänohjaajat seuraavat oman ryhmänsä opiskelua ja tukevat opiskelijoita opinnoissaan. Ryhmänohjaaja tutustuu opintojen alkuvaiheessa kaikkiin ryhmänsä opiskelijoihin keskustelemalla heidän kanssaan henkilökohtaisesti. Aineenopettajien tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa. Sekä aineenopettajat esimerkiksi tukiopetuksen välityksellä että opinto-ohjaaja auttavat opiskelijoita kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opiskelijalle tiedotetaan lukion alkuvaiheessa, kuinka hän voi saada tukea ohjaustoimintaan osallistuvilta henkilöiltä ja mitkä ovat näiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa.

4 Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tiedotetaan perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen ja opettajilleen opinto-ohjaajan ja lukion rehtorin toimesta. Opinto-ohjaaja perehdyttää yhdessä ryhmänohjaajien kanssa lukio-opintonsa aloittavat nuoret Simon lukion toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Opinto-ohjauksessa, ryhmänohjauksessa, koko lukion teemapäivinä ja oppilaskunnan tapahtumissa opiskelijoiden yhteisöllisyyttä kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan. Opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan sekä opiskelijoiden opinto-ohjelmat tarkastetaan säännöllisesti ja seurataan heidän opintojensa etenemistä opinto-ohjaajan kanssa henkilökohtaisessa ohjauksessa. Opinto-ohjauksen osalta läheisintä yhteistyötä tehdään Simon kunnan perusopetuksen kanssa. Simon lukio on yläkoulun oppilaiden arjessa samassa rakennuksessa toimimisen vuoksi. Peruskoulun 9-luokkalaiset tutustuvat lukio-opiskeluun myös vierailemalla tunneilla ja esittelyjen kautta. Yhteistyötä tehdään myös Iin kunnan Kuivaniemen koulun kanssa 9-luokkalaisten ohjauksen osalta. Yhdistelmäopintoja suorittavien opiskelijoiden kohdalla tehdään yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa. Simon lukio on yhteistyössä lähinnä ammattiopisto Lappian kanssa kaksois- tai kolmoistutkintoja suorittavien opiskelijoiden osalta. Yhdistelmäopintojen suorittamista täytyy koordinoida yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajien ja opettajien kanssa. Simon lukio on yhteistyössä muiden lukioiden kanssa Lapin etälukioverkon kautta, jossa Simon lukion opiskelijat voivat suorittaa toisten lukioiden kursseja verkkokursseina. Opiskelijat voivat halutessaan hyväksilukea muualla, kuten kesälukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa tai kansanopistoissa, suoritettuja opintoja, mikäli ne ovat keskeisiltä tavoitteiltaan ja sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Tästä soveltuvuudesta päättää rehtori. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa tehdään yhteistyötä siten, että oppilaitosten opiskelijat ja edustajat tulevat esittelemään lukiolle koulutustaan tai Simon lukion opiskelijat tutustuvat oppilaitoksiin tutustumisvierailuilla. Lähimmät yhteistyökumppanit maantieteellisistäkin syistä ovat Oulun ja Lapin yliopistot ja Kemi-Tornion, Oulun seudun, Rovaniemen ammattikorkeakoulut sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun toimipiste Torniossa. Yhteistyön käytännön järjestelyt toteutetaan vuosittain laadittavien ja lukuvuoden aikana tarkentuvien suunnitelmien mukaisesti. Yhteistyötä tehdään myös Simon kunnan ja seurakunnan, Kivalojen seutuopiston ja Suomen lukiolaisten liiton kanssa. 2.3. Opiskelijahuolto 2.3.1. Yleistä opiskelijahuollosta Lukion opiskelijahuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskelijahuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskelijahuoltona. Lukion opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskelijat ja heidän huoltajansa saavat tietoa oppilaitoksen opiskeluhuollosta lukuvuoden alussa jaettavasta tiedotteesta. Tiedote on luettavissa myös Simon lukion kotisivulla. Lukuvuoden aikana psykiatrisen sairaanhoitajan luona on käynyt neljä lukion opiskelijaa ja heillä on ollut yhteensä noin 25 käyntikertaa. Kouluterveydenhoitajan luona käyvät kaikki lukiolaiset kutsuttuina terveystarkastuksessa, lisäksi ovat olleet raskaudenehkäisyä tarvitsevat. Lukion opiskelijoilla on muutama sairauskäynti viikossa. Koulukuraattorin palveluja käyttää vuosittain muutama opiskelija. Kuluvan lukuvuoden aikana oppilaitoksen asiantuntijaryhmä on kokoontunut

5 yhden yksittäisen opiskelijan vuoksi kolme kertaa. Psykologipalvelut hankitaan ostopalveluna Kemin perheneuvolasta vuoden 2014 loppuun saakka. Sen jälkeen palvelusta vastaa Oulunkaaren kuntayhtymä. Kouluterveydenhoitajan vastaanotto Aseman perusopetuksen oppilaille ja lukion opiskelijoille on alakoulun tiloissa kolmena päivänä viikossa klo 8-14. Koulukuraattorin vastaanotto on Simon koulun yläluokkien ja lukion tiloissa Aseman perusopetuksen oppilaille ja lukion opiskelijoille pääosin kahtena päivänä viikossa. Psykiatrisen sairaanhoitajan tavoittaa Simon terveysasemalta. 2.3.2. Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa Simon kunnan opiskelijahuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Opiskelijahuollon ohjausryhmään kuuluvat koulutoimenjohtaja, terveys- ja sosiaalipalvelujen nimeämät edustajat sekä kunnan alueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien nimeämät edustajat. Simon lukion opiskelijahuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä, johon kuuluvat lukion rehtori, opinto-ohjaaja, koulukuraattori, psykiatrinen sairaanhoitaja, kouluterveydenhoitaja ja mahdollisuuksien mukaan etsivän nuorisotyön työntekijä. Opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on oppilaitosyhteisön terveellisyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Ryhmää johtaa rehtori ja se kokoontuu 2-5 kertaa lukuvuodessa ja lisäksi tarvittaessa. Asiantuntijaryhmä kokoontuu yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi. Kokoonpano vaihtelee tapauskohtaisesti. Ryhmään voivat kuulua ryhmänohjaaja, koulukuraattori, psykiatrinen sairaanhoitaja, kouluterveydenhoitaja, opinto-ohjaaja ja etsivän nuorisotyön työntekijä. Ryhmän vastuuhenkilö määräytyy tapauskohtaisesti. 2.3.3. Yhteisöllinen opiskelijahuolto Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi edistetään ja seurataan opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestetään ryhmäyttämistapahtuma toisen jakson aikana, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä nuorisotoimen ja etsivän nuorisotyön kanssa. Lisäksi oppilaskunnan hallitus järjestää ja organisoi lukuvuoden aikana erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Niiden tarkoituksena on luoda yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia opiskelijoiden keskuuteen. Oppilaskunnan tehtävänä on myös edistää opiskelijoiden koulutyötä. Oppilaskunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa asioissa, joilla on olennaista vaikutusta opintoihin ja opiskelijoiden asemaan. Kotien ja Simon lukion välisellä yhteistyöllä pyritään siihen, että huoltajilla on riittävät mahdollisuudet perehtyä lukio-opintojen tavoitteisiin ja vaatimuksiin. Yhteistyön tarkoitus on tukea opiskelijan oppimista, opiskelun edellytyksiä, terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Simon lukio järjestää vanhempainiltoja opiskelijoiden vanhemmille opintojen eri vaiheissa. Ensimmäisen vuosikurssin vanhempainilta järjestetään syksyllä opintojen varhaisvaiheessa tukeakseen opintojen käynnistymistä mahdollisimman hyvin. Toisella vuosikurssilla järjestetään vanhempainilta keväällä ylioppilaskirjoituksista tiedottamisen vuoksi. Kolmannen vuosikurssin vanhempainilta käsittelee jatko-opintoihin hakeutumista ja todistuksia. Vanhempainilloissa

6 huoltajilla on mahdollisuus saada tietoa lukio-opiskelusta ja keskustella heidän nuorensa opintojen etenemisestä. Lisäksi koululla järjestetään avoimien ovien päivä kerran lukuvuoden aikana. Tiedottaminen, yhteistyö ja yhteydenpito koteihin tapahtuu pääasiassa sähköisen viestintäjärjestelmän avulla. Myös Simon lukion www-sivut ja Facebook-sivu toimivat tiedotus- ja yhteistyökanavana opiskelijoiden ja huoltajien suuntaan lukion tapahtumiin ja opintoihin liittyen. Jokaisen jakson jälkeen tiedotetaan opintomenestyksestä huoltajille jaksotodistuksella. Alaikäiset lukiolaiset pyytävät jaksotodistukseen allekirjoituksen vanhemmiltaan ja palauttavat sen ryhmänohjaajalleen. Simon lukio tekee yhteistyötä nuoriso- ja vapaa-aikatoimen kanssa. Nuorisotoimen painopistealueina ovat mm. syrjäytymisen ehkäisy ja etsivä nuorisotyö sekä nuorison yhteisöllisyyden tukeminen. Nuorisotoimi on tiiviissä yhteistyössä lasten ja nuorten parissa työskentelevien kanssa. Seudullinen Info-ryhmä (Kemi Keminmaa Tornio Tervola Ylitornio - Simo) järjestää vuosittain yläkoulu- ja lukioikäisille päihdekyselyn. Terveystiedon opetuksessa voidaan käyttää asiantuntijana kouluterveydenhoitajaa. Opiskelijoita opetetaan käyttämään terveydenhuollon palveluita. Yhteistyötä voidaan tehdä myös muiden terveysneuvontaa tarjoavien toimijoiden ja yhdistysten kanssa. Ryhmänohjaaja seuraa sähköisen viestintäjärjestelmän avulla opiskelijoiden poissaoloja ja niiden selvityksiä sekä puuttuu niihin tarvittaessa. Poissaoloista ja niiden vaikutuksesta opiskeluun puhutaan ryhmänohjaustuokiossa. Opiskelijoilla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Lukion järjestyssäännöt lisäävät opiskeluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä. Lukiolla on yhtenäiset toimintatavat eri ympäristöissä tapahtuvaa opetusta varten. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä oppilaitosyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Koulurakennukseen pääsee luiskaa pitkin ja käytössä on hissi, joka mahdollistaa esteettömän liikkumisen kerrosten välillä. Tapaturmia ja onnettomuuksia ehkäistään pelastussuunnitelman ohjeiden mukaisesti. Tapaturmissa ja onnettomuuksissa tilanteen vakavuuden mukaan ensiavun antaa oppilaitoksen työntekijä omien taitojensa mukaan, kouluterveydenhoitaja tai Simon terveysasema. Tarvittaessa paikalle kutsutaan ambulanssi. Liikuntatunneilla tapahtuvia tapaturmia ehkäistään turvallisen ympäristön, turvallisuusohjeiden noudattamisen ja tarvittavien suojavälineiden avulla. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että liikuntapaikat ja -välineet ovat asianmukaisessa kunnossa. Rikkinäisestä tai epäkunnossa olevasta laitteesta tai välineestä ilmoitetaan rehtorille. Liikuntatuntien turvallisuusohjeet annetaan tiedoksi sekä opiskelijoille että huoltajille. Opiskelijoiden velvollisuus on noudattaa turvallisuusohjeita. Kunnan teknisen toimen kanssa tehdään yhteistyötä liikuntapaikkojen turvallisuuden edistämiseksi ja parantamiseksi. Lajikohtainen tarkennus: Luistelussa jokaisen pitää käyttää kypärää. Jokaisella liikuntapaikalla sekä koulun ulkopuolisen opetuksen aikana on tarvittava ensiapuvarustus mukana. Liikuntaa opettavalla opettajalla on mukana liikuntapaikan osoite mahdollisen avun ohjaamiseksi paikalle. Tapaturman sattuessa opettaja antaa omien taitojensa mukaisen ensiavun ja tarvittaessa ohjaa jatkohoitoon. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön haittavaikutuksista ja vaaroista keskustellaan terveystiedon kursseilla, erityisesti kaikille pakollisella kurssilla 1. Sen lisäksi aihetta

7 käsitellään psykologian pakollisella kurssilla ja ryhmänohjaustuokioissa. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään päihdekasvatustapahtuma yhteistyössä nuoriso- ja vapaa-aikatoimen kanssa vuosittain. Simon yläkoulun ja lukion tiloista on laadittu turvallisuusanalyysi, joka on liitetty osaksi pelastussuunnitelmaa. Pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain sekä silloin, kun kiinteistössä on tapahtunut olennaisia turvallisuuteen vaikuttavia muutoksia. Yleinen palotarkastus tehdään 12 kuukauden välein. Työterveyshuollon työpaikkaselvitykset tehdään työpaikoille, joissa edellisestä selvityksestä on kulunut yli 5 vuotta. Näissä työpaikkaselvityksissä ovat mukana työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja. Työoloselvityksiä tehdään tarpeen mukaan. Aluehallintoviraston (AVI) työsuojeluyksikkö ilmoittaa kuntaan vuosittain, mihin kunnan toimialueisiin minäkin vuonna tarkastukset tehdään. Tarkastuksissa ovat mukana AVI:n työsuojelutarkastaja, kunnan työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu sekä yksikön esimies ja tarvittaessa muuta henkilökuntaa. 2.3.3.1. Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Koulukiusaamisella tarkoitetaan yhteen opiskelijaan kohdistuvaa toistuvaa, jatkuvaa ja systemaattista henkistä tai fyysistä väkivaltaa, joka voi ilmetä käsiksi käymisenä, ilkuntana, solvauksena, pelotteluna, ahdisteluna, kiristämisenä, eristämisenä jne., joka on tavanomaisen kiusoittelun ylittävää toimintaa. Kiusaamistilanteissa toimitaan seuraavasti: kiusaamiseen puututaan heti asia selvitellään sekä kiusatun että kiusaajan näkökulmasta sovitaan kiusaamisen lopettamisesta välittömästi suoritetaan tehostettua valvonta, onko kiusaaminen loppunut tapahtumat ja toimenpiteet kirjataan mikäli kiusaaminen jatkuu, pyydetään huoltajia koululle yhteiseen neuvonpitoon, mitä asian suhteen on tehtävä tarvittaessa otetaan yhteyttä myös muihin viranomaisiin, esimerkiksi poliisiin seurataan sovittujen toimenpiteiden toteutumista. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista eitoivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Seksuaalinen häirintä voi ilmetä ainakin seuraavin tavoin: sukupuolisesti tunkeilevat tai vihjailevat eleet tai ilmeet härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat asiattomat huomautukset tai kysymykset esille asetetut pornoaineistot, seksuaalisesti virittyneet kirjeet, puhelinsoitot, tekstiviestit ja sähköpostit ei-toivottu fyysinen kosketus sukupuoliyhteyttä tai muuta seksuaalista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset raiskaus tai sen yritys. Lähtökohtana on henkilön oma kokemus. Sukupuolinen huomio on häirintää tai ahdistelua ainakin silloin, jos sitä jatketaan, vaikka kohteeksi joutunut on ilmaissut pitävänsä sitä loukkaavana tai vastenmielisenä. Mikäli opiskelija kokee seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää, hän toimii seuraavasti:

8 Pyytää häiritsijää lopettamaan. Mikäli häirintä ei lopu, hän kertoo asiasta tasa-arvovastaavalle tai rehtorille. Oppilaitos ryhtyy tiedon saatuaan toimiin häirinnän lopettamiseksi (katso kiusaamistilanteiden toimintamalli). Häiritsijä saattaa joutua rikoslain ja vahingonkorvauslain mukaiseen vastuuseen teoistaan. Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäistään puhumalla näistä asioista ja niiden seurauksista ryhmänohjaustuokioissa. Oppilaitoksen yhteisöllisyys ja harjoitettavat ryhmätyöskentelytaidot ehkäisevät ei-toivottua käyttäytymistä. Oppilaitoksen kameravalvonta auttaa ennaltaehkäisemään oppilaitoksen tiloissa tapahtuvaa kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää sekä voi auttaa tapahtumien selvittämisessä. Opettajat perehdytetään tämän suunnitelman sisältöön opettajakunnan kokouksissa. Ryhmänohjaaja huolehtii tiedottamisesta opiskelijoille lukuvuoden ensimmäisen koulupäivän lisäksi ryhmänohjaustuokioissa. Vanhemmille kerrotaan suunnitelmasta vanhempainilloissa ja sähköisen viestintäjärjestelmän tiedotteilla. Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä päivitetään vähintään neljän vuoden välein. Lukion opiskeluhuoltoryhmä seuraa sattuneita tapauksia ja laatii lukuvuosittain yhteenvedon tapahtumista. 2.3.3.2. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Simon sivistystoimella on kriisityön opas, jonka tavoitteena on estää fyysiset ja psyykkiset haittavaikutukset, säilyttää oppilaitosyhteisön ja sen jäsenten toimintakyky, tukea lasten, nuorten ja aikuisten toipumista, vahvistaa yhteisön ja sen jäsenten kykyä selviytyä vaikeista tilanteista sekä varmistaa, että kukaan ei ole asioiden kanssa yksin. Kriisityön oppaasta löytyy tietoa ja ohjeita seuraavista asioista: kriisin vaiheet sekä lapsen ja nuoren surureaktiot koulun kriisitilanteiden toimintavalmius masentunut lapsi tai nuori itsemurhavaarassa oleva lapsi tai nuori lapsen ja nuorten päihteiden käyttö koulukiusaaminen äkillinen sairastuminen, loukkaantuminen, onnettomuus tai myrkytys onnettomuus koulumatkalla asetilanne tai pommiuhka tulipalo Kriisitilanteissa avun tarve on itsestäänselvyys ja apua tulee antaa ja hakea automaattisesti. Koulun kriisityöryhmä kokoontuu heti kriisin sattuessa tekemään toimintasuunnitelmaa sekä ottaa tarvittaessa yhteyttä kunnan kriisiryhmään. Lukion kriisiryhmän kokoonpano: rehtori kouluterveydenhoitaja koulukuraattori opinto-ohjaaja ryhmänohjaaja / muu opettaja

9 Rehtori on keskushenkilö, jolle informaatio tapahtuneesta annetaan ja joka antaa tietoa tarvittaessa edelleen esim. lehdistölle. Rehtori ilmoittaa koulussa tapahtuneesta onnettomuudesta kotiin. Kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta perheelle ilmoittaa sairaala, poliisi tai pappi tilanteen mukaan. Opettajat ovat tietoisia koulun kriisiryhmästä ja menettelytavoista. Hyvä yhteistyö on tärkeätä koulua koskettavissa kriisitilanteissa. Yksittäistä poukkoilua ei saa esiintyä, ja perheen tunteet, tavat ja toiveet on aina otettava ensisijaisesti huomioon. Mikäli rehtori on estynyt hoitamaan tehtäväänsä, apulaisrehtori toimii hänen sijassaan. Jos sekä rehtori että apulaisrehtori ovat estyneitä hoitamaan tehtäväänsä, sijaisena toimii perusopetuksen rehtori-koulutoimenjohtaja. Opettajat perehdytetään tämän suunnitelman sisältöön opettajakunnan kokouksissa. Ryhmänohjaaja huolehtii tiedottamisesta opiskelijoille lukuvuoden ensimmäisen koulupäivän lisäksi ryhmänohjaustuokioissa. Vanhemmille kerrotaan suunnitelmasta vanhempainilloissa ja sähköisen viestintäjärjestelmän tiedotteilla. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa päivitetään vähintään neljän vuoden välein. Lukion opiskeluhuoltoryhmä seuraa sattuneita tapauksia ja laatii lukuvuosittain yhteenvedon tapahtumista. Simon koulun luokkien 7-9 ja Simon lukion pelastussuunnitelmassa on kuvattu oppilaitosten turvallisuusorganisaatio: Laitoksen johto: rehtori-koulutoimenjohtaja Suojelujohtaja: rehtori-koulutoimenjohtaja Apulaissuojelujohtaja: lukion rehtori Suojeluvalvoja: kouluisäntä Pelastuslaitoksen yhteyshenkilö: Lapin pelastuslaitoksen Simon toimipisteen palotarkastaja Poliisin yhteyshenkilö: koulupoliisi Pelastussuunnitelmaan on kirjattu yleisohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä ohjeet seuraavien vaarojen ja tilanteiden varalta: onnettomuus tai sairauskohtaus, tulipalo, kaasuvaara, säteilyvaara ja uhkatilanne. Lisäksi pelastussuunnitelmasta löytyvät suojelujohtajan ja suojeluvalvojan tehtävät normaalioloissa ja poikkeustilanteissa. Lähin esimies perehdyttää uudet työntekijät pelastussuunnitelmaan ensimmäisen työviikon aikana. Kaikille työntekijöille järjestetään poistumisharjoitus kerran vuodessa, samoin alkusammutuskoulutus. Koko oppilaitoksen opiskelijoiden poistumisharjoitus järjestetään myös kerran vuodessa. Poistumisharjoituksen yhteydessä käydään läpi erilaisiin uhka- ja vaaratilanteisiin liittyviä toimintamalleja. Pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain sekä silloin, kun kiinteistössä on tapahtunut olennaisia turvallisuuteen vaikuttavia muutoksia. 2.3.4. Yksilökohtainen opiskelijahuolto Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen opiskeluhuolto. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi kootaan asiantuntijaryhmä. Ryhmän koollekutsujana toimii opintoohjaaja. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa

10 suostumuksella. Asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö kirjaa ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan yksittäisen opiskelijan: 1) nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot 2) asian aihe ja vireillepanija 3) opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet 4) tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot 5) toteutetut toimenpiteet 6) kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Lomake, johon opiskeluhuoltokertomus kirjataan, on opetussuunnitelman liitteenä. Opiskeluhuoltokertomuksia säilytetään oppilaitoksen arkistossa tätä tarkoitusta varten varatussa kansiossa niin kauan, kun hän on kirjoilla oppilaitoksessa. Rekisterin vastuuhenkilönä toimii koulusihteeri, joka määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet rekisteriin tallennettaviin tietoihin. Rekisteriin sisältyviä tietoja ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin kyseisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen ja toteuttamiseen, ellei laissa muuta säädetä. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraava työpäivänä. Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on järjestettävä tarvittaessa myös opiskelijan huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella. Jos oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi opiskelijan tarvitsevan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraava työpäivänä. Opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto tällaisesta yhteydenotosta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajaansa osallistumassa itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja tälle henkilölle, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja. 2.3.4.1. Simon lukiolaisten mielenterveyspalvelut Opiskelija voi itse ottaa yhteyttä Simon terveysaseman psykiatrisen sairaanhoitajaan kohdatessaan elämässään erilaisia ongelmia, joista selviämiseen hän kokee tarvitsevansa jonkun ulkopuolisen apua. Tällaisia asioita voivat olla mm. mielialojen vaihtelut, nukkumiseen liittyvät hankaluudet, ihmissuhteissa esiintyvät pulmat (kaverit, perhe, opettaja ), äkilliset kriisit, esim. vanhempien ero,

11 sairaus, kuolema, yksinäisyys, syömiseen liittyvät pulmat, itsetuhoiset ajatukset, päihdeongelma tai vaikka jännittäminen tai erilaiset pelot. Opiskelijan voi ohjata psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle kuka tahansa koulun työntekijä tai psykiatrisen sairaanhoitajan voi kutsua kouluterveydenhoitajan vastaanotolle tapaamaan opiskelijaa. Tällaisessa keskustelussa voi tarpeen ja tilanteen mukaan olla mukana myös joku opettajista, vanhempi, kuraattori tai ystävä. Tarvittaessa opiskelijalle järjestetään muita täydentäviä palveluita, kuten psykiatrin, sosiaalityöntekijän tai kenen tahansa muun ammattihenkilön apua, josta opiskelijan tilanteessa voi olla hyötyä ja apua. 2.3.4.2. Simon lukiolaisten opiskelijaterveydenhuolto Simon kunnan koulukeskuksessa on terveydenhoitajan vastaanotto ilman ajanvarausta kolmena aamuna viikossa. Terveydenhoitaja on tavoitettavissa myös muuna aikana puhelimitse tai sähköisen viestintäjärjestelmän kautta. Lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat käyvät kaikki terveydenhoitajan suorittamassa terveystarkastuksessa. Lukion toisen vuosikurssin tytöillä on lääkärintarkastus ja pojat käyvät kutsuntatarkastuksessa. Lukion kolmannen vuosikurssin opiskelijoilla on vielä terveydenhoitajan luona lyhyt terveystapaaminen. Terveystarkastuksissa käytetään apuna haastattelukaavakkeita, audit-kyselyä ja mielialakyselyä. Ehkäisyasioista keskustellaan ja ehkäisy hoidetaan tarvittaessa kuntoon. Ravintoasioihin, ylipainoon, liikuntaan, riittävään lepoon, tupakointiin ja päihteiden käyttöön sekä mielialaan kiinnitetään huomiota. Lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat osallistuvat kolmen vuoden välein valtakunnalliseen Stakesin järjestämään kouluterveyskyselyyn. 2.3.4.3. Simon lukiolaisten hammashoitopalvelut Hammashoitolan palvelut ovat ilmaisia alle 18-vuotiaille lukiolaisille ja tästä syystä lukiolaiset kutsutaan tarkastuksiin viimeistään ennen kuin he täyttävät 18 vuotta. Simolaiset ovat yksilöllisessä kutsuntatiheydessä tarkastuksiin. Opiskelija voi myös itse varata itsellensä ajan hammashoitolaan. Meri-Lapin alueella suositaan käytäntöä, että kaikki hoidattavat hampaansa omassa kotikunnassaan, joten Kuivaniemeltä tulevat opiskelijat kuuluvat Iin kunnan hammashoidon piiriin. 2.3.4.4. Koulukuraattorin palvelut Kuraattorityön tavoitteena on oppilaiden ja opiskelijoiden psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen, ongelmien ennaltaehkäiseminen sekä koulunkäyntiin liittyvien toimintaedellytysten turvaaminen. Koulukuraattori tekee yksilö-, ryhmä- ja kouluyhteisötason työtä tukea antavien keskustelujen, ryhmä- ja verkostotyömenetelmien sekä konsultaation ja työnohjauksellisten keskustelujen avulla. Koulukuraattorin työ on erityisesti oppilaan ja perheiden tukemista, vuorovaikutusta ja yhteistyötä vanhempien ja kodin, sekä opettajien ja muiden oppilaan sosiaaliseen verkostoon kuuluvien tahojen kanssa. Koulukuraattori pyrkii turvaamaan oppilaan onnistuneen koulupolun työskentelemällä mahdollisuuksiensa mukaan koulunkäynnin nivelvaiheissa. Luokkakohtaisten tapaamisten lisäksi yksittäiset oppilaat ohjautuvat koulukuraattorin luokse monista eri syistä. Näitä ovat mm. poissaolot tai koulunkäynnin laiminlyönti, keskittymisvaikeudet ja motivaatio-ongelmat. Sosiaalisiin suhteisiin liittyviä syitä ovat mm. kiusaamistilanteet ja kaverisuhdeongelmat. Tunne-elämän vaikeuksista yleisiä ovat oppilaiden pelot, alakuloisuus, arkuus ja jännittäminen sekä opiskelupaineet. Perheeseen liittyviä tulosyitä ovat mm. perherakenteen muutokset. Myös erilaiset akuutit kriisit voivat olla syynä koulukuraattorille ohjautumiselle. Asiakastyössä ensimmäisenä tehtävänä on kartoittaa suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti oppilaan tilanne ja tuen tarve oppilaan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen yhteistyössä oppilaan, perheen ja opettajan kanssa, sekä koota tarvittaessa oppilaan ympärille tämän tarvitsema

12 tukiverkosto. Kartoituksen laajuus vaihtelee oppilaan tilanteen mukaan. Jatkotoimia voivat olla koulukuraattorin ohjaus- ja tukikeskustelut tai ohjaaminen koulun omien (esim. kouluterveydenhuolto) tai koulun ulkopuolisten tukitoimien luokse. Keskusteluissa koulukuraattorin kanssa oppilaat tulevat kuulluiksi. Oppilailla on mahdollisuus puhua itselleen tärkeistä asioista sekä käsitellä tunteitaan ja ajatuksiaan rauhassa aikuisen kanssa. Koulukuraattorin kanssa työskentely ja asiointi on luottamuksellista, eikä asioista mene tietoa ulkopuolisille tahoille, ellei asiasta erikseen sovita. 2.3.5. Opiskeluhuollon seuranta, arviointi ja valvonta Simon kunta arvioi opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta yhteistyössä kunnan opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa sekä osallistuu ulkopuoliseen opiskeluhuoltoa koskevaan arviointiin. Arvioinnin keskeiset tulokset julkistetaan. Edellä mainitut toimijat vastaavat myös opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. Opiskeluhuoltosuunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. 2.4. Opiskelun erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Simon lukiossa on mahdollista saada tarvittaessa tukiopetusta, jolloin opiskelijaa voidaan tukea hänelle vaikeissa opinnoissa. Oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tehdään LUKI-seulonta heti syksyllä. Seulonnan tekee opinto-ohjaaja. Seulonnan perusteella ohjataan tarvittaessa erityisopettajalle suorittamaan tarkempi testi viimeistään kevätlukukauden alussa. Yksilötestin tulosten perusteella voidaan tehdä suunnitelma yksilöllisten tukitoimien toteuttamisesta ja suositukset mahdollisista tukitoimista (esimerkiksi äänikirjat, tietokone, lisäaika kokeessa) otetaan heti käyttöön. Oppimistilanteet ja kokeet järjestetään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Testin tulosten perusteella haetaan opiskelijalle ylioppilaskirjoituksiin poikkeusjärjestelyitä viimeistään toisen opiskeluvuoden aikana, koska erityisjärjestelyjä on haettava kirjallisesti viimeistään silloin, kun kokelas ilmoittautuu tutkintoon. Anomukseen on liitettävä erityisopettajan lausunnon lisäksi ylioppilastutkintolautakunnan edellyttämä erikoislääkärin lausunto. Opiskelun erityiseen tukeen kuuluvat myös tiheämmät tapaamiset opinto-ohjaajan kanssa opiskelun tukemiseksi ja tehtyjen suunnitelmien seuraamiseksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Mahdollisuuksia saada näissä tapauksissa erityistä tukea opiskeluun on käsitelty Simon lukion osalta tarkemmin kohdassa 4.3. opiskelijahuolto. Opiskelija voi saada tukea opiskelijahuoltoryhmältä tai joltakin ryhmään kuuluvalta henkilöltä suoraan (rehtori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja, kouluterveydenhoitaja, kuraattori tai mielenterveyshoitaja). Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja asetuksessa ja Simon lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. 2.5. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

13 Simon lukiossa ei tällä hetkellä ole osion Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2003) kohdan 4.5 tarkoittamia kieli- ja kulttuuriryhmiä. Mikäli tällaisen opetuksen tarvetta ilmenee, paikallista opetussuunnitelmaa täydennetään vaatimusten mukaiseksi. 3. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja opetusta eheyttäviä painotuksia. Aihekokonaisuuksien kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista. Sekä aihekokonaisuuksien tavoitteet että sisällöt on kirjattu kunkin oppiaineen tavoitteisiin ja sisältöihin, niihin yhteyksiin, joihin ne luontevasti kuuluvat. Aihekokonaisuudet tulevat esille myös koulun eri tapahtumissa esim. juhlissa, päivänavauksissa, teemapäivissä ja leirikouluissa. Liitteestä 1 löytyy aihekokonaisuuksien toteutuminen oppiaineittain ja kursseittain. 4. Simon lukion kieliohjelma Pakolliset Syventävät Koulukoht. syv. ja soveltavat kurssit kurssit kurssit A-kieli: englanti 6 2 4 B1-kieli: ruotsi 5 2 3,5-4 B2-kieli: ranska - 6 - B2-kieli: saksa - 7 - B3-kieli: ranska - 8 - B3-kieli: saksa - 8 1

14 5. Simon lukion tuntijako Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävät valtakunnalliset kurssit Koulukohtaiset syventävät tai soveltavat kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 6 Kielet perusopetuksen vlk. 1-6 alkava kieli (A- kieli), englanti perusopetuksen vlk. 7-9 alkava kieli (B- kieli), ruotsi 6 2 4 5 2 3,5-4 muut kielet (ranska, saksa) 17 1 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 3 pitkä oppimäärä 10 3 3,5 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 3 1,5 Maantiede 2 2 0,5 Fysiikka 1 7 1 Kemia 1 4 0,5 Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 2 0,5 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 1,5 Historia 4 2 1,5 Yhteiskuntaoppi 2 2 1 Taito- ja taideaineet 5 Liikunta 2 3 4 Musiikki 1-2 3 3 Kuvataide 1-2 3 1 Terveystieto 1 2 0,5 Opinto-ohjaus 1 1 1 Tietotekniikka 3 Kansainväliset kurssit 1-3 Pakolliset kurssit 47-51 Syventävät kurssit vähintään 10 Koulukohtaiset syventävät tai soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75

15 6. Simon lukion tietostrategia Tiedon hankintamenetelmät ja -välineet Simon lukion perustiedonhankintaväline on oppikirja. Oppikirja takaa kaikille opiskelijoille yhtäläiset mahdollisuudet yleissivistävän perustiedon hankintaan. Valtakunnalliset ja paikalliset viestimet, sanomalehdet, televisio ja radio, antavat ajankohtaista lisäinformaatiota. Myös Simon kunnankirjastoa käytetään tiedonhankintaan. Kirjastohenkilökunnan asiantuntemusta voidaan käyttää apuna opastettaessa tiedonhakua sekä tiedon luotettavuuden arviointia. Kouluyhteisössä kaikilla on mahdollisuus tutustua tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opiskelussaan. Opiskelijoille tarjotaan tietojenkäsittelykursseja, joiden päätteeksi heidän on mahdollista suorittaa kansalaisen @-kortti ja/tai tietokoneen käyttäjän A-kortti. Lisäksi tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen perehdytään eri oppiaineiden kursseilla. Sekä opiskelijoiden että opettajien käytössä olevat laitteistot pyritään pitämään ajanmukaisina ja uusien laitteiden käyttöön annetaan tarvittavaa ohjausta. Tiedon luotettavuuden arviointi Oppilaita ohjataan kriittiseen medialukutaitoon, joka on nykykansalaiselle välttämätön taito tietotulvan suodattamiseksi. Kaikissa oppiaineissa on kiinnitettävä huomiota eri viestimistä tulvivan tiedon prosessointiin ja ymmärtämiseen. Relevantin tiedon hankkiminen edellyttää myös tiedon tuottajien luotettavuuden arviointia. Tiedon soveltaminen Nykyisestä valtavasta informaation määrästä joutuu kukin jäsentämään itselleen tarpeellisen, tavoitteiden mukaisen ja hyödynnettävissä olevan tiedon. Tallentamisen ja toistamisen sijasta oppilas tarvitsee lukiossa syvällistä tiedon käsittelyn ohjausta, että hän pystyy ymmärtämään, analysoimaan, valikoimaan sekä soveltamaan informaatiota kriittisesti. Tärkeää on myös, että oppilas pystyy arvioimaan mihin ja miten hän voi käyttää tietoa. Erilaisten sovellusten malleja tulee voida harjoitella eri oppiaineissa soveltuvin osin (esim. kommunikaatio-, vuorovaikutus- ja julkaisutaidot, tiedonvälityskanavien mahdollisuudet ja käyttö sekä vaikuttamisen muut keinot). Opiskelijoille painotetaan, että plagiointi internetistä tai muista viestimistä on ehdottomasti kiellettyä ja että tällaisia tuotoksia ei hyväksytä. Rehtori voi antaa plagioinnista kirjallisen varoituksen. Tietostrategian toimeenpanosuunnitelma ja toteutumisen arviointi Työyhteisö laatii vuosittain strategian toteuttamissuunnitelman. Riittävä taloudellinen resurssi turvaa valitun painopistealueen toteutumisen (koulutus, asiantuntijapalkkiot, laitteistohankinnat ja laitteiden monipuolinen käytönohjaus). Opettajien jatkuvalla täydennyskoulutuksella varmistetaan ammattitaidon ylläpito. Tehokas resurssien käyttö vaatii riittävän teknisen ja pedagogisen tuen. Arvioinnissa tarkastellaan strategian ajanmukaisuutta ja suunnitellaan hankkeen jatkotoimenpiteet. Tarvittaessa tehdään strategiaan korjauksia. 7. Opiskelijan oppimisen arviointi 7.1. Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten.

16 Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antamista on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 7.2. Kurssisuorituksen arviointi Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Opettaja voi sisällyttää tarvittaessa kurssisuorituksen arviointiin myös opiskelijan oman itsearvioinnin. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Simon lukiossa alle täysi-ikäiseltä edellytetään huoltajan allekirjoitusta lähinnä sellaisiin tiedotteisiin, jotka liittyvät opintojen seurantaan ja niiden edistymiseen, esimerkkinä tästä jaksotodistus. Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Toisen kotimaisen kielen B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja vieraiden kielten A-oppimäärän syventävän kurssin 8 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4 10, kuten muutkin opetussuunnitelmien perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4 10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen suoritus ja muut kurssin aikaiset näytöt arvioidaan asianomaisen kielen ja oppimäärän puhumiselle opetussuunnitelman perusteissa asetettuja tavoitteita vasten. Kurssin arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut kurssin suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen. Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen

17 Opiskelijan kurssiarvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista puolestaan päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. Arviointiperusteista tiedottamisen tehtävä on parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoida opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Opinnoissa eteneminen Opiskelijan opintojen etenemistä seurataan. Ryhmänohjaajalla ja aineenopettajalla on velvollisuus seurata opiskelijan opinnoissa etenemistä ja tilanteen vaatiessa tiedottaa asiasta opinto-ohjaajaa. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää uusia hylättyä kurssia kaksi kertaa. Ilmoittautuminen ja kokeeseen saapumatta jättäminen katsotaan yhdeksi yrityskerraksi. Jos opiskelija ei saa suoritettua kurssia hyväksyttävästi kahden uusintayrityksen jälkeen, hänen täytyy suorittaa kurssi kokonaisuudessaan uudestaan. Opiskelijalla on myös mahdollisuus yrittää korottaa hyväksyttyä arvosanaa kerran. Korotuskokeita järjestetään lukuvuoden aikana kaksi: ensimmäinen elokuussa ja toinen tammikuussa. Samalla kertaa voi osallistua korkeintaan kahteen kokeeseen. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi. Ilmoittautuminen ja kokeeseen saapumatta jättäminen katsotaan yrityskerraksi. Osaamisen tunnustaminen Sen lisäksi, mitä lukiolaissa on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella ja muutoin hankitun osaamisen tunnustamisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Opiskelijan tulee hakea muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen tunnustamista. Opiskelijan tulee esittää selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. Muutoin hankitun osaamisen arvioinnissa menetellään, kuten opetussuunnitelman perusteissa ja opetussuunnitelmassa on kurssien ja oppimäärän arvioinnista määrätty. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko 1 5 lukioasteikko asteikko 1 3 1 (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa