Hyperloop pohjoismainen testirata Saloon ja tunneli Tukholmaan

Samankaltaiset tiedostot
Hyperloop Uusi 5. liikennemuoto

Hyperloop 5. liikennemuoto

Hyperloop Case Salo. Kaupunginarkkitehti Jarmo Heimo.

Hyperloop Case Salo. Kaupunginarkkitehti Jarmo Heimo.

Hyperloop ja Salo. Tilannekatsaus Tekes-hankkeen jälkeen. Anita Silanterä, Jarmo Heimo, Peter Nisula.

Hyperloop Proof of Operations Facility, tekninen raportti

Helsinki-Turku nopea junayhteys

Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä. Maarakennuspäivä Aleksi Randell

Yhdistää puoli Suomea

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ

Linjaukset suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

FinEst Link -projekti

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Tulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Etelä Suomen näkökulmasta

TEN-T verkkojen kehittäminen. Juhani Tervala, , Kymenlaakson maakuntavaltuusto

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

ALUEELLINEN VETOVOIMA

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä

Turun kävelevä kampus. Timo Hintsanen, kaupunkisuunnittelujohtaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Suora. Nopea ... Edullisempi metro? RAIDEYHTEYS

Digitalisaatio liikenteessä

Älykäs lipunmyyntiratkaisu älykästä tulevaisuutta varten YRITYS

Helsinki-Turku nopea junayhteys

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/

Fiksu kaupunki Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Kaupunkisuunnittelun seminaari Matti Karhula

Tampereen kaupunkiseudun näkemys liikenneverkkojen kehittämiseen

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

Raideliikenteen kilpailu edistyy ja hankeyhtiöt käyntiin

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6.

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä

Uuteen Saloon sopiva taloudellinen ja kevyt liikenne- ja kuljetusjärjestelmä

Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi

Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta?

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari Kouvolassa

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. laatiminen. Hanna Perälä

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

Elisa Oyj Prior Konsultointi Oy

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Liikenneväylät kuluttavat

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja

Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet Jukka Talvi

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Projektin nimi HEA. Humppila ECO Airport and Logistics Centre

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Asemakeskus - Kansi - Monitoimiareena

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

LISÄRAKENTAMISESSA ONNISTUMINEN Tuomas Johansson

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi

SORVAAJANKATU 15, HELSINKI

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja Ville Helminen

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Tilannekatsaus A-Kruunu Oy:n toimintaan. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto

Hannu Pesonen Strafica Oy

Vaalimaan työpaikkakeskittymän joukkoliikenteen järjestäminen. Esitys kunnille (Kotka, Hamina & Virolahti) Cursor Oy

Biotalouden sijoitusrahasto Uutta businesta ympäristöystävällisesti Risto Huhta-Koivisto

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja III: Nurmijärven vetovoima ja kilpailukyky. Rajamäen yläaste ja lukio 13.2.

Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+

Rail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille. Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Tulosten esittely

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen

Transkriptio:

Hyperloop pohjoismainen testirata Saloon ja tunneli Tukholmaan

MIKÄ ON HYPERLOOP?

Hyperloopin toimintaperiaate 2.Sukkula laitetaan putkeen, joissa on täysin kontrolloitu liikkumisympäristö. 1.Rakennetaan sukkula, jossa voi kuljettaa sekä rahtia että matkustajia 4.Putkesta poistetaan lähes kaikki ilma, jolloin ilmanvastus vähenee, mikä mahdollistaa hyvin suuren nopeuden vähällä energialla. 3.Sukkula leijuu passiivisen magneettikentän varassa ilman kitkaa.

Hyperloopin toimintaperiaate 2.Sukkula laitetaan putkeen, joissa on täysin kontrolloitu liikkumisympäristö. 1.Rakennetaan sukkula, jossa voi kuljettaa sekä rahtia että matkustajia 4.Putkesta poistetaan lähes kaikki ilma, jolloin ilmanvastus vähenee, mikä mahdollistaa hyvin suuren nopeuden vähällä energialla. 3.Sukkula leijuu passiivisen magneettikentän varassa ilman kitkaa.

Hyperloopin toimintaperiaate 2.Sukkula laitetaan putkeen, joissa on täysin kontrolloitu liikkumisympäristö. 1.Rakennetaan sukkula, jossa voi kuljettaa sekä rahtia että matkustajia 4.Putkesta poistetaan lähes kaikki ilma, jolloin ilmanvastus vähenee, mikä mahdollistaa hyvin suuren nopeuden vähällä energialla. 3.Sukkula leijuu passiivisen magneettikentän varassa ilman kitkaa.

Hyperloopin toimintaperiaate 2.Sukkula laitetaan putkeen, joissa on täysin kontrolloitu liikkumisympäristö. 1.Rakennetaan sukkula, jossa voi kuljettaa sekä rahtia että matkustajia 4.Putkesta poistetaan lähes kaikki ilma, jolloin ilmanvastus vähenee, mikä mahdollistaa hyvin suuren nopeuden vähällä energialla. 3.Sukkula leijuu passiivisen magneettikentän varassa ilman kitkaa.

Hyperloop on nopea alueellisen liikenteen ja kuljetusten järjestelmä

Hyviä ominaisuuksia Suojassa putken sisällä Suuri nopeus (< 1200 km/t, lähes tyhjiö) Pieni energiatarve (Passiivinen magneetti peti, sähkö) Suuri kapasiteetti (20-90 hengen sukkula maks. 10 s välein) Tavarakuljetus (merikonttimitoitus mahdollista) Pieni liittymisväli (mahdollista 20-30 km välein) Äänetön, saasteeton, vähän energiaa kuluttava Suuri matkustajamukavuus Korkeat turvallisuusvaatimukset

MIKSI SALO ON KIINNOSTUNUT HYPERLOOPISTA?

Vaikka Salon sijainti on hyvä, sen heikkoutena on SAAVUTETTAVUUS Turku 55 km, n. 40 min by car Helsinki 115 km, Yli tunti

Varsinais-Suomi ja pääkaupunkiseutu eivät ole yhtä työssäkäyntialuetta -

Pitkä on matka-aika myös Suomesta Tukholmaan

Parannuksia suunnitteilla: TUNNIN JUNA Turku-Salo-Helsinki

Mitä, jos Tukholman ja Helsingin välillä olisi käytettävissä Hyperloop?

Esiselvitys Hyperloop yhteydestä välillä Tukholma Helsinki MITÄ MAKSAA? KPMG ja Ramboll 2016

Esiselvitys Hyperloop yhteydestä välillä Tukholma Helsinki TUOTOT? KPMG ja Ramboll 2016

POHJOISMAINEN HYPERLOOP -TESTIRATA JA KEHITTÄMISKESKUS SALOON

Kehitystyön kolme vaihetta: 1. Teknologian Testaus Hyperloop One -yhtiö Nevadan autiomaassa. Valmis vuoden 2017 alussa 2. Toiminnan Testaus 3-4 paikassa eri puolilla maapalloa 2017-20 3. Rakentaminen ja palvelun Käynnistäminen markkinaehtoisesti 2020-

MIKSI SUOMI KIINNOSTAA HYPERLOOP ONE - YHTIÖTÄ? Yhteiskunnallinen vakaus Maailman tiukimmat turvallisuusvaatimukset Vahva immateriaalisten oikeuksien suoja Myönteinen ilmapiiri uusille teknisille järjestelmille

Salon vahvuudet: Osaava insinöörityövoima, Nokia/MS tausta Hyvä sijainti Viihtyisä asuinympäristö, rehevä luonto Edullinen hintataso, hyvät palvelut Runsaasti modernia laboratorio- ja tuotantotilaa Hyvä kaavallinen valmius kasvuun

Salon historia = Suomen ICT-teknologian ja -tuotannon historiaa Potentiaali edelleen olemassa Radiotekniikan kehittäminen ja tuotanto 1920- ja 30-luvuilla TV-tekniikan kehittäminen ja tuotanto 1950-70-luvuilla (Salora) Matkapuhelintekniikan kehittäminen ja tuotanto 1980-2010-luvuilla (Mobira, Nokia, Microsoft)

TILAT - KAMPA KIILA CENTRO MERIKAARI DATA CENTER (EI TODELLINEN SIJAINTI) ASEMA-ALUE TOIMISTOTILAA: - KAMPA - KIILA - CENTRO TUOTANTOTILAA: - MERIKAARI DATA KESKUS: - TIER 4 (4 others in area) ASEMA-ALUE: - HANSA

Pohjoismainen Hyperloop-testikeskus (Nordic Proof of Operations Facility (POF) TESTIRATA 10-15 km, yksi putki, yksi painelukko 50 km, yksi putki, kaksi asemaa Kaksi putkea, useita sukkuloita (1. vaihe) (2. vaihe) (3. vaihe) FUTURE MOBILITY INSTITUTE Tutkimus- ja kehityskeskus, joka keskittyy kokonaisvaltaisesti liikkumisen tulevaisuuteen Hyperloop-kehitys

SALO-TURKU HYPERLOOP- TESTIRATA 2016-17 YHTEINEN TAHDON- ILMAUS (LETTER OF INTENT) Salon ja Hyperloop One yhtiön välillä, kesäkuu 2016 ESISELVIYS välillä Tukholma- Helsinki, heinäkuu 2016 (KPMG ja Ramboll) VALTAKUN- NALLINEN TAUSTARYHMÄ (LVM) Marraskuu 2016 ESISELVITYS TESTIRADASTA välillä Salo-Turku, Salo/ TEKES, käynnissä SUOMEN TUKI Salon testiradan puolesta EU:lle alkuvuosi 2017

Salon pohjoismaisen hyperloop -testiradan taloudellinen esiselvitys Volterra Partners, January 2017 Tärkeimmät paikalliset hyödyt: Kokonaisinvestointi testirataan viiden vuoden aikana 3 miljardia. Investoinnit pääosin yksityisiltä sijoittajilta ja yhteisöiltä POF odotetaan työllistävän parhaimmillaan 600 henkilöä ja luovan jopa 890 muuta työpaikkaa, jotka lisäävät paikallista kysyntää arviolta 32,6 M/vuosi. Verotulojen kasvu 14,3M/vuosi (kunnallisvero-osuus tästä ehkä noin 7 M/vuosi) Rakennusaikainen työvoimatarve korkeimmillaan 2000 henkeä. Viiden vuoden aikana rakentamisen ennakoidaan synnyttävän erilaisia verotuloja 620M 760M

Esiselvitys Pohjoismaisen Hyperloop Testiradan rakentamisen teknisistä edellytyksistä Salossa Ramboll Finland oy 2017

Tutkitut järjestelmän osat

Tutkitut käytäväratkaisut Vaihtoehto A: Haetaan ideaalinen käytävä, jossa on mahdollista saavuttaa huippunopeus (300 m/s) Vaihtoehto B: Haetaan käytävä, jossa ideaalinopeus säilyy, mutta rata sijaitsee pääosin maan alla, jolloin voidaan välttää useimmat haitalliset ympäristövaikutukset Vaihtoehto C: Sijoitetaan rata johonkin olemassa olevaan liikennekäytävään (rata/moottoritie), jolloin toteutus helpottuu ja aikataulu minimoituu, ja luovutaan ideaalinopeudesta.

Tutkittu käytävä välillä Turku- Helsinki, vaihtoehdot A ja B

Tutkittu käytävä välillä Turku- Helsinki, vaihtoehto C

Läntinen haara (Salo-Hajala) Vaihtoehto 1 seuraa lyhyen matkaa nykyistä ratalinjaa, mutta siirtyy sitten sujuvammalle linjaukselle kohti päälinjaa. + suuremmat nopeudet + lyhyempi putki - Aikaa vievä toteutus Vaihtoehto 2 seuraa nykyistä ratalinjaa Hajalaan, ja siirtyy sitten sujuvammalle linjaukselle kohti päälinjaa. - Hitaammat nopeudet - Pidempi putki + Lyhyempi rakentamisaika

Sivuradan pituusleikkaus (Salo-Hajala)

Esimerkkitaulukko Päälinjavaihtoehdon A ja sivulinjan 1 teknisistä muuttujista

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vahvistaa voimakkaasti Pohjoista Kehityskäytävää (sijoitustoiminta, innovaatiokehitys, kilpailukyky kasvaa)

Seudulliset ja alueelliset vaikutukset Mullistaa kansallisen liikennejärjestelmän ja lisää Etelä- Suomen kaupunkiseutujen vetovoimaa ja kilpailukykyä. Etelä-Suomesta yhtenäinen työssäkäynti- ja talousalue. Nopeat yhteydet Ruotsiin, Viroon ja ehkä Venäjälle laajentavat talousaluetta. Turun ja Salon kehitysmahdollisuudet ja saavutettavuus paranevat merkittävästi sekä pääkaupunkiseudun suuntaan että kansainvälisesti. Helsinki-Vantaan lentokentän asema voimistuu.

Alustavat ympäristövaikutukset, Vaihtoehto A: Luonto, maisema, pohjavedet, rakennettu ympäristö

Alustavat ympäristövaikutukset, Vaihtoehto B: pohjavedet, kalliot

Kustannusarvio Arvio rakennusteknisistä töistä välillä Turku-Helsinki (sillat, tunnelit, kaivuut ja pengerrykset. Ei sisällä Hyperloopteknologiaa, maanhankintaa, suunnittelua, rahoitusta eikä käyttökuluja): Vaihtoehto A (maanpäällinen): 1,5 Miljardia Vaihtoehto B (maanalainen): 3,3 Miljardia

Vaihtoehtojen vertailu

Alustava suunnitteluja toteutusaikataulu

Seuraavat askeleet: 1. Saloon yksityinen kehitysyhtiö, joka käynnistää Testiradan suunnittelun 2. Ydinhenkilöstön palkkaus yhtiöön (4-5 henkeä -> 250 henkeä -> 600 henke) 3. Rahoitus testiradan yksityiskohtaiseen suunnitteluun (Hyperloop panostaa 10 M, toinen puoli mahdollisesti EU-rahoituksena). Suunnittelun käynnistäminen. 4. FMI:n tutkimusyhteistyön käynnistäminen

Kiitos! Jarmo Heimo Salon kaupunginarkkitehti 0447785100 Jarmo.heimo@salo.fi