Hyperloop ja Salo. Tilannekatsaus Tekes-hankkeen jälkeen. Anita Silanterä, Jarmo Heimo, Peter Nisula.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Hyperloop ja Salo. Tilannekatsaus Tekes-hankkeen jälkeen. Anita Silanterä, Jarmo Heimo, Peter Nisula."

Arttu Mattila
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Hyperloop ja Salo Tilannekatsaus Tekes-hankkeen jälkeen Anita Silanterä, Jarmo Heimo, Peter Nisula

G O P O D A U T O N O M O U S C O N T R O L P L AT F O R M PA S S I V E M A G N E T I C L E

2 Sisällys Salon tavoitteet Mitä on tehty Tekes-hanke Selvitykset Yritykset ja osaaminen Viestintää Yhteistyö Mitä on saatu selville Miten tästä eteenpäin PA S S E N G E R / C A R G O P O D A U T O N O M O U S C O N T R O L P L AT F O R M PA S S I V E M A G N E T I C L E V I TAT I O N L O W - P R E S S U R E T U B E E L E C T R O - M A G N E T I C P R O P U L S I O N

3 Salon tavoitteet Lisää työpaikkoja Saloon Sekä korkean teknologian että tuotannon osaajille Lisää yrityksiä Saloon Erityisesti ulkomaisia investointeja Kansainvälistä näkyvyyttä ja tunnettuutta Lisäksi toteutuessaan Hyperloop-rata laajentaisi merkittävästi Salon työ- ja markkina-aluetta

4 Mitä on tehty? Resursseja Tekeshankkeesta Hyperloo-testiradan toteuttamismahdollisuudet Salossa hanke Tekes-rahoitus 50 prosenttia kustannuksista, enintään euroa Hankeaika: Kustannukset maksatushakemuksessa:

5 Mitä on tehty? Selvitykset 1/2 Tukholma Helsinki reitin esiselvitys (Ramboll, 2016) Tilaajana FS Links Ab, maksajana mm. Salo, Turku, Varsinais-Suomen liitto Esittely Ruotsissa Almedalenissa kesällä 2016 ja Salossa seminaarissa Taloudellinen raportti testiradan (Proof of Operations POF) rakentamisen vaikutuksista (Volterra Partners, 2017) Arvioidut taloudelliset vaikutukset: Kokonaisinvestointi testirataan viiden vuoden aikana edellyttää 3 miljardia pääosin yksityisiltä sijoittajilta ja yhteisöiltä POF:n odotetaan työllistävän parhaimmillaan 600 henkilöä ja luovan jopa 890 muuta työpaikkaa, jotka lisäävät paikallista kysyntää arviolta 32,6 miljoonaa euroa/vuosi. Verotulojen kasvu 14,3 miljoonaa euroa/vuosi (kunnallisvero-osuus tästä ehkä noin 7 miljonaa euroa /vuosi) Rakennusaikainen työvoimatarve korkeimmillaan 2000 henkeä. Viiden vuoden aikana rakentamisen ennakoidaan synnyttävän erilaisia verotuloja 620 miljoonaa 760 miljonaa euroa

6 Mitä on tehty? Selvitykset 2/2 Tekninen raportti testiradan teknisistä ja maankäytön vaatimuksista (Ramboll, 2017) Johtopäätökset: Salo pystyy tarjoamaan kaikki tarvittavat fasiliteetit testikeskukselle. Alue soveltuu hyvin tämän kaltaiseen toimintaan sekä koulutetun työvoiman että yleisen innovatiivisuuden ansiosta. Teknisesti ylitsepääsemättömiä esteitä Turun ja Helsingin välisen Hyperloopradan ja Salon testiradan rakentamiselle ei ole. Olemassa olevien liikenneväylien tie- ja rata-alueita ei voida suoraan hyödyntää Hyperloopin linjausten suunnittelussa nykyisen lainsäädännön puitteissa. Hyperloopin nopeusvaatimusten täyttäminen on vaikeaa liikennekäytävien geometrian vuoksi. Maanpäällisissä ja -alaisissa vaihtoehdoissa on lupaprosesseihin, rakennusaikaan, kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin liittyviä etuja ja haittoja.

7 Mitä on tehty? Yritykset ja osaaminen Selvitykset tarvittavasta osaamisesta: Yhteiset työpajat Hyperloop-yrityksen ja alueen osaajien kanssa Koonnit alueen yrityksistä ja niiden osaamisesta Keskustelut yritysten ja korkeakoulujen kanssa, mukana toisinaan myös Hyperloop-yritys (esim. Aalto-yliopisto) Hyperloopin tarvitsema teknologiaosaaminen on osittain samaa, jota tarvitaan muissakin tulevaisuuden liikkumismuodoissa ja kulkuneuvoissa. JOHTOPÄÄTÖS: kehitetään myös laajemmin ajoneuvoteollisuuden (liikkumisen, mobilityn) teknologiatarpeita: Future Mobility Community

8 Mitä on tehty? Viestintä ja näkyvyys Lisäksi: Haastattelut alueen lehdissä, Maininnat eri medioissa, /hyperloop Hyperloop-esittely, Stortinget, Oslo, Norja Helmikuu 2018 Hyperloop-esitelmä, Nordisk Infrastructur Konferens, Helsingborg, Ruotsi Tammikuu 2018 Hyperloop-seminaari EU-parlamentaarikoille, Bryssel, Belgia Syyskuu 2017 Hyperloop One Vision for Europe Event, Amsterdam, Alankomaat Kesäkuu 2017 Ministeri Lindströmin tapaaminen, Helsinki Kesäkuu 2017 DDay Transportation, Tekes-tilaisuus, Espoo Kesäkuu 2017 Future Mobility työpaja, Salo Toukokuu 2017 Hyperloop, Tekninen selvitys, yleisötilaisuus, kaupungintalo, Salo Toukokuu 2017 Hyperloop- esittely, Turun kaupungin kilpailukyvyn ohjausryhmä, Turku Toukokuu 2017 Hyperloop-esittely Lohjan virkamiesjohdolle, Lohja Huhtikuu 2017 Työ- ja tutustumismatka Los Angeles ja Nevada Maaliskuu 2017 Hyperloop-esittely, Perussuomalaisten eduskuntaryhmä Helmikuu 2017 Hyperloop-puheenvuoro/ Top management möte, Fastighetsbranchen, Tukholma Tammikuu 2017 Hyperloop-esitelmä, TEKES 100 lasissa!-konferenssi, Helsinki Joulukuu 2016 Hyperloop-esitelmä, Maakuntaparlamentti, Uudenmaan liitto Marraskuu 2016 Hyperloop-esitelmä, Tukes, Pikkuparlamentti, Helsinki Lokakuu 2016 Hyperloop-esittely, Ruotsin parlamentti, Tukholma Syyskuu 2016 Hyperloop-yleisötilaisuus, Salon Lukio Syyskuu 2016 Hyperloop-työpajat, Salo Syyskuu 2016 Turun kaupunginjohtajan tapaaminen, Turku Elokuu 2016 Hyperloop-esitelmä, ALKU-Festivaali, Salo Elokuu 2016 Hyperloop-esitelmä, Keskisuurten kaupunkien yleiskaavoittajatapaaminen, Hämeenlinna Elokuu 2016 Ministeri Bernerin tapaaminen, Helsinki Elokuu 2016 Hyperloop-esiselvityksen julkistamistilaisuus, Almedalen, Visby Heinäkuu 2016 Hyperloop seminaari ja lehdistötilaisuus, Otaniemi, Espoo Heinäkuu 2016 Hyperloop- esittely, Infrastruktur Konferens, Maarianhamina Kesäkuu 2016

9 Mitä on tehty? Yhteistyö Kansallinen koordinaatioryhmä LVM:n vetämä, mukana: TEM, Business Finland (Tekes ja Finpro), Salo, Turku Kokonaiskoordinaatio, viestintä, ministeriöille ja ministereille ajantasainen tieto Työryhmä Business Finland vetoinen (Finpro), mukana: TEM, Salo Viranomaisyhteistyö Teknisen raportin yhteydessä käydyt keskustelut, keskittyi lähinnä maankäyttöja lupa-asioihin Yritysyhteistyö Paikalliset keskustelut Suuryritysten kanssa käydyt keskustelut Ekosysteemin kerääminen

10 Mitä on saatu selville? Tekes-hankkeen tavoitteena oli pystyä arvioimaan testiradan toteuttamisen mahdollisuudet. Tulokset: Testirata on mahdollinen teknisesti ja sen myönteiset aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä, mutta rakentamiseen ei Suomessa vielä ole löytynyt rahoittajia. Rahoituksen pitää pääsääntöisesti olla yksityistä. Hyperloopin tarvitsemien teknologioiden tutkimukseen ja kehittämiseen (ilman testirata-investointia) on tarjolla Tekes-rahoitusta. Salosta ja alueelta löytyy osaamista, jota teknologian kehittämiseen tarvitaan. Teknologian käyttöönottamiseksi tarvitaan mittavia testejä ja regulointia, Suomelle regulointivastuun ottaminen tarkoittaisi etulyöntiasemaa ja näkyvyyttä Kokonaisprojektiin on tullut lisää vakuuttavuutta: Hyperloop One -> Virgin Hyperloop One

11 Mitä seuraavaksi? Johtopäätökset Hyperloop: Panostetaan erityisesti teknologiaa kehittävän tutkimus- ja kehittämiskeskuksen perustamiseen Kaupunki voi edelleen toimia viranomaisyhteistyön koordinaattorina, tarvittavan osaamisen kokoajana ja yritystoiminnan aloittamisen tukena T&K-keskuksen perustajana pitää olla Hyperloop-yritys Testiradan ja Tukholma-Salo-Helsinki-radan rakentumista edistetään mahdollisuuksien mukaan. Päätös rakentamisesta on kuitenkin yrityksen Future Mobility Community: Etsitään tulevaisuuden liikkumisteknologiaa kehittäviä yrityksiä ja tutkimusryhmiä ja houkutellaan heitä Saloon Mm. automaattisesti liikkuvat autot, bussit ja laivat sekä kyberturvallisuus