Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2015-00167 Astala Seija(OKM) 02.10.2015 JULKINEN Asia EU; Nuoriso; Luonnos neuvoston ja komission yhteiseksi vuoden 2015 raportiksi nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden täytäntöönpanosta (2010-2018) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Suomen kannan valmisteleminen. Neuvoston nuorisotyöryhmä käsittelee raporttiluonnosta Luxemburgin puheenjohtajakaudella syksyllä 2015. Neuvoston ja komission yhteinen raportti on tarkoitus hyväksyä koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluneuvoston kokouksessa 23.11.2015. Komission tiedonanto ja sen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat tarjoavat kattavan monialaisen tietopaketin nuorten tilanteesta Euroopassa. Luonnoksessa neuvoston ja komission yhteiseksi raportiksi arvioidaan nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden täytäntöönpanoa vuosina 2013-2015. Suomi pitää komission luonnosta hyvänä perustana komission ja neuvoston yhteiselle raportille. Suomi tukee komission näkemystä, että on löydettävä kestäviä ratkaisuja torjua nuorisotyöttömyyttä, vahvistaa sosiaalista osallisuutta ja ehkäistä väkivaltaista radikalisoitumista. Nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön tulisi olla osa laajempaa nuoria koskevaa poliittista yhteistyötä, jonka tukemiseksi voitaisiin käyttää Erasmus+ - ohjelman lisäksi muitakin EU-instrumentteja. Nuorisotoimiala voi tarjota asiantuntemustaan nuorten elinoloista, arvoista ja asenteista muiden sektoreiden käyttöön ja siten lisätä painoarvoaan EU-politiikkojen valmistelussa ja toimeenpanossa. Komission vuosille 2016-2018 ehdottamat prioriteetit - kaikkien nuorten, ja erityisesti riskialtteimpien nuorten sosiaalisen osallisuuden lisääminen, kaikkien ja etenkin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osallistumisen vahvistaminen ja kaikkien nuorten
2(8) työmarkkinoille pääsyn helpottaminen - vastaavat täysin nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön (2010-2018) päätavoitteita. Suomi tukee edelleen näitä tavoitteita, mutta pitää tärkeänä niiden täsmentämistä ja syventämistä sekä neuvoston ja komission yhteisessä raportissa että nuorisoalan valmisteilla olevassa työsuunnitelmassa (2016-2018). On tärkeä erottaa pitkän tähtäimen (2010-2018) yleiset tavoitteet ja toisaalta lyhyemmän aikavälin (2016-2018) ajankohtaiset tavoitteet. Suomi pitää tarpeellisena arvioida myös nykyisen nuorisoalan yhdeksänvuotisen yhteistyörakenteen toimivuutta ja mahdollisuuksia vastata joustavasti uusiin haasteisiin. Suomi tukee opetusministereiden maaliskuussa 2015 antaman Pariisin julistuksen toimia, joilla edistetään kaikkien nuorten osallisuutta ja osallistumista yhteiskuntaan ja painotetaan kriittiseen ajatteluun tähtäävän ja demokraattisia arvoja korostavan koulutuksen ja oppimisen ennaltaehkäisevää roolia radikalisoitumisen torjunnassa. Suomi esittää lisättäväksi prioriteetteihin nuorisotyön ja nuorisotyölliset toimenpiteet, joiden kysynnän myös komissio raportissaan toteaa kasvaneen taloudellisen kriisin myötä. Esimerkiksi nuorten maahanmuuttajien määrän lisääntyminen ja tulijoiden taustojen monimuotoistuminen luovat haasteita nuorisotyön laadun ja alan koulutuksen kehittämiselle samoin kuin nuorisotyön palvelujenkin järjestämiselle. Näiden haasteiden ratkaisemisessa eurooppalainen yhteistyö, mukaan lukien yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa, voi tuottaa huomattavaa lisäarvoa. Suomi painottaa vastavuoroisen oppimisen ja hyvien käytäntöjen vaihdon merkitystä eurooppalaisessa yhteistyössä. Suomi pitää komission ehdotusta räätälöityjen maaryhmäkohtaisten vertaisoppimismallien kehittämisestä kannatettavana. Vertaisoppimishankkeisiin osallistumisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Suomi tukee komission näkemyksiä tarpeesta tehostaa nuorisoalaa koskevan tutkimustiedon käyttöä ja jakamista nuorisoalan ulkopuolelle. Uusien käynnistettävien tutkimusten osalta Suomi pitää tärkeänä, että jäsenmailla olisi mahdollisuus vaikuttaa yhteistyössä komission kanssa tutkimusaiheiden valintaan. Komissio ehdottaa tulospainotteisemman nuorisopolitiikan kehittämistä ja mm. EU:n nuorisoindikaattorien hyödyntämistä tässä työssä. Suomi pitää komission aloitetta kiinnostavana, mutta toivoo lisätietoja komission suunnitelmista mm. indikaattorityön ja nuorisowikityökalun kehittämisen osalta. Suomi yhtyy komission näkemykseen, että jäsennelty vuoropuhelu ei ole onnistunut tavoittamaan laajempaa nuorten ryhmää ja että heidän tavoittamisekseen tulisi käyttää kevyempiä, nuorten tarpeisiin räätälöityjä osallistumiseen kannustavia välineitä.
3(8) Komission ehdotuksessa on yksityiskohtia, joiden osalta tarvitsemme vielä lisätietoja. Tällainen on esim. vapaaehtoistoiminnan kohdalla mainittu Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot ohjelma ja sen kytkeminen oppimiseen ja kansalaistoimintaan sekä rajat ylittävään vapaaehtoistoimintaan. Pääasiallinen sisältö EU tukee, koordinoi ja täydentää jäsenvaltioiden toimia SEUT-sopimuksen artiklojen 6 ja 165 mukaisesti ja toteuttamalla nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden (2010-2018) tavoitteita, joilla pyritään luomaan kaikille nuorille enemmän ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutuksessa ja työmarkkinoilla sekä edistämään kaikkien nuorten aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja solidaarisuutta. Nyt käsittelyssä olevan komission luonnosraportin tavoitteena on arvioida tavoitteiden ja prioriteettien toimeenpanoa vuosina 2013-2015. Arvio perustuu jäsenvaltioiden kansallisiin raportteihin ja EU-tasolla toteutettuihin toimenpiteisiin. Komission luonnosraportissa todetaan, että taloudellinen kriisi on vaikuttanut voimakkaasti nuoriin (15-29-vuotiaat) ja luonut uusia jakolinjoja. Toisaalta nuoret ovat paremmin koulutettuja kuin yksikään aiempi sukupolvi ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden työttömyysaste on alhaisempi kuin heikommin koulutettujen. 82 % nuorista osallistui vuonna 2014 internetissä toimiviin sosiaalisiin verkostoihin, noin puolet kuului ainakin yhteen järjestöön ja joka neljäs toimi vapaaehtoistyössä. Toisaalta 8,7 miljoonaa nuorta on vailla työtä ja 13,7 miljoonaa on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella (NEET). Lähes 27:ää miljoonaa nuorta uhkaa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen. Maahanmuuttajataustaisten nuorten työttömyys on lähes 50 prosenttia korkeampi kuin muiden nuorten. Nämä erot uhkaavat heikentää yhteiskuntarakennetta ja pitkän aikavälin kestävää talouskasvua. EU:n ja jäsenvaltioiden toiminta vuosina 2013-2015 Nuorten työllisyys ja työllistyvyys pysyivät painopisteinä vuosina 2013-2015. Vuonna 2013 otettiin käyttöön nuorisotakuu, ESR:ssä ja nuorisotyöllisyysaloitteessa on asetettu käyttöön yli 12,7 miljardia euroa nuorten aktivoimiseen ja työllistämiseen ja ESR:n varoista noin 27 miljardia euroa käytetään koulutusalan toimiin vuosina 2014-2020. EU:n turvallisuusagendan ja opetusministereiden Pariisissa maaliskuussa 2015 antaman terrorismin ja radikalisoitumisen vastaisen julistuksen jatkotoimina jäsenvaltiot ovat sitoutuneet tehostamaan toimia, joilla edistetään kaikkien nuorten osallisuutta ja osallistumista yhteiskuntaan. EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+
4(8) (2014-2020) toimilla täydennetään EU:n rahoittaman radikalisoitumisen torjunnan verkoston (RAN) työskentelyä. Erityisesti nuorisopolitiikan alalla toteutettu toiminta Nuorisoalan yhteistyössä on keskitytty nuorten sosiaaliseen osallisuuteen, nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen sekä nuorisotyöhön. Erasmus+ -ohjelman määrärahoista (14,7 miljardia euroa vuosille 2014-2020) 10 % on varattu nuorisotoimintaan. Jäsenvaltioiden toiminta Komission mukaan jäsenvaltiot harjoittavat nykyään entistä enemmän laaja-alaista nuorisopolitiikkaa, jossa keskitytään ensisijaisesti nuorten työllisyyden ja osallisuuden edistämiseen. Lähes kaikki jäsenvaltiot ovat toteuttaneet toimia koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten (NEET-nuoret) saamiseksi mukaan koulutukseen ja työelämään. Komissio toteaa kuitenkin, että nuorisotyö on kärsinyt leikkauksista kaikissa jäsenmaissa samaan aikaan kun nuorisotyöllisten toimenpiteiden kysyntä on kasvanut. Nuorisoalan yhteistyöpuitteiden hallinnointi ja täytäntöönpano vuosina 2013-2015 ja vuosien 2016-2018 prioriteetit Komission luonnosraportin mukaan eurooppalaiset puitteet ovat antaneet voimakkaan sysäyksen kansallisten nuorisoalan toimintaohjelmien laadintaan. Lähes kaikissa EUmaissa onkin puitteisiin perustuva ohjelma ja vakiintuneet mekanismit (eri alojen väliset rakenteet, ministeriöiden väliset kokoukset), joilla varmistetaan monialainen lähestymistapa nuorisopolitiikkaan. Kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioita eurooppalaiset puitteet ovat vahvistaneet kansallisen nuorisopolitiikan painopisteitä. Nuorten tilannetta Euroopan unionissa seurataan säännöllisesti 41 indikaattorin avulla. Komission mukaan jäsenvaltiot käyttävät näitä indikaattoreita, vaikkakaan ne eivät ole tuottaneet järjestelmällisiä tulospainotteisia nuorisopolitiikkoja. Komissio painottaa myös valmisteilla olevan nuorisoasioiden wikisivuston (käynnistyy 2016) sekä nuorisotakuun toimeenpanoa mittaavan indikaattorikehyksen merkitystä (ensimmäiset tiedot saataneen vuoden 2015 lopussa). Komissio toteaa, ettei jäsennelty vuoropuhelu päättäjien ja nuorten välillä ole onnistunut tavoittamaan laajempaa nuorten ryhmää. Komissio kannustaakin laajentamaan kohdeyleisöä Erasmus+ -ohjelmasta kansallisille työryhmille myönnettävien tukien avulla.
5(8) Komissio painottaa nuorisopolitiikkaa osana laajempaa EU:n toimintasuunnitelmaa ja nuorisopolitiikan toimintaa yhteistyössä muiden politiikkojen kanssa. EU:n työsuunnitelman avulla komissio ja jäsenvaltiot voivat edelleen toteuttaa ja kehittää monialaisia rakenteita ja työskentelymenetelmiä. Komissio korostaa yhteistyön merkitystä alan toimijoiden, palveluntarjoajien, oppilaitosten ja yritysten kanssa resurssien ja varojen saamiseksi käyttöön nuorten kriittisen massan saavuttamiseksi. Tärkeintä on saada toimintaa tehostettua nopeasti. Tämä edellyttää johdonmukaista poliittista ohjelmaa, jota tuetaan Erasmus+ohjelmalla, nuorisotakuulla ja laajemmalle ulottuvilla EU:n rahoitusvälineillä, kuten Euroopan sosiaalirahastolla ja nuorisotyöllisyysaloitteella. Komissio ehdottaa tulevan yhteistyön prioriteeteiksi kaikkien nuorten ja erit. riskialtteimpien nuorten, kuten NEET-nuorten ja maahanmuuttajataustaisten nuorten sosiaalisen osallisuuden lisäämistä; kaikkien ja etenkin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osallistumisen vahvistamista; kaikkien nuorten työmarkkinoille pääsyn helpottamista keskittyen erityisesti pitkäaikaistyöttömiin ja niihin, jotka ovat siirtymässä koulutuksesta työelämään. Prioriteeteilla pyritään edistämään - sosiaalista osallisuutta ja erityisesti muita heikommassa asemassa olevien nuorten täysipainoista osallistumista sosiaaliseen ja kansalaistoimintaan; - nuorisotyön, nuorisojärjestöjen ja verkostojen valmiuksia osallistaa nuoria osallistumaan, tekemään vapaaehtoistyötä ja luomaan myönteistä sosiaalista muutosta yhteisöissään; - laadukkaan nuorisotyön tunnustamista ja sen valmiuksien kehittämistä uusiin yhteiskunnallisiin, käyttäytymiseen liittyviin ja teknologisiin muutoksiin; - uusia tapoja osallistua demokraattisiin prosesseihin ja päästä mukaan poliittiseen päätöksentekoon; - kehittyviä taitovaatimuksia mm. kansalaisuuden, medialukutaidon, digitaalisen lukutaidon, kriittisen arviointikyvyn ja kulttuurienvälisen ymmärtämyksen alalla; - nuorten valmiuksia sitoutua perusoikeuksiin sekä syrjimättömyyteen ja kulttuurienväliseen ymmärtämykseen; - vapaaehtoistoimintaa, myös EU-ohjelmien, kuten eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun ja uuden Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot ohjelman kautta.
6(8) Vuosien 2013-2015 yhteistyön arvioinnin pohjalta komissio ehdottaa nuorisoalan yhteistyön tehostamiseksi seuraavia toimenpiteitä: - tietojen ja tutkimustiedon jakamista nuorisoalan ulkopuolelle - tulospainotteisemman nuorisopolitiikan kehittämistä - eri jäsenvaltioiden tarpeisiin räätälöityjen vertaisoppimismallien kehittämistä - vastavuoroisen oppimisen hyödyntämistä ja tulosten levittämistä tukevien joustavien puitteiden luomista - jäsennellyn vuoropuhelun kehittämistä osallistavampaan suuntaan EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165 art./neuvoston päätelmät, ei lainsäädäntöasia. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), laaja kokoonpano, 9.10.2015. Asia tullaan käsittelemään ennen ministerineuvostoa eduskunnan suuressa valiokunnassa ja sivistysvaliokunnassa. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Asialla ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Asialla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - 11825/15 COM(2015) 429 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot
Seija Astala, kulttuuriasiainneuvos, OKM, seija.astala@minedu.fi puh. 02953 30066 Georg Henrik Wrede, johtaja, OKM, GeorgHenrik.Wrede@minedu.fi puh. 02953 30345 7(8) EUTORI-tunnus Liitteet Viite
8(8) Asiasanat jaosto nuoriso- ja liikunta-asiat (EU 32) Hoitaa OKM Tiedoksi ALR, EUE, STM, TEM, VM, VNK