Koodausteoria, Kesä 2014

Samankaltaiset tiedostot
Koodausteoria, Kesä 2014

Koodausteoria, Kesä 2014

Koodausteoria, Kesä 2014

Koodausteoria, Kesä 2014

Koodausteoria, Kesä 2014

Koodausteoria, Kesä 2014

Vapaus. Määritelmä. Vektorijono ( v 1, v 2,..., v k ) on vapaa eli lineaarisesti riippumaton, jos seuraava ehto pätee:

Koodausteoria, Kesä 2014

Algebra I, harjoitus 5,

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Diofantoksen yhtälön ratkaisut

Ominaisarvot ja ominaisvektorit 140 / 170

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

Laajennetut Preparata-koodit

Polynomien suurin yhteinen tekijä ja kongruenssi

Ominaisvektoreiden lineaarinen riippumattomuus

Latinalaiset neliöt ja taikaneliöt

Ristitulolle saadaan toinen muistisääntö determinantin avulla. Vektoreiden v ja w ristitulo saadaan laskemalla determinantti

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO

Lukuteorian kertausta

Kuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Ortogonaalisen kannan etsiminen

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 5. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 5 () Numeeriset menetelmät / 28

Koodausteoria, Kesä 2014

Jarkko Peltomäki. Aliryhmän sentralisaattori ja normalisaattori

(d) 29 4 (mod 7) (e) ( ) 49 (mod 10) (f) (mod 9)

(0 desimaalia, 2 merkitsevää numeroa).

ei ole muita välikuntia.

Miten osoitetaan joukot samoiksi?


Ominaisarvo ja ominaisvektori

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

Koska ovat negatiiviset. Keskihajontoja ei pystytä laskemaan mutta pätee ¾.

LUKUTEORIA A. Harjoitustehtäviä, kevät (c) Osoita, että jos. niin. a c ja b c ja a b, niin. niin. (e) Osoita, että

Tehtävä 1. Arvioi mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa. Vihje: voit aloittaa kokeilemalla sopivia lukuarvoja.

ja λ 2 = 2x 1r 0 x 2 + 2x 1r 0 x 2

Lineaarikuvauksen R n R m matriisi

MS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset

Matriisilaskenta Luento 16: Matriisin ominaisarvot ja ominaisvektorit

ja jäännösluokkien joukkoa

Similaarisuus. Määritelmä. Huom.

Shorin algoritmin matematiikkaa Edvard Fagerholm

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)

a ord 13 (a)

2017 = = = = = = 26 1

TOOLS. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO TOOLS 1 / 28

Todistus. Eliminoidaan Euleideen algoritmissa jakojäännökset alhaaltaylöspäin.

7. Olemassaolo ja yksikäsitteisyys Galois n kunta GF(q) = F q, jossa on q alkiota, määriteltiin jäännösluokkarenkaaksi

Kokonaislukuoptimointi

x j x k Tällöin L j (x k ) = 0, kun k j, ja L j (x j ) = 1. Alkuperäiselle interpolaatio-ongelmalle saadaan nyt ratkaisu

Kanta ja Kannan-vaihto

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 5, Ratkaise rekursioyhtälö

7 Vapaus. 7.1 Vapauden määritelmä

Seurauksia. Seuraus. Seuraus. Jos asteen n polynomilla P on n erisuurta nollakohtaa x 1, x 2,..., x n, niin P on muotoa

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Epälineaaristen yhtälöiden ratkaisumenetelmät

LUKUTEORIA johdantoa

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa II

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa II

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

33. pohjoismainen matematiikkakilpailu 2019 Ratkaisut

{ 2v + 2h + m = 8 v + 3h + m = 7,5 2v + 3m = 7, mistä laskemmalla yhtälöt puolittain yhteen saadaan 5v + 5h + 5m = 22,5 v +

Tenttiin valmentavia harjoituksia

Näihin harjoitustehtäviin liittyvä teoria löytyy Adamsista: Ad6, Ad5, 4: 12.8, ; Ad3: 13.8,

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 8. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 8 () Numeeriset menetelmät / 35

Diskreetin satunnaismuuttujan odotusarvo, keskihajonta ja varianssi

Havainnollistuksia: Merkitään w = ( 4, 3) ja v = ( 3, 2). Tällöin. w w = ( 4) 2 + ( 3) 2 = 25 = 5. v = ( 3) = 13. v = v.

Matematiikan tukikurssi

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

2. Teoriaharjoitukset

0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,

Surjektion käsitteen avulla kuvauksia voidaan luokitella sen mukaan, kuvautuuko kaikille maalin alkioille jokin alkio vai ei.

Määritelmä 1. Olkoot V ja W lineaariavaruuksia kunnan K yli. Kuvaus L : V. Termejä: Lineaarikuvaus, Lineaarinen kuvaus.

Epälineaaristen yhtälöiden ratkaisumenetelmät

Dihedraalinen ryhmä Pro gradu Elisa Sonntag Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2013

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

[E : F ]=[E : K][K : F ].

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, HY Kurssikoe Ratkaisuehdotus. 1. (35 pistettä)

Tampere University of Technology

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

HY / Avoin yliopisto Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II, kesä 2015 Harjoitus 1 Ratkaisut palautettava viimeistään maanantaina klo

Insinöörimatematiikka D

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

802655S KETJUMURTOLUVUT OSA II CONTINUED FRACTIONS PART II

Matematiikan tukikurssi

R 1 = Q 2 R 2 + R 3,. (2.1) R l 2 = Q l 1 R l 1 + R l,

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 2

Numeeriset menetelmät

802320A LINEAARIALGEBRA OSA III

Matriisiteoria Harjoitus 1, kevät Olkoon. cos α sin α A(α) = . sin α cos α. Osoita, että A(α + β) = A(α)A(β). Mikä matriisi A(α)A( α) on?

Epäyhtälöt ovat yksi matemaatikon voimakkaimmista

Algebra I, harjoitus 8,

Transkriptio:

Koodausteoria, Kesä 2014 Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos

5.6 Alternanttikoodin dekoodaus, kun esiintyy pyyhkiytymiä ja virheitä Joissakin tilanteissa vastaanotetun sanan kirjainta ei saa tulkittua millään tavalla. Tällöin kyseessä on pyyhkiytymä (erasure). Jos pyyhkiytymää merkitään symbolilla, niin tulostusaakkostona on F q { }. Intuitiivisesti ajateltuna pyyhkiytymiä voidaan korjata enemmän kuin virheitä, sillä kyseiset kohdat tiedetään varmasti vääriksi. Seuraava lause, jonka todistus sivuutetaan, antaa rajan virheenkorjauskyvylle pyyhkiytymien esiintyessä. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 2 / 14

5.6 Alternanttikoodin dekoodaus, kun esiintyy pyyhkiytymiä ja virheitä Joissakin tilanteissa vastaanotetun sanan kirjainta ei saa tulkittua millään tavalla. Tällöin kyseessä on pyyhkiytymä (erasure). Jos pyyhkiytymää merkitään symbolilla, niin tulostusaakkostona on F q { }. Intuitiivisesti ajateltuna pyyhkiytymiä voidaan korjata enemmän kuin virheitä, sillä kyseiset kohdat tiedetään varmasti vääriksi. Seuraava lause, jonka todistus sivuutetaan, antaa rajan virheenkorjauskyvylle pyyhkiytymien esiintyessä. Lause 5.6.1. Jos koodin C minimietäisyys on d, niin se korjaa e 0 pyyhkiytymää ja e 1 virhettä, kun e 0 + 2e 1 d 1. Huomaa, että lauseessa voi olla e 0 + e 1 > d 1 2 d 1 2 = t, missä t on koodin virheenkorjauskyky. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 2 / 14

Esitetään seuraavaksi menettely, jolla saavutetaan tämän lauseen mukainen dekoodaus alternanttikoodeille missä Ĥ = A(α, h) = {c F n q cĥt = 0}, h 1 h 2... h n h 1 α 1 h 2 α 2... h n α n... h 1 α1 r 1 h 2 α2 r 1... h n αn r 1 h 1, h 2,..., h n F q m ja alkiot α 1, α 2,..., α n F q m ovat erisuuria. Olkoon c = (c 1,..., c n ) lähetetty sana ja oletetaan, että vastaanotetussa sanassa u = (u 1,..., u n ), u i F q { }, on e 0 pyyhkiytymää ja e 1 virhettä ja että e 0 + 2e 1 r. r n, Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 3 / 14

Määritellään lisäksi joukot I 0 = {i u i = }, Î 0 = {i I 0 c i 0}, I 1 = {i u i, u i c i }, I = I 0 I 1 ja Î = Î 0 I 1. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 4 / 14

Määritellään lisäksi joukot I 0 = {i u i = }, Î 0 = {i I 0 c i 0}, I 1 = {i u i, u i c i }, I = I 0 I 1 ja Î = Î 0 I 1. Muodostetaan ensin pyyhkiytymänpaikantaja σ 0 (x) = i I 0 (1 α i x), Jos I 0 =, niin asetetaan σ 0 (x) = 1. Korvataan sanassa u pyyhkiytymät alkiolla 0, jolloin saadaan sana û = (û 1,..., û n ), missä { u i, kun u i, û i = 0, kun u i =. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 4 / 14

Sanassa û on mahdollisesti e 0 + e 1 virhettä (voi olla e 0 + e 1 > r 2 ). Merkitään û = c + ê ja lasketaan syndromit: S = ûĥt = cĥt + êĥt = êĥt = (S 0, S 1,..., S r 1 ). Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 5 / 14

Sanassa û on mahdollisesti e 0 + e 1 virhettä (voi olla e 0 + e 1 > r 2 ). Merkitään û = c + ê ja lasketaan syndromit: S = ûĥt = cĥt + êĥt = êĥt = (S 0, S 1,..., S r 1 ). Olkoon lisäksi S(x) = r 1 l=0 S lx l. Jos ê = (ê 1,..., ê n ), niin ê i 0 kaikilla i Î ja ê i = 0 muulloin. Määritellään seuraavaksi vektoria û vastaava virhekohtapolynomi ˆσ(x) = i Î (1 α i x) ja virhearvopolynomi ˆω(x) = ˆσ(x) h i ê i (1 α j x) = h i ê i 1 α i x. i Î j Î \{i} i Î Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 5 / 14

Kuten Lauseessa 5.5.4, nytkin saadaan syt(ˆσ, ˆω) = 1. Polynomi σ 1 (x) = i I 1 (1 α i x) on virheenpaikantaja ja σ 1 (x) ˆσ(x). Kuten Lauseessa 5.5.4, saadaan avainehto ˆσ(x)S(x) ˆω(x) (mod x r ). Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 6 / 14

Kuten Lauseessa 5.5.4, nytkin saadaan syt(ˆσ, ˆω) = 1. Polynomi σ 1 (x) = i I 1 (1 α i x) on virheenpaikantaja ja σ 1 (x) ˆσ(x). Kuten Lauseessa 5.5.4, saadaan avainehto ˆσ(x)S(x) ˆω(x) (mod x r ). Kertomalla tämä puolittain tulolla i I 0 \Î0 (1 α i x) saadaan σ(x)s(x) ω(x) (mod x r ), (1) missä σ(x) = σ 0 (x)σ 1 (x) ja ω(x) = ˆω(x) i x) = i I 0 \Î0(1 α i Î sillä ê i = 0, kun i / Î. σ(x) h i ê i 1 α i x = i I σ(x) h i ê i 1 α i x, Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 6 / 14

Määritellään nyt muunnettu syndromipolynomi S 0 (x) asettamalla jolloin yhtälöstä (1) saadaan S 0 (x) σ 0 (x)s(x) (mod x r ), σ 1 (x)s 0 (x) ω(x) (mod x r ). (2) Merkitään µ = r e 0 2 ja ν = r 1 µ, jolloin µ + ν = r 1 sekä deg σ 1 = e 1 ja deg ω e 0 + e 1 1. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 7 / 14

Määritellään nyt muunnettu syndromipolynomi S 0 (x) asettamalla jolloin yhtälöstä (1) saadaan S 0 (x) σ 0 (x)s(x) (mod x r ), σ 1 (x)s 0 (x) ω(x) (mod x r ). (2) Merkitään µ = r e 0 2 ja ν = r 1 µ, jolloin µ + ν = r 1 sekä deg σ 1 = e 1 ja deg ω e 0 + e 1 1. Koska oletuksen mukaan e 0 + 2e 1 r, niin e 1 r e 0 2, joten e 1 µ. Lisäksi 2e 0 + 2e 1 r + e 0, joten e 0 + e 1 r + e 0 2 = r r e 0 2 Täten deg ω r 1 µ = ν. r e0 r = r µ. 2 Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 7 / 14

Soveltamalla Eukleideen algoritmia Lauseen 5.5.8 mukaisesti polynomeihin x r ja S 0 (x) kunnes deg r k (x) ν ja deg r k 1 (x) > ν saadaan σ 1 (x) = b k (0) 1 b k (x) ja ω(x) = b k (0) 1 r k (x) (koska syt(ˆσ, ˆω) = 1, niin syt(σ 1, ω) = 1). Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 8 / 14

Soveltamalla Eukleideen algoritmia Lauseen 5.5.8 mukaisesti polynomeihin x r ja S 0 (x) kunnes saadaan deg r k (x) ν ja deg r k 1 (x) > ν σ 1 (x) = b k (0) 1 b k (x) ja ω(x) = b k (0) 1 r k (x) (koska syt(ˆσ, ˆω) = 1, niin syt(σ 1, ω) = 1). Polynomin σ 1 (x) nollakohdista saadaan nyt joukko I 1 eli virheiden paikat. Tästä saadaan σ(x) = σ 0 (x)σ 1 (x) ja virheiden arvot saadaan Lauseen 5.5.3 tapaan jokaisella k I laskemalla ê k = α kω(α 1 k ) h k σ (α 1 k ). Huomaa, että ê k = 0, kun k I 0 \ Î 0. Nämäkin on kuitenkin laskettava, sillä etukäteen ei tiedetä, minkä pyyhkiytymien paikalla pitäisi olla 0. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 8 / 14

Dekoodausalgoritmi on siis seuraavanlainen: 1. Määrätään I 0 ja σ 0 (x) = i I 0 (1 α i x). 2. Määrätään û ja lasketaan ûĥt = (S 0,..., S r 1 ) ja S(x) = r 1 S l x l. l=0 3. Lasketaan muunnettu syndromipolynomi S 0 (x) σ 0 (x)s(x) (mod x r ). 4. Ratkaistaan kongruenssista σ 1 (x)s 0 (x) ω(x) (mod x r ), polynomit σ 1 (x) ja ω(x) Eukleideen algoritmin avulla (µ = r e 0 2, ν = r 1 µ). 5. Määrätään virhekohtien joukko I 1 polynomin σ 1 (x) nollakohdista ja lasketaan σ(x) = σ 0 (x)σ 1 (x). 6. Lasketaan jokaisella i I = I 1 I 0 virhearvot ê i = α iω(α 1 i ) h i σ (α 1 i ). 7. Lasketaan c = û ê. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 9 / 14

Esimerkki 2 Tarkastellaan [7, 2]-RS-koodia, jonka suunniteltu etäisyys on d = 6. Olkoon α kunnan F 8 primitiivialkio, jolle α 3 + α + 1 = 0. Tarkasteltavan koodin generoijapolynomi on tällöin g(x) = (x α)(x α 2 )(x α 3 )(x α 4 )(x α 5 ). Edellä olevan mukaan e 0 pyyhkiytymää ja e 1 virhettä saadaan korjattua, kun e 0 + 2e 1 5. Dekoodataan sana u = (α 4, α 3, α 6,, α 2, α 4, α 2 ). Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 10 / 14

Esimerkki 2 Tarkastellaan [7, 2]-RS-koodia, jonka suunniteltu etäisyys on d = 6. Olkoon α kunnan F 8 primitiivialkio, jolle α 3 + α + 1 = 0. Tarkasteltavan koodin generoijapolynomi on tällöin g(x) = (x α)(x α 2 )(x α 3 )(x α 4 )(x α 5 ). Edellä olevan mukaan e 0 pyyhkiytymää ja e 1 virhettä saadaan korjattua, kun e 0 + 2e 1 5. Dekoodataan sana u = (α 4, α 3, α 6,, α 2, α 4, α 2 ). Yleisen alternanttikoodin merkinnöin nyt h i = α i = α i 1, joten 1 α... α 6 1 α 2... α 12 Ĥ =.... 1 α 5... α 30 Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 10 / 14

1. Nyt I 0 = {4} ja σ 0 (x) = 1 α 4 x = 1 α 3 x. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 11 / 14

1. Nyt I 0 = {4} ja σ 0 (x) = 1 α 4 x = 1 α 3 x. 2. Muodostetaan û = (α 4, α 3, α 6, 0, α 2, α 4, α 2 ) ja vastaava polynomi Tällöin û(x) = α 4 + α 3 x + α 6 x 2 + α 2 x 4 + α 4 x 5 + α 2 x 6. S = ûĥt = (û(α), û(α 2 ), û(α 3 ), û(α 4 ), û(α 5 )) = (1, 1, α 5, α 2, α 4 ) ja syndromipolynomiksi tulee S(x) = 1 + x + α 5 x 2 + α 2 x 3 + α 4 x 4. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 11 / 14

1. Nyt I 0 = {4} ja σ 0 (x) = 1 α 4 x = 1 α 3 x. 2. Muodostetaan û = (α 4, α 3, α 6, 0, α 2, α 4, α 2 ) ja vastaava polynomi Tällöin û(x) = α 4 + α 3 x + α 6 x 2 + α 2 x 4 + α 4 x 5 + α 2 x 6. S = ûĥt = (û(α), û(α 2 ), û(α 3 ), û(α 4 ), û(α 5 )) = (1, 1, α 5, α 2, α 4 ) ja syndromipolynomiksi tulee S(x) = 1 + x + α 5 x 2 + α 2 x 3 + α 4 x 4. 3. Muunnettu syndromipolynomi on nyt S 0 (x) = σ 0 (x)s(x) = (1 α 3 x)(1 + x + α 5 x 2 + α 2 x 3 + α 4 x 4 ) 1 + αx + α 2 x 2 + α 4 x 3 + x 4 (mod x 5 ). Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 11 / 14

4. Ratkaistaan kongruenssista σ 1 (x)s 0 (x) ω(x) (mod x r ) polynomit σ 1 (x) ja ω(x). Nyt µ = 5 1 2 = 2 ja ν = 2. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 12 / 14

4. Ratkaistaan kongruenssista σ 1 (x)s 0 (x) ω(x) (mod x r ) polynomit σ 1 (x) ja ω(x). Nyt µ = 5 1 2 = 2 ja ν = 2. 4.1. Eukleideen algoritmi antaa x 5 = (x α 4 )S 0 (x) + α 4 x 3 + α 5 x 2 + α 4 x + α 4 = q 1 (x)s 0 (x) + r 1 (x), S 0 (x) = (α 3 x + α 5 )r 1 (x) + α 4 x 2 + α 5 x + α 6 = q 2 (x)r 1 (x) + r 2 (x). Koska deg r 2 2, niin Lauseen 5.5.8 mukaan saatiin k = 2 ja i q i (x) r i (x) 1 x + α 4 α 4 x 3 + α 5 x 2 + α 4 x + α 4 2 α 3 x + α 5 α 4 x 2 + α 5 x + α 6 Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 12 / 14

4. Ratkaistaan kongruenssista σ 1 (x)s 0 (x) ω(x) (mod x r ) polynomit σ 1 (x) ja ω(x). Nyt µ = 5 1 2 = 2 ja ν = 2. 4.1. Eukleideen algoritmi antaa x 5 = (x α 4 )S 0 (x) + α 4 x 3 + α 5 x 2 + α 4 x + α 4 = q 1 (x)s 0 (x) + r 1 (x), S 0 (x) = (α 3 x + α 5 )r 1 (x) + α 4 x 2 + α 5 x + α 6 = q 2 (x)r 1 (x) + r 2 (x). Koska deg r 2 2, niin Lauseen 5.5.8 mukaan saatiin k = 2 ja i q i (x) r i (x) 1 x + α 4 α 4 x 3 + α 5 x 2 + α 4 x + α 4 2 α 3 x + α 5 α 4 x 2 + α 5 x + α 6 4.2. Edelleen b 1 (x) = q 1 (x) = x + α 4 ja b 2 (x) = q 2 (x)b 1 (x) + b 0 (x) = α 3 x 2 + α 4 x + α 6, σ 1 (x) = b 2 (0) 1 b 2 (x) = 1 + α 5 x + α 4 x 2, ω(x) = b 2 (0) 1 r 2 (x) = 1 + α 6 x + α 5 x 2. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 12 / 14

5. Kokeilemalla havaitaan, että σ 1 (1) = 1 + α 5 + α 4 = 0 ja σ 1 (α 3 ) = 1 + α 8 + α 10 = 1 + α + α 3 = 0. Koska α i = α i 1 ja 1 1 = 1 = α 1 sekä (α 3 ) 1 = α 4 = α 5, niin virhekohtien joukko on I 1 = {1, 5} ja σ(x) = σ 0 (x)σ 1 (x) = 1 + α 2 x + α 2 x 2 + x 3. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 13 / 14

5. Kokeilemalla havaitaan, että σ 1 (1) = 1 + α 5 + α 4 = 0 ja σ 1 (α 3 ) = 1 + α 8 + α 10 = 1 + α + α 3 = 0. Koska α i = α i 1 ja 1 1 = 1 = α 1 sekä (α 3 ) 1 = α 4 = α 5, niin virhekohtien joukko on I 1 = {1, 5} ja σ(x) = σ 0 (x)σ 1 (x) = 1 + α 2 x + α 2 x 2 + x 3. 6. Lasketaan ê i = α iω(α 1 i ) h i σ (α 1, kun i = 1, 4, 5. Tässä i ) σ (x) = α 2 + x 2 ja h i = α i = α i 1, joten ê 1 = 1 + α6 + α 5 α 2 + 1 ê 5 = 1 + α2 + α 3 α 2 + α 1 = α 3 ja ê = (α 4, 0, 0, α, α 3, 0, 0). = α 4, ê 4 = 1 + α3 + α 1 α 2 + α 6 = α, Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 13 / 14

7. Nyt voidaan laskea todennäköisimmin lähetetty sana: c = û ê = (α 4, α 3, α 6, 0, α 2, α 4, α 2 ) ê = (0, α 3, α 6, α, α 5, α 4, α 2 ). Vastaava polynomi on c(x) = α 3 x + α 6 x 2 + αx 3 + α 5 x 4 + α 4 x 5 + α 2 x 6 ja laskemalla havaitaan, että c(α) = c(α 2 ) = = c(α 5 ) = 0, kuten pitääkin. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 14 / 14