Espoon kaupunki terveyslautakunnan sosiaali- ja Pöytäkirja 28.09.2015 Sivu 1 / 11 Kokoustiedot Aika 28.09.2015 maanantai klo 17:00-19:03 Paikka Valtuustotalo, TV-Studio, Espoonkatu 5, 02770 Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Johanna Paattiniemi, puheenjohtaja Reeta Heino Jari Koivukoski Jussi Koskinen, Poistui klo 18:00 12 Henri Kuro Johanna Ruuth-Karvonen, Poistui klo 18:50 13 Muut saapuvilla olleet Johanna Värmälä Marja-Leena Remes Matti Lyytikäinen Tua Ekblad Nina Hiltunen sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja vanhusten palvelujen johtaja erityisasiantuntija, sihteeri vammaispalvelupäällikkö, poistui klo 18:12 12 jälkeen Anu Autio johtava sosiaalityöntekijä / asiantuntija, poistui klo 18:12 12 jälkeen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 28.09.2015 Sivu 2 / 11 Allekirjoitukset Johanna Paattiniemi puheenjohtaja Tua Ekblad sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 2.10.2015 Reeta Heino Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2014 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 9.10.2015 osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, 8. krs, huone 820, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 28.09.2015 Sivu 3 / 11 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 10 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 11 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 12 Vammaisten asumisen ohjelma vuosille 2015-2025 6 13 1 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyys ja laatu 8
Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 28.09.2015 Sivu 4 / 11 10 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus terveyslautakunnan sosiaali- ja oli kutsuttu koolle jaoston puheenjohtajan allekirjoittamalla, 22.9.2015 päivätyllä, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajalle, jaoston jäsenille ja varajäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle ja varaedustajalle sekä viranhaltijoille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 28.09.2015 Sivu 5 / 11 11 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Reeta Heino.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 28.09.2015 Sivu 6 / 11 4144/05.21.00/2015 12 Vammaisten asumisen ohjelma vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Nina Hiltunen, puh. 046 877 3466 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes terveyslautakunnan sosiaali- ja käy lähetekeskustelua vammaisten asumisen ohjelmasta vuosille 2015-2025 sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyä varten. Päätös terveyslautakunnan sosiaali- ja : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Asumisen ohjelma 2015-2025 diat 28.9.2015 - Vammaisten nuorten asumisen toiveet ja tarpeet 2014 - yhteenveto Vammaisten asumisen ohjelma on tarkoitettu suuntaviivaksi ja toimenpideohjelmaksi, joka edistää espoolaisten vammaisten kuntalaisten oikeutta asuntoon ja asumisen tueksi tarvittaviin yksilöllisiin palveluihin. terveyslautakunta on edellisen kerran hyväksynyt vammaisten asumisen strategian 16.12.2010 (Asunto ja palvelut - Tavoitteita ja toimenpiteitä vammaisten kuntalaisten asumispalveluihin vuosille 2011 2015). Ohjelma tullaan päivittämään syksyn aikana vuosille 2015-2025. Valmisteilla olevassa asumisen ohjelmassa tuodaan esiin asumiseen liittyviä esteitä, jotka vaikeuttavat vammaisten ihmisten elämää ja estävät heidän osallistumistaan ja tavanomaista asumista. Ohjelman projektit ja toimenpiteet pyrkivät purkamaan näitä esteitä ja rakentamaan Espoosta kuntaa, jossa ihmisten moninaisuus ja erilaiset asumisen tarpeet otetaan vammaissopimuksen linjausten mukaisesti huomioon. Pitkäaikaiset asumispalvelut on suunnattu espoolaisille aikuisille henkilöille, jotka vammansa takia tarvitsevat erityistä tukea selviytyäkseen päivittäisistä toimistaan omassa kodissaan sekä sen lähiympäristössä. Asiakkaiden tarvitsema tuki voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista, kuitenkin pääsääntöisesti jatkuvaluonteista. Asiakkaiden tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti ja asumisen tueksi tarvittavat palvelut vaihtelevat määrällisesti, sisällöllisesti ja ajallisesti. Asumisen palveluihin kuuluvat
Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 28.09.2015 Sivu 7 / 11 Espoossa myös lyhytaikainen hoito, kotiin tuotava hoitopalvelu ja lähiohjaus, joita voidaan tarjota myös alaikäisille asiakkaille. Vammaisten palvelujen koko asiakasmäärä vuonna 2014 oli 4 721, josta kehitysvammapalvelujen asiakkaita oli 913. Vuonna 2014 espoolaisia asumispalvelujen asiakkaita oli yhteensä 441, joista kaupungin omien asumisyksiköiden palveluissa oli yhteensä 103. Asumisen palveluiden tarpeen ennustetaan kasvavan. Espoossa asuu tällä hetkellä vanhempiensa luona yli 200 täysi-ikäistä henkilöä, jotka ovat kehitysvammapalveluiden piirissä. Heidän määränsä kasvaa 20 30 hengellä vuosittain. Asumisen kyselyn (2014) yli sadasta 15 35-vuotiaasta vastaajasta suuri osa (63 %) halusi muuttaa viimeistään viiden vuoden kuluessa. Kahden vuoden sisällä muuttoa toivoi 38 % vastaajista. Vammaisten asumisen palvelujen vuoden 2014 menot olivat 32,2 miljoonaa euroa. Tästä asiakaspalvelujen ostoa oli 26,4 miljoonaa euroa, josta yksityisten palveluntuottajien palveluostoa oli 15 miljoonaa euroa. Ohjelma laatimisessa on huomioitu mm. Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi (2010 ja 2012), Valtakunnallinen vammaispoliittinen ohjelma (VAMPO 2010 2015), sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus (2003) ja vammaispalveluiden teettämä kysely kotona asuvien 15 35-vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen toiveista ja tarpeista (2014). Ohjelman tavoitteena on tunnistaa ne toimenpiteet, jotka edesauttavat asumisen ja asumista tukevien palvelujen yhteensovittamista ja edistävät vammaisten ihmisten mahdollisuutta asua asunnossa, joka sijaitsee tavallisella asuinalueella, on helposti saavutettavissa julkisilla kulkuvälineillä ja jonka ympäriltä saa tarvitsemansa lähipalvelut. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 28.09.2015 Sivu 8 / 11 4727/00.01.03/2014 13 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyys ja laatu Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen terveyslautakunnan sosiaali- ja merkitsee tiedoksi selvityksen iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyydestä ja laadusta ja esittää asian edelleen sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi merkittäväksi. Päätös terveyslautakunnan sosiaali- ja : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyys ja laatu Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) astui voimaan 1.7.2013 alkaen (ns. vanhuspalvelulaki). Lain tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät ihmiset saavat yksilöllistä tarpeittensa mukaista neuvontaa ja ohjausta hyvinvointia edistävistä toiminnoista ja palveluista sekä hoitoa ja huolenpitoa yhdenvertaisesti koko maassa laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen avulla. Lain tavoitteena on myös varmistaa, että kunnat varautuvat väestön ikärakenteen muutokseen. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia. Laki velvoittaa, että palvelutarve selvitetään monipuolisesti ja viivytyksettä. Palvelujen riittävyyttä ja laatua on arvioitava vuosittain. Kunnan on osoitettava riittävät voimavarat hyvinvoinnin tukemiseen ja palvelujen järjestämiseen. Vanhuspalvelulain (980/2013) 6 mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan sekä koottava tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 28.09.2015 Sivu 9 / 11 Liitteenä on raportti, johon on kerätty lain edellyttämää tietoa iäkkäiden henkilöiden sosiaalipalveluista. Terveyspalvelujen riittävyys ja laatutietoa on liitetty raporttiin siltä osin kun se on ollut tarkoituksenmukaista. Raportti perustuu pääosin vuoden 2014 tietoihin. Palvelutarpeen riittävyyttä on arvioitu vertaamalla Espoon palvelurakennetta ja palvelujen peittävyyttä terveysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton julkaiseman laatusuosituksen tavoitearvoihin vuodelle 2017 sekä muiden suurten kaupunkien palvelurakenteeseen ja peittävyyteen. Lisäksi palvelujen riittävyyttä on arvioitu tarkastelemalla palvelujen saatavuutta. 75 vuotta täyttäneiden määrä sekä osuus Espoon väestöstä ovat kasvaneet tasaisesti ja ennusteen mukaan tulevina vuosina kasvaa edelleen. Ikääntyvän väestön määrän lisääntyessä myös muistisairautta sairastavien määrä lisääntyy. Jotta kasvavaan palvelutarpeeseen voidaan tulevaisuudessa vastata, tulee tuottavuutta lisätä kehittämällä toimintatapoja ja prosesseja. Säännöllisen kotihoidon peittävyys ja omaishoidontuen kattavuus ovat suosituksessa esitettyjä tavoitearvoja ja muiden kaupunkien vastaavia arvoja alhaisemmalla tasolla. Kotihoidon peittävyys on laskenut vuodesta 2010 ja omaishoidontuen kattavuus (= koko vuoden asiakasmäärä) on hieman noussut vuodesta 2010. Kuitenkin säännöllisen kotihoidon ja omaishoidontuen asiakkaaksi ovat viiveettä päässeet kaikki asiakkuuskriteerit täyttävät hakijat. Lisäksi kotona asumisen osuudessa Espoo on jo nyt laatusuosituksen ylärajalla: 75 -vuotiaista espoolaisista 92 % asuu kotona. Edelleen Espoossa laitoshoidon peittävyys on laskenut tasaisesti vuodesta 2010. Laitoshoidon peittävyyden laskua on korvattu nostamalla tehostetun palveluasumisen peittävyyttä. Tehostetun palveluasumisen peittävyys on laatusuosituksessa esitetyn tavoitearvon mukainen. Hoiva-asumiseen keskimääräinen odotusaika vuonna 2015 on ollut noin 35 vuorokautta ja lähes kaikki ovat saaneet palvelun lain edellyttämässä 90 vuorokaudessa. Hoidon ja palvelujen laatua on arvioitu kotihoidossa ja pitkäaikaishoidossa RAI -mittarilla sekä asiakaspalautteiden perusteella. Sekä alueellisessa kotihoidossa että palvelutaloissa laatu on vähintään kansallista keskiarvoa valituilla indikaattoreilla mitattuna: kivusta kärsivien, kaatuneiden, yksinäisyydestä kärsivien ja riittämättömiä aterioita saavien osuudet ovat pienempiä kuin muualla Suomessa keskimäärin. Unilääkkeitä käyttävien osuus on kotihoidossa maan keskiarvoa suurempi, mutta osuus on pienentynyt viime vuodesta. Palvelutaloissa unilääkkeitä käyttää selvästi muuta maata pienempi osuus asukkaista. Pitkäaikaishoidossa hoitotyön laatu on parempaa kuin valtakunnallinen keskiarvo kaikilla valituilla laatuindikaattoreilla mitattuna: Espoossa on muuta maata vähemmän vuoteeseen hoidettavia asiakkaita, asiakkaita joilla ei ole aktiviteetteja sekä niitä liikuntarajoitteisia, joilla on vähäistä aktivoivaa hoitotyötä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 28.09.2015 Sivu 10 / 11 Asiakkaan/ omaisen kokeman hoidon laatua on arvioitu asiakaspalautteissa vuonna 2014 saadun palautteen perusteella. Palautetta saatiin yhteensä 5958 kappaletta, joista suurin osa oli myönteistä. Espoon sairaalassa tehdyn asiakastyytyväisyys kyselyn mukaan eniten kritiikkiä sai henkilökuntaresurssit ja vastaajien mukaan parhaiten toteutui fyysisiin ja psyykkisiin tarpeisiin vastaaminen. Pitkäaikaishoidon asiakastyytyväisyys kyselyn perusteella eniten on kehitettävää siinä, että asukkaiden yksilölliset mieltymykset ja toiveet ohjaisivat päivien kulkua ja parhaiten on onnistuttu siinä, että läheiset koetaan olevan tärkeä osa asukkaan elämää ja aina tervetulleita osallistumaan yhteiseen arkeen. Pitkäaikaishoidossa henkilöstömitoitus on korkeampi kuin laatusuositus (2013) edellyttää. Valtaosalla tulosyksikön vanhuspalvelujen (vanhusten avopalvelut, hoiva-asumisen palvelut, sairaalapalvelut) henkilökunnasta on vähintään keskiasteen tutkinto. Vanhuspalveluissa on myös monialaista osaamista. Henkilökuntaa kannustetaan kouluttautumaan. Vuoden 2014 työhyvinvointimatriisin tulosten mukaan vanhusten palveluissa työ koetaan kuormittavammaksi kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialalla keskimäärin. Sairauspoissaoloja aiheutuvia kustannuksia on toimialan keskiarvoa enemmän, mutta työtapaturmista aiheutuneet kustannukset ovat laskeneet. Työhyvinvointimatriisin kehitys on laskenut hieman vuoden 2013 luvusta. Työyhteisön toimivuuteen ja johtamiseen liittyvät tulokset ovat edelleen hyvällä tasolla. Talouden tunnuslukuja on arvioitu sekä seuraamalla tulojen ja menojen kehitystä vuodesta toiseen sekä vertaamalla 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia 75 vuotta täyttänyt kohti kuuden suurimman kaupungin vastaaviin lukuihin. Vaikka vuosittainen kustannuskasvu on ollut kohtuullisen suuri, asukasta (75+) kohden käytetyt resurssit ovat kuitenkin kuusikkokuntien alhaisimmat ja laskussa. Vanhusneuvosto käsittelee asiaa kokouksessaan 1.10.2015. terveyslautakunnan sosiaali- ja merkitsee tiedoksi selvityksen Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyydestä ja laadusta. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 11 / 11 Muutoksenhakukielto ( 10-13) 05 MUUTOKSENHAKUKIELTO KUNTALAKI 91 Muutoksenhakukielto Päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta.