Kaavoituskatsaus 2017
1 Kaavoitusjohtajan katsaus... 3 2 Maakuntakaavat ja seudullinen suunnittelu... 3 2.1 Voimassa olevat maakuntakaavat... 3 2.2 Vireillä olevat maakuntakaavat... 5 2.3 Muu seudullinen suunnittelu... 5 3 Osayleiskaavahankeet... 6 3.1 Vuoden 2017 osayleiskaavahankkeet... 6 3.2 Vuonna 2017 käynnistyvät hankkeet... 6 3.3 Käynnistyneet yleiskaavalliset selvitykset... 6 4 Asemakaavahankkeet 4.1 Vireillä olevat asuinalueiden asemakaavahankkeet... 10 4.2 Tulevien vuosien asuinalueiden asemakaavahankkeet... 12 4.3 Vireillä olevat ja tulevat yritys- ja palvelualueiden asemakaavahankkeet... 13 5 Muita hankkeita ja suunnitelmia... 14 6 Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä... 14 7 Osallistuminen kaavaprosessiin... 15 2
1 Kaavoitusjohtajan katsaus Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Kuntakaavoitusta ohjaa Uudenmaan ely-keskus. Ohjausmuotoja ovat olleet mm. vuosittain järjestettävät kehittämiskeskustelut sekä yksittäisiä kaavoja koskevat viranomaisneuvottelut ja muut työneuvottelut. 1.4.2017 on ilmeisesti tulossa voimaan lainmuutos, joka vaikuttaa jossain määrin kunnan ja ELYkeskuksen väliseen työnjakoon ja toimivaltuuksiin. Lainmuutosta ei tätä kirjoitettaessa ole vielä hyväksytty eduskunnassa. Kaavoitukseen ja sen edellytyksiin ei ole tulossa suuria muutoksia, vaan kyse on ELY-keskuksen roolin uudelleen määrittelystä. Kaavoituskatsauksen laatimisvelvoitteesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 7 :ssä: Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla Tässä kaavoituskatsauksessa selostetaan Mäntsälän kunnan kaavoitustilannetta ja esitellään kaavoitusohjelmaa vuosille 2017. Lisäksi kerrotaan yleisesti kaavoituksen ohjauksesta, kaavahankkeiden etenemisestä ja kaavojen ajantasaisuudesta. Lauri Pouru, kaavoitusjohtaja 2 Maakuntakaavat ja seudullinen suunnittelu 2.1 Voimassa olevat maakuntakaavat Uudenmaan maakuntakaava on kokonaismaakuntakaava ja sisältää kaikki maankäyttö-muodot Uudellemaalle (poislukien Itä-Uusimaa). Kaava on vahvistettu vuonna 2006 ja sai lainvoiman vuonna 2007. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet. Maakuntakaava on ohjeena yksityiskohtaisempia kaavoja laadittaessa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueilla, mutta on ohjeena yleiskaavaa muutettaessa ja alueita muutoinkin suunniteltaessa Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava sisältää merkittäviä ympäristöhäiriöiden teemoja ja täyden-tää kokonaismaakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavassa käsiteltäviä aiheita ovat: jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava on vahvistettu vuonna 2010 ja sai lainvoiman vuonna 2012. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava yhdistää aiemmat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavat. Kaavalla on uudistettu, täydennetty ja tarkistettu voimassa olevia kaavoja mm. alue- ja yhdyskuntarakenteen, liikenteen, kaupan 3
ja haja-asutuksen aihepiirien osalta. Kaava vahvistettiin vuonna 2014 ja se sai lainvoiman vuonna 2016. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava määrittelee jätevedenpuhdistamon paikan Espoossa. Kaava vahvistettiin vuonna 2012 ja sai lainvoiman vuonna 2014. Vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmä 2015 4
2.2 Vireillä olevat maakuntakaavat Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Kaava kattaa koko Uudenmaan, lukuun ottamatta Östersundomin aluetta. Teemoja on viisi: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne sekä kulttuuriympäristöt. Näiden lisäksi kaavassa käsitellään muita ajankohtaisia aiheita kuten Malmin lentokenttää ja pääradan uusia asemanseutuja. Ehdotus oli julkisesti nähtävillä loppuvuodesta 2016 ja kaava on tavoitteena hyväksyä maakuntavaltuustossa ke-väällä 2017. Uusimaa-kaava 2050 Uusimaa-kaavan 2050 valmistelu on käynnistetty Uuden-maan liitossa keväällä 2016. Kaava kattaa koko Uuden-maan alueen ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaava kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Tullessaan voimaan Uusimaakaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Maakuntakaavan kokonaisuus tehdään ensi kertaa kaksi-portaisena. Kaava koostuu koko Uuttamaata koskevasta yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta sekä sitä tarkentavista Helsingin seudun, läntisen ja itäisen Uuden-maan vaihemaakuntakaavoista, joilla vastataan seutujen erilaisiin tarpeisiin. Tavoitteena on saada kaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2018 loppuun mennessä, eli vielä ennen suunniteltua maakuntauudistusta. Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on julkisesti nähtävillä 13.2. 13.3.2017 välisenä aikana. 2.3 Muu seudullinen suunnittelu Helsingin seudun yhteinen maankäytön suunnitelma Helsingin seudun 14 kuntaa, Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä (HSL) ja valtio ovat solmineet maankäyttöä, liikennettä ja asumista koskevan sopimuksen vuosille 2016-19. Sopimus on jatkoa aiemmalle aiesopimukselle, jolloin Helsingin seudulle laadittiin yhteinen maankäyttösuunnitelma. Suunnitelmassa sovitettiin yhteen seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Suunnitelma laadittiin tiiviissä yhteistyössä seudun kuntien, HSL:n, MAL-neuvottelukunnan ja Helsingin seudun yhteistyökokouksen kanssa. Yhtä aikaa maankäyttösuunnitelman (MASU 2050) kanssa laadittiin seutua koskeva asuntostrategia (ASTRA 2025) ja liikennejärjestelmä- suunnitelma (HLJ 2015). Mäntsälä osallistui suunnitelmien laadintaan erityisesti KUUMA-yhteistyön kautta. Maankäyttösuunnitelma, liikennejärjestelmäsuunnitelma ja asuntostrategia hyväksyttiin Helsingin seudun yhteistyökokouksessa (HSYK) 12.3.2015 ja KUUMA-johtokunnassa 16.4.2015. Uuudella sopimuskaudella tehdään tarvittavia uusia selvityksiä aiempien suunnitelmien pohjalta. 5
3 Osayleiskaavahankeet 3.1 Vuoden 2017 osayleiskaavahankkeet [1] Sälinkään ja Soukkion osayleiskaava (Mari Niinistö) Sälinkää ja Soukkio ovat kyliä Mäntsälän luoteisosassa. Oikeusvaikutteinen osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna 2016. Kaavasta valitettiin hallinto-oikeuteen, ja hallinto-oikeus hylkäsi valitukset 21.2.2017 annetulla päätöksellä. Kaava tulee voimaan kuulutuksella, jos hallintooikeuden päätöksestä ei valiteta korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. 3.2 Vuonna 2017 käynnistyvät hankkeet [2] Kirkonkylän osayleiskaavan päivittäminen ja laajentaminen, Kapuli Tuuliruusu (Johanna Sääksniemi) Mäntsälän Kirkonkylä on kunnan kasvava päätaajama-alue. Kirkonkylän asemakaavoitusta ohjaa oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 14.6.2004. Kunnan kasvaessa ja kehittyessä yleiskaavan ajantasaisuutta on syytä tarkastella erityisesti liikenteen, keskustan kokonaisvaltaisen kehittämisen ja asumisviihtyvyyden osalta. Osayleiskaavan päivitystyö käynnistyy koko Kirkonkylän keskustan laajuudelta keväällä 2017, kun laaditaan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS. Kaavatyön keskeistä sisältöä ovat eri teemojen, laajat, yleiskaavalliset tarkastelut. Suunnittelualue tarkentuu työn edetessä ja kaavatyön edistymistä voi seurata yleiskaavoituksen kotisivuilla. [3] Ohkolan osayleiskaava (Mari Niinistö) Ohkola on maarekisterikylä kunnan länsiosassa. Ohkolan osayleiskaavatyö on aloitettu vuonna 2006 ja osayleiskaavatyötä varten tilatut selvitykset ja selvitysten päivitykset valmistuivat 2016. Suunnittelutyö aloitetaan tavoitteiden tarkastelulla osallisten kanssa keväällä 2017 ja kaavan osallistumis- ja arviointi-suunnitelma OAS päivitetään. 3.3 Käynnistyneet yleiskaavalliset selvitykset [4] Saaren, Kaukalammin, Hautjärven ja Levannon maarekisterikylien alueet (Mari Niinistö) Kaavoituskatsauksessa 2016 on esitelty osayleiskaavahanke Saaren kylän ympäristöön. Kaavoituksen käynnistämisestä ei ole vielä päätöstä. Yleiskaavalliset selvitykset tehdään Saaren, Hautjärven, Levannon ja Kaukalammin maarekisterikylien alueelta. Alueelta selvitetään ja kartoitetaan mm. luonnonolojen yleispiirteet, arvokkaat luontokohteet, kiinteät muinaisjäännökset, kulttuuriympäristö ja rakennetun ympäristön luonne Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 39 ) edellyttämällä tavalla. 6
7
12 4 9 12 2 13 8 1 15 3 5 6 7 16 14 ³1:20 000
4 Asemakaavahankkeet 4.1 Vireillä olevat asuinalueiden asemakaavahankkeet (Tapio Sillfors) 1 Meijerin kortteli Osuustien ja Lahdentien kulmaukseen kaavoitetaan keskustatoimintoja kuten palveluita. Kaavalla etsitään meijeri-rakennuksen historiallisen ja kaupunkikuvallisen arvon säilyttäviä käyttömuotoja ja miljöötä täydentävän rakentamisen tapaa. Kaavaehdotus voi edetä nähtäville keväällä 2017. 3 Karhulanmäki Mäntsäläntien ja Keskuskadun väliselle alueelle vanhan S-marketin kortteliin on aloitettu asemakaavatyö tavoitteena asumista, kaupallisia ja julkisia palveluja. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville syksyllä 2017. 4 Lempivaara 2 Kivistöntie Sepäntien ja Kivistöntien asemakaavan muutos vaihe III tutkii Lahdentien ja Sepäntien väliin jäävän alueen uudistamista kerrostaloin. Alue on osin kunnan omistuksessa. Kaavalla etsitään Kivistöntien miljöötä täydentävää rakentamista. Kaavatyö aloitetaan vuoden 2017 aikana. Riihenmäen ja Pietilän pohjoispuolinen radiomaston ympäristö on luonnontilaista ja maastomudot vaihtelevia. Tavoitteena on metsäkaupunki sisältäen omakotitaloja, ryhmäpuutarhatyyppisesti rakentuvia taloryhmiä ja pistekerrostaloja sekä aluetta melulta suojaavan käärmetalon. Kaavamuutoksella täydennetään koulujen läheistä asuinaluetta. Asema-kaava on hyväksymiskäsittelyssä keväällä 2017. 10
5 Aspelund Alue sijaitsee Mäntsälän kirkon eteläpuolella hautausmaan vieressä. Alueen omistaa Mäntsälän seurakunta. Asema-kaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuutta tiivistävään täydennysrakentamiseen asuinpien- tai rivitaloin. Alue on peltoa ja sen koko on n. 0,4 ha. Aspelundin kaava tulee hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2018. 7 Vuolteenpelto Alue sijoittuu Kirkonkylän asemakaavan eteläreunaan Lahdentien ja Mäntsäläjoen väliin. Alueen koko on 14,5 ha. Mäntsälän keskustaan on matkaa n. 2,5 km, rautatieasemalle n. 3,7 km ja kouluille n. 3,5-4,2 km. Alue täydentää taajamaa Linnamäen asuntoalueen laajennuksena. Turvalliset kevyen liikenteen yhteydet keskustaan ovat valmiina. Asemakaavaehdotus valmistuu syksyllä 2017. 6 Erikin puisto Kirkon eteläpuolelle sijoittuu luonnonkaunis mäki Isonniityntien pohjoispäähän. Tarkoituksena on toteuttaa tiivis luhtitalokortteli joka toteutetaan kertakohteena. Alueen omistaa Mäntsälän kunta ja kaavoitus aloitetaan v. 2017. 8 Mustamäki Mustamäen aluetta uudistetaan asuinpientalojen rakentamisella pääasiassa nykyisen rakennetun alueen ja Moottoritien välisellä kallioalueella sekä muutetaan nykyiset toteutumattomat tai uudistettavat kerrostalotontit rivi- ja luhtitaloille soveltuviksi. Kaavatyö aloitetaan vuonna 2017. 11
4.2 Tulevien vuosien asuinalueiden asemakaavahankkeet 9 Rauhamäki Pietilässä Rauhamäentien pohjoispuolella on n. 6 ha kaava-alue, jolle on tarkoituksena on rakentaa pientaloja. Kunta on tehnyt kaavoitussopimuksen nykyisen asemakaavan korjaamiseksi ja samalla laajentaa asumisaluetta omistamalleen pohjoispuoliselle peltolaaksolle. Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville vuonna 2017. 11 Roinila II ja III, Hyökännummi Roinilanpellon ja Hyökännummen koulun välille suunnitellaan monipuolista asumista, rivi- ja pientaloja sekä pienkerrostaloja. Toiminnallinen rakenne sovitetaan yhteen Tuusulan Kellokosken puolen kanssa. Kaavoitus aloitetaan vuonna 2017. 10 Taruma II, Hyökännummi Taruman kolmion alue liitetään Nummentien kautta osayleiskaavan mukaisesti osaksi Hyökännummen asuinalueita. Samalla saadaan turvalliset sisäiset liikenteen yhteydet Taruman ja Hyökännummen koulun välille. Kaavatyö käynnistyy vuonna 2017. 12 Kaunismäki III ja Puirojanpelto Aseman lähelle on edullista sijoittaa asuinkerrostaloja, samalla ne suojaavat melulta asuinalueita. Oppilasasuntojen aluetta laajennetaan pohjoiseen Hietasten ojaan saakka. Asemalaiturilta etelään radan varressa on mahdollista samoin rakentaa asumista melulta suojaavat asuinkerrostalot, joista on erinomaiset kevyen liikenteen yhteydet myös keskustaan. 12
4.3 Vireillä olevat ja tulevat yritys- ja palvelualueiden asemakaavahankkeet 13 Liikuntahalli Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia rakennuspaikka liikuntahallin tai vapaa-ajantoimintojen rakennuksen sijoittamiselle. Alue sijoittuu Mustanmäen, Meijerinpellon ja Puirojan asuinalueiden väliin Hepolan koulun viereen. Moottoritien ja radan ylitse johtaa silta rautatieasemalle ja Kapulin yritysalueille. Kaavatyö aloitettiin v. 2013 ja tulee kunnanvaltuuston käsittelyyn vuonna 2018. 15 Seurojentalon niemi Keskustan lämpövoimalan käyttöaika päättyy ja alueen asemakaava tarkistetaan. Nykyisessä kaavassa alue on varattu teknisille palveluille tai vaihtoehtoisesti puistoksi (ET/VP). Mahdollista on sijoittaa alueelle myös seurojentalon käyttöä tukevia julkisia kulttuuripalveluja. Asemakaavamuutos käynnistyy mahdollisesti vuonna 2017. 14 Linnala etelä yritysalue Linnalan yritysalue on lähes täyteen rakennettu ja osayleiskaava osoittaa kasvusuunnaksi Helsingintie Mt140 ja Moottoritien välisen alueen. Kunta omistaa pääosan alueesta Tuuliruusulle asti. Tavoitteena on työpaikkavaltaisten yritystonttien kaavoittaminen. Kaavatyö alkaa vuonna 2017. 16 Poikkitien teollisuusalue Poikkitien yritysalueen täydentäminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli keskisuurille tuotantoyrityksille syntyy tarvetta Veturin alueen tullessa täyteen rakennetuksi. Kunta omistaa lähes koko alueen. 13
5 Muita hankkeita ja suunnitelmia Rakennusjärjestyksen uusiminen Mäntsälän kunnan nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2009. Koska rakennusjärjestyksen tarkoitus on antaa mm. paikalliset olosuhteet huomioonottavaa tukea ja ohjeistusta maankäytölle ja rakentamiselle, on tärkeää, että kunnassa on lainsäädäntöön sekä maankäytön ja rakentamisen ohjaamisen tarpeisiin nähden ajantasainen rakennusjärjestys. Yleisesti tavoitteena on kehittää rakennusjärjestyksestä entistä selkeämpi, toimivampi ja ajantasaisempi työväline rakentamisen ohjausvälineeksi Mäntsälän kunnassa. Keskustan kehittäminen Tavoitteena on rakentaa perinteisistä elementeistä Mäntsälän arvoa korostava viihtyisä tunnistettava ydinkeskusta. Ideasuunnitelma 2001 ja kunnanvaltuustossa 10.10.2005 hyväksytyt tavoitteet ohjaavat kaavallisia ratkaisuja. Lisäksi ympäristölautakunta on antanut 20.4.2006 keskustakortteleita koskevat rakentamistapaohjeet. 6 Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyönä on vuonna 2016 uudistettu MAL 2016-2019 toteutusohjelma. Aiesopimuksen mukaan Mäntsälän asuntotuotantotavoite vuosille 2016 2019 on 192 asuntoa vuodessa. Näistä 20 % eli 39 kpl tulisi olla valtion tukemia vuokra-asuntoja. Vuonna 2016 valmistui noin 215 asuntoa ja aloitettiin noin 150 asunnon rakentaminen. Vuonna 2016 valmistui mm. 55 ARA-vuokra-asunnon kohde. Vuoden 2017 alussa omakotitalotontteja oli vapaana 11 ja rivitalotontteja 13 kpl. Kunnassa on käytetty vuodesta 2005 lähtien korotettua (3%) kiinteistöveroa omakoti- ja rivitalotonteille, jotka olisivat välittömästi liitettävissä kunnallistekniikkaan. 1.1.2017 tällaisia tontteja oli 170. Vuoden 2016 aikana korotetun kiinteistöveron tontteja rakentui 19. MAL-aiesopimuksen seurantatietojen mukaan Mäntsälän keskustan asemakaava-alueilla oli rakentamatonta asemakaavavarantoa 31.12.2015 seuraavasti: Kerrostaloille noin 49 000 k-m², rivi- ja paritaloille noin 78 000 k-m² ja omakotitaloille noin 69 000 k-m². Asemakaavavarantoa voidaan pitää riittävänä suhteessa asuntotuotantotavoitteisiin. 14
7 Osallistuminen kaavaprosessiin Kaavan vireille tulosta, mahdollisesta rakennuskiellosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä olosta, kaavan hyväksymisestä sekä voimaan tulosta tiedotetaan osallisille ja kuntalaisille paikallislehdessä sekä kunnan verkkosivuilla. Kaavaa valmisteltaessa käytetään - kaavahankkeesta riippuen - erilaisia osallistumismuotoja (asukastilaisuudet, kyselyt, työpajat yms.), joista tiedotetaan asianmukaisesti. Osalliset ja kuntalaiset voivat ilmaista mielipiteensä kaavaluonnoksesta sen nähtävillä ollessa ja jättää muistutuksensa kaavan ollessa nähtävillä ehdotuksena. Kaavoituksen etenemistä voi jatkossa seurata myös kunnan verkkosivuilta. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Jokaisesta kaavasta tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan kaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet. Suunnitelmassa selvitetään myös, miten kaavan vaikutuksia on tarkoitus tutkia sekä kuinka kaavoitukseen voi osallistua ja vaikuttaa. Ottamalla yhteyttä kaavoittajaan voi antaa palautetta OAS:sta. 15