Väylästä kaduksi Helsingin kaupunkibulevardit - Väylästä kaduksi-esitys 8.5.2017
Taustaa ja historiaa Merkintä yleiskaavaan Helsingin ja muiden bulevardit Tilannekatsaus nyt Vuorovaikutusta 2
U L K O M A A T H E L S I N K I Moottoriteistä bulevardeiksi - taustaa KSV/Yos/YLE Juha Niemelä 1989 Helsingin ylipormestari Raimo Ilaskivi kritisoi tilaa vieviä eritasoliittymiä ja esittää Kehä I:n sisäpuolella olevia moottoriteitä muutettaviksi kaupunkiympäristöön sopiviksi. 1991 Helsinki-visiossa esitetään Kehä I:n sisäpuolisten sisääntuloväylien muuttamista katumaisiksi. 1997-1998 Asuntorakentamisen ideakilpailu, Yleiskaava 2002 aineistoa: Liikennealueiden tunnelointi tai kattaminen sekä liikenteen lievealueiden asumiskäyttö 2007 2011 WSP Finlandin laatimassa Greater Helsinki Vision 2050 -kilpailun voittajatyössä esitetään Kehä III:n sisäpuolisia pääväyliä muutettavaksi matalampien nopeuksien pääkatuverkoksi. ssa selvitykset sisääntuloväylien kaduiksi muuttamisesta jatkuvat. Bulevardien sijaan puhutaan kehityskäytävistä. Tarkemmin tutkitaan Lahdenväylän kehittämistä. Kaupunkibulevardit mainitaan kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien renessanssi projektin yleissuunnitelmassa yhtenä maankäytön kehittämisen painopistealueena. 2000 Sisääntuloväylien bulevardisoimista ryhdytään tutkimaan kaupunkisuunnitteluvirastossa vuosituhannen vaihteessa. Kaupunkibulevardit nostetaan yhdeksi uuden yleiskaavan pääteemoista. 2012 2015 Ensimmäisen bulevardisoinnin suunnittelu alkaa, kun Laajasalontien bulevardisoinnista laaditaan suunnitteluperiaatteet. 1980 1990 2000 2010 1991 San Franciscossa maanjäristyksen vaurioittama Embarcadero -moottoritie puretaan ja tilalle rakennetaan kaupunkibulevardi. 2005 2003 Milwaukeen kaupunki korvaa korotetun osuuden moottoritietä kuusikaistaisella bulevardilla. San Franciscossa Embarcaderon tapaan maanjäristyksen vaurioittaman Central Freewayn tilalle avataan Octaviabulevardi. 2020 Vancouverin kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitelmat korvata kaksi korotettua moottoritietä puistolla ja bulevardilla. 2012 Lyonissa moottoritiemäinen sisääntuloväylä muutetaan nelikaistaiseksi bulevardiksi 2009 Nantes Ranskassa muuttaa - Väylästä kaduksi-esitys kaupungin keskustan katuja 8.5.2017 bulevardimaisiksi ja julkista 3 liikennettä paremmin tukeviksi.
Katuesimerkkejä muualta jopa Champs Elysees, Pariisi uudistuu! Bulevardisoinnin ajantasaistamista ideoidaan myös maailman kauneimpana pidetylle bulevardille: Pariisissa pohditaan Champs Elysees-kadun autokaistojen puolittamista, pyöräkaistojen sekä raitiolinjan tuomista kadulle vuoteen 2025 mennessä! 4.11.2015 http://www.citylab.com/commute/2015/11/the-champs-elyseesof-the-future-will-have-a-lot-fewer-cars/414091/ 4
Katuesimerkkejä muualta Avenue Louise, Bryssel, Belgia Avenue Louise on n. 50m leveä, mutta luonteeltaan kaupunkimainen. Puilla ja muulla katuvihreällä on tärkeä rooli viihtyisyyden kannalta. Nykyisin kadulla on myös raideliikennettä. 5 Kuvalähteet: Google, Wikipedia
Katuesimerkkejä muualta Canal Street, New Orleans USA Edellisten esimerkkien tapaan historiallinen liikenneväylä, joka on ajan myötä muuntunut, ja joka on edelleen tärkeä tuottavuuden ja turismin huippualue Yhdysvalloissa. Raitiovaunut ovat tärkeä imagotekijä. 6
Katuesimerkkejä muualta Budapest, Unkari Károly Körút -kehäväylän luonteen ja ilmeen muutos Ennen Jälkeen - Väylästä kaduksi-esitys Ennen Jälkeen 8.5.2017 7 http://railzone.nl/2011/09/fixing-a-boulevard/
Dronning Eufemias gate, Oslo Bulevardisointi osa satamatoiminnoista vapautuneen Bjørvikan alueen kehittämistä Kuusikaistainen väylä ja massiivinen kiertoliittymä korvattiin 2011-2015 nelikaistaisella bulevardilla, jolla kulkee myös raitiovaunulinja ja jonka varrella kokeilevaa arkkitehtuuria. Ennen Jälkeen 8 Barcode Project
Bulevardimaisuuden ei tarvitse rajoittua moottoritieväylämuutokseen Otteita Tukholman Hammarby Allè:lta Hammarby Sjöstadin kaupunginosasta liikennemuotoja yhteensovittavasta katusuunnittelusta. 9 Kuvalähteet: Google, Wikipedia
Bulevardikaupungin kehittämissuositus Suomesta Limingantie, Oulu Limingantie: Alueen kehittäminen tukee erityisesti joukkoliikenteen ja alueen palvelujen kehittämistä. Limingantien ympäristössä suositellaan bulevardityyppistä kaupunki kehittämistä ja merimaisemien hyödyntämistä. Yhteyksiä merenrannan ja kaupunginojan ympäristön välillä tulee kehittää Lähde: Oulun täydennysrakentamisselvitys 2011, Hyväksytty Oulun kaupunginhallituksessa 20.6.2011 344 jatkosuunnittelussa ohjeellisena noudatettavaksi Kuvat: Pohjois-Pohjanmaan museo, Uuno Laukan kokoelma: Oulu Limingantie v.1962 Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museo, Uuno Laukan kokoelma: Oulu Limingantie v.1962 Ennen Nyt Kuvat: Liikenneviraston tiekamera 2015, Limingantie 10
Bulevardikatuajatus Oulun liikennealueiden kehittämisessä Hyväksytty Oulun KH 20.6.2011 344 jatkosuunnittelussa ohjeellisena noudatettavaksi Kehittämisvyöhyke Sisääntuloväylien vyöhykkeet Maantiemäiset säteittäiset sisääntuloväylät: Limingantie, Kainuuntie, Vaalantie, Kuusamontie, Kemintie-Alakyläntie ja Haukiputaantie. Tavoite Liikennealueiden kehittäminen katumiljöönä ja ympäristön tiivis täydennysrakentaminen (ei Kainuuntie eikä Kuusamontie). Bulevardikehittäminen erityisesti välillä keskusta-kaijonharju. Meluntorjunta ensisijaisesti rakennuksin, myös rakentein. 11
Oulun yk 2020 12
Otos: kiintoisia kehittämiskohteita Keski-Euroopassa Liikennealueiden kehittäminen katumiljöönä ja ympäristön tiivis täydennysrakentaminen on ollut Euroopassa ajankohtaista jo kauan. Ratkaisuvariaatioiden kirjo on laaja ja on sovitettu paikallisiin olosuhteisiin. Myös Helsingin bulevardeilla ratkaisut tulee tehdä paikalliset lähtökohdat huolella läpikäyden ja suunnitellen. https://www.google.com/maps/d/viewer?mid=z80giujr_ryw.k_kqxipbx3tq Koonnut: Leena Kärkkäinen, informaatikko, Ksv-viestintä 13
Otos: kiintoisia väylämuutoskohteita Pohjois-Amerikassa Yhdysvalloissa on puolestaan purettu kaupunkialueita halkovia moottoriteitä sekä kavennettu liikennealueita hyvin tuloksin. Panostus raideliikenteeseen on saanut voimakasta kannatusta ja ollut olennainen osa kaupunkiympäristön kokonaisuudistusta. Eri vaiheissaan olevia raideliikenteen kehityshankkeita on yli sadalla kaupunkiseudulla. https://www.google.com/maps/d/viewer?mid=z80giujr_ryw.k_kqxipbx3tq Koonnut: Leena Kärkkäinen, informaatikko, Ksv-viestintä 14
Taustaa ja historiaa Merkintä yleiskaavaan Helsingin ja muiden bulevardit Tilannekatsaus nyt Vuorovaikutusta 15
Uusi yleiskaava Bulevardimääritelmä löytyy niin yleiskaavakartasta kuin yleiskaavan selostuksesta. Kaupunkibulevardien sijainti kaavakartalla 16
Mitä kaupunkibulevardi on? Näin sanotaan kaavamääräyksessä: Kaupunkibulevardi Liikenneväylä Sitä kehitetään laadukkaana urbaanina kaupunkiympäristönä, jossa kaupunkirakennetta tiivistetään. Kaupunkibulevardi palvelee: autoilijoita, joukkoliikennettä, kävelijöitä ja pyöräilijöitä. Pituus ja liittymäratkaisut ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa. 17
Helsinki 2050 by ESRI City Engine 18
Visio 2050 Kaupunkia kehitetään tasapainoisesti Kuva: Ksv Yos Christina Suomi 19
Painopisteet 2050 Kaupunkia kehitetään tasapainoisesti 20
Mikä bulevardi on? Kaupungin keskeinen liikkumisen väylä Sisääntuloreitti Paljon liikennettä myös jatkossa Moottoritiestä osaksi kaupunkia Voisiko olla myös moderni pääkatu? Kadun funktiot: 1. Välittää liikennettä 2. Paikka yhdyskuntateknisille tarpeille: johdot, putket, kaapelit jne. 3. Paikka olemiselle 21
Bulevardin visio 2050 22
Toteuttamisohjelman luonnos 23
Taustaa ja historiaa Merkintä yleiskaavaan Helsingin ja muiden bulevardit Tilannekatsaus nyt Vuorovaikutusta 24
25
26
Esimerkki Strasbourgsta 27
Solmukohtia kehitettäväksi 28
Greater Dijon, Ranska Kuvassa eräs esimerkki solmukohdasta Dijonin urbaanin kaupungin ensimmäiset kaksi ratikkalinjaa: 20 km raidelinjoja ja 30 uutta asemaa; palvelevat kaupungin kolmea eniten joukkoliikennepalvelua tarvitsevaa kaupunkiakselia. Suunnitelmaan kuului lisäksi 33-52 ratikan ja 200 bussin varikkoalue. Tilaajan päävaatimuksena ja konsultin suurimpana haasteena oli hankkeen pysyminen budjettiraamissa, mikä onnistui. 29
Haasteena melu tilanne nykyisin meluselvitys 2012 mukaan Meluaineistossa on eritelty maantie-, tieliikenne-, raideliikenne- ja rautatieliikennemeluvyöhykkeet sekä päivä- ja yöajat. Melun vähentämiseen nykyisillä moottoriväylillä jo ennen esitettyä bulevardisointia vaikuttaisi ratkaisevasti ajonopeuksien alentaminen. 3. 2. 1. 4. 5. Kehä I 6. 8. 7. Yleiskaavan mukaisten Kaupunkibulevardien sijainti ja vuoden 2012 melutasot 1. Länsiväylä 2. Turunväylä 3. Vihdintie 4. Hämeenlinnanväylä 5. Tuusulanväylä 6. Lahdentie 7. Itäväylä 8. Laajasalontie http://www.hri.fi/fi/sovellukset/tieliikenteen-melutasot-helsingissa/ http://cloudnsci.fi/wiki/index.php?n=heatminer.trafficnoiseinhelsinki 30
Bulevardien ilmanlaatuasioiden ratkaisemisessa tehdään laajaa yhteistyötä sekä alan parhaimpien asiantuntijoiden sekä muiden viranomaisten kanssa. Tutustu LESaiheeseen tarkemmin: Tuulikenttää kuvaava animaatio YouTubessa 31 Saastepitoisuuden kulkeutumista lähellä katutasoa kuvaava animaatio YouTubessa
LES-mallinnetut korttelit Ilmatieteen laitoksella ja Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan bulevardikatuja ympäröivällä kortteliratkaisulla on merkitystä kaupunkibulevardien ilmanlaatuun. Tehokkaampi tuulettuminen vähentää terveydelle haitallisten ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joille ihmiset altistuvat katutasossa. - Väylästä kaduksi-esitys Lue blogi ja tutustu loppuraporttiin: 8.5.2017 http://www.yleiskaava.fi/2016/kaupunkibulevardienilmanlaatuun-vaikuttaa-ymparoiva-korttelirakenne/ 32
Poikkileikkaustarkastelut sisältävät paljon pohdintaa! 33
Poikkileikkaus talvellasuunnitteluvirasto, 2015 ESIMERKKI BULEVARDISTA / 2+2 / 41 m / VE1 34
Poikkileikkaus kesällä suunnitteluvirasto, 2015 ESIMERKKI BULEVARDISTA / 3+3 / 53 M / VE2 35
Poikkileikkaus syksyllä suunnitteluvirasto, 2015 ESIMERKKI BULEVARDISTA / 3+2 / 47 M / VE3 36
Bulevardeihin liittyviä katusuunnitteluperiaate -kysymyksiä Bulevardin poikkileikkaus Nopeusrajoitus Geometria Joukkoliikenteen järjestelyt Bussikaistat Pikaratikat Pyöräliikenteen järjestelyt Liittymäjärjestelyt Liittymien paikat Eritaso- vai tasoliittymä Suojatiet Keskusta-alueet, eroavatko linjaosuudesta Katupuut 37
2017 38
2025 39
2035 40
2050 41
Vaikutuksia Kestävän liikenteen kilpailukyky Liikennemäärän muutokset Matka-ajat Urbaanin kaupungin kasvu 42
Bulevardien vaikutuksia (1/2) Toimiva joukkoliikennejärjestelmä on toimivan kaupungin edellytys Liityntäpysäköinti joukkoliikennejärjestelmän osana Liikenteen hinnoittelulla on merkitystä kulkutavan valintaan Ilman uutta hinnoittelua ruuhkautuu, 10% enemmän henkilöautoliikennettä Liikenteen hinnoittelu ei bulevardien edellytys 43
Bulevardien vaikutuksia (2/2) Matka-ajat henkilöautolla Helsingin keskustaan pitenevät Ilman bulevardeja ruuhkat suunnilleen nykyisenlaisia Bulevardivaihtoehdoissa sisääntuloväylien toimivuus paranee, koska henkilöautoliikenne vähenee/siirtyy Saavutettavuus kestävillä kulkumuodoilla paranee Kilpailukyky paranee Yleiskaavan tavoitteet saavutettavissa! 44
Taustaa ja historiaa Merkintä yleiskaavaan Helsingin ja muiden bulevardit Tilannekatsaus nyt Vuorovaikutusta 45
Bulevardiopinnäytetöitä 30.8.2010; Diplomityö, From Länsiväylä to Länsibulevardi Transformation of a Highway into an Urban Boulevard in Helsinki, Carlos Lamuela Orta, Aalto University Department of Architecture, Urban Design, Otaniemi, Finland (English) 28.8.2011; Tutkielma, Moottoriteistä kaduiksi, Kansainväliset kaupunkibulevardiprojektit ja Helsingin kaupungin bulevardisuunnitelmat, (From motorways to streets International boulevard projects and Helsinki s boulevard plans), Juha Niemelä, Aluetieteen LuK tutkielma Geotieteiden ja maantieteen laitos, Maantieteen osasto, Helsingin yliopisto, Suomi (Finnish) 25.4.2014; Kandidaattityö, Bulevardisoinnin liikenteelliset vaikutukset ja niiden arviointi Helsingin seudulla, Oliver Heinonen, Rakennus- ja ympäristötekniikka, Liikenne- ja tietekniikka, Aalto yliopisto, Otaniemi, Suomi (Finnish) 05/2015; Master Thesis, From expressways to boulevards - The compared conditions for boulevardisation in Stockholm and Helsinki, Sofia Buhrgard, KTH, School of Architecture and the build environment,, Department of Urban Planning and Environment, Division of Urban and Regional Studies 12/2015, Diplomityö, Liikenteen turvallisuus kaupunkibulevardeilla, (Master Thesis, Traffic Safety on Boulevards) Wille Tuomola, Aalto yliopisto, Otaniemi, Suomi (Finnish) 11/2016 Mona Kurppa, Assessing pollutant ventilation and dispersion in different city boulevard planning alternatives using a Large-Eddy simulation model; Universicty of Helsinki, Department of Physics 12/2016 46
Esim. Aalto Urban Boulevards oppilastöitä Master-kurssi Viivapiirrokset: Ark Yo Inka Andelin, Maria Mateos 47 Illustraatiot: Ark yo Sophie Regal, Grace He, Xu Pei
Aalto Urban Boulevards oppilastöitä Master-kurssi Solmukohta; Ark yo Sophie Regal, Grace He, Xu Pei Kuvat: Ark yo Hannele Cederström, Saara Mutanen, Jutta Palomäki 48
bulevardit yhteenveto 30-40 km bulevardikatuja ja 30 km uusia raitiotielinjoja Helsinki omistaa suurimman osan bulevardien raakamaasta (väylien haitta- eli suojavyöhykealueet) Mahdollistaa 80 000-100 000 uutta asukasta Mahdollistaa 50 000 uutta työpaikkaa joista valtaosa on yksityisiä yrityksiä Bulevardit edustavat 1/3 uuden yleiskaavan ja tulevaisuuden kerrosalasta Tästä 80-85 % on asumisen ja 15-20% työpaikkaalueiden kerrosalaa Maanteitä hallinnoin pääasiallisesti valtio lukuun ottamatta Itäväylää. *) Huomaa: Kaikki edellä esitetyt luvut perustuvat taustaselvityksiin ja voivat 49 muuttua työn tarkentuessa.
Helsingissä kaikilla on tasapuoliset mahdollisuudet elää ja liikkua - Väylästä kaduksi-esitys 8.5.2017 50
Kaupunkibulevardit on ainutlaatuinen ratkaisu Helsingissä on vuosien taustatyön jälkeen vahvistumassa käsitys, että kokonaisvaltaista bulevardisointia raideliikenneratkaisuineen ei ole tätä ennen käytetty missään muualla maailmassa koko kaupunkia koskevan strategisen maankäytön suunnitelmassa toteuttamaan pitkän aikavälin laadullisia tavoitteita kuten hiilineutraalius! Kuva: JAXA/ESA 19.9.2014, Helsinki 51
Kiitos - Väylästä kaduksi-esitys 8.5.2017 Christina Suomi arkiitehti christina.suomi@hel.fi Kansakoulukatu 3, PL 2100 00099 HELSINGIN KAUPUNKI