KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Viljelypalstan niitty (Pateniemessä) Sijainti: Pateniemen viljelypalstat sijaitsevat Karinkannassa, lähellä merenrantaa Hämäläntien varressa.viljellyn pellon, tenniskentän ja Hämäläntien väliin jää niittymäinen alue, jonka halkaisee venesatamaan vievä polku. Havainnointialue on tämä niittymäinen alue: sitä rajoittavat tenniskenttä, sähkölinja, viljelty pelto sekä peltoa reunustava metsä. Paras niittylajisto löytyy pellonreunan tuntumasta. Kartta: Havaintopisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN) ovat N 7217600 E 424600. Maisemakuva: Havainnointipisteen niitty alkaa Hämäläntien reunasta, kuvassa taustalla näkyy tenniskenttä. Kuvaus: Viljelypalstan niityn edustama luontotyyppi on tuore niitty, jossa valtalajeina ovat erilaiset heinät, leinikit, maitikat ja monet muut kukkakasvit. Pellon reunalla niitty on puoliavoin, sillä katajat, koivut ja pihlajat täplittävät niittyä. Tenniskentän kohdalla niitty on avoimempi, mutta ei niin monilajinen. Näiden väliin, sähkölinjan alle jää rehevämpikasvuinen alue, jossa kasvaa korkeita heiniä ja ruohoja kuten koiranputkea, maitohorsmaa. Alun perin niityt ovat syntyneet niittämisen ja laidunnuksen tuloksena. Niityt ovat vähentyneet murto-osaan aiemmasta määrästä, minkä takia niittyjen lajit ovat uhanalaistuneet tai siirtyneet elämään pientareilla.
Historiaa: Viljelypalstan pelto on raivattu metsästä Karinkannan tilan pelloksi 1950-luvulla. Oulun kaupunki siirsi Karinkannan viljelypalstat nykyiselle paikalleen noin vuonna 1980. Siitä lähtien viereinen pelto on ollut kaupunkilaisten viljelypalstoiksi vuokrattavaissa. Myös viljelypalstan niitty on kaupungin omistuksessa. Toinen maisemakuva: Pellon viereen jäävät niityt ovat entistä peltoa, joka on jäänyt pois viljelystä 1970-luvun lopulla. Vilja on kasvanut pellossa hyvin. Nykisin niityt ovat ilman hoitoa ja siksi umpeenkasvun uhkaamat. Aika ajoin pensaita ja puunalkuja on kuitenkin poistettu kaupungin toimesta. Kevättöitä viljelypalstalla. Etualalla näkyvä niitynreuna on erinomainen perhospaikka. Kasvit ja eläimet: Viljelypalstan niityn näkyvimpiä kasveja ovat vuodenajasta riippuen niittyleinikki, pietaryrtti, kannusruoho, voikukka ja syysmaitiainen. Heiniä on paljon ja niistä runsaimmat ovat nurmirölli ja timotei. Myös kangasmetsien heiniä (mm. metsälauha), varpuja ja kukkia (mm. kangas- ja metsämaitikka) niityn reunoilta löytyy. Huomionarvoisia kasvilajeja ovat hopeahanhikki, aho-orvokki, kevättaskuruoho ja nurmitatar: näitä ei löydä kovin helposti muualta lähistöltä. Niitynreunamat ovat myös sopiva elinympäristö perhosille: lämpöä, valoa, tuulensuojaa ja mesikasveja riittää. Niitylle tyypillisiä päiväperhosia ovat nokkosperhonen, lanttuperhonen, loistokultasiipi, hopeasinisiipi, niittysinisiipi, niittyhopeatäplä ja angervohopeatäplä. Niityllä ja niitynreunojen pensaikossa viihtyviä lintuja ovat keltasirkku, kirjosieppo ja talitiainen. Myös kottaraisia on toisinaan nähty niityllä ruokailemassa. Valokuva: Toinen valokuva: Kannusruoho viihtyy kuivassa heinikossa. Loppukesän kukkia: Kissankello, kultapiisku, pietaryrtti.
Luontokokemukset: Rusakko kiertää porkkanankylväjän ympäri haaveileeko se jo syksyn sadosta? Fasaaniuros hypähtelee ja törähtelee pellonlaidan multakokkareen päällä. Omalta palstalla touhutessa ehtii tehdä monenlaisia mielenkiintoisia luontohavaintoja. Kesällä pienet fasaaninpallerot ovat hyviä piiloutumaan. Niitä ei huomaa ennen kuin ajautuu miltei parven keskelle ja poikasia juoksee ja lennähtää karkuun vähän joka suuntaan. Niityllä lentää monenlaisia perhosia, tuoksuu kesälle. Mutta syksyn tullen fasaaninpoikaset ovat jo isoja. Pojat erottuvat tytöistä niin kokonsa kuin näkönsä puolesta, vaikka eivät vielä komeaa fasaanikoirasta muistutakaan. Kaikki poikasista ovat eri värisiä niin, että niille voi antaa nimet: ne ovat Viljami, Kaaleppi, Hurjana-Yrjänä, Vieno ja pyrstö-liisa. Ja linnut eivät pelkää! Hurjana-Yrjänä on kaikkein pelottomin, se on käynyt koputtamassa naapurin verannan oveenkin!. Niitä pääsee tarkkailemaan muutaman metrin päästä, kun ne ruokailevat hatikoiden ja muiden rikkakasvien siemenillä. Ja poikueen näkee ainakin joka toinen kerta, kun hakee kasvimaalta herneitä tai perunoita. Kannatipa kylvää keväällä siemenet ja kitkeä rikat kesällä! Kasvi Runsaus Kukintoja näkyvissä vinkkejä havainnointiin Peltokorte X 20.4-20.5 Kuusi X 1.6-30.6 Mänty X 1.6-30.6 Kataja XX 10.6-30.6 Kevätleinikki XXX 10.5-20.6 Niittyleinikki XXXX 1.6-10.8 Rönsyleinikki XX 1.6-1.9 Nokkonen X 1.7- Hieskoivu XXX 1.5-1.6 Harmaaleppä XXX 10.4-10.5 Heinätähtimö XX 20.6-1.9 Ketohärkki XX 10.6-1.7 Niityllä polun itäpuolella Pihatatar XX 10.7- Tallatulla polulla Nurmitatar X 20.6- Ahosuolaheinä XX 1.6- Matalakasvuisilla niitynosilla Niittysuolaheinä XX 1.6- Aho-orvokki X 1.6-1.7 Pellolta tulevan sähkölinjan alla Kevättaskuruoho X 1.5-1.6 Tenniskentän kulmalla Kiiltopaju XXX 1.5-1.6 Hanhenpaju X 1.5-1.6 Matala paju metsän reunoissa Haapa XX 1.5-20.5 Puolukka XX 10.6-
Juolukka XX 1.6- Isotalvikki X 20.6- Opastetaulun takamaastossa Metsätähti XX 20.5-20.7 Punaherukka X 20.5- Mesiangervo XXX 1.7- Mesimarja X 20.5-20.7 Hopeahanhikki X 20.6-1.8 Niityllä, lähellä tietä Pihlaja XX 1.6-1.7 Tuomi X 20.5- Hiirenvirna XXX 20.6- Aitovirna X 1.7- Opastetaulun takamaastossa Valkoapila XXX 10.6- Puna-apila XXX 20.6- Maitohorsma XXX 1.7- Koiranputki X 1.6- Paimenmatara X 1.7- Lätäkön vieressä Lehtovirmajuuri X 1.7- Maahumala XX 1.6-10.7 Pellon laidassa Kannusruoho XX 10.7- Kangasmaitikka XXX 1.7- Metsämaitikka XXX 1.7- Ketosilmäruoho XX 10.7-1.9 Pikkulaukku XX 1.7- Piharatamo XX 1.7- Tallatulla polulla Kissankello XXX 1.7-20.8 Kultapiisku XX 20.7- Ojakärsämö XX 20.7- Siankärsämö XX 1.7- Pihasaunio XX 10.6- Tallatulla polulla Pietaryrtti XXX 10.7- Huopaohdake XX 20.6-1.8 Syysmaitiainen XXX 1.7- Voikukka XXX 20.5-20.6 Sarjakeltano XX 20.7- Hiirenkeltano X 1.7-1.8 Pellolta tulevan sähkölinjan alla Oravanmarja X 1.6-20.7 Lampaannata XX 10.6- Niityn pohjoisreunassa Punanata XXX 10.6- Kylänurmikka XX 10.6- Tallatulla polulla Niittynurmikka XXX 10.6- Rantanurmikka X 20.6-
Juolavehnä XXX 20.6- Nurmilauha XXX 20.6- Metsälauha XXX 10.6- Nurmirölli XXXX 20.6- Isorölli X 20.6- Aivan pellon laidasssa Korpikastikka XX 20.6- Timotei XXXX 10.6- X=yksittäin (vaikea löytää), XX=niukasti (pitäisi löytyä), XXX=paljon (helppo löytää), XXXX=valtalaji, ei voi olla löytämättä. KARINKANNAN VILJELYPALSTAN RIKKAKASVIT Juolavehnä, pelto-orvokki, peltoukonnauris, peltohatikka, savijäkkärä, peltolemmikki, konnanvihvilä, jauhosavikka, kiertotatar, kirjopillike, tummarusokki, ketokeltto, peltovalvatti, ukontatar, peltosaunio, rönsyleinikki, hiirenvirna, valkoapila Laji talvi kesä tavattavissa havainnointivinkki Fasaani X XX vuoden ympäri Naurulokki X 20.4-20.5 Keväisin voivat ruokailla pellolla Kalalokki X 20.4-20.5 Keväisin voivat ruokailla pellolla Sepelkyyhky XX 1.4-1.10 Tervakirskuja XX 20.5-20.8 Haarapääsky XXX 20.5-10.9 Sähkölinjat mieluisa istuinpaikka Västäräkki XXX 10.4-10.9 Tilhi XX pihlajanmarja-aika Räkättirastas XXX 20.4-1.12 Punakylkirastas XX 20.4-1.12 Hernekerttu XX 20.5-1.9 Ääntä kuuluu pensaikoista Pajulintu XXXX 1.5-20.9 Kirjosieppo XX 1.5-20.8 Sinitiainen XXX XXX vuoden ympäri Talitiainen XXX XXX vuoden ympäri Kottarainen X 20.4-20.9 Harakka XX XX vuoden ympäri Varis XX XX vuoden ympäri Varpunen XX XXXX vuoden ympäri Pesii sähköpylväissä Pikkuvarpunen XX XX vuoden ympäri Havaittu pensaikossa 2008 Punvarpunen X 1.6-10.8 Viherpeippo XXX XXX vuoden ympäri Peippo XX 10.4-20.10 Vihervarpunen X XXX ei sydäntalvella Keltasirkku XX XXX vuoden ympäri Punatulkku XX XXXX=yleensä useita yksilöitä havainnointialueella XXX=havainnointialueella useimmiten vähintään yksi yksilö XX=majailee havainnointialueella päivittäin X=harvinasempi vieras
Perhoslaji Runsaus Perhosia lennossa vinkkejä havainnointiin Lauhahiipijä XX 5.7-15.8 Piippopaksupää XX 10.6-20.7 Auroraperhonen XX 25.5-5.7 Virnaperhonen XX 25.5-5.7 Lanttuperhonen XXX 20.5-20.9 Loistokultasiipi XXXX 5.7-25.8 Kangasperhonen X 10.5-25.6 Paatsamasinisiipi X 15.5-1.7 Niittysinisiipi XX 10.6-15.7 Hopeasinisiipi XX 20.6-1.8 Hohtosinisiipi XX 20.6-25.7 Ketosinisiipi X 1.7-15.8 Nokkosperhonen XX 15.4-30.9 Angervohopeatäplä XXX 1.7-10.8 Orvokkihopeatäplä XX 1.7-10.8 Niittyhopeatäplä XX 10.6-1.8 Tesmaperhonen XXX 1.7-5.8 Metsänokiperhonen XX 10.7-15.8 Suolaheinämittari X 20.5-20.8 Viirulehtimittari XX 10.6-10.7 Luhtalehtimittari X 1.7-1.8 Mustikkalehtimittari XX 20.6-1.8 Maitolehtimittari X 1.6-1.7 Serpentiinimittari XX 1.6-1.7 Vaaleakulmumittari X 1.6-1.7 Pihamittari XXXX 1.7-1.8 Mäkikenttämittari XX 10.6-20.7 Harmoraanumittari XX 1.6-20.8 Elomittari X 20.7-1.9 Kaksivärimittari X 20.7-1.9 Keihäsmittari XX 20.5-10.7 Täplänauhamittari XX 20.7-20.8 Laukkumittari XXX 1.7-10.8 Pikkulaukku on toukan ravintokasvi Vyöpikkumittari XX 20.5-1.7 Päiväpikkumittari X 20.6-1.8 Toukka elää tähtimöllä
Reunustäplämittari X 1.6-10.7 Leppävalkomittari X 1.6-20.7 Pajuvalkomittari X 1.6-20.7 Pajukäärömittari X 20.7-20.9 Ruutumittari XX 20.5-1.9 Metsämittari XXX 10.5-30.6 Niittoyökkönen X 20.5-30.6 Kasteyökkönen XXX 20.6-20.7 Isonokkayökkönen X 1.7-20.8 Usein hätyytettävissä nokkospuskasta Kaunoyökkönen X 20.7-20.8 Pieni ja nopea yökkönen, keltaiset takasiivet Isovaskiyökkönen X 1.7-10.8 XXXX=parhaaseen lentoaikaan yleensä kymmeniä yksilöitä lennossa havainnointialueella XXX=parhaaseen lentoaikanaan havainnointialueella usein lennossa useita yksilöitä XX=parhaaseen lentoaikaan ainakin yksi yksilö havaittavissa kohtalaisen todennäköisesti X=havaittu, mutta ei välttämättä useinkaan löydettävissä parhaaseenkaan lentoaikaan Retket: Kasvihavaintoja tehtiin ympäristötyöryhmän järjestämillä yleisöretkillä 10.5.2008, 16.6.2008, 15.7.2008 ja 18.8.2008. Lintuhavaintoretkiä tehtiin yleisöretkellä 8.6.2009 sekä lisäksi 26.4.2009, 17.5.2009, 7.7.2009, 8.8.2009. Perhoshavaintoja tehtiin ympäristötyöryhmän retkillä 29.5.2010, 9.6.2010, 17.6.2010, 29.6.2010, 15.7.2010, 28.7.2010, 13.8.2010 ja 7.9.2010. Tätä esitettä on päivitetty viimeksi 7.9.2010. Tekijät: Tämän esitteen on tehnyt Pateniemen suuralueen ympäristötyöryhmä osana kaupunginosan yhteisötoimintaa.