Puolustusministeriön tilinpäätös vuodelta (KPY 250) FI.PLM.-6365 799/20.05.00/
1 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS... 2 1.1 JOHDON KATSAUS... 2 1.2 VAIKUTTAVUUS... 3 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 3 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus... 10 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 12 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 12 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 13 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 16 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 16 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 17 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 17 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 21 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 21 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 25 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 25 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 26 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 26 1.6.4 Tase... 27 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 28 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET... 30 1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 31 2 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA... 32 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA... 33 4 TASE... 34 5 LIITETIEDOT... 36 6 ALLEKIRJOITUKSET... 42
2 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS Puolustushallinnossa vuotta kuvaa aktiivinen hallitusohjelman hankkeiden toimeenpano ja kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin vastaaminen. Keskeisenä lähtökohtana on huolehtia puolustuksen uskottavuudesta kaikissa olosuhteissa. Turvallisuustilanteen heikentyminen edellyttää tarvittaessa nopeaa ja joustavaa toiminta- ja päätöksentekokykyä. Puolustuksen toimintaedellytyksiin vaikutetaan muun muassa ajantasaistamalla lainsäädäntöä sekä toteuttamalla johdonmukaista toimintalinjaa niin kansainvälisesti kuin kansallisesti osana suomalaista yhteiskuntaa. Hallitusohjelman mukainen määrärahojen tasokorotus tukee puolustuskykyä muuttuneessa toimintaympäristössä, mutta ei ole riittävä pitkällä aikavälillä. Puolustusministeriön työskentelyn painopisteenä on 2020-luvun sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytysten turvaaminen osana kokonaisturvallisuutta. Vuoden aikana painottui hallitusohjelman toimeenpano erityisesti ministeriön vastuulla olevissa ns. kivijalkahankkeissa: puolustusselonteko, Puolustusvoimien strategiset suorituskykyhankkeet ja sotilastiedustelua koskevan lainsäädännön valmistelu. Puolustusministeriö on valmistellut puolustusselontekoa, joka on annettu eduskunnalle kevätistuntokaudella 2017. Selonteossa arvioidaan turvallisuusympäristön muutosta, jonka perusteella esitetään linjaukset puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle noin kymmenen vuoden ajanjaksolle. Ilma- ja meripuolustuksen poistuvien strategisten suorituskykyjen korvaamisen valmistelua jatkettiin. HX-hankkeesta vastaanotettiin vastaukset tietopyyntöön Hornet-kaluston korvaamisesta. Laivue 2020 -hankkeessa solmittiin aiesopimus, jonka perusteella selvitetään mahdollisuudet hankkia alukset kotimaiselta telakkayritykseltä. Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaamisesta hyväksyttiin. Hallitusohjelmaan perustuen puolustusministeriön asettama työryhmä on valmistellut ehdotusta sotilastiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Työryhmän toimikautta on jatkettu 28.2.2017 saakka. Puolustusvoimien valmiuden kehittämiseen liittyviä lainsäädäntöuudistuksia toteutettiin ja eduskunnalle annettiin hallituksen esitykset, jotka koskivat Puolustusvoimien kansainvälisen avun antamista ja vastanottamista sekä Puolustusvoimien turvaamistehtäviä. Puolustusyhteistyön ja muun kansainvälisen toiminnan syventämistä on jatkettu Naton kumppanuusyhteistyön puitteissa, Euroopan unionissa, Pohjoismaiden kesken sekä kahdenvälisesti. Kuluneena vuonna Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa allekirjoitettiin puolustusyhteistyötä koskevat yhteistyöasiakirjat. Puolustusvoimauudistuksen mukaisen uuden toimintamallin vakiinnuttaminen on jatkunut ja Puolustusvoimien loppuraportti uudistuksen toteutumisesta valmistui lokakuussa. Puolustushallinnon kumppanuuksien hallintaa kehitetään järjestelmällisesti puolustusministeriön ja Pääesikunnan yhteistyössä sovittujen linjausten mukaisesti. Lisäksi asevelvollisten taloudellista ja sosiaalista asemaa sekä kriisinhallintatehtävissä palvelevien ja palvelleiden tukia ja etuuksia parannettiin. Toimintavuoden aikana päivitettiin valtioneuvoston asetus puolustusministeriöstä, puolustusministeriön työjärjestys ja taloussääntö sekä puolustushallinnon maksullisia suoritteita koskevat puolustusministeriön asetukset.
3 1.2 VAIKUTTAVUUS 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Puolustusministeriö raportoi toimintakertomuksessaan hallinnonalan tulostavoiteasiakirjassa (FI.PLM.-585) vahvistettujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tulostavoitteiden toteutumisesta. Puolustusministeriön hallinnonalan yhteiskunnallisiksi vaikuttavuustavoitteiksi on asetettu Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka, ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky 1, turvallinen yhteiskunta ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeimmät osatekijät ovat valtioneuvoston ohjesäännössä puolustusministeriön toimialaan kuuluvat tehtävät ja asetuksessa puolustusministeriöstä (375/2003) puolustusministeriölle säädetyt tehtävät sekä hallitusohjelman, valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen ja yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjausten ja niissä asetettujen tavoitteiden toteuttaminen. Vaikuttavuustavoite: Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka Tavoite: Valtioneuvoston puolustusselonteon linjausten valmistelu sekä turvallisuuspoliittisen selonteon laadintaan. osallistuminen ulko- ja Arviointi: Hyvä Analyysi: Hallitusohjelman mukaisesti valmisteltiin luonnos valtioneuvoston puolustusselonteoksi, joka on valtioneuvoston käsiteltävänä alkuvuodesta 2017. Selonteko valmisteltiin poikkihallinnollisesti poliittisessa ohjauksessa. Selonteolla pyritään varmistamaan Suomen puolustuskyvyn pitkän aikavälin tasapainoinen kehittäminen. Lisäksi osallistuttiin hallitusohjelman mukaisen valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon (Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 07/) laadintaan. Osallistumisen tavoitteena oli varmistaa, että selonteko antaa riittävät perusteet puolustusselonteon laadintaan ja, että sotilaalliset tekijät sisältyvät toimintaympäristön arviointiin sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin painopisteisiin ja tavoitteisiin. Tavoite: Puolustuskyvyn pitkän aikavälin kehittämisperusteiden valmistelu ja siihen liittyvä ohjaus. Arviointi: Hyvä Analyysi: Puolustusministeriön strategisen suunnitelman valmistelu on edennyt suunniteltua hitaammin, koska prioriteettina on ollut puolustusselonteon valmistelu. Tavoitteena on saada suunnitelma valmiiksi vuonna 2017. 1 Puolustusministeri vahvisti 9.2. yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 11 :n mukaisesti. Merkittävin ero talousarvioesityksen alustaviin tavoitteisiin nähden oli se, että tavoite Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä korvattiin tavoitteella Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky. Muutos toteutettiin, koska tavoitteen muotoilu oli osin vanhentunut, eikä se enää vastannut käytössä olevia määritelmiä, joihin viitataan muun muassa v. hallitusohjelmassa. Muutoksella ei ollut vaikutusta talousarviossa myönnettyjen resurssien käyttöön.
4 Kuluvan vuoden prioriteettina on ollut lisätä Venäjä-tutkimuksen ja ennakoinnin volyymiä. Lisäksi on painotettu laajasti maanpuolustustahtoon liittyvän tutkimuksen syventämistä ja maanpuolustustahdon mittaamisen kehittämistä sekä osaamisen huoltovarmuuden edistämistä. Tavoitteena on yhtäältä vastata hallinnonalan tietotarpeisiin ja toisaalta laajentaa alan kansallista osaamispohjaa ja verkottumista. Kaikilla prioriteettialueilla on käynnistetty tutkimus- tai ennakointihankkeita joko ministeriön omassa hanketoiminnassa tai kansallisena ja kansainvälisenä yhteistyönä. Tuloksia hyödynnetään mm. hallinnonalan suunnitteluprosesseissa ja valtioneuvoston yhteisen toimintaympäristökuvauksen valmistelussa. Valmistuneet Venäjä-tutkimushankkeet on myös julkaistu eri julkaisukanavien kautta. Kyberturvallisuusstrategian toimeenpano on edennyt puolustushallinnossa siitä huolimatta, että kehittämiskohteet ovat vaativia ja pitkäjänteisiä. Pääosa toimenpiteistä on saatu suoritetuksi, avoinna olevat kohdat liittyvät sotilastiedustelua koskevan lainsäädännön valmisteluun. Avoimien kohteiden toimeenpanoa tuetaan jatkossa päivitettävällä toimeenpano-ohjelmalla. Ilmatilaa ja merialueita koskeviin tilannekuvahankkeisiin on saatu ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteiskokouksen (TP-UTVAn) linjaus, ja toteutus jatkuu suunnitelman mukaisesti. Hallinnonalan toiminnansuunnittelu ja tulosohjaus on perustunut puolustuskyvyn pitkän aikavälin kehittämisperusteiden toimeenpanoon. Suunnittelussa ja tulosohjauksessa pyritään entistä paremmin keskittymään puolustuksen pitkän aikavälin kannata oleellisiin tekijöihin sekä arvioimaan tältä osin toiminnan tuloksellisuutta. Tavoite: Monikansallisen, alueellisen ja kahdenvälisen puolustusyhteistyön syventäminen ja monipuolistaminen. Arviointi: Hyvä Analyysi: Puolustusministeriö on jatkanut puolustusyhteistyön syventämistä. Vuoden aikana on mm. ministeritasolla allekirjoitettu yhteistyöasiakirjat Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa. Viron ja Puolan kanssa on käynnistetty yhteistyöasiakirjojen uudistamistyö. Saksan kanssa on aloitettu yhteistyöasiakirjan laatiminen, tavoitteena allekirjoittamisvalmius kesällä 2017. Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön tiivistäminen on jatkunut suunnitelmien mukaan. Kahdenvälistä puolustusyhteistyötä Yhdysvaltain kanssa on syvennetty sekä kahdenvälisesti että alueellisen (US-Nordic-Baltic, Suomi-Ruotsi-Yhdysvallat) ja Nato-yhteistyön puitteissa. Yhteistyötä Yhdysvaltain keskeisten tutkimuslaitosten kanssa on jatkettu (ACUS, Brookings Institute ja CNAS). Kuluvan vuoden yhtenä painopisteenä on ollut vaikuttaa Eurooppa-neuvoston (2013) päätelmiin perustuvan YTPP-alaan liittyvän puolustustutkimusaloitteen ja sen valmistelutoimen rakentamiseen. Aloite tukee puolustustutkimuksen kiinnittymistä eurooppalaisiin tutkimusyhteistyörakenteisiin ja siten puolustustutkimuksen toimintaedellytyksiä sekä sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä. Tavoitteena on lisäksi vahvistaa Euroopan teollista ja teknologista perustaa ja osaamista. Aloite sisältää mahdollisuuksia myös suomalaiselle puolustusteollisuudelle. Toisena painopisteenä on ollut vaikuttaa VN-TEAS-instrumentin suuntaamiseen tavalla, joka vastaa hallinnonalan tietotarpeisiin ja vahvistaa relevanttia kansallista tutkimusosaamista. Molemmilla painopistealoilla on saavutettu niille asetetut vaikuttamistavoitteet hyvin.
5 EU:n puolustusyhteistyön tiivistäminen on edennyt. EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia, EU-Nato-yhteisjulistus ja komission Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma vahvistavat Suomen toivomalla tavalla EU:ta turvallisuusyhteisönä (ml. keskinäisen avunannon (SEU 42.7), hybridi- ja kyberuhkien ja huoltovarmuuden sisällyttäminen globaalistrategiaan sekä puolustusyhteistyön systematisointi) ja laajentavat EU-rahoitusta puolustuksen alalle (ml. puolustustutkimus). Suomi vaikutti strategioiden sisältöön aktiivisesti ja onnistuneesti. Sotilaallisen kriisinhallinnan keinoin Suomi tukee lokakuussa tehdyn päätöksen mukaisesti Ranskaa UNIFIL:ssa lähettämällä operaatioon komppanian suuruisen osaston 1. huhtikuuta 2017-31. elokuuta 2018 väliseksi ajaksi. Suomi on jatkanut aktiivista kumppanuusyhteistyötä ja hyödyntänyt yhteistyömahdollisuudet Naton kanssa ns. laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuuden (Enhanced Opportunities Partnership, EOP) puitteissa. Yhteistyö on ollut keskeistä poliittisen dialogin osalta, jossa Suomelle on tarjoutunut mahdollisuus osallistua Naton Varsovassa järjestettyyn huippukokoukseen sekä Naton ministerikokouksiin 28+2 (Nato + Suomi, Ruotsi) ja 28+EOP-formaateissa. Yhteistyö Naton kanssa on ollut tiivistä itämeren turvallisuuteen liittyvien kysymysten osalta, muita yhteistyöteemoja ovat olleet EU:n ja Naton välinen yhteistyö, hybridi- ja kyberuhkat sekä etelästä tulevien uhkien ennaltaehkäisy esim. tukemalla eteläisten Nato-kumppanimaiden puolustuskapasiteetin kehittämistä. Suomi on jatkanut aktiivista osallistumista Naton tarjoamaan harjoitus- ja koulutustoimintaan Suomen puolustuskyvyn ja sotilaallisten suorituskykyjen yhteensopivuuden kehittämiseksi. Puolustusvoimien kansainvälinen keskus (FINCENT) aloitti Naton ja kumppanimaiden kriisinhallintakoulutuksen koordinaattorina vuoden alusta. Suomi on jatkanut osallistumista EU:n ja Naton nopean toiminnan joukkoihin. Osallistuminen on pyritty toteuttamaan kriisinhallinnan joukkorekisterin joukoilla. Tällä on osaltaan varmistuttu siitä, että osallistuminen parantaa laajemmin yhteistoimintakykyä sekä puolustusvoimien suorituskykyä. Lisäksi puolustusvoimat pyrkii järjestelmällisesti hyödyntämään osallistumisen myötä havaitut kehittämiskohteet, parhaat käytännöt ja saadut opit puolustuksen kehittämisessä. Suomi on myös osallistunut aktiivisesti Nordic-Baltic (NB), Northern Group (NG) ja Nordic-US-Baltic yhteistyöhön. Tavoite: Pohjoismaisen puolustusyhteistyön puheenjohtajuuteen vuonna 2017 ja EUpuheenjohtajuuteen vuonna 2020 valmistautuminen sekä puheenjohtajamaan velvoitteiden hoitaminen. Arviointi: Hyvä Analyysi: Suomi on osallistunut Pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön (Nordefco) kaikilla tasoilla. Nordefcopuheenjohtajuuskauden toteutuksen suunnittelua on jatkettu määrittelemällä mm. puheenjohtajuuskauden sisällölliset painopisteet ja kalenteri. Puheenjohtajuuskauden keskeisiksi tavoitteiksi nostettiin pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen logistisen valmiuden ja huoltovarmuuden aloilla ja yhteiskunnan kriisinkestokyky. Tavoitteena on myös edistää edelleen yhteisiä hankevalmisteluja sekä pohjoismaista teollisuusyhteistyötä. EU-puheenjohtajakauden (1.7. 31.12.2019) tavoitteiksi on esitetty erityisesti Euroopan puolustuksen alan toimintasuunnitelman (EDAP), EU-Nato -yhteisjulistuksen ja globaalistrategian toimeenpanoa. Suomen puheenjohtajakaudella suunnitellaan edistettävän myös puolustuksen alan rahoituskysymyksiä (puolustusrahasto, muiden EU-välineiden mm. EFSI, EIB hyödyntäminen
6 puolustuksen tukena), puolustustutkimusta ja yhteishankkeita suorituskykyjen kehittämiseksi ja huoltovarmuuden parantamiseksi. Tavoite: Hallinnonalan toimintaedellytyksiin vaikuttavien keskeisten lainsäädäntöhankkeiden jatkovalmistelu ja toteuttaminen. Arviointi: Hyvä Analyysi: Hallitusohjelmaan perustuen puolustusministeriön asettama työryhmä on valmistellut ehdotusta puolustusvoimien tiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Työryhmän toimikautta jatkettiin 28.2.2017 saakka. Lisäksi toteutettiin puolustusvoimien valmiuden kehittämiseen liittyvä lainsäädäntöuudistus. Asevelvollisuuslakia muutettiin siten, että kertausharjoitukseen määräämistä koskevasta kolmen kuukauden määräajasta voidaan poiketa, jos harjoituksessa on kyse sotilaallisen valmiuden joustavasta kohottamisesta ja Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä välttämätön tarve tätä edellyttää. Eduskunnalle annettiin puolustusvoimien turvaamistehtäviä koskeva hallituksen esitys. (Tarkemmat tiedot luvussa 1.4 tuotokset ja laadunhallinta). Puolustusministeriö asetti lainsäädäntöhankkeen valmistelemaan tarvittavat ehdotukset lainsäädäntömuutoksista, jotka ovat tarpeen miehittämättömään ilmailuun ja lennokkien toimintaan puuttumiseksi puolustushallinnon alalla. Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa on sovittu tiiviistä yhteistyöstä liikennekaaren 2. osan valmistelussa koskien satamien varautumista. Vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lainsäädännön kehittämistyö on aloitettu vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöjen kuulemisella ja jo aiemmin pääesikunnalta saadun esityksen perusteella. Toistuvaa maahantuloa koskevaa lupamenettelyä muutettiin aluevalvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muutoksella. Vaikuttavuustavoite: Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky Tavoite: Puolustushallinnon tehtävien edellyttämä ja toimintaympäristön muutoksiin vastaava puolustuskyky. Arviointi: Hyvä Analyysi: Tavoite liittyy vuosina 2012 toteutettuun puolustusvoimauudistukseen. Uusi organisaatio ja toimintamallit otettiin käyttöön vuoden alussa, ja toimintamalli ja prosesseja vakiinnutettiin vuoden aikana. Puolustusvoimat ja Puolustushallinnon rakennuslaitos laativat uudistuksen
7 toimeenpanosta kokonaisarviot, jotka luovutettiin ministeriölle vuoden lopulla. Puolustusvoimien laatima kokonaisarvio puolustusvoimauudistuksen toimeenpanosta (raportti verkkosivuilla http://puolustusvoimat.fi/artikkeli// asset publisher/ puolustusvoimauudistuksen-loppuraporttivalmis) antaa kattavan kokonaiskuvan uudistuksen toteutumisesta ja keskeisistä vaikutuksista. Tavoite: Strategisten suorituskykyhankkeiden kokonaisuuden hallinta Arviointi: Hyvä Analyysi: Strategisten hankkeiden valmistelua on jatkettu suunnitelman mukaisesti. Strategiset hankkeet on sisällytetty valmisteilla olevaan valtioneuvoston puolustusselontekoon, ja hankkeet on esitelty valtiojohdolle ja eduskunnalle. Taistelualuskaluston suorituskyvyn korvaamishankeen (Laivue 2020 hankkeen) tietopyynnön vastaukset saatiin 31.3.. Vastausten perusteella on käynnistetty tarjouspyynnön valmistelu. Laivan rakentamisesta on tehty aiesopimus kotimaisen telakkayrityksen kanssa. Asejärjestelmä tarjouspyyntöä edeltävä Osallistumishalukkuus pyyntö lähetettiin 12 toimittajalle 15.12.. Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamishankkeen (HX-hankkeen) tietopyyntö lähetettiin 21.4. Englannin, Ranskan, Ruotsin ja USA:n hallinnoille. Maiden hallinnot välittivät tietopyynnön edelleen konevalmistajille (Englanti BAES; Eurofighter, Ranska Dassault; Rafale, Ruotsi Saab; Gripen NG, USA Boeing; Super Hornet ja Lockheed Martin; F-35). Vastaukset hallituksilta tietopyyntöihin saatiin 22.11.. Kansainvälisesti tietopyyntöämme pidettiin erinomaisena ja poikkeuksellisen haastavana. Tavoite: Puolustuskyvyn kehittämistä ja huoltovarmuutta turvaava kansainvälinen yhteistoiminta erityisesti EU:n, Naton ja pohjoismaiden kanssa. Arviointi: Hyvä Analyysi: Naton PARP -prosessin, EU/EDA -yhteistyön ja Nordefcon puitteissa on edistetty monikansallisen puolustusyhteistyön jalkauttamista osaksi suorituskykyjen kehittämistä ja ylläpitämistä aina kehittämisohjelmien laadinnasta hankintavaiheeseen. Pohjoismainen materiaalialan yhteistyösopimus allekirjoitettiin. Suomi toimi puheenjohtajana vuonna allekirjoitetun puolustusmateriaalihankintoja koskevan liitteen neuvotteluissa. Huoltovarmuutta koskevan liitteen neuvottelut etenivät suunnitelman mukaisesti, ja syksyllä aloitettiin myös vientivalvontaa koskevan liitteen neuvottelut. Suomi osallistui komission ja Euroopan puolustusviraston puolustusalan hankkeiden valmisteluun, tavoitteenaan erityisesti EU:ssa tehtävän huoltovarmuustyön edistäminen ja pienten ja keskisuurten yritysten markkinoillepääsyn tukeminen puolustuksen alalla. Naton syvennettyä rauhankumppanuutta hyödynnettiin mm. merivoimien arktisten suorituskykyjen ja yhteensopivuuden kehittämistyössä. Naton logistiikka- ja hankintavirastoa (NSPA) käytettiin yhteishankintakanavana ja osallistuttiin mm. räjähdeturvallisuuden ja elinkaarenhallinnan kehittämiseen. NORDEFCO-yhteistyössä edistettiin kansainvälistä turvallisuutta ja Suomen puolustuskykyä parantavia yhteishankkeita sekä NORDEFCO-vision 2020 toimeenpanoa. Lisäksi valmisteltiin Suomen
8 2017 puheenjohtajuuskauden tavoitteet, joiden yhtenä painopistealueena on huoltovarmuuden kehittäminen Pohjoismaiden kesken. Tavoite: Kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevien edellytysten varmistaminen Arviointi: Hyvä Analyysi: Kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskeva hallituksen esitys laeiksi puolustusvoimista annetun lain, aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta annettiin eduskunnalle. Tavoite: Materiaalipoliittisten linjausten toteutuminen keskeisten hankkeiden ja kehittämisohjelman toimeenpanossa. Arviointi: Hyvä Analyysi: PLM:n johdolla valmisteltiin valtioneuvoston periaatepäätös Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaamisesta, joka hyväksyttiin 7.4.. Päätöksessä määritellään kansallisen puolustuksen kannalta keskeisten suorituskykyjen rakentamiseen ja ylläpitoon vaadittava teknologinen ja teollinen kyky sekä osaamisen. Päätöksellä on merkittävää ohjausvaikutusta puolustushallinnon materiaali- ja hankintapolitiikkaan mm. teollisen yhteistyön kohdentumisen osalta. Puolustusvoimien materiaalisen suorituskyvyn kehittämistä, ylläpitoa ja ajantasaistamista jatkettiin hallinnonalan sisäisten prosessien mukaisesti erityisesti materiaalipolitiikan johtoryhmän ja puolustushallinnon kaupallisen johtoryhmän työssä. Erityistä huomiota kiinnitettiin hankintasopimusten oikea-aikaiseen valmisteluun ja tehtyjen sitoumusten toteutumisen valvontaan siirtyvien erien vähentämiseksi. Hankintojen tilannetietoisuutta sekä oikea-aikaisuutta parannettiin yhteistyössä Pääesikunnan ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kanssa. Puolustushallinnon kumppanuuksien kehittämistä koskevaa yhteistyötä jatkettiin puolustusvoimien kanssa; tähän sisältyi mm. strategisen kumppanuuden kriteerien täsmentäminen. Yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa käynnistettiin valmistelu keskeisten järjestelmien käytettävyyden tunnuslukujen määrittämiseksi vuodesta 2017 alkaen. Käytettävyyden, materiaalin kunnossapidon ja ampumatarvikkeiden sekä keskeisten hankkeiden toteutumisen/etenemisen kokonaiskuva käydään vuosittain läpi osana talousarvion toimeenpanoa ja tulosohjausta. Tavoite: Toimintaedellytykset hallinnonalan henkilöstöjärjestelmän ja asevelvollisuuden ylläpidolle ja kehittämiselle pitkäjänteisesti. Arviointi: Hyvä Analyysi: Yleisen eläkeiän noston vaikutukset puolustusvoimien sotilaseläkejärjestelmään ja ammattisotilasreserviin aloitettiin. Puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen palkkaliukuma kasvoi edelleen, mikä tulee asettamaan haasteita vuonna 2017 erityisesti puolustusvoimien henkilöstömenojen hallintaan.
9 Asevelvollisten koulutuksen laatuun vaikutettiin saavuttamalla kouluttajaresurssitavoite. Asevelvollisten ja kriisinhallintahenkilöstön tapaturma- ja palvelussairauden korvaamista koskevilla vuoden 2017 alusta voimaantulevilla laeilla korvauksia maksetaan jatkossa palvelusolosuhteet paremmin huomioon ottaen ja lievemmin perustein. Tällä edesautetaan palveluksen keskeydyttyä tarpeellisen hoidon ja kuntoutuksen toteutumista sekä nopeutetaan työhön tai opiskeluun palaamista. Tavoite: Tilahallinnan ja ympäristönsuojelun kehittämislinjausten toteutuminen kokonaistarkastelun ja puolustusvoimauudistuksen mukaisesti. Arviointi: Hyvä Analyysi: Tilahallinnan ja ympäristönsuojelun kehittämislinjaukset toteutettiin tilahallinnan kokonaistarkastelun ja puolustusvoimauudistuksen mukaisesti. Toimitilastrategia valmistui ja sen toimeenpano aloitettiin. Ympäristönsuojelusuunnitelman 2012 2025 toimeenpanoa jatkettiin. Tavoite: Valtionhallinnon ja erityisesti turvallisuusviranomaisten yhteisten ICT-palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto hallinnonalalla. Arviointi: Tyydyttävä Analyysi: Puolustusvoimat otti käyttöön ja Puolustushallinnon Rakennuslaitos aloitti Hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) palvelujen käyttöönoton valmistelun. Vaikuttavuustavoite: Turvallinen yhteiskunta Tavoite: Kokonaisturvallisuuden yhteensovittaminen ja kehittäminen yhteiskunnan turvallisuusstrategian periaatteiden mukaisesti. Arviointi: Hyvä Analyysi: Turvallisuuskomitea ja sen sihteeristö edistivät vaikuttamistavoitteen saavuttamista päivittämällä yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa, kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelmaa sekä yhteensovittamalla VALHA15-16-valmiusharjoituksen raportin toimenpidesuosituksia valtioneuvostolaajuisesti. Erityisesti VALHAn toimeenpanosuositusten seuranta on vaikuttanut kokonaisturvallisuuden edistymiseen konkreettisesti.
10 Vaikuttavuustavoite: Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen Tavoite: Toimintaedellytykset osallistumiselle sotilaalliseen kriisinhallintaan sekä kansainväliseen koulutus-, harjoitus- ja muuhun toimintaan sekä siihen liittyvä toimeenpanon ohjaus Arviointi: Hyvä Analyysi: Sotilaallisen kriisinhallinnan toimeenpanossa on jatkettu yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Vaikuttavuuden osalta pääpaino on ollut ISILin vastaisen koalition toimissa. Tässä on tehty laaja-alaista työtä eri yhteistyöosapuolien kanssa ja tuettu kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Merkittävää on ollut myös yhteistyö UNIFIL-operaatiossa eri kansallisuuksien kanssa. Valtioneuvostoa ja eduskuntaa on informoitu sotilaallisesta kriisinhallinnasta mm. kriisinhallintakatsauksella sekä valiokuntakuulemisilla. Eduskuntaa on myös informoitu Suomen osallistumisesta kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan keväällä määritellyn uuden toimintamallin mukaisesti. 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Puolustusministeriö jakoi maanpuolustusjärjestöille vuoden talousarviossa momentille 27.10.50 (Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen) myönnettyä määrärahaa yhteensä 2,029 milj. euroa. Jakopäätöksen mukaisesti määrärahaa saa käyttää: 1) Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallinto-tehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja 3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin. Määrärahasta 1,804 milj. euroa oli valtionavustusta Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) 7 :n 1 momentissa säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin.
11 Puolustusministeriön myöntämään valtionapuun liittyen Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle oli asetettu seuraavat tulostavoitteet: Taulukko 1: Valtionavustuksen käytön toiminnallinen tehokkuus. 2014 Tavoite Taloudellisuus MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) / ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (euroa) 41 38 53 39 Tuottavuus MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) / ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 1 869 1 984 1 410 1 984 Tuotokset ja laadunhallinta MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 55 961 (josta naisia 14 500) 60 200 (josta naisia 16 500) 45 100 (josta naisia 15 000) 67 200 (josta naisia 18 000) MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutus-päivinä (vrk) 5 000 5 000 3 000 3 000 MPK:n kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) asteikolla 1-5 4,33 4,32 4,00 4,27 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työtyytyväisyys (asteikolla 1-5) ei mitattu ei mitattu 4,00 ei mitattu Henkilötyövuodet (htv) 45 45 45 45 MPK:n toteutuneista toiminnallisista tehokkuustavoitteista toiminnan taloudellisuus laski vuoteen verrattuna 2,6 %. Asetettu tavoite ylitettiin kuitenkin selkeästi. Tuottavuus pysyi vuoden tasolla, mutta asetettu tavoite ylitettiin. MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausia oli yhteensä 67 200, joista naisille kohdistui 18 000 vuorokautta. Koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä (5 000) ylittää asetetun tavoitteen ja on yhtä suuri kuin vuoden toteuma. Kurssityytyväisyyden toteutunut luku oli 4,27, jossa on laskua 1,2 % vuoteen verrattuna. Asetettu tavoite ylitettiin 6,8 %:lla. Toteutunut henkilötyövuosimäärä (45) pysyi samana kuin vuonna.
12 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 1.3.1 Toiminnan tuottavuus Puolustusministeriön tulostavoiteasiakirjassa vuodelle on tuottavuudelle asetettu tulostavoite, joka perustuu ministeriön henkilötyövuosien kokonaismäärään kertomusvuonna sekä niiden jakautumaan ministeriön toiminnoille. Puolustusministeriön henkilötyövuosien toteutunut kokonaismäärä on kolme henkilötyövuotta vähemmän kuin vuodelle asetettu tavoite. Eniten muutosta on puolustuspolitiikan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tavoitteen ja toteuman välillä. Kokonaisarkkitehtuurityön tuloksena on päivitetty ydintoiminnot, jotka paremmin vastaavat todellista toimintaa ja siten parantavat henkilötyövuosien sekä kustannusten suunnittelua. Taulukko 2: Henkilötyövuodet toimintoalueittain 2014. Toimintoalue Htv 2014 Htv Htv-tavoite Htv Puolustuspolitiikka 36 26 35 27 Sotilaallinen maanpuolustus 8 16 7 16 Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen 12 9 14 11 Sotilaallinen kriisinhallinta- ja 2 2 3 2 rauhanturvaamistoiminta Ohjaustoiminnot 89 81 76 76 Yhteensä 147 134 135 132 * Vuonna puolustusministeriöllä ei ollut siirrettyjä hallinto- ja palvelutehtäviä (VNHY siirto 1.3.). Henkilötyövuodet ovat jakautuneet eri toimintoalueiden välille vuonna siten, että hallinnonalan ohjaus-, toiminta- ja taloussuunnitteluun sekä seurantaan on kohdentunut eniten työaikaa (33 %). Tämä toimintoalue sisältää muun muassa strategiatyön, tulosohjauksen, materiaalivoimavarat, yhdyskunta- ja ympäristöasiat, hallinnonalan talous-, henkilöstö-, tietohallinnon ohjauksen sekä suunnittelun. Toiseksi eniten työaikaa on käytetty puolustuspolitiikkaan (21 %) ja sotilaalliseen maanpuolustukseen (12 %). Puolustuspolitiikka ja siihen liittyvä yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta (sis. mm. valtioneuvoston selonteot ja -periaatepäätökset) ovat painottuneet vuoden toiminnassa, koska ministeriössä on valmisteltu hallitusohjelman mukaisia valtioneuvoston selontekoja. Kaavio 1: Henkilötyövuosien jakautuminen vuonna. Lainsäädännön valmistelu ja seuranta 7 % EU- ja kansainväliset asiat 10 % Muut ministeriökohtaiset eritystehtävät 1 % Puolustuspolitiikka 21 % Ministeriön toimialan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu sekä seuranta 33 % Sotilaallinen maanpuolustus 12 % Kmp yhteensovitt. 8 % Sotilaallinen kriha 1 % Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta 7 %
13 Varainhoitovuoden aikana tuottavuutta on edistetty seurantakohteita karsimalla ja ostolaskujen automaatioastetta nostamalla. Verkkolaskujen ja tiliöintikoodillisten laskujen osuus on korkeampi kuin ja hankinnasta maksuun -prosessissa asetetut tavoitteet (HAMAtavoite) ja valtionhallinnossa keskimäärin saavutettu automaatioaste. Automaattisesti kohdistuvien sopimuksellisten laskujen osuus on alhaisempi kuin asetetut HAMA-tavoitteet ja valtionhallinnossa keskimäärin saavutettu automaatioaste. Ministeriön hankinnat ovat pääasiassa yksittäisiä pienhankintoja, jotka eivät täytä sopimuskohdistustoiminnallisuudelle asetettuja vaatimuksia. Taulukko 3: Puolustusministeriön ostolaskujen käsittelyn automaatioaste vuonna. Yksikkö Tavoite PLM valtionhallinto Verkkolaskujen osuus % 95 98 88 Tiliöintikoodillisten laskujen osuus % 4 7 4 Automaattisesti kohdistuneet sopimukselliset laskut % 4 1 4 * Tilauksellisten laskujen osuudesta ei ole seurantatietoa, koska kirjanpitoyksiköllä ei ole käytössä TILHA-järjestelmää. 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Talousarviokirjanpitoon perustuvat tiedot Määrärahojen käyttö jakaantuu puolustusministeriön toimintameno-, puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuus-, osaamisen kehittäminen määrärahaan sekä valtionavustuksina maksettavaan maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemista koskevaan määrärahaan. Puolustusministeriö on käyttänyt toimintamenomäärärahaa 15,006 milj. euroa. Henkilöstön virkapalkkoihin on käytetty 9,652 milj. euroa ja muihin menoihin 5,354 milj. euroa. Toimintamenojen nettokäyttö on hieman vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Vähennys aiheutui pääosin siitä, että vuonna puolustusministeriöllä ei ollut maksettavana valtioneuvoston hallintoyksikölle (VNHY) siirrettyjä hallinto- ja palvelutehtäviä (vrt. : 2 kk). Muut muutokset aiheutuvat normaalista vuotuisesta vaihtelusta. Taulukko 4: Puolustusministeriön talousarviomäärärahojen käyttö (1 000 ) (pl. arvonlisäveromenot). Käyttö 2014 Käyttö Siirtynyt vuodelta TA+LTA:t Käytettävissä Käyttö Käytön muutos % Määrärahoja koskevat tarkemmat analyysitiedot on esitetty kappaleessa 1.6.1 rahoituksen rakenne. Siirtyy vuodelle 2017 Puolustusministeriön 19 250 15 613 4 065 14 800 18 865 15 006 4 3 859 toimintamenot Puolustusministeriön 107-50 50 50 - hallinnonalan tuottavuusmääräraha Maanpuolustusjärjestöjen 2 078 2 028-2 029 2 029 2 029 - toiminnan tukeminen Osaamisen 7-6 6 6-14 - kehittäminen YHTEENSÄ 21 435 17 648 4 065 16 885 20 950 17 091 3 3 859
14 Toimintamenomäärärahan käyttö jakautuu kuluerittäin siten, että selvästi suurin kuluerä on henkilöstökulut (65 %). Seuraavaksi suurimmat kuluerät ovat palveluiden ostot (20 %) ja matkakulut (7 %). Kaavio 2: Toimintamenomäärärahan käytön jakautuminen (%) kuluerittäin vuonna. Matkakulut 7% Muut kulut 6% Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2% Palvelujen ostot 20% Vuokrat 1% Henkilöstökulut 65% Toimintamenojen käyttö (pl. tulot) menolajeittain on hieman vähentynyt edellisen vuoteen verrattuna (-3 %). Taulukko 5: Toimintamenojen bruttokäyttö euroina (1 000) kuluerittäin 2014. 2014 Muutos % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 550 415 279 33 Henkilöstökulut 11 192 10 268 9 813 4 Vuokrat 1 494 297 104 - Palvelujen ostot 4 039 2 973 2 986 0 Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset 0 16 sijoitukset Matkakulut 1 028 982 1 059 8 Muut kulut (sis. sisäiset kulut) 947 718 919 28 Yhteensä 19 250 15 669 15 160-3 * Määrärahan käyttöä ei voida kaikkien kuluerien osalta verrata aikaisempien vuosien käyttöön, koska VNHY on vastannut ministeriöiden yhteisistä hallinto- ja palvelutehtävistä ja niihin liittyvistä kuluista 1.3. alkaen. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin 0,279 milj. euroa ja käyttö väheni edelliseen vuoteen verrattuna 33 %. Em. kululajin vuosien ja välistä vähennystä selittää vuoden aikana tehdyt turvallisuuteen liittyvät tarvikehankinnat. Toimintamenomäärärahoista maksetut virkasuhdepalkat ja palkkiot olivat 8,214 milj. euroa ja henkilösivukulut olivat 1,599 milj. euroa. Yhteensä henkilöstökulut olivat 9,813 milj. euroa. Vähennystä oli edelliseen vuoteen verrattuna 4 %. Vähennykseen vaikuttaa se, että vuoden henkilökuluissa (2 kk) oli VNHY:lle siirrettyjen henkilöiden palkkakuluja. Muu henkilöstökulujen väheneminen johtuu palkkaliukumien rajoittamisesta, normaalista virkojen täyttämiseen ja virkavapauksiin liittyvistä vaihteluista. Laskelman liitteessä viisi on eritelty johdon palkat ja palkkiot. Puolustusministeriön muut vuokrakulut kasvoivat ollen 0,104 milj. euroa. Vuonna muut vuokrat (pl. toimitilavuokrat) olivat 0,042 milj. euroa. Palveluiden ostoihin käytettiin 2,986 milj. euroa. Palveluiden ostot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Palveluiden ostojen suurin kuluerä oli asiantuntija- ja tutkimuspalvelut 1,392 milj. euroa ja kasvua vuoteen verrattuna 1 %. Asiantuntija ja tutkimuspalveluiden suurin kuluerä oli Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunnan rahoittamien tutkimushankkeiden maksatukset (1,206 milj. euroa / 17 kpl).
15 Matkakulut kasvoivat hieman (+8 %). Muihin matkustuspalveluihin, kuten majoitukseen, matkalippuihin, palvelumaksuihin ja taksimatkoihin käytettiin 0,922 milj. euroa (+10 %). Päivärahoja maksettiin 0,124 milj. euroa (-4 %) ja kilometrikorvauksia 0,013 milj. euroa (-25 %). Matkakulut ovat nousseet, mutta matkapäivien määrä on kokonaisuudessaan vähentynyt. Puolustusministeriön ulkomaan virkamatkapäivien määrä on jonkin verran noussut, mikä aiheutuu puolustusyhteistyöstä ja hankkeista. Sen sijaan kotimaan virkamatkapäivien määrä on vähentynyt. Taulukko 6: Kotimaan ja ulkomaan matkapäivät vuosina 2014. 2014 Muutos % Kotimaan matkapäivät 1 047 1 266 1 191 6 Ulkomaan matkapäivät 1 814 1 813 1 860 3 Yhteensä 2 861 3 079 3 051 1 Muihin kuluihin käytettiin 0,919 milj. euroa. Suurin kuluerä oli jäsenmaksut ulkomaille (0,583 milj. euroa). Muihin kuluihin sisältyy sisäisiä kuluja, jotka ovat yhteistoiminnan kustannusten korvauksia (0,302 milj. euroa). Puolustusministeriö on ottanut käyttöön vientilupa-asioiden sähköisen asiointipalvelun ja asianhallintajärjestelmän (0,127 milj. euroa). Lupa-asioiden sähköinen käsittely tehostaa toimintaa ja kehittämishanketta voitiin osin (50 000 eur) toteuttaa myös tuottavuusmäärärahalla. Kustannusten jakautuminen ydin- ja ohjaustoiminnoille Toimintoalueiden kokonaiskustannukset nousivat yhteensä 1,312 milj. euroa (+7 %). Puolustusministeriön erillis- ja yhteiskustannukset olivat 15,300 milj. euroa ja ne pysyivät ennallaan. Puolustusministeriön osuus VNHY:n vastuulla olevista yhteiskustannuksista oli 4,400 milj. euroa (+21 %) 2. Puolustusministeriön kustannusten olisi pitänyt hieman laskea ja VNHY:n kustannusten pysyä ennallaan, jotta kokonaiskustannukset eivät olisi kasvaneet. Melkein kaikissa toimintoalueiden kustannuksissa on tapahtunut muutosta vuoteen verrattuna. Ohjaustoimintojen muutokset aiheutuvat pääosin valtioneuvoston yhteisten ohjaustoimintojen ja niiden käyttökuvauksien päivityksestä. Suurin osa (28 %) puolustusministeriön kustannuksista (pl. VNHY:n toteuma) aiheutui ministeriön toimialan ohjauksesta ja toiminta- ja taloussuunnittelusta ja seurannasta, vaikka toimintoalueen kustannukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna (-34 %). Toimintoalueella eniten kustannuksia aiheutti hallinnonalan tietohallinnon ohjaustoiminta. Varainhoitovuonna tietohallinnon ohjaus on kohdentunut turvallisuusverkkotoimintaa koskevan lain toimenpiteiden seurantaan, valtionhallinnon ja erityisesti turvallisuusviranomaisten yhteisiin ICT-palveluihin sekä toimialariippumattomien ICT- tehtävien keskittämiseen valtionhallinnon yhteiseen palvelukeskukseen. Toiseksi eniten (21 %) kustannuksia aiheutui puolustuspolitiikan toimintoalueelta. Puolustuspolitiikka (ja siihen liittyvä yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta) on painottunut toiminnassa, koska ministeriössä on valmisteltu hallitusohjelman mukaista puolustusselontekoa. 2 VNHY:n muutos % laskettaessa on huomioitu se, että VNHY on vastannut valtioneuvoston yhteisistä hallinto- ja palvelutehtävistä : 12 kk ja : 10 kk.
16 Taulukko 7: Toimintoalueiden bruttokustannukset vuosina 2014 (1 000 euroa). Toimintoalue PLM 2014 PLM/VNHY PLM VNHY Kokonaiskust. Osuus % PLM Muutos % PLM PLM/VNHY Ydintoiminnot Puolustuspolitiikka 4 504 3 759 3 200 920 4 121 21 5 10 Sotilaallinen maanpuolustus 1 186 1 355 1 636 471 2 107 11 41 55 Kokonaismaanpuolustuksen 1 377 1 273 893 257 1 150 6-13 -10 yhteensovittaminen Sotilaallinen kriisinhallinta- 364 241 195 56 251 1-1 4 ja rauhanturvaamistoiminta Ohjaustoiminnot Yhteiskuntapolitiikan 2 752 2 591 2 214 637 2 851 14-15 10 strategiat ja seuranta Toimialan ohjaus, toiminta- 5 961 6 403 4 255 1 224 5 479 28-34 -14 ja taloussuun. sekä seuranta Lainsäädännön valm. ja seur. 1 247 1 006 743 214 957 5-26 5 EU- ja kansainväliset asiat 1 145 1 189 1 762 507 2 269 11 48 91 Muut erityistehtävät 653 571 401 115 517 3-30 - 9 Yhteensä 19 189 18 388 15 300 4 400 19 700 100 0 7 * Tukitoimintojen kustannusten kohdistamisessa on käytetty ydin- ja ohjaustoimintojen henkilötyövuosia. * Nimellinen korkokustannus : 0,2 %, : 0,6 % ja 2014: 0,8 %. * PLM:n osuus VNHY:n kustannuksista on laskennallinen. 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan tuotot kertyivät pääosin puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetussa lain (242/1990) 2 :ssä tarkoitetuista puolustusministeriön myöntämistä maastavientiluvista perityistä maksuista. Myönnettyjen lupien määrä väheni 6 %, mikä vaikutti julkisoikeudellisten maksullisten tuottojen vähenemiseen. Taulukko 8: Puolustusministeriön maksullisen toiminnan tuotot vuosina 2014. Tuotot maksuperustelain mukaisista liiketaloudellisista suoritteista Tuotot maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista 2014 muutos % 188 - - - 35 890 43 945 41 990 4 Yhteensä 36 078 43 945 41 990 4 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Puolustusministeriöllä ei ollut yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja.
17 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Esittelyt, selvitykset ja päätökset Varainhoitovuonna on valmistunut kaksi puolustuspoliittista yhteistyöasiakirjaa Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa. Taulukko 9: Puolustuspoliittiset yhteistyöasiakirjat vuosina 2014. Tuotokset Yksikkö 2014 Kahdenväliset yhteistyöasiakirjat kpl 1-2 Puolustusministeriö on saanut vuonna yhteensä 12 eduskunnan kirjallista kysymystä. Kaksi kysymystä on siirretty muiden ministeriöiden vastattavaksi. Taulukkoon on tilastoitu kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin laadittujen vastausten määrät. Taulukko 10: Vastaukset eduskunnan kirjallisiin kysymyksiin vuosina 2014. Tuotokset Yksikkö 2014 Saapuneet kirjalliset kysymykset kpl 35 8 12 Vastaukset kirjallisiin kysymyksiin: Puolustuspolitiikka kpl 11 2 3 Materiaalivoimavarat kpl 7 3 Ministeriön toimialan ohjaus mm. henkilöstö ja ympäristöpolitiikka kpl 10 5 3 Lainsäädännön valmistelu ja seuranta kpl 1 1 Yhteensä kpl 29 7 10 * Vuonna 1kpl siirretty toiseen ministeriöön ja vuonna 2014 6kpl siirretty toiseen ministeriöön. Puolustusministeriö on ollut vuonna yhteensä 80 kertaa kuultavana eduskunnassa. Lisäksi on annettu 4 kirjallista asiantuntijalausuntoa. Taulukko 11: Eduskuntakuulemiset vuonna. Tuotokset Yksikkö Puolustuspolitiikka kpl 35 Materiaalivoimavarat kpl 8 Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta kpl 7 Ministeriön toimialan ohjaus yms. kpl 14 Lainsäädännön valmistelu ja seuranta kpl 16 Yhteensä kpl 80 * Kansliapäällikkön eduskuntakuulemiset eivät ole mukana tilastoinnissa, mutta niitä arvioidaan olevan n. 5 kpl/vuosi. * Tilinpäätöstilastointi eduskuntakuulemisista on aloitettu vuodesta. Avoimeen vuosittaiseen tutkimusmäärärahahakuun pohjautuen Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (VNA 1018/2009) esitti ja puolustusministeriö rahoitti 77 hakemuksesta 17 hanketta, joiden arvo on 1,1 milj. euroa. Toiminnan painopisteenä on sotilaallista maanpuolustusta tukeva tieteellinen tutkimus, joka vaikuttaa tuottamalla kohdennettua tieteellistä tietoa sekä teoreettista ja käytännöllistä osaamista ja asiantuntemusta. Toiminta osaltaan muodostaa pohjaa alan tutkimus- ja kehittämistoiminnalle sekä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Taulukko 12: Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan tutkimushankkeet vuosina 2014. Tuotokset Yksikkö 2014 Saapuneet hakemukset kpl 94 72 78 Rahoitetut tutkimushankkeet kpl 16 20 17
18 Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan tutkimushankkeet kuluvalla toimikaudella 2018, ovat painottuneet neuvottelukunnan strategiassa 2018 ja vuosittain hakuohjeissa vahvistettuihin painopistealueisiin ja teemoihin: puolustuksen toimintaympäristö, ihmiset osana puolustusta, joukkoja ja asejärjestelmiä ja luonnontieteellis-teknologiset vaikutukset puolustukselle. Määrärahahakemuksien sisältö ja toteutunut rahoitus on painottunut kuluneena vuonna laskentaintensiivisten sensorijärjestelmien ja tilannekuvan tutkimuksen lisäksi uusien innovatiivisten konseptien testaukseen. Systeemianalyyttinen lähestyminen näkyi ilahduttavasti niin toteutuneiden hankkeiden kun hakemusvolyymin osalta ja tämän lähestymistavan toivotaan tuottavan jatkossa uusia innovaatioita monitieteisen ongelmanratkaisun kautta. Yhteiskuntatieteen tutkimushakemuksia tuli kuluneen vuoden aikana kappalemäärällisesti edelleen vähän. Yhteiskuntatieteisiin kiinnitetään neuvottelukunnassa tälläkin toimikaudella erityistä huomiota ja kohdennetaan toimenpiteitä tutkimustarpeiden kommunikoimiseksi ja tietoisuuden kasvattamiseksi puolustushallinnon ja tiedeyhteisön välillä. Pitkällä aikavälillä valmisteltavat materiaalihankkeet tulevat esiteltäviksi hankkeiden aikatauluun liittyen. Tarkastelujaksolla ministerille esittelyyn edenneitä hankkeita oli 40 kappaletta. Esittelyjen määrän muutokset eivät edusta muutostrendiä tai -suuntaa, vaan ainoastaan antavat kuvan hankkeiden senhetkisestä tilasta. Taulukko 13: Hallinnonalan materiaalihankinnat vuosina 2014. Tuotokset Yksikkö 2014 Materiaalihankintaesittelyt kpl 29 31 37 (yli 4 milj. euroa) Raha-asiainvaliokunnalle viedyt esittelyt kpl 3 1 3 (yli 40 milj. euroa) Ministerille tehdyt materiaalihankinta-esittelyt yhteensä kpl 32 32 40 * Lisäksi materiaaliasioihin liittyviä ministerille tehtäviä esittelyjä on erilaiset hankintoihin liittyvät sopimusmuutokset. Nämä tiedot eivät ole mukana ko. tilastotiedoissa, ellei kyseessä ole sopimuksen jatkaminen ja sopimuksen rahallisen arvon lisääminen, jolloin voidaan katsoa kyseessä olevan uusi hankinta. Puolustusministeriö on vienyt valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsittelyyn Senaattikiinteistöjen toteuttamia uudisrakennus-, peruskorjaus- sekä perusparannus-hankkeita. Taulukko 14: Uudisrakennus-, peruskorjaus- ja perusparannushankkeet vuosina 2014. Tuotokset Yksikkö 2014 Uudisrakennus-, peruskorjaus- ja perusparannusesittelyt (vuokrasumma yli 5 milj. euroa sopimuskauden aikana) kpl 8 11 7 Seuraavassa taulukossa on säädösvalmisteluun liittyvät keskeisimmät määrälliset tuotokset. Taulukko 15: Säädösvalmisteluun liittyvät tuotokset vuosina 2014. Tuotokset Yksikkö 2014 Hallituksen esitykset kpl 2 1 5 Vahvistetut lait kpl 12 4 3 Tasavallan presidentin asetukset kpl - - 1 Valtioneuvoston asetukset kpl 4 1 6 Puolustusministeriön asetukset kpl 4 5 7 Yhteensä kpl 22 11 22
19 Alla olevassa taulukossa on lueteltuna varainhoitovuoden keskeiset säädöshankkeet. Taulukko 16: Keskeiset säädöshankkeet. Eduskunnalle annettiin hallituksen esitys laeiksi Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain ja puolustusvoimista annetun lain 38 ja 38 a :n muuttamisesta (HE 73/) ja hallituksen esitys laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta (HE 44/). Esityksiin sisältyvät lait vahvistettiin 29.6.. Eduskunnalle annettiin hallituksen esitys puolustusmateriaalialan pohjoismaisesta yhteistyöstä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä laiksi puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta pohjoismaiden välillä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 253/) hallituksen esitys laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (puolustusvoimien turvaamistehtävät; HE 187/) hallituksen esitys laeiksi puolustusvoimista annetun lain, aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta (kv-apu; HE 94/) Esitysten käsittely on edelleen vireillä eduskunnassa. Puolustusministeriössä ryhdyttiin valmistelemaan hallituksen esitystä puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta, jolla puolustusvoimien virkojen eroamisikäsäännökset muutettaisiin vastaamaan julkisten alojen eläkelaissa säädettyä eläkkeelle siirtymisen myöhentämistä. Puolustusministeriö asetti 4.8. työryhmän valmistelemaan henkilötietojen käsittelyä puolustushallinnossa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta 30.5. työryhmän uudistamaan puolustushallinnon räjähteitä ja kemikaaleja koskevaa sääntelyä 25.11. hankkeen valmistelemaan tarvittavat ehdotukset lainsäädäntömuutoksista, jotka ovat tarpeen miehittämättömään ilmailuun ja lennokkien toimintaan puuttumiseksi puolustushallinnon alalla Vuonna asetettu sotilastiedustelulakityöryhmä jatkoi toimintaansa. Joulukuussa työryhmän määräaikaa jatkettiin 28.2.2017 saakka. Maksulliset julkisoikeudelliset tuotokset Haetut maastavientiluvat laskivat 8 % ja myönnetyt luvat 6 %. Nämä laskeneet lupamäärät vaikuttivat myös maksullisten julkisoikeudellisten tuottojen vähenemiseen, joka on tarkemmin esitetty kappaleessa 1.3.3 maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus. Taulukko 17: Vientivalvontapäätökset vuosina 2014. Tuotokset Yksikkö 2014 muutos % Vireille tulleet maastavientilupa-asiat kpl 304 357 330-8 Myönnetyt luvat kpl 254 335 318-6 Tukitoimintoja koskevaa tilastotietoa Lähetettyjen tiedotteiden määrä on 306, mikä on selvästi enemmän kuin edellisinä vuosina. Päivittäisten mediakatsausten lisäksi on ajoittain tuotettu erikoiskatsauksia ja analyysejä. Puolustusministeriön verkkosivujen kävijämäärät ovat noin 1,1 miljoona suomenkielisillä sivuilla, 160 000 ruotsinkielisillä ja 610 000 englanninkielisillä. Suomen- ja ruotsinkieliset lataukset ovat edellisen vuoden tasolla ja englanninkieliset ovat selvästi lisääntyneet. Ministeriön Twitter-tilillä on 14 300 seuraajaa ja Facebook-sivuilla 4 300 tykkääjää.
20 Taulukko 18: Viestinnän määrälliset tuotokset vuosina 2014. Tuotokset Yksikkö 2014 Muutos % Julkaistut tiedotteet määrä / kpl 180 267 306 15 Mediakatsaukset ja määrä / kpl 344 415 844 103 mediaseurantakoosteet www-sivujen lataukset / määrä / kpl 1 317 000 1 092 193 1 087 477 0 suomenkieliset www-sivujen lataukset / määrä / kpl 133 000 161 947 160 702 1 ruotsinkieliset www-sivujen lataukset / englanninkieliset määrä / kpl 240 000 417 310 613 597 47 Puolustusministeriön suosituimpien julkaisujen kärjessä on Puolustusministeriön kannanotto HS:n asevientiartikkeliin. Toiseksi eniten ladattiin edellisen vuosien tapaan tietoturvallisuuden auditointityökalu viranomaisille julkaisua (Katakri). Taulukko 19: Ladatuimmat julkaisut vuosina 2014. Ladatuimmat julkaisut 2014 kpl Ladatuimmat julkaisut 1. KATAKRI versio II 10 000 1. Katakri Tietoturvallisuuden auditointityökalu viranomaisille 2. Environmental Guidebook for Military Operations 3. Pahasti poikki - näin selviät pitkästä sähkökatkosta 4. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 5. Russia of Transformations kpl Ladatuimmat julkaisut 45 102 1. Puolustusministeriön kannanotto HS:n asevientiartikkeliin 5 000 2. KATAKRI versio II 10 828 2. Katakri : Tietoturvallisuuden auditointityökalu viranomaisille 3 000 3. Suomalaisen tiedostelulainsäädännön suuntaviivoja 2 700 4. Esiselvitys Hornetkaluston suorituskyvyn korvaamisesta 2700 5. Sähköriippuvuus modernissa yhteiskunnassa verkkojulkaisu 6. Muutosten Venäjä 1900 6. Pahasti poikki - näin selviät pitkästä sähkökatkosta 10 688 3. Pahasti poikki nettiversio kpl 8 367 6 436 6 353 6 593 4. KATAKRI versio II 5 332 3 694 5. MTS mielipidetutkimus 3 077 6. Suomalaisen tiedustelulainsäädännön suuntaviivoja 2 849 2047 Varainhoitovuonna puolustusministeriön toimintayksiköissä käsiteltiin 26 % vähemmän ostolaskuja kuin vuonna ja myyntilaskujen määrä väheni 2 %. Ostolaskujen määrän väheneminen johtui yhteisten valtioneuvoston hallinto- ja palvelutehtävien kokoamisesta valtioneuvoston hallintoyksikköön ja normaalista vuotuisesta vaihtelusta. Taulukko 20: Laskujen volyymitiedot vuosina 2014. Yksikkö 2014 Muutos % Ostolaskut kpl 3 599 2 737 2056-25 (pl. matkalaskut) Myyntilaskut kpl 268 378 303-20 Käsitellyt laskut yhteensä kpl 3 867 3 115 2 359-24