Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen sotenäkökulmasta. Case Eksote

Samankaltaiset tiedostot
MAAKUNTAUUDISTUS VARAUTUMISEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

EKTURVA VIESTINTÄ HELSINKI

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

Yhteinen varautuminen alueella

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö STM:n valmiusseminaari

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti

KUNTAMARKKINAT. Keskushallinnon varautumisen yhteistyö. Johtava asiantuntija Markus Viitaniemi

Kriisiviestintäseminaari Case Imatra, Kuntaliitto Arja Kujala

Valmius ja jatkuvuudenhallinta soterakenteissa Sari Vuorinen. Projektipäällikkö Kuntaliitto

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Varautuminen yksityisessä palvelutuotannossa Valmiusseminaari

KUOPIO HEALTH TERVEYSTEKNOLOGIAN PIILAAKSO. Pauliina Kämäräinen Projektipäällikkö Kuopion kaupunki

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

Tilannekuvia kriisityöstä 2015 EKTURVA. yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa. Valmiuspäällikkö Joni Henttu EKTURVA

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Varautuminen sotelainsäädännössä

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva

Alueellinen varautuminen. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Muutostukiklinikka, Alueellinen varautuminen A 3.

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Arjen turvaa kunnissa

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS. Maakuntauudistuksen johtoryhmä

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA

Kriisiviestintäseminaari Helsingin kaupungin teatteri Arja Kujala, hyvinvointipalveluiden päällikkö

Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä. Taneli Rasmus

Maakunnan ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja varautuminen. Teppo Heikkilä

Turvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen

Kooste riskienhallinnan valmistelusta

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

M A A K U N TA U U D I S T U S. Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila

M A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja

Varautuminen ja pelastustoimi Uudenmaan maakunnassa. Tero Suursalmi

Ajankohtaista varautumisesta ja Jäätyvä 2018 kokemukset

Maakuntien varautumistehtävät ja organisoituminen, esimerkit

Kainuun maakunnan alueellisen yhteensovittamisen rakenteet maakunnan yhteinen varautuminen

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1

Learning cafe Connectista KODA:an. Kotona-asumista tukeva tieto hyötykäyttöön

Valmiusharjoituksesta hyödyt irti

Turvallisuus ja varautuminen. Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen kehittämispäällikkö Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus Hämeenlinna

Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUS JA VARAUTUMINEN TULEVAISUUDESSA

KOTIHOIDON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Ensihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

Varautuminen ja riskienhallinta - alajaosto. Tilannekatsaus Jukka Koponen

Palvelutori Päijät-Hämeessä

Psykososiaalinen tuki ja varautuminen Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Viestintä häiriötilanteissa Anna-Maria Maunu

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lausunto kokonaisturvallisuuden ja varautumisen sanastoluonnoksesta

Pelastustoimen uudistushanke

Kokonaisturvallisuus. Ensihoito, kokonaisturvallisuus ja varautuminen Jukka Koponen

Sosiaali- ja terveydenhuolto, turvallisuus ja varautuminen & hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Satakunnan kuntapäivä

Opetustoimen varautuminen

Alueellisen henkisen ensiavun (HEA) toimintamalli suuronnettomuustilanteessa. Viranomaiset kriisissä seminaari

Viestintä ja markkinointi - avoimuutta ja avaruutta

Varautumisen paikallisia ja alueellisia toimintamalleja, kommentteja

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUDEN JA ENSIHOITOPALVELUN KEHITTÄMINEN

Maakunnan kokonaisturvallisuus

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

Valtorin strategia. Hyväksytty Valtorin hallituksen kokouksessa

Psykososiaalisen tuen valtakunnallinen valmius. Riikka Vikström, koordinaattori, Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

KUJA-projektien parhaat käytännöt ja opit

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus

Päijät-Hämeen maakuntauudistuksen varautuminen ja turvallisuus alatyöryhmän kokous

Valtorin strategia Töissä valtiolla sujuvasti ja turvatusti

Kolmannen sektorin turvallisuusyhteistyö. Pohjois-Savossa. SPR Savo-Karjalan piiri Mika Korppinen ILOA AUTTAMISESTA. Savo-Karjalan piiri

Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM

Lapin sote johdon seminaari

Anne Koskela. Hallitusnevos

Miten ennakoida viestintäkriisit

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus varautumisen osalta

Hyvinvointi ja turvallisuus - Varautumisen toimintamallin kuvaus. Maakuntauudistus Pohjois-Karjalassa

Transkriptio:

EKSOTE 1 19.5.2017 Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen sotenäkökulmasta Case Eksote Projektipäällikkö, Kristiina Kapulainen, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

Oma tausta teemaan 2000-2014 Sosiaali- ja kriisipäivystystyötä pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Karjalassa 2014- valmiussuunnittelua Etelä-Karjalassa Eksotessa 2016 Kotona asumisen turvallisuus-hanke esiselvitys yhteistoiminta Etelä-Karjalan pelastuslaitos 2017-> Kotona asumisen turvallisuus (KAT2) hanke sekä Eksoten valmius- ja varautumissuunnittelu Viimeisin koulutus YAMK kriisi- ja erityistilanteiden johtaminen Nyt meneillään tuotekehitystyön eat -> oma tavoite: miten palvelumuotoilulla voidaan tehostaa turvallisuus ja varautumistyötä EKSOTE 2 19.5.2017 TURVALLISUUSTYÖN 2.0 EDUSTAJA

Toimintaympäristömuutokset 2025 Julkisen talouden kestävyysvaje Riskikeskittymät Kriisinsietokyky Alerakennemuutokset Palvelutason turvaaminen Kansainvälistyminen Liikenne järjestötoiminta Väestörakenne Ilmastomuutos Ympäristöriskit Digitalisoituminen Yritykset Asumisturvallisuus (Tieto)liikenneinfra Kyberturvallisuus Osaaminen ja toimintakyky VPK-toiminta Lähialue Hyvinvoinnin polarisoituminen EU Monikulttuurisuus Sopeutumiskyky Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus EKSOTE 3 19.5.2017

EKTurva Etelä-Karjalan maakunnan alueella on vuodesta 2010 alkaen toiminut EKTURVA Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunta. Eksote yksi edustaja toimikunnassa Toimikunnan tehtävänä on Yhteen sovittaa ja koordinoida kokonaisturvallisuutta Etelä- Karjalassa toimia maakunnan ylimmän johdon suunnittelu- ja tiedonvaihtofoorumina turvallisuus- ja valmiusasioissa EKSOTE 4 19.5.2017

EKSOTE 5 19.5.2017

Etelä-Karjalan maakunnallisia harjoituksia lähiajalta MAAVE:n kriisitukiharjoitus 08/2014 AVI:n valmiusharjoitus 09/2015 Vesihuollon valmiusharjoitus 12/2015 Laajamittaisen maahantulon harjoitus 03/2016 (ELY) Vesihuollon yhteistoimintaharjoitus 05/2016 Kriisiviestintäharjoitus 03/2017 EKSOTE 6 19.5.2017

Palvelukokonaisuuden keskeiset haasteet Suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuvat uhkakuvat ja riskit ovat tänä päivänä monimutkaisia, vaikeasti ennustettavia ja osin erittäin nopeasti kehittyviä Tämä aiheuttaa yhä kasvavaa tarvetta suunnitelmalliseen ja tehokkaaseen poikkihallinnolliseen yhteistyöhön viranomaisten, muun julkishallinnon, yritysten ja järjestöjen kesken. EKSOTE 7 19.5.2017

Voimaa ja tehoja soten varautumiseen Ennakoiva yhteistoiminta ja tilanteen seurannan joustava alueellinen kyky nousevat merkittävään asemaan erityisesti nopeasti kehittyvissä tilanteissa. Harvat tilanteet tänä päivänä koskevat vain yhtä toimijaa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tilanteen hoitaminen edellyttää käytännössä aina useiden eri toimijoiden yhteistyötä. Tästä syystä yhteistyö jo suunnitteluvaiheessa korostuu. Moniin uhkakuviin esimerkiksi kyberuhkiin varautuminen edellyttää erityisasiantuntemusta jonka alueellinen hyödyntäminen on tärkeässä roolissa. EKSOTE 8 19.5.2017

EKSOTE 9 19.5.2017

Keino varautumisen yhteensovittamiseen Suunnitelmallinen, hyvin koordinoitu ja joustava yhteistyö eri toimijoiden kesken ennen kriisiä antaa edellytykset toimivalle yhteistyölle myös häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikana. Viranomaisten hyvin suunniteltu ja koordinoitu yhteistoiminta erilaisten kriisien aikana on kansalaisen etu. Kansalaisten omavaraisuuden ja perheiden kriisinkestävyyden parantaminen on myös tärkeä yhteinen alueellisen varautumisen tavoite. Kansalaisten roolia varautumisen aktiivisina toimijoina tulee jatkossa tehostaa kehittämällä esimerkiksi uusia viestinnän ja osallistamisen keinoja. EKSOTE 10 19.5.2017

Mitä on alueellisen varautumisen yhteensovittaminen sote näkökulmasta? Tiedostettuihin riskeihin varautumista Epäsuotuisiin tapahtumiin toimintamallit Mihin asioihin voidaan vaikuttaa ennakoivalla otteella? Seuraavassa Case KAT ja Case Imatran ampuminen EKSOTE 11 19.5.2017

EKSOTE 12 19.5.2017 CASE KAT

RISKIPROFIILIN MUUTOS MAAKUNNASSA EKSOTE TAVOITE 2040 LAITOSHOITOPAIKAT 0% -> NYT 5,7% Hoitomuotojen kehittyminen- viedään palvelut kotiin EKSOTE 13 19.5.2017

TURVALLISUUSHAVAINNOT & KESKEISET TEHTÄVÄT Eksote & EkPela KAT kotikäynnit ASIAKAS 3-4/16 (N48) EKSOTE YKSITYINEN PALVELUN- TUOTTAJA Riippuvuus Eksoten palveluista alle 12 h sisään Muistivaivaa Näkee huonosti Kuulee huonosti Tupakoi sisällä Tulisijojen käyttöä Ruoanlaitto itse Palovaroitinta ei ollut/ei toiminut Turvaranneke Ylimääräistä tavaraa Kyvytön hankkimaan apua hätätilanteessa/ei varmuutta Arvio poistumisesta alle 3 min/ saattaa pystyä poistumaan Säännöllisen Eksoten kotihoidon piirissä olevien määrä 1600 asiakasta Etelä- Karjalassa Avun saanti heillä on vähintään kerran päivässä Kotihoitoon on oikeutettu henkilöt, joiden toimintakyky on alentunut Yksityistä kotihoitoa voi ostaa kuka vain Yksityisten palveluntuottajien asiakkuuksia eikä määristä ole tarkkaa tietoa Yksityiset palveluntuottajat tekevät omavalvontaa toiminnastaan Eksote valvoo yksityisten palveluntuottajien toimintaa Valvirasta löytyy rekisteröityneet ammattihenkilöt ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS liittymäpinta kaikkiin kokonaisuuksiin

Viranomaisversio/ Kansalaisversio ASUMISTURVALLISUUSKORTTI EKP EKSOTE TOIMIJAVERKOSTON MUODOSTAMINEN RISKITIEDON KÄSITTELYMALLI ASUMISTURVALLISUUSKORTTI KANSALAISET SÄHKÖISEKSI YRITYKSET JÄRJESTÖT

Esim. Eksoten säännöllisessä kotihoidossa yli 65- vuotiaiden määrä 2339 (2016) -> Tilannekuva tästä MAAKUNNALLINEN SOTE TAVOITE TILANNEKUVAAN

4.12.2016 EKSOTE 17 19.5.2017 19.5.2017

Mitä, missä, milloin? Su 4.12.2016 hieman keskiyön jälkeen Imatralla ammuttiin kolme ihmistä Tuo lauantain ja sunnuntain välinen yö oli vilkkainta pikkujouluaikaa, jolloin paljon juhlijoita oli liikenteessä Ampumavälikohtaus tapahtui aivan Imatran keskustassa, kävelykadulla yökerhojen ja baarien välittömässä läheisyydessä EKSOTE 18 19.5.2017

EKSOTE 19 19.5.2017

Eksoten toiminta Klo 00.08 Eksoten ensihoito sai hälytyksen (poliisi oli paikalla ensimmäisenä) Klo 1.08 ensihoidon kenttäjohto otti yhteyttä Eksoten sosiaalipäivystykseen ja pyysi kriisiapua ensihoitajille Kenttäjohto ja sosiaalipäivystys muodostivat yhteisen tilannekuvan ja päättivät, että väliaikainen kriisitukipiste täytyy perustaa Imatralle Klo 3.15 kriisitukipiste avattiin Imatran keskustaan lähelle tapahtumapaikkaa, apuna vapaaehtoiset EKSOTE 20 19.5.2017

Toimijat kriisipisteessä Sosiaalipäivystys johtaa Mielenterveyspalvelujen sairaanhoitajat Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Hehu Vapepa Katupartiossa Vapepa ja Hehu EKSOTE 21 19.5.2017

EKSOTE 22 19.5.2017

Psykososiaalisen työn kehittämistarpeet Päivitetään ja prosessoidaan jatkuvasti valmiussuunnitelmia ja hälytyskaavioita Hälytyskaavion päivittäminen VIRVEn käytön tehostaminen Keskeisille akuutissa vaiheessa toimijoille Ensihoidon kenttäjohto, sosiaalipäivystys, päivystyspoliklinikka, mtpa yhteinen puheryhmä, jossa päivitetään yhdessä tilannekuvaa jatkuvasti tilanteen edetessä Johtoryhmälle VIRVE käyttöön, kun poikkeusolojen toiminta käynnistynyt EKSOTE 23 19.5.2017

Johtaminen Ulospäin annettavan viestinnän merkitys huomioitava jatkossakin! Toimintaa suunniteltava, kehitettävä etupainotteisesti Kriisipisteeseen tilannetaulu Käytettävät resurssit, ketä paikalla, missä tehtävissä, jatkosuunnitelma Toimijoiden joustavuus, mitä kukakin tekee Säännölliset tapaamiset Hehun ja Vapepan kanssa EKSOTE 24 19.5.2017

Kansalaiset aktivoituivat somessa heti Arvailuja uhreista ja ampujasta, nimiä ja kuvia Kuvia tapahtumapaikalta ja peitetyistä uhreista Huhuja äärioikeistolaisesta ampujasta ja venäläisistä uhreista Hätää ympäri Suomea siitä, mistä voi kysyä, onko omat omaiset ammuttu Avuttomuutta, miten lasten kanssa tulisi asiasta keskustella EKSOTE 25 19.5.2017

Viestintä aamupäivällä Poliisin niukka tiedotustilaisuus klo 10 EKSOTE 26 19.5.2017

EKSOTE 27 19.5.2017 19.5.2017

Seuraavina päivinä Ministeri Risikko vieraili Imatralla maanantaina 5.12. ja tapasi Imatran kaupungin edustajia, kriisityöntekijöitä ja mediaa Eksotessa kriisiapua annettiin kriisitukipisteessä, kodeissa, kouluilla, kaupungintalolla jne. Jälkipuinti alkoi maanantaina 5.12., ja siihen saatiin apua SPR:ltä Pyydettiin tilanteen nähneitä tai lähellä olleita herkästi ottamaan yhteyttä Eksoteen. Viimeiset tiedotteet tapahtuman johdosta julkaistiin torstaina 8.12. Myöhemmin kriisi vielä purettiin Eksoten sisäisessä palaverissa sekä yhdessä Eksoten ja poliisin viestinnän ja median kanssa. EKSOTE 28 19.5.2017

Pohdintaa alueellisen varautumisen Kansalaisviestintä somessa viranomaisviestintä, miten hyvin yhteensovittamisesta sotenäkökulmasta kohtaavat? Eksoten oman toimintamallin toimivuus, toimijoiden roolit, lausuntojen antajat, resursointi (loma-ajat) Sosiaalisessa mediassa nousevien teemojen seuraaminen ja niihin reagointi Millaisiin signaaleihin tulee tarttua? Millaista arjen poikkeamatietoa olisi tärkeää kerätä? Kriisiharjoitukset ja ohjeistukset, kriisiviestintäkoulutus keskeisessä asemassa. Miten harjoitus toimintaa voitaisiin tehostaa kiireisessä arjessa? EKSOTE 29 19.5.2017

KIITOS Kristiina Kapulainen Projektipäällikkö, Eksote 040 651 1791 kristiina.kapulainen@eksote.fi EKSOTE 30 19.5.2017