Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2015-00832 ITÄ-20 Puumala Ville(UM) 16.06.2015 JULKINEN Asia EU/YUTP/EDUSKUNNALLE TIEDOTTAMINEN/Euroopan unionin Keski-Aasia - strategia;päivitys Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Euroopan unionin Keski-Aasian strategian päivitystä koskevat päätelmät hyväksytään 22.6.2015 Ulkoasiainneuvostossa (UAN). Päätelmäluonnosta on käsitelty kevään aikana Euroopan unionin Itä-Eurooppa- ja Keski-Aasia -työryhmässä (COEST) ja sen sisällöstä ovat EU:n jäsenmaat päässeet yhteisymmärrykseen työryhmätasolla. Asia käsitellään neuvostossa A-kohtana. UAN-käsittelyä edeltävät 16.6 COPS- ja 17.6 Coreper-käsittelyt Suomen kanta Suomi kannattaa Keski-Aasia-strategian päivitystä. Suomen tavoitteena on, että EU:n Keski- Aasia-strategia tulee päivittää UAN:issa hyväksyttävien neuvoston päätelmien pohjalta ja sisältäen päätelmissä mainitut prioriteetit. Myös päivityksen tehokkaasta toimeenpanosta on huolehdittava. Suomen kommentit on sisällytetty hyvin päätelmiin ja Suomi on valmis hyväksymään päätelmät. Pääasiallinen sisältö EU:n puheenjohtajamaa Latvia on ilmoittanut yhdeksi pj-kautensa prioriteetiksi EU:n suhteet Keski-Aasiaan ja osana pj-kauden ohjelmaa päivittää alun perin vuonna 2007 laadittu EU:n Keski-Aasiaa koskeva strategia toimeenpanon osalta. Päivitys keskittyy strategian toimeenpanoa koskeviin suuntaviivoihin. Kyseessä ei siten ole strategian sisällön muuttaminen. Edelliset päivitykset tehtiin 2010 ja 2012. Toimeenpanoa koskeva päivitys on ajankohtainen, sillä tilanne on muuttunut Keski-Aasiassa ja sen ympäristössä. Eduskuntaa on aiemmin informoitu 29.5.2007 perustuslain 97 mukaisesti muistiolla (UM2007-01386) EU:n Keski-Aasia strategiasta. Ensimmäiset luonnokset päivitystä koskien saatiin joulukuussa 2014. Euroopan ulkoasiainhallinto (EUH) kuuli Keski-Aasian maita (Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan,
2(5) Turkmenistan ja Uzbekistan) strategian uudistamisesta. Maista Kazakstan toimitti kirjalliset kommenttinsa aiheesta EU:lle. EU:ssa keskustelu asiasta alkoi EUH:n tekemän ehdotuksen pohjalta helmikuussa 2015. Jäsenmaat olivat pitkälti yksimielisiä suuntaviivoista, joiden pohjalta päivityksen tulisi tapahtua. Suomi on kiinnittänyt huomiota eriyttämiseen eli Keski-Aasian maiden yksilölliseen kohteluun ja toisaalta tarpeeseen kannustaa Keski-Aasian maita yhteistyöhön kysymyksissä, joissa tarvitaan yhteisiä ratkaisuja. Suomi on muistuttanut myös luonnonvarojen ja erityisesti vesikysymyksen merkityksestä sekä esitettiin mainintaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista Keski-Aasian herkkään ympäristöön. Koulutusosioon esitimme tekstin selkiyttämistä. Ihmisoikeuksia koskevaan tekstiosuuteen esitimme mainintaa YK:n ihmisoikeusneuvostossa tapahtuvasta yleismaailmallisesta määräaikaistarkastelusta ja Keski-Aasian maiden sitoutumisesta tarkastelussa saatujen suositusten toimeenpanoon sekä EU:n tuesta Keski- Aasian maiden toimille ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Suomi on myös korostanut oikeusvaltioyhteistyötä alueen maiden kanssa. Päivityksen pohjaksi laaditut päätelmät käsittelevät keskeisiä yhteistyön muotoja viiden Keski-Aasian maan (Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan) ja EU:n välillä sekä EU:n mahdollisuuksia vaikuttaa Keski-Aasian alueelliseen yhteistyöhön. Päätelmissä todetaan Keski-Aasian strateginen merkitys EU:lle ja EU:n sitoutuminen kestävään ja vahvaan yhteistyösuhteeseen Keski-Aasian maiden kanssa. Nykyisen strategian voimassaoloaikana EU:n suhteet ovat kehittyneet niin Keski-Aasian yksittäisiin maihin kuin koko Keski-Aasian alueeseen. Strategian päätavoitteet ja prioriteetit ovat edelleen relevantteja. EU on ottanut huomioon nykyisen strategian toimeenpanosta saadut kokemukset ja muuttuvan geopoliittisen ympäristön päivityksessä. EU:n Korkea Edustaja on nimittänyt Keski-Aasian erityisedustajaksi slovakialaisen Peter Burianin huhtikuussa 2015. Hänen päätehtävänsä on edistää EU:n arvoja ja näkyvyyttä alueella. Suomalainen Hanna Vuokko on nimitetty Burianin neuvonantajaksi. Kazakstanin kanssa on saatu päätökseen uudistetun yhteistyö- ja kumppanuussopimuksen (PCA) neuvottelut ja parafointi. EU ja Turkmenistan ovat allekirjoittaneet PCA-sopimuksen 1998, mutta sopimuksen voimaantulo edellyttää vielä joidenkin jäsenmaiden kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin ratifiointia. EU:n tavoitteena on myös korottaa maan pääkaupungissa Ashgabatissa sijaitseva yhteistyötoimisto täysivaltaiseksi edustustoksi. EU painottaa, että suhteiden kehittyminen EU:n kanssa riippuu ennen muuta Keski-Aasian maiden pyrkimyksistä, kunnianhimosta ja tarpeista. Tässä on otettava huomioon Keski-Aasian maiden sosiaaliset ja taloudelliset erot sekä kyky tehdä yhteistyötä EU:n kanssa. EU aikoo jatkaa nykyisiä alueellisia aloitteitaan ja yhteistyömuotoja erityisesti kysymyksissä, joissa tarvitaan yhteisiä ratkaisuja. Joustavuus ja kysyntälähtöinen yhteistyö, johon eivät välttämättä osallistu aina kerrallaan kaikki viisi Keski-Aasian maata, saattaa parantaa EU-ohjelmien tehokkuutta. Tavoitteena on parantaa koordinaatiota eri EU-toimijoiden välillä. Jäsenmaille esitetään näkyvämpää vastuuta EU-hankkeiden toimeenpanosta, mahdollisuutta arvioida niiden vaikutusta ja edistää EU:n näkyvyyttä alueella. Niin ikään todetaan EU:n toimintoja helpottavana tekijänä Keski- Aasiaan varattujen määrärahojen tuntuva korotus vuosille 2014-2020. EU varaa tarkoitukseen 1,068 miljoonaa euroa, missä on korotusta 56 % edelliseen 2007-2013 ohjelmointijaksoon. Ohjelmia tullaan arvioimaan säännöllisesti.
3(5) Päätelmissä korostetaan hyvän hallinnon periaatteita. Tällä vahvistetaan maiden julkishallinnon ja paikallisviranomaisten kapasiteettia ja ihmisoikeuksien kunnioitusta. Yhtenä keinona nähdään EU:n käymät ihmisoikeusdialogit Keski-Aasian maiden kanssa ja YK:n yleismaailmalliset määräaikaistarkastelut sekä oikeusvaltioyhteistyön nostaminen etusijalle. Kumppanuutta haetaan YK:lta, ETYJ:ilta, Euroopan Neuvostolta ja Venetsian komissiolta. EU lupaa tukea Keski-Aasian maiden korruption vähentämiseen tähtääville strategioille. EU lisää ponnistelujaan ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Välineitä tarjoavat ihmisoikeusdialogien syventäminen ja laaja tuki ihmisoikeusuudistuksille. EU:lle keskeisiä ovat ihmisoikeusprioriteetit ja tiiviimpi yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. EU:n tulisi panostaa jatkossa luotettavan ja houkuttelevan investointiympäristön luomiseksi Keski-Aasiaan. Tämä edellyttää vakaata oikeudellista puitetta, läpinäkyvyyttä, tiivistä yhteydenpitoa kansainväliseen businessyhteisöön ja pidemmälle menevää alueellista integraatiota, sekä WTO-liittymisneuvotteluissa etenemistä. (Vain Kirgisia ja Tadzhikistan ovat WTO:n jäseniä, Kazakstanin WTO-liittymisneuvottelut ovat päätösvaiheessa). Päätelmissä ehdotetaan EUH:n johdolla järjestettäväksi vuoropuhelua ja tiedotusta Keski- Aasiaan investointeja suunnitteleville EU-yrityksille. Keski-Aasiaan kohdistuu turvallisuushaasteita ja -uhkia, jotka liittyvät ulkomaisiin taistelijoihin ja ääriradikalismiin jo nykyisten vettä, rajakiistoja, huumekauppaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien ja muiden epävakautta luovien tekijöiden ohella. Naapurustossa olevan Afganistanin herkkä tilanne heijastuu koko Keski-Aasiaan. EU tarjoaa vastauksenaan alueellisten ja kahdenvälisten turvallisuusdialogien kehittämistä, Afganistanin suurempaa osallistamista sekä nykyisten EU-tukiohjelmien kehittämistä. Konfliktien estämisessä vahvistetaan koordinaatiota alueella toimivien kumppanien kuten ETYJ:n ja YK:n kanssa. EU painottaa alueellista vuoropuhelua, kansainvälisten konventioiden ja oikeudellisten periaatteiden huomioon ottamista rajojen ylittävien luonnonvarojen hallinnoinnissa, sekä Keski-Aasian alueen haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen edessä ja alttiutta luonnonkatastrofeille. Erityisen keskeinen kysymys alueella on vesi. EU aikoo yhteistyössä alueen maiden kanssa vahvistaa maiden kapasiteettia ympäristöongelmissa. EU:n ja sen jäsenvaltioiden tulisi jatkaa tukeaan alueellisille aloitteille kuten kansainväliselle Araljärven pelastusrahastolle (IFAS). Erasmus+ on keskeinen koulutusalan ohjelma, jonka avulla voidaan parantaa Keski-Aasian maiden mahdollisuuksia päästä mukaan kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin ja auttaa maiden kansalaisia hankkimaan kansainvälistä kokemusta. EU tukee liikkuvuutta myöntämällä koulutusstipendejä. Komissiota ja EUH:ia pyydetään suunnittelemaan Keski-Aasian maiden kanssa strategioita työmarkkinoiden kehittämiseksi ja siirtotyöläisyyteen liittyvien ongelmiin vastaamiseksi sekä työttömyyden vähentämiseksi. Keski-Aasian maiden välisten yhteyksien kehittämiseksi niin naapurimaiden kuin kaukaisempien kumppaneiden välillä, EU ottaa huomioon nykyiset alueelliset synergiat ja kumppanuusmaiden kahdenväliset suhteet. Alueellista vakautta voidaan lisätä juuri vahvempien kauppasuhteiden myötä. Lisäksi kannustetaan jakamaan eurooppalaisia standardeja, normeja ja parhaita käytäntöjä Keski-Aasian maiden intressien pohjalta. Energia ja kuljetussektorilla EU:n prioriteettina tulisi olla Keski-Aasian maiden keskinäisen lähentymisen tukeminen ja Keski-Aasian integrointi osaksi kansainvälisiä markkinoita. EU lupaa tutkia mahdollisuuksia eteläisen energiakäytävän (Southern Energy Corridor) laajentamiseksi Keski-Aasiaan ja tukea uusiutuvan energian käytön ja energiatehokkuuden parantamista alueella.
4(5) Alueellisten ja kansainvälisten organisaatioiden vuoropuhelussa EU:n tulisi jatkaa vuoropuhelua keskeisten alueellisten ja kansainvälisten organisaatioiden ja tahojen kanssa (mm. ETYJ, Euroopan neuvosto ja Keski-Aasian naapurivaltiot sekä muut keskeiset toimijat alueella). Asiakirjat ST 9573/15 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Päivi Peltokoski, Yksikön päällikkö (+358 295351523), paivi.peltokoski(at)formin.fi Niklas Lindqvist, Kiertävä suurlähettiläs (+358 295 351 517), ITA-21(at)formin.fi Pirjo Välinoro, Lähetystöneuvos (+358 295351791), pirjo.valinoro(at)formin.fi Ville Puumala, Korkeakouluharjoittelija (+358 295350625), ville.puumala(at)formin.fi EUTORI-tunnus EU/2015/0103 Liitteet Viite
5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi