Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä Päättäjien Metsäakatemia, 26.4.2017 Alustus: Taneli Kolström Projektiryhmä: Korhonen Kari T., Auvinen Ari-Pekka, Kuusela Saija,, Punttila Pekka, Siitonen Juha, Ahlroth Petri, Jäppinen Jukka-Pekka, Kolström Taneli
Sisältö - Mitä on ekologisesta kestävä metsätalous ja miten sitä voidaan mitata? - Onko suomalainen metsätalous kestävää? - Saavutetaanko hallitusohjelman tavoitteet hakkuiden lisäämisestä kestävyydestä tinkimättä vai minkälaisia uusia toimenpiteitä tarvittaisiin?
Ekologisesti kestävä metsätalous ja sen mittaaminen?
FOREST EUROPE Euroopan metsäministerikonferenssit Valmistelu ja seurantatyö (FOREST EUROPE prosessi) Metsien kestävän hoidon ja käytön määrälliset ja laadulliset yleiseurooppalaiset kriteerit ja indikaattorit 34 määrällistä indikaattoria + 11 laadullista indikaattoria yhteensä 45 indikaattoria State of Europe s Forests raportti http://www.foresteurope.org/
http://www.foresteurope.org/docs/fullsoef2015.pdf
Kriteerit 1. Metsävarojen ylläpitäminen ja tarkoituksenmukainen lisääminen sekä metsien merkitys maailmanlaajuisessa hiilenkierrossa 2. Metsäekosysteemien terveyden ja elinvoimaisuuden säilyttäminen 3. Metsien tuotannollisten toimintojen ylläpitäminen ja vahvistaminen (puu ja muut tuotteet) 4. Metsäekosysteemien biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen, suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen 5. Metsien suojelutoimenpiteiden ylläpitäminen ja tarkoituksenmukainen lisääminen mesien hoidossa (erityisesti maaperä ja vesivarat) 6. Muiden yhteiskunnallistaloudellisten toimintojen ja edellytysten ylläpitäminen
Kriteeri 4: Metsäekosysteemien biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen, suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen
4.5 Kuollut puuaines
4.9 Suojellut metsät
Onko suomalainen metsätalous kestävää?
Metsän käytön kestävyystarkastelu
Tavoite: Metsän käytön kestävyystarkastelu (keskittyen monimuotoisuuteen) Nykytilan kuvaus metsien tila (metsävarat, monimuotoisuus) Kolme eri puunkäyttöskenaariota Perusskenaario Politiikkaskenaario Puuntuotannollisesti suurin kestävä Skenaarioiden kuvaus metsävarat, hakkuumahdollisuudet, hiili metsän rakenne kuolleen puun/lahopuuston kehitys metsäluonnon monimuotoisuuden kehitysskenaariot Ratkaisuesityksiä havaittuja haittoja lieventävät/kompensoivat keinot
Nykytila
Puuston kokonaistilavuus
Vallitseva puulaji sekä haavan tilavuus ja tilavuusosa kaikesta puustosta
Metsien ikärakenteen muutos Etelä-Suomi Pohjois-Suomi
Lahopuun määrä Etelä- ja Pohjois-Suomessa Lisäystä Etelä-Suomessa, vähennystä Pohjois-Suomessa
Vähintään polttopuuksi käyttökelpoinen kuollut puu Etelä-Suomessa luonnonpoistumapuuta yli kaksinkertaisesti 1930-luvun tilanteeseen verrattuna, Pohjois-Suomessakin lisäystä 1960-1980-lukuihin verrattuna
Lajisto
UHANALAISET METSÄLAJIT - Metsät ovat uhanalaisten lajien merkittävin elinympäristö. Erityisen tärkeitä ovat vanhat metsät ja lehdot - Metsälajien uhanalaisuus lisääntyi 2000 2010
Skenaariolaskelmat
Skenaariolaskelmien kehikko Aines- ja energiapuun hinnat Vuosien 2009-2012 VMI koeala-aineisto Puunkäyttöä ohjaavat talouden ajurit Pöyry puunkäyttö 2015-2035 - metsäteollisuuden tuotanto SF-GTM: - hakkuutarpeen alueellistaminen MELA: Simulointi: Optimointi: - luonnonprosessit - vaihtoehtojen - käsittelyt vertailu Hakkuukertymät Hakkuutavat Puustotunnukset mm. hiili Aluetason aines- ja energiapuun hakkuutavoitteet Luonnonpoistuma Hakkuutähteet Karike Yasso07 Päästökertoimet Maaperän hiili & muut KHKkaasut
Mallilaskelmiin liittyviä varauksia muistettava tulosten tulkinnassa Epävarmuus kasvaa ajan funktiona Ympäristönmuutos MELAn kasvumallit konservatiivisia kasvun aliarvointi Metsänhoito ja käsittely suositusten mukaisesti Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta ei huomioitu Metsälain mahdollistama aikaistettu uudistushakkuu tai kiertoajan nopeuttaminen tehostetulla puuntuotannolla Puumarkkinat Metsänomistajien ja puun ostajien välinen puukauppa Puun nykyinen kysyntärakenne mitä tulevaisuudessa? Hakkuiden kohdentuminen - metsien ikärakenteen muutokset: metsien uudistusjärjestys ei vastaa todellisuudessa laskemissa löydettyä optimiratkaisua
Metsän käytön kestävyystarkastelu Kolmelle eri puunkäyttöskenaariolle: Perusskenaario (nykyinen + investointipäätökset) Ainespuu 61 milj. m3, tuontipuu 9,1 milj. m3, metsähake 13,5 milj m3, kotitalouksien polttopuu 6 milj m3 Politiikkaskenaario (Pöyryn arvio MMM:lle ja TEM:lle) Ainespuu 68 milj. m3, tuontipuu 9,1 milj. m3, metsähake 13,5 milj m3, kotitalouksien polttopuu 6 milj m3 SK: Suurin puuntuotannollisesti kestävä ratkaisu Luke/VMI:n yhteydessä sovellettu suurin kestävä kertymäarvio Kaikissa skenaarioissa kantoja enintään 1 milj m3.
Ainespuukertymän kehitys vuosina 2015-2054
Energiaksi käytetty runkopuu vuosina 2015-2054
800 700 Hakkuupinta-alat (1000 ha/v) eri skenaarioissa vuosina 2015-2055 600 500 155 173 245 400 300 200 100 465 467 429 0 Perus Politiikka Suurin kestävä Kasvatushakkuu Uudistushakkuu
Puuston määrän kehitys
Puuston kokonaistilavuus puuntuotannon maalla 2015-2055
Metsien ikärakenne
Ikäluokkien kehitys puuntuotannon metsämaalla Perus 2011 2055 2011 2055 2011 2055 201-201- 201- Suomi E-Suomi 161-200 161-200 161-200 P-Suomi 121-160 121-160 121-160 101-120 101-120 101-120 81-100 81-100 81-100 61-80 61-80 61-80 41-60 41-60 41-60 21-40 21-40 21-40 -20-20 -20 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30 2011 2055 2011 2055 2011 2055 Politiikka 201-161-200 121-160 101-120 81-100 61-80 41-60 21-40 -20 201-161-200 121-160 101-120 81-100 61-80 41-60 21-40 -20 201-161-200 121-160 101-120 81-100 61-80 41-60 21-40 -20 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30 2011 2055 2011 2055 2011 2055 SK 201-161-200 121-160 101-120 81-100 61-80 41-60 21-40 -20 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30 201-161-200 121-160 101-120 81-100 61-80 41-60 21-40 -20 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30 201-161-200 121-160 101-120 81-100 61-80 41-60 21-40 -20 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30
Kuollut puu
Kuolleen puun kokonaistilavuuden kehitys: puuntuotannon metsämaa ja suojeltu metsämaa
Ratkaisuesityksiä
Tarkasteltavia keinoja 1) Elävät säästöpuut 2) Kuolleen puun säästäminen 3) Arvokkaiden elinympäristöjen säästäminen 4) Luonnonhoidollinen, monimuotoisuutta edistävä kulotus 5) METSO-toimintaohjelma
Kuolleen puun hakkuuhävikin vaikutus määrän kehitykseen perusskenaariossa
Uudistushakkuille jätetty säästöpuusto Lähde: Luonnonhoidon laadun seuranta, SMK ja Tapio
Uudistusalan kulotuspinta-ala (1000 ha) Kulotuksen määrä kehitys 1956-2013 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1993-1997 1998-2002 2003-2007 2008-2012 Vertailujakso (5 v.) Peltola 2004, Metsäsertifioinnin valmiusprojekti 1998, Metsäserfifioinnin standardiryhmä 2003)
Yhteenveto skenaariotarkastelusta Puuston kasvu lisääntyy pitkällä aikavälillä kaikissa skenaarioissa Metsien (ikä)rakenne mahdollistaa metsävarojen hyödyntämisen kasvattamisen Samanaikaisesti on metsien kokonaislahopuun määrää mahdollista kasvattaa Säästöpuut Edellyttää kuolleen puun jättämistä hakkuissa metsään Pohjois-Suomessa kehityskulku luonnollisesti hitaampi Metsien rakennepiirteet muuttuvat lisääntyvän käytön seurauksena => tarvitaan myös muita tunnistettuja keinoja tarvitaan Arvokkaiden luontokohteiden säästäminen Luonnonhoidollinen kulotus METSO ohjelman toimenpiteet
Lopuksi Metsävarojen hyödyntämisen tason nosto kestävästi edellyttää: 1) Metsien kokonaislahopuun määrä lisäämistä Säästöpuut Kuolleen puun jättämistä hakkuissa metsään 2) Metsien rakennepiirteet muuttuvat lisääntyvän käytön seurauksena => tarvitaan myös muita tunnistettuja keinoja tarvitaan Luonnonhoidollinen kulotus METSO ohjelman toimenpiteet
Kiitos!