Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Transkriptio

1 Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja , Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Metsäenergia maailmalla ja meillä Suomen puuenergiavarat Itä-Suomen metsäenergiavarat Tuleva metsäenergian käyttö Itä-Suomessa Metsäenergia, puuston kasvu ja monimuotoisuus Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

3 Metsähaketta, milj. m³ vuodessa Metsähakkeen tekninen korjuupotentiaali kahdella ainespuun hakkuuskenaarioilla ja metsähakkeen nykykäyttö 25 Latvusmassa Kannot Nuorten metsien energiapuu Järeä runkopuu 20 Tavoite 13,5 milj. m³ vuoteen 2020 mennessä Suurin kestävä ainespuun hakkuumäärä: 78,4 milj. m³/vuosi jaksolle Toteutuneiden hakkuiden taso ja rakenne: 56,1 milj. m³/vuosi jaksolle Metsähakkeen käyttö vuonna 2009 Lähteet: Salminen 2010/Mela ryhmä, Ylitalo 2010

4 Metsähakkeen käyttö, 1000 m 3 /a Metsähakkeen käytön kehitys Pienkäyttö Sekal. Kannot Järeä runkopuu Hakkuutähde Pienpuu 0

5 Puuperäisten polttoaineiden käyttö Suomessa Vuotuinen käyttö, 1000 m Pienkäyttö Sekal. Kannot Järeä runkopuu Hakkuutähde Kokopuu Karsittu ranka Mustalipeä Sahojen sivutuotteet Vuosi

6 Itä-Suomen metsäenergiavarat, pienpuu m Pienpuu, min 25 m3/ha Pienpuu, min 25 m3/ha, ei ainespuurajoitetta Etelä-Savo Kaakkois- Suomi Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo

7 Itä-Suomen metsäenergiavarat, hakkuutähteet ja kannot vuoden 2004 hakkuutilastoihin perustuen m Kuusen kannot päätehakkuilta Kuusen latvusmassa päätehakkuilta Männyn latvusmassa päätehakkuilta 0 Etelä-Savo Kaakkois- Suomi Kainuu Pohjois- Karjala Pohjois-Savo

8 Metsähakkeen käyttö Itä-Suomessa Metsähake m Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu potentiaali

9 Metsähakkeen käyttöarviot maakunnittain

10 Itä-Suomesta viedään haketta ja energiatuotteita? Metsähaketta on yli oman tarpeen Kivihiilen korvaaminen puulla rannikolla Kuljetus erittäin kallista Hiiltäminen ja pelletöinti ei muuta asiaa Puukaasun siirto kaasuverkossa ei mahdollista lähivuosina Pelletti mahdollinen, mutta tuotanto lopetettu Pyrolyysiöljyn paikallinen tuotanto käynnistyy 2-3 vuoden kuluessa: m 3 lisäkäyttö

11 Ravinteet, kasvu ja metsäenergia Pienpuun korjuu energiaksi karsittuna rankana Vähemmän ravinnepoistumaa Parempi hakkeen laatu ja kuljetustalous Hakkuutähteistä % jää leimikolle Korjuu vähentää fosforin huuhtoutumista Typen huuhtouman suhteen tulokset ristiriitaisia Kantojen nostoalueelle ja tavallisesti yli 100 kantoa/ha Tavoite n. 30 Vaikutukset maaperään, veden laatuun ja pintakasvillisuuteen samaa luokkaa kuin ainespuuhakkuussa ja metsänviljelyssä

12 ph ei muutu biomassan korjuun vuoksi

13 Vaikutukset seuraavan puusukupolven kasvuun

14 Monimuotoisuus Kasvillisuus Maitohorsma ja vadelma vähenevät, karhunsammalet, puolukka ja kanerva lisääntyvät Vaikutuksia harvinaisiin lajeihin ei tiedetä Merkittävä osa näistä esiintyy lehdoissa, kosteikoissa ym., jotka on rajattu kaikkien hakkuutoimenpiteiden ulkopuolelle Mustikka vähentynyt metsissä (1950 keskipeittävyys 18%, 1990 luvulla 8%) Syynä avohakkuiden ja maanmuokkauksen lisääntyminen Hyönteisten lisääntymismateriaali vähentynyt Ei varsinaista yhteyttä metsäenergian korjuuseen Lahopuusta riippuvat eliöt Lahopuun (ts. kantojen) määrä pienenee Kantojen nosto nyt 10% avohakkuualueista Lähde: Juha Siitonen 2011

15 Runkomaapuuta ei korjata, mutta se murskautuu koneiden alla Maaperäeliöstö Lyhellä aikavälillä avohakkuun ja hakkuutähteiden poiston välillä ei ole havaittu eroja vuoden kuluessa Hyppyhäntäisten, eräiden punkkien (Gamasida), hämähäkkien, petohyönteisten sekä kaksisiipistoukkien määrä väheni noin % Ei oleellisia vaikutuksia änkyrimatojen, ankeroisten tai kaksoisjalkaisten määriin Vaikutukset määrällisiä mikään lajiryhmä ei ole hävinnyt Ei oleellisia vaikutuksia lahottajasienten tai mykorritsasienten lajirikkauteen, lajikoostumukseen, biomassaan tai sienirihmaston määrään maassa Jos hakkuutähteet otetaan sekä harvennuksissa ja päätehakkuussa, humuskerros ohenee ja sienijuurten määrä pienenee Lähde: Juha Siitonen 2011

16 Itä-Suomalaista metsäenergiateknologiaa