Talousesitys 20. Ammatillinen S e l v i t y s o s a : Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työ- ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yhteiskunnan hyvinvointia kansainvälistyvässä ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä vastaamalla työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin, parantamalla väestön ammatillista osaamista sekä tukemalla elinikäistä oppimista ja työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Työelämä- ja asiakaslähtöisyys sekä toiminnan joustavuus ja ketteryys ovat keskeisiä tekijöitä, joilla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta, laatua ja osuvuutta. Työikäisen väestön osaamisperustan vahvistaminen, osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja yhteisötakuun toteutuminen edellyttävät sekä nuorille että aikuisille soveltuvia joustavia hakeutumis- ja väyliä, riittävää, työelämän ja yksilöiden tarpeiden kannalta oikein kohdentuvaa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tarjontaa sekä oppisopimuskoulutuksen ja muiden työvaltaisten opiskelumuotojen ja digitaalisten oppimisympäristöjen monipuolista hyödyntämistä. Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä vahvistetaan. Koulutuksen ta ja rakenteita uudistetaan jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä. Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan tarjonta, ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Lisätään ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä. Tehdään ammatillisen koulutuksen - ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus yhdistämällä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen erilliset säätely-, ohjaus- ja järjestelmät. Uudistus valmistellaan vuoden aikana. Jatkossa ammatillista ta säädellään yhdellä toimintalailla ja yhdellä järjestämisluvalla, joihin sisältyvät kokonaisuudessaan ammatillinen perus- ja lisä sekä oppisopimus. Lisäksi käynnistetään tulosneuvotteluihin perustuvan tulosohjausmenettelyn kokeiluhankkeet vuonna. Ammatillisen koulutuksen säätelyprosesseja tehostetaan ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä lisätään ministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisellä sähköisellä päätöksenteko- ja asiointijärjestelmällä. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen erilliset järjestelmät uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Ammatillisen koulutuksen myönnetään suoraan koulutuksen järjestäjälle. Tavoitteena on vahvistaa koulutuksen työelämävastaavuutta ja osaamisperusteisuutta, turvata koko ikäluokan kouluttaminen ja työelämän tarpeisiin vastaava aikuis sekä lisätä toiminnan joustavuutta. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen lisäämällä koulutuksen vaikuttavuuden (työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen), opiskelijoiden osaamisen kertymisen (suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat) ja toiminnan tehokkuuden (läpäisy, aikaisemman osaamien tunnustaminen) painoarvoa rahoituksessa. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja koulutuksen joustavuutta kehittämällä ta siten, että se mahdollistaa koulutuksen eri muotojen joustavan yhdistelyn työelämän ja yksilöiden tarpeiden mukaisesti. Uudistuksella pyritään lisäksi turvaamaan rahoituksen ennakoitavuus ja riittävä vakaus. Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä muodostuu selkeästä, joustavasta, elinikäistä oppimista tukevasta ja työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin nopeasti reagoivasta tutkintorakenteesta ja tutkinnoista. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta kehitetään kokonaisuutena tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa päällekkäisyyksien poistamiseksi ja nykyistä laaja-alaisempien tutkintojen muodostamiseksi. Opintopolkujen joustavoittamiseksi ja monipuolistamiseksi yksilölliset valinnan mahdollisuudet lisääntyvät siten, että tutkintoihin voi sisällyttää osia muista tutkinnoista yli tutkintorajojen ja paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. Ammatillisten tutkintojen ja niiden osien tuottaman osaamisen laajuus määritellään osaamisperusteisesti eurooppalaiseen opintosuoritusten siirtojärjestelmään (ECVET) perustuvina osaamispisteinä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tuetaan uudistuksen toimeenpanossa. Lisäksi edistetään tutkinnon osien suorittamismahdollisuutta, kuitenkin siten että jokaiselle vailla ammatillista tutkintoa olevalle ensisijaiseksi tavoitteeksi asetetaan koko tutkinnon suorittaminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Talousesitys Toteutetaan koko ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa koskeva rakenteiden ja prosessien uudistaminen vapaaehtoisuuteen perustuvana prosessina siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.2017. Toiminnan päällekkäisyydet nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen järjestämisessä puretaan ja koulutuksen järjestäjien hallintoa virtaviivaistetaan. Uudistuksella pyritään lisäämään ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta, joustavuutta ja kustannustehokkuutta sekä varmistamaan yksilöiden ja työelämän tarpeisiin vastaavien palveluiden saatavuus maan kaikissa osissa ja molemmissa kieliryhmissä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä ja koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja hyödyntämällä digitaalisia ratkaisuja. Tavoitteena on aikaansaada toimintaedellytyksiltään vahvoja monialaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät vastaamaan omalla toiminta-alueellaan työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti käyttäen hyödyksi koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa. Lisäksi järjestäjäverkkoon voi kuulua erikoistuneita, toimintaedellytyksiltään vahvoja koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät tarjoamaan valtakunnallisesti, toimialakohtaisesti tai muutoin merkittäviä palveluja. Aikuis kuuluu lähtökohtaisesti kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien tehtäviin ja osaamisalueisiin. Toiminnan tuloksellisuus Perusasteen päättäneiden ja vailla toisen asteen tutkintoa tai paikkaa olevien pääsy ammatilliseen peruskoulutukseen turvataan. Opiskelijavalintojen uudistamista jatketaan yhtenäistämällä ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen pääsy- ja soveltuvuuskokeita. Yhteishaun ulkopuolisten ten ja aikuiskoulutuksen hakupalvelut keskitetään Opintopolkuun. Opintopolun palvelut mahdollistavat myös yhteishakujen ulkopuolella tapahtuvan koulutukseen hakeutumisen, paikan vaihtamisen ja opiskelijaksi ottamisen prosessit. Ammatillisen koulutuksen tuottamaan osaamiseen kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät samanaikaisesti, kun koulutukseen käytettävät resurssit vähenevät ja uusien opiskelijoiden yksilölliset erot ovat yhä suurempia. Tämä edellyttää opiskelijan ja työelämän tarpeista lähteviä joustavia opintopolkuja sekä tavoitteellista oppimista tukevia monimuotoisia oppimisympäristöjä ja pedagogisia toimintamalleja sekä riittävästi opinto-ohjausta ja muita ohjaus- ja tukipalveluja. Vuonna käynnistetyllä uudella ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavalla koulutuksella voidaan tehostaa jouhevaa siirtymistä perusopetuksen jälkeiseen ammatilliseen koulutukseen, tukea nuorten valintoja ja mahdollistaa yksilöllisten opintopolkujen muodostaminen. Koulutuksen työelämävastaavuutta vahvistetaan kehittämällä perustutkinnon suorittamiseen malleja, joissa hyödynnetään nykyistä laajemmin ja monipuolisemmin työvaltaisia opiskelumenetelmiä, työpaikalla tapahtuvaa opiskelua sekä koulutuksen eri järjestämismuotoja. Tavoitteeksi asetetaan, että ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisaste laskee 7 prosenttiin vuonna, kun se oli 8,5 % vuonna 1). Läpäisyaste pyritään nostamaan 66 prosenttiin vuonna, kun se oli lta 63 % vuonna 2). Ammatillisen koulutuksen laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi koulutuksen järjestäjien tulee kehittää johtamis- ja toimintajärjestelmiään vuonna tehdyn laadunhallintajärjestelmien itseinnin tulosten pohjalta. Toiminnan laajuus Koko tutkinnon suorittamiseen tähtäävän ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että perusopetuksen päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja varataan riittävästi lukion jälkeen ammatilliseen koulutukseen hakeutuville, aiemman koulutuksen keskeytymisen tai muun syyn johdosta ilman tutkintoa jääneille nuorille, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa ta tarvitseville sekä työelämästä tai muutoin järjestelmän ulkopuolelta tuleville 1) Lähde: Tilastokeskus. Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneistä osa siirtyy muiden sektoreiden koulutukseen, joten opiskelunsa keskeyttäneiden osuudeksi tavoitellaan noin 6,0 prosenttia vuonna, kun se oli 7,6 % vuonna. Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa ta, oppisopimusta eikä erityisoppilaitoksissa järjestettävää ta. 2) Lähde: Tilastokeskus. Läpäisyaste tarkoittaa tässä kolme vuotta tilastointivuotta aikaisemman kalenterivuoden uusista opiskelijoista niiden osuutta, jotka ovat suorittaneet ammatillisen perustutkinnon enintään kolmessa vuodessa. Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa ta eikä oppisopimusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Talousesitys ilman ammatillista tutkintoa oleville aikuisille. Koulutustarjontaa voidaan suunnata lisäksi ammatillisen perustutkinnon jo suorittaneille silloin, kun se tukee alueen/väestön työllisyyttä. Ammatillisen peruskoulutuksen uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijamäärien sekä koulutuksen järjestäjien lukumäärien idaan kehittyvän seuraavasti: Ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat (oppilaitosmuotoinen ) 1) 2011 Perustutkintoon johtava/valmistava yhteensä 61 022 61 429 60 793 61 000 61 000 60 000 perustutkintoon johtava (nuorten ) 49 858 49 381 47 204 45 500 45 500 45 000 näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava (aikuis) 11 164 12 048 13 589 15 500 15 500 15 000 1) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen valtionosuusrahoitteinen. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet (oppilaitosmuotoinen ) 1) 2011 Perustutkinnot yhteensä 40 155 41 813 42 197 43 100 44 300 44 500 peruskoulutuksessa suoritetut tutkinnot (nuorten ) 34 581 35 773 35 440 35 800 36 000 35 000 näyttötutkintona suoritetut tutkinnot (aikuis) 5 574 6 040 6 757 7 300 8 300 9 500 1) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen valtionosuusrahoitteinen. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30. Ammatillisen peruskoulutuksen vuosiopiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen ) 1) 2011 Perus yhteensä 150 557 150 295 150 470 150 238 149 200 148 200 josta erityisopetus 21 264 21 904 22 660 23 256 23 500 23 500 1. Nuorten perus yhteensä 132 595 131 281 129 830 127 053 125 000 123 500 1.1. Tutkintoon johtava 126 055 124 881 123 553 120 934 118 800 117 300 1.2. Valmentavat koulutukset 2) 6 540 6 400 6 277 6 120 6 200 6 200 2. Aikuisten perus (näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava ) 17 962 19 014 20 640 23 185 24 200 24 700 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Talousesitys 1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Vuosiopiskelijamäärä on kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien aritmeettinen keskiarvo. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30. 2) Syksyllä alkavasta koulutuksesta lukien ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava (ammattistartti), vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava, talouskouluopetus sekä oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso yhdistettiin yhdeksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaksi koulutukseksi (VALMA). Samassa yhteydessä osasta vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta muodostettiin erillinen työhön ja itsenäiseen elämään valmentava (TELMA). Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena olevat opiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen ) 1) 2011 Perus yhteensä 148 235 148 971 149 640 149 755 148 600 147 700 1. Kunnallinen ammatillinen 118 446 119 134 119 289 119 022 118 000 117 320 josta kuntajärjestäjien 23 851 23 843 30 362 30 760 30 960 31 400 josta kuntayhtymäjärjestäjien 94 595 95 291 88 927 88 262 87 040 85 920 2. Yksityinen ammatillinen 29 648 29 693 30 199 30 592 30 460 30 240 3. Valtion järjestämä ammatillinen 141 144 152 141 140 140 1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Oppilaitosmuotoisessa peruskoulutuksessa rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä perustuu kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien painotettuun keskiarvoon (kevään opiskelijamäärä kerrotaan 7:llä ja syksyn opiskelijamäärä 5:llä). Koulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamäärän ylittävä opiskelijamääräosuus ei sisälly rahoituksen perusteena olevaan opiskelijamäärään. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien lukumäärät (oppilaitosmuotoinen ) 1) 2011 Kaikki järjestäjät yhteensä 139 137 134 131 130 125 kuntajärjestäjät 12 11 11 11 10 9 kuntayhtymäjärjestäjät 39 38 36 35 34 34 yksityiset järjestäjät 87 87 86 84 85 81 valtio koulutuksen järjestäjänä 1 1 1 1 1 1 1) Kalenterivuoden alun tilanne. Ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden jäsentyminen eri osa-alueisiin ilmenee seuraavasta taulukosta. Ammatillista ta rahoitetaan tämän luvun lisäksi myös luvun 29.30 (Aikuis) momenteilta. Taulukossa on mainittu talousn luku, jolta ta vuonna rahoitetaan. Ammatillinen Perustutkintoon johtava luvussa 29.20 Oppilaitosmuotoinen Koulutukseen ja työhön valmentavat koulutukset luvussa 29.20 Perus luvuissa 29.20 ja 29.30 1) Oppisopimus Perustutkintoon johtava luvussa 29.30 Näyttötutkintoon valmistava luvussa 29.30 Lisä Oppilaitosmuotoinen Näyttötutkintoon valmistava luvussa 29.30 Oppisopimus Näyttötutkintoon valmistava Näyttötutkintoon valmistava luvussa 29.30 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Talousesitys 1) Näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistavan koulutuksen valtionosuus on luvussa 29.20 ja valtionavustus luvussa 29.30. 01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 289 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Saamelaisalueen keskuksen ja Merenkulun turvallisuuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, työnantajille maksettaviin korvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omaosuutta koskevien menojen maksamiseen 2) enintään 1 550 000 euroa Merenkulun turvallisuuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen. S e l v i t y s o s a : Merenkulun turvallisuuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuusta pelastautumisyksikössä Lohjalla ja paloyksikössä Upinniemessä. Tavoitteena on, että vuonna Merenkulun turvallisuuskeskus kouluttaa yhteensä 3 800 henkilöä. Saamelaisalueen keskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa ta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna keskuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on noin 140 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa toteutetaan noin 4 800 opiskelijatyöpäivää. Saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksessa toteutetaan noin 7 200 opiskelijatyöpäivää ja kurssitoiminnassa 5 250 opiskelijatyöpäivää. Henkilötyövuodet tavoite Saamelaisalueen keskus 70,2 71,2 71 70 Merenkulun turvallisuuskeskus 23,3 23,6 24 25 Yhteensä 93,5 94,8 95 95 Merenkulun turvallisuuskeskuksen liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) esitys Maksullisen toiminnan tuotot 825 850 1 700 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 3 114 3 250 3 250 osuus yhteiskustannuksista 889 950 950 Kustannukset yhteensä 4 003 4 200 4 200 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -3 178-3 350-2 500 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Talousesitys Kustannusvastaavuus, % 21 20 40 esitys Hintatuki - 2 400 1 550 Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % 21 77 77 Määrärahan itu käyttö (euroa) Saamelaisalueen keskus 4 929 000 Merenkulun turvallisuuskeskuksen hintatuki 1 550 000 Merenkulun turvallisuuskeskuksen muut menot 1 810 000 Yhteensä 8 289 000 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 11 046 8 114 10 839 Bruttotulot 1 675 1 800 2 550 Nettomenot 9 371 6 314 8 289 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 003 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 126 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kertaluonteisen säästön palautus 2 000 Saamelaisalueen keskuksen tilojen peruskorjaus- ja muutostyöt 150 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -149 Palkkaliukumasäästö -15 Palkkausten tarkistukset 17 Toimintamenojen tuottavuussäästö -41 Vuokramenojen indeksikorotus 21 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -8 Yhteensä 1 975 talous 8 289 000 I lisätalous talous 6 314 000 tilinpäätös 8 494 000 21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 6 265 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Talousesitys 1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja intihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen 2) työpaikalla tapahtuvan oppimisen sekä työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja joustavasti yhdistävien mallien kehittämishankkeiden menojen ja avustusten maksamiseen 3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja hankkeiden maksamiseen 4) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. talous 6 265 000 III lisätalous 5 000 000 talous 6 265 000 tilinpäätös 4 365 000 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (määräraha) Momentille myönnetään 468 108 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen 2) enintään 6 072 000 euroa edellä mainitun lain 44 :ssä tarkoitettuihin avustuksiin sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin ja Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen 3) enintään 851 000 euroa avustuksina ammatillisen erityisopetuksen kehittämiseen ja työelämälähtöisyyden vahvistamiseen 4) enintään 1 825 000 euroa ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen ja koulutuksen järjestäjien toimintaprosessien kehittämiseen digitaalisten ratkaisujen avulla. S e l v i t y s o s a : Määrärahan itu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa) Laskennalliset kustannukset (opiskelijat * omistajatyypin mukainen yksikköhinta) 1 565 347 000 kunnallinen ammatillinen (117 320 * 9 854,77 ) 1 156 162 000 yksityinen ammatillinen (30 240 * 13 531,27, sis. alv.) 409 185 000 Kuntien osuus -1 106 987 000 Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi 1 000 000 Rahoituslain mukaiset avustukset, yhteiset tehtävät, laatupalkinnot sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitos (enintään) 6 072 000 Erityisopetuksen kehittäminen ja työelämälähtöisyyden vahvistaminen (enintään) 851 000 Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen ja koulutuksen järjestäjien toimintaprosessien kehittäminen digitaalisten ratkaisujen avulla (enintään) 1 825 000 Yhteensä 468 108 000 Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 10 465,32 euroa opiskelijaa kohden. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Talousesitys Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien osuudesta sisältää kuntien osuutena Saamelaisalueen keskuksessa ja Pelastusopistossa annettavan koulutuksen kustannuksiin yhteensä 2 457 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Menovähennys opiskelijamääriä sopeuttamalla -8 130 Muut muutokset 41 Nuorisotakuun toteuttaminen opiskelijamäärää asteittain lisäämällä 4 065 Poistojen takuukorotuksen päättyminen vuoteen nykyisen lain 1705/2009 23 b :n mukaisesti -8 683 Poistojen takuukorotuksen päättymisen vaikutus HE 304/ perustelujen mukaisesti täysimääräisenä (HO ), lain muutos -16 200 Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus 4 919 Yhteensä -23 988 talous 468 108 000 talous 492 096 000 tilinpäätös 718 739 040 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8