20. Ammatillinen koulutus

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 20. Ammatillinen Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä kohottamalla väestön ammatillista osaamista sekä tukemalla työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Keskeisiä tavoitteita ovat koulutuksen laadun, työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä ammatillisen osaamisen ja ammattitaidon arvostuksen lisääminen. Osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen edellyttää samanaikaisesti sekä nuorten koulutukseen pääsyn ja joustavien väylien turvaamista että aikuisväestön mahdollisuuksien lisäämistä. Pääluokan selvitysosassa on asetettu tavoitteeksi, että perusopetuksen vuonna päättävistä 41,5 % sijoittuu samana vuonna ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja 3 % ammatillisen koulutuksen yhteydessä järjestettäviin valmistaviin koulutuksiin 1). Pääluokan selvitysosassa on asetettu tavoitteeksi, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistymis- ja jatkoopintoihin sijoittumisaste on 77,5 % vuonna. Ammattiopistostrategialla pyritään riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan muodostamiseen ammatillisen koulutuksen järjestämiselle alueilla ja eri alojen koulutuksessa sekä koulutuksen vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon palvelukykyä vahvistetaan muodostamalla koulutuksen järjestäjistä etupäässä alueellisia tai muutoin vahvoja ammattiopistoja, joiden toiminta kattaa kaikki ammatillisen koulutuksen palvelut, kehittämistoiminnot ja opetusyksiköt. Pitkälle erikoistuneiden koulutuksen järjestäjien toiminta turvataan. Toimeenpanossa sovitetaan yhteen ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kehittämispolitiikan tavoitteet. Ammattiopistojen muodostumista edistetään opetusministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisellä vuorovaikutteisella hankkeella. Ammatillisen erityisopetuksen järjestämistä ja työnjakoa selvitetään osana ammattiopistostrategian mukaista rakenteellista kehittämistä. Valtion ammatilliset erityisoppilaitokset siirretään osaksi muita ammatillisen erityisopetuksen järjestäjiä. Ammatillisia tutkintoja kehitetään osaamiseen ja työelämän toimintakokonaisuuksiin perustuvina ja siten, että tutkintoja on mahdollista suorittaa myös kohdennetumpaa ammattipätevyyttä tuottava osa kerrallaan. Ammattiosaamisen näytöillä parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tehostetaan opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönottovaihe saadaan päätökseen vuonna. Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotosta aiheutuvat lisäkustannukset otetaan huomioon yksikköhintojen keskimääräisiä euromääriä vahvistettaessa toiminnan laadun ja laajuuden ituina muutoksina. Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden parantamiseen tähdätään myös tuloksellisuusrahoituksella palkitsemalla koulutuksen järjestäjiä tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä ja korkea-asteen jatko-opintoihin sijoittumisesta osana laskennallista rahoitusjärjestelmää. Toiminnallinen tuloksellisuus Ammatillisen järjestelmän tehostaminen on välttämätöntä. Koulutuksen tuottamaan osaamiseen kohdistuvat vaatimukset kasvavat samanaikaisesti kun uusien opiskelijoiden yksilölliset erot ovat yhä suurempia. Tämä lisää joustavien opintopolkujen ja monimuotoisten tukitoimenpiteiden tarvetta. Pääluokan selvitysosassa on asetettu tavoitteeksi, että tutkintoon johtavan ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisaste laskee 8 prosenttiin vuonna. Ammatillisen perustutkinnon läpäisyastetta pyritään nostamaan 59 %:iin vuonna, kun se on ollut noin 57 % vuosina ). 1) Valmistavia koulutuksia ovat vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava, talouskouluopetus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava kokeilu (ammattistartti). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Koulutukseen hakemista ja valintaa tehostetaan laajentamalla vuonna käyttöön otettu ammatillisen ja lukiokoulutuksen sähköinen haku- ja tietojärjestelmä asteittain yhteishaun ulkopuoliseen toisen asteen koulutukseen. Toiminnan säätely- ja ohjausprosesseja tehostetaan kehittämällä sähköistä asiointia ja tietopohjaa. Vuonna 2006 käynnistettyä ammattistarttikokeilua jatketaan ja sen volyymia laajennetaan. Kokeiluissa kehitetään uusia toimintamalleja ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen, pääsyn ja tutkinnon loppuun suorittamisen tukemiseksi. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeissa kehitetään uusia työpaikalla tapahtuvan opiskelun toimintamalleja ja kannusteita työnantajien laajemmalle osallistumiselle työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämiseen. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden parantamiseen pyritään palkitsemalla koulutuksen järjestäjiä keskeyttämisen vähenemisestä ja läpäisyn paranemisesta osana laskennallista rahoitusjärjestelmää. Toiminnan laajuus Ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa lisätään ja lisäys suunnataan alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko perusopetuksen päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Tämän lisäksi otetaan huomioon lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyvät, ilman ammatillista ta jääneet nuoret sekä työelämästä tai muutoin järjestelmän ulkopuolelta tulevat erityisesti ilman ammatillista ta olevat aikuiset. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan koulutuksen uusien opiskelijoiden ja tutkintojen määrät oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 3) Perus yhteensä uudet opiskelijat tutkinnot Opetussuunnitelmaperusteinen uudet opiskelijat tutkinnot Näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava uudet opiskelijat tutkinnot Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät 4) Perus yhteensä josta erityisopetus Opetussuunnitelmaperusteinen Perustutkintoon johtava Peruskoulutukseen valmistavat koulutukset yhteensä 5) ) Lähde: Tilastokeskus. Läpäisyaste tarkoittaa tässä kolme vuotta tilastointivuotta aikaisemman kalenterivuoden uusista opiskelijoista niiden osuutta, jotka ovat suorittaneet ammatillisen perustutkinnon enintään kolmessa vuodessa koulutuksen aloittamisesta. Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa ta, oppisopimusta eikä erityisoppilaitoksissa järjestettävää ta. 3) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa ) Lähde: valtionosuusjärjestelmä (keskimääräinen vuosiopiskelijamäärä on kevään ja syksyn tilastointipäivien aritmeettinen keskiarvo). Oppisopimuskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 josta ammattistarttikokeilu (alkoi ) Näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien lukumäärät ja opiskelijamäärät omistajatyypin mukaan 6) / 7) Kaikki järjestäjät yhteensä opiskelijamäärä Kuntajärjestäjät opiskelijamäärä Kuntayhtymäjärjestäjät opiskelijamäärä Yksityiset järjestäjät 8) opiskelijamäärä Valtio koulutuksen järjestäjänä opiskelijamäärä Ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden jäsentyminen eri osa-alueisiin ilmenee seuraavasta taulukosta. Ammatillista ta rahoitetaan tämän luvun lisäksi myös luvun momenteilta, jonka vuoksi taulukossa mainitaan asianomaisessa yhteydessä se talousn luku, johon osa-alueen määräraha sisältyy. Ammatillinen Perus Oppilaitosmuotoinen Oppisopimus Lisä Oppilaitosmuotoinen Oppisopimus Opetussuunnitelmaperusteinen 9) Näyttötutkintoon valmistava Opetussuunnitelmaperusteinen Näyttötutkintoon valmistava Tutkintotavoitteinen Tutkintoon johtamaton Tutkintotavoitteinen Tutkintoon johtamaton luku luku luku luku luku luku luku luku V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : 5) Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan kokeilukoulutuksen (ammattistartin). 6) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa Järjestäjien lukumäärä on vuoden alun tilanne. Järjestämislupasäätelyssä ja tilastoinnissa käytetään vuosiopiskelijamääränä kevään ja syksyn tilastointipäivien aritmeettista keskiarvoa. Rahoituksessa ja talousn momenttikohtaisessa laskennassa käytetään painotettua (7/5) keskiarvoa. Tämän taulukon vuosiopiskelijamäärät ovat aritmeettisia keskiarvoja. Painotetut vuosiopiskelijamäärät olivat kunta- ja kuntayhtymäjärjestäjien ammatillisessa koulutuksessa yhteensä vuonna 2005, vuonna 2006 ja vuonna sekä yksityisten koulutuksen järjestäjien koulutuksessa vuonna 2005, vuonna 2006 ja vuonna. Vastaavat t ovat kunta- ja kuntayhtymäjärjestäjien osalta vuonna ja vuonna sekä yksityisten koulutuksen järjestäjien osalta vuonna ja vuonna. 7) Järjestäjien lukumäärätiedot ovat toteutumia ja opiskelijamäärätiedot ita. 8) Sisältää Ilmailulaitos Finavian järjestämän koulutuksen. 9) Opetussuunnitelmaperusteinen jakaantuu perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja valmistaviin koulutuksiin. Valmistavia koulutuksia ovat vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava, talouskouluopetus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava kokeilu (ammattistartti). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Suhdannetilanne edellyttää, että huolehditaan työllisyyden edistämisestä ja estetään työttömyyden lisääntymistä. Samalla on myös turvattava osaavan työvoiman saatavuus. Tämä edellyttää sekä nuorten koulutukseen pääsyn ja joustavien väylien turvaamista että aikuisväestön mahdollisuuksien lisäämistä. Hallituksen esityksessä on asetettu tavoitteeksi, että perusopetuksen vuonna päättävistä 41,5 prosenttia sijoittuu samana vuonna ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja 3 prosenttia ammatillisen koulutuksen yhteydessä järjestettäviin valmistaviin koulutuksiin. Valiokunta yhtyy hallituksen esittämään siitä, että koulutuksen tuottamaan osaamiseen kohdistuvat vaatimukset kasvavat samanaikaisesti kun uusien opiskelijoiden yksilölliset erot ovat yhä suurempia. Tämä lisää joustavien opintopolkujen ja monimuotoisten tukitoimenpiteiden tarvetta. Ammatillisen järjestelmän tehostaminen on välttämätöntä. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa lisätään ja lisäys suunnataan alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko perusopetuksen päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Tämän lisäksi otetaan huomioon lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyvät, ilman ammatillista ta jääneet nuoret sekä työelämästä tai muutoin järjestelmän ulkopuolelta tulevat erityisesti ilman ammatillista ta olevat aikuiset. Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden parantamiseksi on hyvä, että tuloksellisuusrahoitukseen vaikuttaa myös keskeyttämisen väheneminen ja koulutuksen läpäisy. Valiokunta viittaa myös sivistysvaliokunnan esitykseen (SiVL 10/ vp), että tarvittaessa lainsäädäntöä muutetaan niin, että nimetään vastuullinen taho, joka seuraa oppivelvollisuusiän jälkeen syrjäytymisvaarassa olevan nuoren selviytymistä esimerkiksi vuoden, ja sen jälkeen vastuu siirtyy seuraavaksi vuodeksi seuraavalle nimetylle vastuutaholle. 01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Valtion ammatilliset erityisoppilaitokset (Alavuden erityisammattikoulu, Arlainstituutti, Aurainstituutti, Kuhankosken erityisammattikoulu ja Perttulan erityisammattikoulu) siirretään 1.1. lukien osaksi yksityisiä erityisopetuksen järjestäjiä. Merenkulun turvallisuuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuusta. Tavoitteena on, että vuonna Merenkulun turvallisuuskeskus kouluttaa henkilöä. Merenkulun turvallisuuskeskuksen Upinniemen palokeskus antaa palota, joka on edellytyksenä merenkulkijoilta vaadittavien pätevyyksien saamiseksi ja ylläpitämiseksi. Vuosittain koulutukseen otetaan yli henkilöä. Saamelaisalueen keskuksen tehtävänä on antaa ta lähinnä saamelaisalueen tarpeita varten, säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria sekä poro- ja muita luontaiselinkeinoja sekä edistää saamenkielen oppimateriaalin tuottamista. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna keskuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on noin 140 ja ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosimäärä noin 30. Henkilötyövuodet tavoite Ammatilliset erityisoppilaitokset 491, Saamelaisalueen keskus 72, Merenkulun turvallisuuskeskus 26, Yhteensä 590, Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talous Bruttomenot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteista vähennystä euroa) Tuottavuustoimet (-0,6 htv) -26 Muut muutokset -27 Siirto momenteille ja , valtion erityisoppilaitosten siirtyminen osaksi muita ammatillisen erityisopetuksen järjestäjiä Yhteensä talous II lisätalous talous tilinpäätös Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää työssäoppimisen ja muun työpaikalla tapahtuvan oppimisen rahoittamisesta ja koulutuksen kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. talous talous tilinpäätös Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja intihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen 2) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja hankkeiden maksamiseen ja 3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. talous talous tilinpäätös Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen 2) enintään euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 :n 1 momentin ja opetusministeriön määräämin perustein 42 :n 2 momentin mukaisten avustusten maksamiseen sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen 3) enintään euroa avustuksina ammattistarttikokeiluihin ja laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeisiin 4) enintään euroa avustuksina valtion erityisoppilaitosten siirrosta yksityisille koulutuksen järjestäjille aiheutuviin menoihin ja 5) enintään euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan itu käyttö Laskennalliset kustannukset (opiskelijat * yksikköhinta) kunnallinen ammatillinen ( * 9 558,38 ) yksityinen ammatillinen ( * ,36, sis. alv.) Kuntien rahoitusosuus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvan lisärasituksen kompensointi (635/1998, muut. 238/) Rahoituslain mukaiset avustukset (enintään) Ammatillisen koulutuksen yhteiset tehtävät ja laatupalkinnot sekä Örebro (enintään) Ammattistarttikokeilut ja laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet (enintään) Valtion erityisoppilaitosten siirto yksityisille koulutuksen järjestäjille (enintään) Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen (enintään) Yhteensä talous II lisätalous talous tilinpäätös Valtion ammatilliset erityisoppilaitokset siirtyvät osaksi muita ammatillisen erityisopetuksen järjestäjiä, mikä korottaa ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa noin 158 euroa opiskelijaa kohden vuodesta lukien. Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää kuntien osuutena valtion ammatillisissa oppilaitoksissa annettavan koulutuksen kustannuksiin euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kustannustason muutos (3,9 %) Opiskelijamäärän muutos (siirto momentilta , nuorten matalapalkkatuki), ei sisällä erityisopiskelijoiden siirtoa momentilta Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotto 700 Hakemuksesta tapahtuva yksikköhinnan korotus arvonlisäveroseuraamusten vuoksi (rahoituslain 635/ a :n 2 mom) Kuntien yhdistymiseen liityvän valtionosuuskompensaation toimeenpano Kertamenon poistuminen -74 Siirto momentilta , valtion erityisoppilaitosten siirtyminen osaksi muita ammatillisen erityisopetuksen järjestäjiä Muut muutokset 265 Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6