Potilashoidon vuosikertomus 2016 Psykiatrian tulosalue

Potilashoidon vuosikertomus 2016 Psykiatrian tulosalue 1

Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue aloitti toimintansa vuonna 2006, jolloin yhdistettiin neljän alueen eli Loimaan, Salon, Tyksin ja Vakka-Suomen erikoissairaanhoito. Tulosalue tuottaa lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian palveluja hajautetusti lähellä palvelujen käyttäjien kotipaikkaa. Tulosalue vastaa lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidon ja osastohoidon palveluiden järjestämisestä sairaanhoitopiirin kunnille, lukuun ottamatta Kemiönsaaren, Paraisten, Punkalaitumen ja Turun kuntia. Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastohoidon palvelut tulosalue tuottaa kaikille sairaanhoitopiirin kunnille. Sairaanhoitopiirin osana myös Turunmaan sairaala tarjoaa psykiatrista erikoissairaanhoitoa Kemiönsaaren ja Paraisten asukkaille sekä myös muiden kuntien ruotsinkieliselle väestölle. 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiasta johdetut keskeiset Psykiatrisen tulosalueen toiminnalliset tavoitteet vuonna 2016 liittyvät avohoidon palvelujen tehostamiseen ja monipuolistamiseen, hoitotakuun toteutumiseen, potilaslähtöisten palveluprosessien laadun parantamiseen, tuottavuuden parantamiseen sekä strategisen ja operatiivisen yhteistyön vahvistamiseen kuntien kanssa. Psykiatrian tulosalueen organisaatiorakenteessa ei vuonna 2016 tapahtunut muutoksia. Vuoden aikana syntyi kuitenkin päätös Turunmaan sairaalan liikelaitoksen psykiatrian yksiköiden siirtymisestä Psykiatrian tulosalueelle vuoden 2017 alusta. Tämän lisäksi koko vuoden 2016 ajan käytiin neuvotteluja Turun kaupungin ja VSSHP:n psykiatrian yhdistymisestä, josta ei kuitenkaan vuoden 2016 puolella tullut päätöstä. Toimintaluvuissa avohoitokäynnit ja hoitopäivien määrät lisääntyivät. Avohoitokäyntien lisääntyminen johtui aikaisempaa paremmasta henkilöstötilanteesta, erityisesti lääkäreiden osalta. Vuodeosastohoidon lisääntymisen taustalla on monia tekijöitä: Hoitopäivätavoitteet vuodelle 2016 asetettiin aiempaa matalammaksi, koska tavoitteena oli laitoshoidon väheneminen. Osastohoidossa hoidettiin aikaisempaa enemmän vaikeahoitoisia ja kriminaalipotilaita. Vuodeosastoilla ei toteutettu sulkuja aiemmista vuosista poiketen. Palvelujärjestelmän muutokset Yksi sairaala - uudistukseen liittyen ja Turun kaupungin psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa johtivat omalta osaltaan psykiatrisen vuodeosastohoidon kysynnän kasvuun tulosalueen puolella. Aikuispsykiatria Vuosi 2016 oli Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen yhteydessä toimivan psykiatrian päivystyksen, mielenterveys- ja päihdeyksikön ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Yksikkö suunniteltiin ja resursoitiin keskimäärin kahdeksan potilasta/ vuorokausi kuormitukselle. Päivystyspotilaiden määrä on kasvanut yksikön vajaan kahden vuoden toimintajakson aikana siten, että. vuoden lopussa potilaiden määrä oli keskimäärin 11,3 potilasta vuorokaudessa. Hoitoon hakeutuneiden määrän vaihteluväli oli suuri. Ruuhkaisimpina aikoina hoidettiin 23 potilasta vuorokaudessa. Erityisesti kesäaikana päivystysyksikön käynnit olivat noin 13 potilasta päivässä. Ruuhkahuiput ajoittuivat selkeästi päivystysaikoihin. Potilaista on noin 15 % M1- prosessissa (keskimäärin 2/vrk) ja päivystysaikana tapahtuneita vapaaehtoisia sisäänkirjauksia vuodeosastoille oli noin 25 %, loput toteutuivat avohoitokäynteinä. Nykyisellä potilasmäärällä yksikön henkilöstömitoitusta voidaan pitää riittämättömänä. Aikuisikäisten syömishäiriöpotilaiden hoidossa siirryttiin yhteistyöhön nuorisopsykiatrian syömishäiriöyksikön kanssa. Aikuispsykiatria sijoitti yksikköön kaksi sairaanhoitajaa ja lääkäriresurssia 1 päivän viikossa. Toiminta käynnistyi hitaasti ja yhteisten toimintamallien luominen vaati ponnisteluja. Vuodeosastojen hoitopäiväkertymä ylitti tavoitteet. Kuluneen vuoden aikana osastopaikkoja ei ollut suljettuna ja osastoilla hoidettiin aiempaa enemmän vaikeahoitoisia potilaita. Parin viime vuoden aikana tahdosta riippumattomat hoitotoimenpiteet (eristys, leposide-eristys) ovat olleet lievässä kasvussa. Potilaita halutaan kuitenkin hoitaa mahdollisimman inhimillisesti, joten eristämisen sijasta on käytetty vierihoitoa aina, kun se on ollut mahdollista. Normaalista henkilöstömitoituksesta riittää harvoin hoitajaa valvomaan jatkuvasti ympäri vuorokauden potilaan rinnalla, joten vierihoitoihin on jouduttu palkkaamaan lisähenkilökuntaa. 2

Avohoitokäyntien toteutumista on edistänyt hyvä henkilöstötilanne. Erityisesti lääkärien saatavuus on parantunut ja virat ovat olleet aikaisempia vuosia paremmin käytössä. Turun psykiatrian ja VSSHP psykiatrian tulosalueen fuusio on työllistänyt henkilöstöä monin tavoin. Vaikka lopullinen päätös fuusion toteutumisesta siirtyi vuoden 2017 puolelle, valmistelevaa työtä on tehty myös kuluneen vuoden aikana. Aikuispsykiatrian aluepoliklinikoiden osalta käynnistettiin valmistautuminen mahdolliseen linjaorganisaatioon ja diagnoosipohjaiseen työryhmäjakoon. Työryhmiin jakautumisen tavoitteena on edistää näyttöön perustuvien ja vaikuttavaksi todettujen hoitomenetelmien käyttöä kyseisten potilasryhmien hoidossa ja heitä hoitavan henkilökunnan kouluttamista niiden käyttämiseen. Nuorisopsykiatria Nuorisopsykiatrian suoritetavoitteet ylittyivät vuonna 2016 sekä polikliinisten käyntien että osastohoitopäivien osalta. Poliklinikkakäyntien osalta toteutuma oli 112,4 % ja osastopäivien 107,3 %. Osastopäivien lisääntymisestä huolimatta vuosi 2016 oli osastolla edellistä vuotta rauhallisempi, mikä näkyi mm. eristysten selvänä vähenemisenä. Osastolta käsin tehtävät polikliiniset käynnit vähenivät tavoitteiden mukaisesti 18,3 %. Tavoitteena ollut työntekijäkohtaisten polikliinisten käyntimäärien nousu eteni hyvin, mikä heijastui polikliinisten käyntien nousuun kaikilla aluepoliklinikoilla sekä Tyksin nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Paraisten lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikan kanssa tehtiin lisääntyvää yhteistyötä liittyen siihen, että Turunmaan psykiatria yhdistyi vuodenvaihteessa 2016-2017 Psykiatrian tulosalueeseen. Nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian yhteinen syömishäiriöyksikkö aloitti vuoden 2016 aikana ja vuodenvaihteesta 2016-2017 lähtien yksikön hallinto siirtyi kokonaisuudessa nuorisopsykiatrialle. Syömishäiriöyksikkö siirtyi sisäilmaongelmiin sekä toiminnan kehittämiseen liittyen aiemmista Kerttulinkadun tiloista Turun kaupunginsairaalan sairaala-alueelle. Syömishäiriöyksikössä toimii päiväsairaala ja poliklinikka. Pyrkimyksenä on jatkossa vahvistaa syömishäiriöyksikön resursseja, jotta laadukas hoito voitaisiin tarjota lisääntyvälle määrälle potilaita. Erityisesti aikuispotilaiden lähetteet lisääntyivät voimakkaasti. Loppuvuonna 2016 tehtiin päätös Kaivokadun tilojen irtisanomisesta ja siellä sijanneiden yksiköiden siirtymisestä Turun kaupunginsairaalan alueelle kevään 2017 aikana. Aluepoliklinikoiden toimintaa kehitettiin sopimalla yhteisistä tutkimusjakson käytännöistä ja luotiin strukturoitujen kyselyiden systemaattista käyttöä edistämään lomakepankki. Nuorisopsykiatrian poliklinikan 722:n yhteydessä ollut akuuttityöryhmä integroitiin muuhun työryhmään. Tavoitteena oli lisätä joustavuutta eri potilasryhmien ja akuuttityön hoidossa. Lisäksi kehitettiin päiväpäivystyskäytäntöjä päivystyksellisten lähetteiden tai konsultaatioiden hoitamiseksi. Nuorisopsykiatria on mukana maankunnallisessa Lupa auttaa -kärkihankkeessa sekä syrjäytymisen estämiseen liittyvässä hankkeessa. Hankkeiden tavoitteena on parantaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja myös valmistautua soten myötä tulossa oleviin muutoksiin. Lisäksi vuoden 2016 aikana nuorisopsykiatria osallistui tulevan Psykiatrian tulosalueen ja Turun kaupungin psykiatrian fuusion suunnitteluun. 3

Potilashoidon tunnusluvut Ulkoisten lähetteiden määrä nousi 9,3 % ja sisäisten lähetteiden määrä nousi 50 %. Sisäisten lähetteiden määrän nousu johtui tulosalueen toimintakäytäntöjen muutoksesta. Palveluiden kysynnässä on vaihtelua maakunnan eri alueiden välillä. Mielenterveystyö on sairaanhoitopiirissä ollut erikoissairaanhoitopainotteista ja tavoite on ollut lähetemäärän vähentäminen. Vuoteen 2015 verrattuna nousua oli ulkoisten ja sisäisten lähetteiden määrässä yhteensä 20,4 % ja palveluja saaneiden henkilöiden määrässä 3,5 %. Kuviossa 1 on esitetty lähetteiden määrän muutos vuosina 2006-2016. KUVIO 1. PSYKIATRIAN TULOSALUEELLE SAAAPUNEET ULKOISET JA SISÄISET LÄHETTEET VUOSINA 2006-2016. Lasten psykiatria Vuonna 2016 lastenpsykiatrian suoritetavoite ylittyi sekä polikliinisten että osastopäivien osalta. Poliklinikkakäyntien toteuma oli 109,5 % ja osastohoitopäivien 111 %. Ulkoisten lähetteiden määrä vaihtelee 4 00:n ja 500:n välillä vuosittain ja oli 511 vuonna 2016. Sisäisten lähetteiden kirjaamistapaa muutettiin vuonna 2015, joten sisäisten lähetteiden määrää ei pysty vertaamaan aikaisempiin vuosiin. Työnteon tapoja kehitettiin ja työajan hukkaa karsittiin tavoitteena työntekijäkohtaisten polikliinisten suoritemäärien lisääminen. Vuosia jatkuneen lääkäripulan loppuminen nosti osaltaan polikliinisia suoritemääriä. Poliklinikkasuoritteiden kasvu on linjassa tavoittelemamme avohoitopainotteisuuden kanssa. Oman toiminnan avohoitokäyntien määrä kasvoi 2,7 % vuoteen 2015 verrattuna. Avohoidossa hoidettujen potilaiden määrä nousi 3,1 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Osastohoitopäivät lisääntyivät vuonna 2016 verrattuna aikaisempiin vuosiin. Alkuvuonna osasto oli vajaakäytössä, joten osastohoitoa pystyttiin tarjoamaan jonkin verran sairaanhoitopiirin ja ERVA -alueen ulkopuolelle. Loppuvuosi oli ruuhkainen ja osastohoitoa vaativia potilaita hoidettiin ylipaikoilla. Osaston paikkamäärä on vain kymmenen, joten yksittäisten potilaiden tarvitsemat pitkittyneet osastojaksot näkyvät kuormitusluvuissa nopeasti. 4

KUVIO 2. PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA OMANA TOIMINTANA TUOTETUT AVOHOI- TOKÄYNNIT VUOSINA 2006-2016. KUVIO 3. PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA OMANA TOIMINTANA TUOTETUT HOITOPÄI- VÄT VUOSINA 2006-2016. Oman toiminnan hoitopäivien määrä nousi 3 % vuoteen 2015 verrattuna.. Osastolla hoidettujen potilaiden määrä nousi 2,4 % vuoteen 2015 verrattuna. TA=talousarvio, TP= linpäätös TAULUKKO 1. PSYKIATRIAN TULOSALUEEN AVOHOITOKÄYNTIEN, HOITOJAKSOJEN JA HOITOPÄIVIEN KEHITYS VUOSINA 2014-2016. Oma toiminta Ostetut 2014 2015 2016 Yhteensä Oma toiminta Ostetut Yhteensä Oma toiminta Ostetut Yhteensä Avohoitokäynnit 108 356 15 339 123 695 113 936 14 051 127 987 117 806 13 857 131 663 Aikuispsykiatria 80 306 2 881 83 187 82 668 3 220 85 888 82 480 2 800 85 280 Nuorisopsykiatria 16 035 4 712 20 747 18 404 4 567 22 971 20 495 5 067 25 562 Lastenpsykiatria 12 015 7 746 19 761 13 692 6 264 19 956 14 832 5 990 20 822 Hoitojaksot 1 655 52 1 707 1 667 255 1 922 1773 68 1 841 Aikuispsykiatria 1 284 42 1 326 1 335 195 1 530 1 398 50 1 448 Nuorisopsykiatria 229 10 239 181 57 238 234 12 246 Lastenpsykiatria 142 0 142 151 3 154 141 6 147 Hoitopäivät 34 038 39 925 73 963 32 708 5 205 37 913 33 712 4 687 38 399 Aikuispsykiatria 27 750 5 011 32 761 28 030 4 356 32 386 28 423 4 014 32 437 Nuorisopsykiatria 4 105 876 4 981 2 630 749 3 379 3 069 490 3 559 Lastenpsykiatria 2 183 0 2183 2 048 100 2 148 2 220 183 2 403 5

Liitetaulukossa 1 on esitetty vuonna 2016 psykiatrisen vuodeosastohoidon yleisimmät diagnoosiryhmät kustannuksineen ja liitetaulukossa 2 psykiatrisen avohoidon yleisimmät diagnoosiryhmät kustannuksineen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Hoitoon pääsy Hoitotakuun toteutumista seurataan THL:n ohjeistuksen mukaisesti. Suosituksena on, että potilas pääsisi avohoidon ensikäynnille kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Tähän pyritään erityisesti kiireellisen arvion tarpeessa olevien potilaiden kohdalla. Hoitotakuun toteutumisen kriteerit lasten ja nuorten (alle 23-vuotiaat) psykiatriassa ovat: lähetteiden käsittely 21 vuorokaudessa ja hoidon tarpeen arviointi 6 viikossa lähetteen saapumisesta ja hoitoon pääsy 3 kk sisällä lähetteen saapumisesta. Aikuispsykiatriassa hoidon tarpeen arvioinnin raja on 3 kk ja hoitoon pääsyn määräaika 6 kk. Hoitotakuussa pysymiseksi lasten- ja nuorisopsykiatriassa jouduttiin ostamaan arvioitua enemmän psykoterapiapalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Taulukossa 3 on kuvattu psykiatrian erikoissairaanhoitoon odottaneet 29.12.2016. TAULUKKO 3. PSYKIATRIAN ERIKOISSAIRAANHOITOON ODOTTANEET 29.12.2016. Erikoisalat Hoitoa odottavien joista odottaneet 1-90 vrk 90-150 vrk 150-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk % Aika hoidon tarpeen arvioinnista hoitoon vrk mediaani Psykiatria 169 165 2 1 1 0,6 14 Nuorisopsykiatria 26 25 0 0 1 3,0 10 Lastenpsykiatria 7 7 0 0 0 0 38 Yhteensä 202 192 2 2 2 1,0 14 Taulukossa 2 on kuvattu lähetteiden käsittelyn toteutuminen. Lähetteet käsiteltiin keskimäärin kolmantena päivänä saapumisesta. TAULUKKO 2. LÄHETTEIDEN KÄSITTELYN TOTEUTUMINEN PSYKIATRIAN TULOS- ALUEELLA VUONNA 2016. Erikoisalat Käsitellyt lähetteet joista lähetteen käsittely 0-3 4-21 yli 21 vrk vrk vrk yli 21 vrk % Aika lähetteen saapumisesta käsittelyyn vrk mediaani Psykiatria 1 995 1223 746 26 1,3 3 Nuorisopsykiatria 531 286 233 12 2,3 3 Lastenpsykiatria 552 328 219 5 0,9 3 Yhteensä 2 078 1 837 1 198 32 1,5 6

2. ASIAKASTULOKSET Tulosalueella potilaspalautteet ovat lisääntyneet. Psykiatrian tulosalueella potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2016 asteikolla 4,5 (4,4 vuonna 2015). Taulukossa 5 on esitetty tulokset sairaanhoitopiirien viiden yhteisen kysymyksen osalta vuosina 2015-2016. TAULUKKO 5. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN VIITEEN YHTEISEEN KYSYMYKSEEN VUOSINA 2015-2016 PSYKIATRIAN TULOASALU- EELLA. Kysymys 1. Saamani hoito tai palvelu oli hyvää. 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin. 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää. 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani. 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana. 2015 2016 n ka. 4&5 % n ka. 4&5 % 734 4,6 92 792 4,6 94 740 4,6 92 805 4,7 94 721 4,4 88 790 4,5 90 733 4,4 87 786 4,5 88 733 4,5 88 798 4,5 90 3. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Laadunhallinta Laadunhallinnassa kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin. Toimintatapoja on kehitetty etenkin pakkotoimien vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Psykiatrian tulosalueella on oma laatukoordinaattori, joka on mukana sairaanhoitopiirin yhteisessä laatuneuvostossa. Potilasturvallisuus n: vastanneiden lukumäärä ka: vastausten numeerinen keskiarvo 4 & 5 (%): osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4-5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4-5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, missä tavoitetasoa ei saavutettu. Vuonna 2016 yhteydenottoja potilasasiamiehiin oli 161 kappaletta. Määrä edustaa hyvin pientä osaa kaikista psykiatrian tulosalueella kyseisen vuoden aikana hoidetuista potilaista. Aikaisempien vuosien tapaan yhteydenottojen syiden kirjo oli laaja. Erityisesti yhteydenottojen syissä korostuivat potilaan kohteluun liittyvät asiat. Valtaosa yhteydenotoista kohdistui aikuispsykiatriaan, kuten muinakin vuosina. Potilasturvallisuus on keskeinen osa hoidon laatua. Psykiatrian tulosalueella on käytössä HaiPro- vaaratapahtumien seurantajärjestelmä potilaalle tapahtuneiden vaaratilanteiden ja työyhteisön turvallisuuspoikkeamien tunnistamiseksi. Järjestelmästä saatuja tietoja käsiteltiin toimintayksiköissä, johtoryhmissä ja johtokunnassa sovitun aikataulun mukaisesti. Lisäksi seurantajärjestelmästä saatujen tietoihin pohjautuvan henkilöstön osaamisen kehittämisen ja vaaratilanteiden ennakointiin liittyvän koulutuksen avulla pyrittiin ehkäisemään vaaratilanteiden kärjistymistä. Potilasturvallisuusilmoituksia tehtiin vuoden 2016 aikana yhteensä 334. Vuoteen 2015 verrattuna ilmoitusten määrässä on lisäystä 12 %. Potilaille tapahtuneita vaaratapahtumia raportoitiin 45 % (150) ja läheltä piti tapahtumia vastaavasti 55 % (184), jakaumassa ei tapahtunut muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2016 raportoitiin yksi merkittävän riskin tapahtumailmoitus. 7

Noin 70 % ilmoituksista liittyi potilaille annettavan lääkehoidon toteutukseen, viime vuoteen verrattuna ilmoitusten määrä on pysynyt samana. Lääkkeen jakovirhe erottautui edelleen suurimmaksi tässä ryhmässä (50 %, laskua viime vuoteen verrattuna on 0,7 %). Tiedonkulkuun ja tiedon hallintaan liittyi noin 9 % ilmoituksista. Lähes 10 % ilmoituksista tehtiin väkivaltaan liittyviin vaaratapahtumiin, joista yli 48 % oli toisen potilaan aiheuttama. Väkivaltaan liittyvien ilmoitusten määrä on laskenut viime vuoteen verrattuna 0,5 %. Ilmoitusten pohjalta yksiköissä on tehty kehittämistoimia. Esimerkiksi aikuispsykiatrian tulosyksikössä on kehitetty potilasasiakirjojen tehokasta käyttöä. Potilaiden hoitosuunnitelmat arvioidaan vähintään kerran viikossa ja ne dokumentoidaan. Laboratoriovastausten tarkistus tehdään systemaattisesti. Myös lääkärin B-lausuntojen (potilaille lähetettävät) postitusreittiä on kehitetty riskittömään suuntaan. Osastojen hälytysjärjestelmiä tarkastetaan säännöllisesti. Lastenpsykiatrian tulosyksikössä on kehitetty lääkkeenmääräykseen liittyvää sanallista ja kirjallista informointia ja dokumentointia. Lisäksi osastolla tehtiin turvallisuuskävelyn pohjalta muutossuunnitelma riskien vähentämiseksi. Yhtenä psykiatrian tulosalueen strategisena tavoitteena oli potilaiden arvostusten ja kokemusten entistä parempi huomioiminen, hoidon yhtä korkea laatu kaikissa toimipisteissä potilaan asuinpaikasta riippumatta sekä hoidon laadun raportoiminen avoimesti. Tähän tavoitteeseen liittyen psykiatrian tulosalueella kerättiin ja tarkasteltiin säännönmukaisesti potilaspalautteiden määrää ja sisältöä sekä tehtiin tiivistä yhteistyötä potilasasiamiesten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa organisaation toiminnan sekä hoidon laadun parantamiseksi. Työhyvinvointia voidaan pitää osana työntekijän kokonaishyvinvointia, joka heijastuu tapaan toteuttaa laadukasta potilashoitoa. Henkilöstön työtyytyväisyyttä seurattiin kaksi kertaa vuodessa toteutettavan työtyytyväisyyskyselyn tuloksista sekä sairauspoissaolotilastoista ilmeneviin epäkohtiin puuttumalla. Tulosalue on osallistunut laatuneuvoston toteuttamaan tulosalueen laatujohtamisen tilan arviointiin EFQM -mallin mukaisesti. Lisäksi tuloalueen työntekijöitä osallistui sairaanhoitopiirin Lean-koulutuksiin ja opintomatkaan. Lean ajattelun pohjalta toteutettiin erikoisalakohtaisesti kaksi prosessikuvausta, jotka sisältyivät osaksi tulosalueen strategisia tavoitteita. TAULUKKO 6. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2016. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa (kyllä/ei) Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) HaiPro- ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä (kyllä/ei ) Suullinen tunnistaminen käytössä (kyllä/ei ) ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä (kyllä/ei) Muut käytössä olevat tarkistuslistat () 2 Infektioiden torjunnan INTO-verkkokurssin suorittaneiden henkilöstön lukumäärä 1.1.2017 mennessä. Käsihuuhteen kulutus (l/hpv) SAI-rekisteriin tehdyt ilmoitukset (HLI / 100 hoitojaksoa) Henkilökunnan influenssarokotuskattavuus oli 48 % vuonna 2016. 2 Ei 4 merkittävää kehittämistyötä yksiköissä Kyllä Kyllä Ei 36 Ei tiedossa Ei tiedossa 8

kalla tehtiin syksyllä 2016 päätös päiväsairaalatoiminnan korvaamisesta ryhmä- ja yksilömuotoisella toiminnalla. Psykiatrian tulosalueella on toiminut 1.3.17 alkaen asumispalvelukoordinaattori, joka on kartoittanut vuoden aikana mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin liittyviä toimintatapoja jäsenkunnissa ja tulosalueella. Selvityksen alla on ollut myös asumispalveluiden käytön laajuus ja asumispalveluita kunnille tarjoavat yksiköt. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden tarpeen arvioinnin osalta tulosalueella luotiin yhtenäinen toimintamalli, joka perustuu toimintaterapeuttien tekemään asumispalvelutarpeen arviointiin. Tämän arvioinnin sisältö on vakioitu, mikä tuo arviointiin tasalaatuisuutta ja mahdollistaa kuntoutumisen etenemisen todentamisen uusinta-arvioinnin kautta. Asumispalvelutarpeen arviointi otettiin käyttöön aikuis- ja nuorisopsykiatrian tulosyksiköissä. Asumispalvelutarpeen toteamisen jälkeisestä yhteistoiminnassa kotikunnan kanssa tapahtuvasta potilaiden ohjaamisesta tarpeenmukaisiin asumispalveluihin luotiin uusi toimintamalli, joka niin ikään päätettiin ottaa käyttöön. Kehittämistoiminta Psykiatrian tulosalueen tieteellinen tutkimustoiminta on ollut runsasta. Tulosalueella oli vuoden 2016 aikana myös monia potilashoidon kehittämishankkeita. 4.TOIMINNAN TULOKSET Toiminnan kehittämisen tavoitteena oli edelleen avohoitopainotteisuuden lisääminen. Uudenkaupungin psykiatrisen sairaalan kuntoutumisyksikön sairaansijamäärää vähennettiin viidellä samalla, kun yksikkö muuttui viikko-osastoksi ja sen yhteyteen perustettiin avohoitotiimi. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa toimintansa vuonna 2015 aloittaneen mielenterveys- ja päihdeyksikön toimintaa integroitiin työnjohdollisesti enemmän osaksi EPLL:ta, vaikka työntekijät edelleen ovat Psykiatrian tulosalueen työntekijöitä. Salon aikuispsykiatrian poliklinikka aloitti yhdessä Salon kaupungin terveyspalveluiden kanssa yhteisen akuuttivastaanottotoiminnan syyskuussa 2016. Kyseinen yhteisyksikkö tarjoaa virka-aikana palvelua akuutteihin mielenterveys- ja päihdeongelmiin toimien matalan kynnyksen periaatteella. Yksikön tavoitteena on lyhentää viivettä hoitoon pääsyssä. Syömishäiriöiden avohoitoa kehitettiin vahvistamalla nuorisopsykiatrian tulosyksikön syömishäiriöyksikköä aikuispsykiatrian työntekijöillä ja vuoden aikana tehtiin päätös, että syömishäiriöyksiköstä tulee vuoden 2017 alusta alkaen näiden tulosyksiköiden yhteinen yksikkö. Loimaan aikuispsykiatrian poliklini- Psykiatrian tulosalueen keskeisin kehittämishanke oli Turun kaupungin ja VSSHP:n psykiatrian yhdistymisen valmistelu, johon tulosalueen henkilökunta osallistui laajasti. Toisena keskeisenä hankkeena oli mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden koordinaation parantaminen. Mielenterveystalo.fi -nettipalveluun kuuluvat mm. laaja tietopankki mielenterveysasioista, oma-apuohjelmia sekä oirenavigaattori auttamaan oireen tai ongelman vakavuustason määrittelyä ja avun hakemista. Lääkärin lähetteellä on palvelusta myös mahdollista saada tutkitusti vaikuttavaa nettiterapiaa. Vuonna 2016 paljon kehitetyn ja uusia sisältöjä saaneen ammattilaisten osion hyödyntäminen pyritään saamaan osaksi hoitotyön koulutusta, perehdytysohjelmia ja käytännön potilastyötä. REFINEMENT (Research on Financing Systems Effects on the Quality of Mental Health in Europe)-tutkimus selvittää aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalveluiden rahoitus- ja järjestämistapoja sekä niiden yhteyttä palvelujen laatuun eri maissa. Psykiatrian tulosalue osallistuu hankkeeseen yhteistyössä HYKSin erva-alueen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja THL:n kanssa. 9

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa-projekti. Toimintamallilla pyritään preventiiviseen tukeen läheisen sairastuessa ja ennaltaehkäisemään omaisen uupumista ja sairastumista masennukseen. SUPER-tutkimus tutkii psykoosien genetiikkaa. Hanke on osa globaalia psykoosigenetiikan projektia, jota rahoittaa Broad-instituutti (Harvardin Yliopisto ja MIT). Suomessa on tarkoitus rekrytoida 10 000 psykoosipotilasta, joilta on kerätty DNA näyte myöhempää analyysiä varten. Hanke alkoi 2016 ja jatkuu vuoden 2018 loppuun. Rauhoittavien ja unilääkkeiden pitkäaikaiskäyttö Suomessa. Hankkeessa tutkitaan lääkeaineiden pitkäaikaisen käytön jakaantumista väestössä verrattuna iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan kaltaistettuun satunnaistettuun väestöotokseen. Lisäksi hankkeessa selvitetään käytön aloittamisen ja pitkäaikaistumiseen ja toisaalta lopettamiseen yhteydessä olevia tekijöitä sekä lääkitykseen liittyviä mahdollisia haittoja ja hyötyjä rekisteritutkimuksen keinoin tutkittuna. Projektin tuloksia odotetaan v. 2017 aikana. Kohti parempaa skitsofrenian hoitoa - valtakunnallinen yhteistyöhanke Raisiossa. Hankkeessa on tavoite vaikuttaa yhteiskunnan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjiin, jotta skitsofrenian hoidossa otetaan käyttöön mahdollisimman laajasti vaikuttaviksi osoitettuja, Käypä Hoito -suosituksen mukaisia menetelmiä. TEPS-projektissa selvitetään turkulaisten ensipsykoosiin sairastuneiden tai psykoosiriskissä olevien potilaiden aiempaa kehitystä, kliinistä ja toiminnallista tilaa hoidon alussa. Lisäksi tutkitaan potilaiden saamaa hoitoa ja siinä esiintyviä puutteita sekä potilaiden toipumista ja heidän sairautensa ennustetta vuoden ja viiden vuoden seuranta-aikana. PRONIAssa tutkitaan kolmen vuoden aikana nuoria psykoosiin ja masennukseen ensikertaa sairastuneita ja psykoosiriskissä olevia potilaita sekä terveitä vertailuhenkilöitä. METSYssä tutkitaan nuoria ensikertaa psykoosiin sairastuneita ja psykoosiriskissä olevia potilaita sekä terveitä vertailuhenkilöitä. METSYn tavoitteena on monen eri tutkimusmenetelmän tuloksia integroimalla mallintaa psykoosien kliinisbiologista etiologiaa. Syrjäytymisen ehkäisy Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Lastenpsykiatrian tulosyksikkö on toteuttanut yhdessä Lasten ja nuorten klinikan kanssa sairaanhoitopiirin lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymisen ehkäisyhanketta. Salon lastenpsykiatrian aluepoliklinikalla on työskennellyt avopediatri, jota on koulutettu poliklinikan perhe- ja verkostotyöhön. Tämä pilottitoiminta on integroitu Salossa aiemmin Kasteen osana toteutettuun Pois syrjästä -hankkeeseen. FINNBRAIN-Tutkimuksessa selvitetään ympäristön ja geenien yhteisvaikutusta lapsen aivojen kehityksessä. Tutkimuksen keskeinen hypoteesi on, että moniin terveysongelmiin (esimerkiksi depressio, sydän- ja verisuonisairaudet, dementoivat sairaudet) johtavat biologiset reitit ohjelmoituvat aivojen kehityksen kautta jo raskauden ja varhaisen lapsuuden aikana. Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus kartuttaa toiminnallaan ja saamallaan ulkopuolisella rahoituksella Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirille tärkeää tieteellistä pääomaa. Väitöskirjoja valmistui vuonna 2016 yksi ja vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleja 26 keskuksen eri hankkeissa. 10

Tutkimuskeskuksessa on meneillään seuraavia hankkeita: VOIMAPERHEET-hankekokonaisuus, johon liittyvää tutkimusta on tehty vuodesta 2010 alkaen. Osahankkeissa kehitetään ja tutkitaan matalan kynnyksen interventioita lasten käytösongelmien (vanhempainohjaus) ja ahdistuksen hoitoon käyttäjälähtöisiä digitaalisia hoitoympäristöjä hyödyntäen. Kyseessä on suurin Suomessa koskaan toteutettu mielenterveysongelmien varhaiseen toteamiseen, puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn tähtäävä lapsiväestöön kohdistuva tutkimushanke. PRE- JA PERINATAALISTEN RISKITEKIJÖIDEN VAIKUTUS PSYYKKISTEN HÄIRIÖIDEN JA OIREKOKONAISUUKSIEN KEHITYKSEEN Tutkimuksessa selvitetään raskausajan ja varhaiskehityksen riskitekijöiden yhteyttä myöhemmin ilmeneviin psykiatrisiin häiriöihin ja psykososiaalisiin ongelmiin. MINERVA on kansainvälinen monikeskustutkimus, jossa selvitetään geenien ja ympäristötekijöiden vaikutusta autismin syntyyn EACMHS-tutkimuksessa vertaillaan nuorten hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä 14 Euroopan ja Aasian maassa. FINNCRIME-hankkeessa tärkeimmät tutkimuskysymykset liittyvät rikollisuuden esiintyvyyteen ja taustatekijöihin. Vuoden 1981 syntymäkohortti-osatutkimuksen psykososiaalisia taustatekijöitä koskeva aineisto käsittää lähes 3000 tytön ja 3000 pojan tiedot ikävuosilta 15 30. Laajuudessaan ja kattavuudessaan ainutlaatuinen väestöpohjainen seurantatutkimus tuottaa koko väestöön yleistettävissä olevaa tietoa. PSYCOHORTS-konsortiohankkeessa yhdistetään seitsemän suomalaisen syntymäkohorttitutkimuksen aineistot. Useita vuosikymmeniä kattavan metakohortin avulla voidaan perinnöllisten tekijöiden ja ympäristön vaikutusta mielenterveyden häiriöiden syntyyn. 11

LIITETAULUKKO 1. PSYKIATRISEN VUODEOSASTOHOIDON YLEISIMMÄT DIAGNOO- SIRYHMÄT KUSTANNUKSINEEN VUONNA 2016 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITO- PIIRISSÄ, VERTAILUNA VASTAAVAT LUVUT VUODELTA 2015. Psykiatria mukaan lukien Turunmaan psykiatrian yksikkö Vuodeosastohoito 2016 2016 kustannus 2015 2015 kustannus F30-F39 Mielialahäiriöt 657 5 429 510 621 5 297 448 F20-F29 Skitsofreniat 530 6 342 309 529 7 038 801 F40-F48 Neuroosit ja psykosomaattiset häiriöt 197 1 630 105 168 1 406 684 F10-F19 Lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja 131 494 015 153 717 587 käyttäytymisen häiriöt F90-F98 Lasten/nuorten alkavat psyk.häiriöt 122 1 438 710 125 1 417 031 F60-F69 Persoonallisuushäiriöt 48 210 173 40 203 699 F04-F09 Muut elimilliset aivooireyhtymät 29 505 308 12 235 210 F50-F59 Som.sair.liitt.käyt.oireyht 26 476 793 33 528 557 F80-F89 Psyykkisen kehityksen häiriöt 23 165 989 25 272 923 F 00-F09 Elimilliset aivo-oireyhtymät 21 232 074 20 258 803 Muut yhteensä 41 526 091 37 352 957 Kaikki yhteensä 1 846 17 451 080 1 763 17 729 700 LIITETAULUKKO 2. PSYKIATRISEN AVOHOIDON YLEISIMMÄT DIAGNOOSIRYHMÄT KUSTANNUKSINEEN VUONNA 2016 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ, VERTAILUNA VASTAAVAT LUVUT VUODELTA 2015. Psykiatria mukaan lukien Turunmaan psykiatrian yksikkö Avohoito 2016 2016 kustannus 2015 2015 kustannus F30-F39 Mielialahäiriöt 44 768 7 600 313 44 820 7 919 341 F90-F98 Lasten/nuorten alkavat psyk. häiriöt 11 497 3 417 013 11 553 3 865 427 F40-F48 Neuroosit ja psykosomaattiset häiriöt 19 543 3 641 323 18 308 3 765 815 F20-F29 Skitsofreniat 14 540 2 291 338 15 559 2 427 659 Z0-Z13 Muita tekijöitä 10 297 2 770 327 7 547 2 266 241 F10-F19 Lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt 4 573 668 289 4 878 686 564 F80-F89 Psyykkisen kehityksen häiriöt 2 870 755 925 3 060 801 332 F6 0-F69 Persoonallisuushäiriöt 2 860 429 580 3 565 521 440 F50-F59 Somaattiseen sairauteen liittyvä käyttäytymisen oireyhtymä 2 857 777 436 2 358 747 628 G40-G47 Ajoi ainen/kohatuks. häiriöt 438 93 128 280 50 867 Muut yhteensä 4 204 1 068 125 3 685 1 048 240 Kaikki yhteensä 118 447 23 512 797 115 613 24 100 554 12