KYLÄLEHTI2009. Tammelan. Kyläkoulun arvoa mittaamassa. Härkätiellä historiasta huomiseen. Yhteistyöllä kyläohjelmaan Tammelassa

Tammelan maaseuturahasto KYLÄLEHTI2009 Kulttuuriympäristöstä vetovoimaa kyliin Tammelassa Härkätiellä historiasta huomiseen Yhteistyöllä kyläohjelmaan Tammelassa Kyläkoulun arvoa mittaamassa

Pääkirjoitus Tammelan kylillä näytön paikka Tammelan kylähanke on vihdoinkin saatu käyntiin, ja tätä kirjoitusta tehdessä on muodollinen TE-keskuksen rahoituspäätöskin hankkeelle lopulta tehty. Toiminta aloitettiin loppukeväästä omalla riskillä, Tammelan kunnan välirahoituksen turvin. Hankkeen vetäjällä, Tammelan kyläasiamies Eija Laineella on jo monta rautaa tulessa. Hanke jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä, jo käynnistyneessä osassa uudistetaan kylien kyläsuunnitelmat. Uusien kyläsuunnitelmien pohjalta rakennetaan Tammelan uusi kyläohjelma. Tämän kokonaisuuden toteuttamisesta vastaa Hämeen ammattikorkeakoulu, yhteyshenkilönä Tero Uusitalo. Kylien avuksi on rekrytoitu viisi opiskelijaa, jotka parasta aikaa orientoituvat tehtävään. Vaikka kyläsuunnitelmien kokoamisessa käytetään edelleen myös perinteisiä keinoja, niin tavoitteena on ottaa käyttöön myös uudet kyläsuunnitelmien seurantaa ja päivittämistä helpottavat internetpohjaiset työkalut ja tuoda ns. sosiaalisen median keinot kylien ulottuville. Tärkeänä tavoitteena on saada varsinkin K irjoittelen tätä pyhäehtoona, kun EU-parlamenttivaalien tuloksia alkaa tipahdella. Näyttää siltä, että noin neljä suomalaista kymmenestä halusi vaikuttaa parlamenttiedustajaan, kuusi siis ei. Maailmantalouden tila oli varmaan tähän osaselitys, mutta eipä ole EU:kaan itsestään kovin kiihottava kuvaa pystynyt luomaan. Aivan raskaiman kylien nuoret ja kesäasukkaat tätä kautta mukaan kylien kehittämiseen. Tammelan kylien rakenteilla olevien verkostosivujen nettiosoite on tammelankylat.ning.com. Näitä sivustoja hyödynnetään haettaessa uusia ideoita kyläsuunnitelmiin ja ohjelmaan. Sivustoille rakennetaan jokaiselle kylälle omat ryhmät, mutta siellä voidaan keskustella myös laajemmista, kaikkia kyliä koskevista asioista. Nettiä ja sen antamia uusia ilmaisia mahdollisuuksia tullaan hyödyntämään myös laajemmin, näistä järjestetään kyläsuunnittelun yhteydessä koulutusta ja tiedotustilaisuuksia. Kylien kannattaa nyt ehdottomasti lähteä uudistamaan vanhoja kyläsuunnitelmiaan ja ottaa uudet toteuttamistavat käyttöön. Tammelan kylät ry:n uudet nettisivut ovat Maailman menoa, ja vähän kylienkin myös valmistumassa, kannattaa käydä katsomassa; www.tammelankylät.fi! Hankkeen toisen osion tavoitteena on kehittää kylien palveluja, ympäristöä ja tonttitarjontaa. Se on kylien kannalta haasteellinen ja vaatii omaa kylän omaa aktiivisuutta, panostusta ja talkoita. Hankkeen kautta voidaan tukea kehittämistä erilaisten tutkimusten, markkinointipanostusten ja yhteishankintojen avulla, mutta päävastuu onnistumisesta jää kylille. Osion huipentuma on ensi vuoden aikana järjestettävät Kyläasumisen messut, joita jokainen kylä voi hyödyntää tapahtumien, tonttien ja yleisessä markkinoinnissa. Kylien on syytä muistaa, ettei kukaan ulkopuolinen tule toteuttamaan toimenpiteitä kylällä, jos se ei itse ole mukana niitä suunnittelemassa ja toteuttamassa. Jos esimerkiksi kylä haluaa toteuttaa kylämiljöön siivousta tai pusikoiden raivausta kannattaa hankkeeseen ottaa yhteyttä, tukea talkoiden järjestämiseen annetaan. Kyläasiamies tulee selvittämään mahdollisuutta erilaisten toimenpiteiden järjestämistä kylien yhteistyönä, mutta kannattaa olla aktiivinen ja soittaa Eijalle tai minulle ja kysellä miten hanke voisi kylän omaa kehittämistä tukea. Tammelan kylät ja muut järjestöt, ottakaa hankkeesta kaikki hyöty irti! Hankkeen johtaja Veli-Matti Pura, 0500 843019 sarjan poliitikot eivät Suomestakaan olleet edes ehdokkaina. Äänestyslaman myötä myös talousalama on saavuttanut maamme. Kokonaistalous laskee, vienti vähenee, työttömyys kasvaa ja kunnat kurjistuvat. Toki valopilkkujankin on. Yksi niistä on Tammelan kunta, joka pystynyt pitämään taloutensa joltisessakin kunnosssa. Pieni esimerkki tästä on Portaan koulun lähiliikuntapaikan rakentamisen aloittaminen ja kai koulua aletaan muutenkin kohentaa. Valitettavana vastapainona on tietysti Liesjärven koulun hyvin todennäköinen lopettaminen. Sääli sinänsä, kyllä joka kylään koulu ja kauppa kuuluisi. Mutta tämmöistä on ajan riento. Toivoa täytyy, että aktiivisuus ei kyliltä vähene. Tällainen tonttipäivä on erinomainen esimerkki uudenlaisesta yrittämisestä. Tammela onkin saanut tunnustuksen, kun se on saanut järjestettäväkseen ensi vuoden valtakunnalliset kyläasumisen messut. Siitä onnittelut kaikile kunnan kylille. Eikun töihin! Erkki Virtanen Kansliapäällikkö kesäliesjäveläinen 2

Kunnanjohtajan tervehdys Tammelan kunnan ja kylien vaiheilta Tammela on pitäjänä pikapuoliin 600 vuotta vanha ja itsenäisenä kuntana vaikuttanut 140 vuotta. Yli 1200 vuotta vanhan Hämeen Härkätien vaikutuspiirissä sijaitseva Tammela on maapinta- alaltaan Etelä Suomen suurimpia kuntia ja vesistöjä sekä rantaviivaa löytyy runsaasti. Tämä puolestaan antaa mahdollisuudet monipuoliseen vapaa-ajan viettoon luonnon tarjoamin mahdollisuuksin. Yli 3200 vapaa-ajanasuntoa ja reilut 5000 vapaa-ajanasukasta lähes tuplaavat 6600 asukkaan kunnan väkiluvun juhannuksesta koulujen alkuun. Kunnassa sijaitsee kaksi kansallispuistoa Liesjärvi ja Torronsuo - sekä Saaren kansanpuisto. Liesjärven kansallispuistosta löytyy mm. kapea Kyynäränharju ja Korteniemen perinnetila. Koko eteläisen Suomen suurin luonnontilainen keidassuo, Torronsuo, antaa kävijöilleen kaikkina vuoden aikoina pitkospuineen ja lintutorneineen mahtavia luontoelämyksiä. Mainitsemisen arvoinen on myös Torronsuon murtomaahiihdon latuverkosto. Saaren kansanpuistossa sijaitsevat vuonna 1926 valmistunut puinen Kaukolanharjun näkötorni ja 60 vuotta täyttänyt kotiseututalo Lounais- Hämeen Pirtti, joka tarjoaa hyvää ruokaa ja juhlaelämyksiä. Tammelasta löytyy vaelluksille, niin kävellen, ratsain, meloen kuin pyöräillenkin valmiita reittejä sekä yrittäjiä, jotka ovat valmiita järjestämään kiinnostavia retkiä oheispalveluineen. Hämeen Härkätien varrella sijaitsee mm. Hämeen Luontokeskus sekä jalkapalloilijoiden valmennuskeskuksena toimiva Eerikkilän Urheiluopisto. Viimeksi mainittu on nykyisin täysmittaisine sisäjalkapallohalleineen, hotellimajoituksineen ja monipuolisine liikuntaan ja luontoon liittyvine kokonaisuuksineen vetovoimainen niin yksittäisille kävijöille, perheille, ryhmille kuin yritysten koulutustilaisuuksille. Tammelan keskiaikaisen kirkon edustalle on vuonna 1932 pystytetty Hakkapeliittapatsas niiden 24 hakkapeliitan muistolle, jotka lähtivät 1600-luvulla taistelemaan Ruotsi-Suomen armeijassa Saksanmaalle 30-vuotisessa sodassa. Tammelassa on hakkapeliittaperinnettä kunnioitettu tapahtumalla, joka järjestetään tänä vuonna 31. kerran. Hakkapeliittatapahtuma on omaleimainen ja sen sisältö on kudottu pitäjän omista lähtökohdista. Tapahtuma kerää vuosittain elokuun ensimmäisenä viikonvaihteena yli 10.000 kävijää Tammelan kirkkoaukiolle ja entisen Mustialan Kuninkaankartanon, nykyisen Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvarayksikön pihapiiriin. Tori elää 1600-luvun hengessä vanhoine työnäytöksineen, kuninkaallisineen ja kauppiaineen. 13. päivä kesäkuuta järjestetään Tammelassa jo 13. kerran Makkaramarkkinat. Tämä tapahtuma sijoittuu Tammelan kunnantalon ympäristöön ja kokoaa suuren määrän ihmisiä makkaraelämysten pariin. Valtakunnallinen Makkaramestarikilpailu on perinteisesti ohjelmassa ja lisäksi runsaasti koko perheen ohjelmaa. Järjestelyistä päävastuun kantavat Tammelan Yrittäjät ja Makkaraperinteen Tuki ry Tammelan kunnan ollessa omalta osaltaan vaikuttamassa onnistuneeseen kokonaisuuteen. Tammelan kunnalle markkinoilla on suuri merkitys, koska ollaan el intarviketeollisuuden ja tutkimuksen suomalaisella strategisella painopisteseudulla Koko Tammelan kesä on täynnä kylien kesätapahtumia ja jokavuotisia suurtapahtumia. Hakkapeliittatapahtuman ja Makkaramarkkinoiden lisäksi heinäkuussa lipuvat Mustialaan jälleen italialaisvalmisteiset ajoneuvot Bella Italia -tapahtumaan sekä elokuussa mitellään taitoja Rautakankikävelyn MM-kilpailuissa. Hakkapeliittatapahtuman kanssa samanaikaisesti urheilukentällä on metallimusiikkitapahtuma, joka kokoaa tästä musiikista kiinnostunutta nuorisoa ja varttuneempaa väkeä. Tammelan niin kuin koko Lounais-Hämeen kesä on täynnä tarjontaa aktiivisille liikkujille, vapaa-aikaansa luonnon helmassa viettäville kuin myös monipuolisiin kulttuuritapahtumiin haluaville. Tammelan kylien kannalta valmistaudutaan myös jo kiivaasti vuoden 2010 suur tapahtumaan. Tammelassa järjestetään valtakunnalliset Kyläasumisen messut. Teemat täsmentyvät, mutta tulevat olemaan kylien ja kyläläisten arkisia asioita: vesi- ja viemäröintiratkaisuja, maaseudun nopeita internet-yhteyksiä, kylien asumiseen liittyviä kaavoituskysymyksiä, työpaikkojen kehittämistä yhdessä kunnan kanssa mm. hoivatöissä sekä energiakysymysten uusia hoitomuotoja. Ympäristöasiat ovat laajalla rintamalla esillä kylien kohteissa ja asiantuntijaluennoilla. Tapahtuma-aika on heinäkuun viimeinen viikko. Tapahtuman suojelijaksi on lupautunut ympäristöministeri Paula Lehtomäki, joka osallistumisellaan korostaa kylien merkitystä suomalaisessa elämänmuodossa niin asuinpaikkana kuin kaikkinaisen yhteisöllisyyden voimistamisessa. Messujen järjestäminen on kova voimainponnistus, mutta sitä kautta saadaan markkinoitua kylien pitäjää hämäläisenä vetovoimakohteena uusillekin asukkaille, jotka haluavat urbaanista ympäristöstä rauhallisempaan ja monesti virikkeellisempäänkin ympäristöön. Tammelan tapahtumista saa lisäinformaatiota kotisivuiltamme www.tammela.fi sekä Tammelassa Tapahtuu-hakemistosta. Toivotan Teidät kaikki tervetulleiksi luonnostaan kauniiseen Tammelan pitäjään, jonka maisemissa löytyvät runollisesti asian ilmaisten: eri vuoden aikojen vaihtelut, metsäiset suolammet, järvien poukamat, ylväät harjut ja kullankeltaiset elokuun pellot. Tervetuloa hakkapeliitta- ja omenapuupitäjään sekä kylien pitäjään asumaan, yrittämään ja vapaa-aikaa viettämään. Matti Setälä Kunnanjohtaja / Kyläpäällikkö Hakkapeliittapitäjä Tammela 3

Näkymä Patakankaalla Ilveskallion päältä. Saarnakivi ja avattava maisema Torajärvelle Patakankaalla. Kulttuuriympäristöstä vetovoimaa kyliin Tammelassa Kulttuuriympäristöstä vetovoimaa kyliin -hanke on ProAgria Hämeen hallinnoima hanke, jota toteuttaa Hämeen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Rahoittajana toimii LounaPlussa ry. Hankkeen aikana löydetään kylien matkailun mahdollisuuksia ja lisätään asumisviihtyisyyttä. Keinoina ovat maiseman- ja luonnonhoito, ympäristön toiminnallisuuden ja turvallisuuden lisääminen sekä paikalliskulttuurin tiedostaminen, kerääminen ja hyödyntäminen. Kerätty tieto voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi kylän omissa matkailupalveluissa. Kyliin suunnitellaan kyläläisten esimerkiksi kyläpolut. Matkailija ja vapaa-ajan retkeilijä voivat siten tutustua alueen kylämaisemaan ja historiallisiin paikkoihin. Kyläpolkujen opasteet kertovat paikallisia tarinoita ja esittelevät luontoa monipuolisesti. Kulttuuriympäristöstä vetovoimaa kyliin - hankkeeseen osallistuvat Tammelan kylistä Patakangas, ja Susikas kunnan pohjoisosasta, sekä Etelä-Tammelasta Riihivalkaman, Kallion ja Sukulan kyläryhmä. Jokaisesta Lounais- Hämeen kunnasta on mukana yksi tai useampi kylä. Toiminta jatkuu elokuussa Sukulassa ja Riihivalkamassa kyläkävelyillä ja maisemakatselmuksilla. Patakankaalla, Susikkaassa ja Kalliossa on jo pidetty katselmukset maisemasuunnittelu- ja talkookohteista ja toiminta jatkuu talkoiden ja maisemasuunnittelun merkeissä. Susikkaassa järjestetään kesäkuun viimeinen päivä kyläkävely, jossa tutustutaan yhdessä kylän maisemaan. Jokaisessa kylässä on selvästi havaittavissa oleva teema tai kylälle luonteenomainen piirre, mitä tukee niin ympäristö, rakennuskanta ja paikallishistoria ja - kulttuuri. Hankkeen aikana vahvistetaan ja korostetaan teemoja kyläläisten ja yrittäjien ideoimin tavoin. Kesän ja syksyn aikana haastatellaan kylien asukkaita tarinoista, jotka liittyvät paikkoihin, merkkihenkilöihin, tapoihin ja tottumuksiin. Haastateltavista henkilöistä on saatu tietoa kylätapahtumissa. Kerättyä ja tallennettua tietoa hyödynnetään niin paljon kuin sitä on saatavissa. Kyläilloissa on myös kartoitettu alueen harrastustoiminta, jota voi hyödyntää matkailutuotteita kehitettäessä. Metsäinen Patakangas Tammelan ja Kalvolan rajan läheisyydessä oleva Patakangas on metsäinen kylä, josta löytyy monia mielenkiintoisia asioita. Kylällä tehtiin kiertoajelu, jonka aikana tutustuttiin Saarnakiveen, Ilveskallioon, pienimuotoiseen ja kiviseen viljelysmaisemaan, nuorisoseurantaloon ja uimarantaan. Patakankaalle vievän tien varressa oleva Saarnakivi on luonnonkaunis paikka Torajärven rannalla, jossa munkit ja papit julistivat aikoinaan juuri Suomeen saapunutta kristinuskoa kansalle. Kylässä halutaan palauttaa Saarnakiven ympäristö järvinäkymineen entiseen loistoonsa. Alueesta löytyneet vanhat valokuvat toimivat talkoissa esimerkkinä siitä, millaista maisemaa tavoitellaan. Kohde on vuosittain käytössä seurakunnan hartauspaikkana. Kylässä on toinenkin näköalapaikka entisen Kalvolan ja nykyisen Hämeenlinnan rajan tuntumassa olevan Ilveskallion päällä. Kiipeäminen kalliolle kannattaa, sillä jyrkän kallion päältä avautuu kaunis ja rauhallinen metsäinen näkymä. Vaikka kylän monet pellot ovat metsittyneet, kertovat alueelta löytyvät kiviaidat, kaskikivikasat ja vanhat perinnemaisemat monipuolisesti entisajan maatalouskulttuurista ja kylän vaiheista. Kylän maisemasuunnittelukohteena on yhteinen uimaranta Torajärven rannalla, jonne suunnitellaan laituri, pukukoppeja ja grillipaikka. Kylä Susikkaanjoen varrella Susikkaan kylä on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Kylän läpi virtaavan Susikkaanjoen ympärillä on paljon kauniita perinnebiotooppeja, jotka luovat kylämaisemaan hienon maisemallisen elemen- 4

Susikkaalta löytyy kaunista perinnemaisemaa. Kalliojärven joenvarressa todettiin olevan runsaasti raivattavaa vesakkoa. tin. Susikkaan kylätalo sijaitsee joenrannalla ja perinnemaiseman ympäröimänä. Kyläläisten kanssa on pohdittu perinnemaisemien hoidon järjestämistä ja lisäämistä. Kylän elämä on liittynyt jokeen ja joen tuomaan voimaan jo kauan. Susikkaanjoessa on hienoja koskia ympäristöineen. Joen varrella on ollut myllyjä, sahoja ja sähkölaitos. Kylässä on myös muita mielenkiintoisia vesistöjä, kuten kuivattu Susikaslammi ja linnustollisesti arvokas Pehkijärvi. Kyläillassa tuotiin esille kiinnostus matkailun kehittämiseen kylässä. Kyläläisten kanssa pohdittiin kylän eteläosassa olevan Pihtikosken mahdollista matkailullista käyttöä ja myös Susikkaan kylätalon käyttöä halutaan lisätä. Kylä ja kylätalo on ollut Forssan matkatoimiston retkikohteena muutama vuosi sitten. Näin kylä pystyisi tarjoamaan korvausta vastaan esimerkiksi kahvituksia kylätalolla ja opastuksia kylämaisemassa. Kylän lasten ja nuorten toimintaan halutaan panostaa ja on mietitty löytyisikö kylätalolle heitä kiinnostavaa tekemistä? Paikalliskulttuurin vahvuutena on kylän oma laulupiiri, tanssiorkesteri ja vanhojen tarinoiden taitajat. Kallion maatalouskylä Kallion kylällä on monia toimivia maatiloja ja kylämaisemaa luonnehtivat peltoaukeat ja tilakeskukset. Maisemaa elävöittävät laiduntavat eläimet. Kylässä on myös vanhemmasta maataloudesta kertovia perinnemaisemia, kiviaitoja ja metsälaitumia. Kallion kylätoimikunnan järjesti toukokuisena sunnuntaina kyläpyöräilyn Kallion kylän ympäri. Kulttuuriympäristöstä vetovoimaan kyliin hankkeen tekijät kutsuttiin mukaan ajelulle. Pyöräilyn aikana kuultiin talonpaikkoja. Kallion kylän eteläosassa oleva ja entiseen aikaan mäkitupalaisten asuttama harju rajaa kylää ja Torronsuota. Harjun asutus ja tiemaisema suurine mäntyineen ja katajineen on viehättävä. Pyörämatkan varrelta löytyi monia talkookohteita, muuna muassa Kalliojärven joenvarren reunan raivaaminen niin, että Kalliojärven peltoaukea näkysi kylätielle ja valtatielle. Samoin harjun maisemallisesti kauniit reunavyöhykkeet kaipaavat harvennusta. Ajetun pyöräilyreitistön varrella on monta suurempaakin yleisöä kiinnostavaa asiaa. Kuivattu Kalliojärvi ja sen historia ja nykypäivä on mielenkiintoinen osa kylän maankäytönhistoriaa. Mäkitupalaisasutuksen historia ja asukkaat ammatteineen, Kallion kylän vanha kylätontti ja Höylänkoski tarjoavat varmasti monta tarinaa kerrottavaksi myös matkailijoille. Kylissä on kerätty vanhaa esineistöä. 5

Kallion vanha kylätontti sijaitsee nimensä mukaisesti kalliolla. Matkalla pysähdyttiin kuuntelemaan tarinoita menneistä ajoista. Ansiokasta historian tallennusta Lähes poikkeuksetta joka kylältä on löytynyt hienoja kotimuseoita tai vanhojen tavaroiden kokoelmia. Kokoelmissa on paljon pellavan käsittelyyn, ruoanvalmistukseen ja leivontaan sekä hevosiin liittyvää esineistöä. Museot ja kokoelmat ovat yksityisomistuksessa ja niiden esineistö nimeämättä. Tämä on vielä haasteena tulevaisuudelle, haluavatko omistajat esitellä niitä yleisölle vai jäävätkö ne vain oman kulttuuriperinnön siirtämiseen jälkipolville. Kaikissa kylissä on myös kerätty suullista perinnettä ja historiaa talteen. Osa on jo julkaistu erilaisina kyläkirjoina ja osa odottaa puhtaaksi kirjoittamista ja julkaisua. lija Auli Hirvoseen p. 040 864 494, jos perinnebiotooppien hoito kiinnostaa. Kohteen hoito voi olla esimerkiksi raivaamista ja niittoa. Hoitotoimet jaetaan viidelle vuodelle. Auli Hirvoseen Puh. 020 747 3069 auli.hirvonen@proagria.fi Jatkuvuutta maisemanhoitoon Hankkeen aikana tarjotaan neuvontaa viljelijöille maatalouden erityistukeen sopivista kohteista ja ohjeistetaan hakumenettelyssä. Tavoitteena on löytää jatkuvuutta ja rahoitusmahdollisuuksia maisemanhoitoon. Myös rekisteröityjä yhdistyksiä kannustetaan hakemaan rahoitusta perinnebiotooppien hoitoon. Aktiivinen ja talkoohenkinen yhdistys voi rahoittaa toimintaansa hoitamalla ympäristöä. Kohteiden hoitoon löytyy rahoitusta muun muassa maatalouden ympäristötuen erityistuista. Tukea maksetaan 450 e/ ha viiden vuoden ajan. Kaikki Lounais-Hämeen rekisteröidyt yhdistykset voivat ottaa yhteyttä maisemasuunnitte- Huom! Tammelan kylähankkeeseen on myös resurssoitu yhteistyössä ProAgria-Hämeen kanssa maisemankunnostussuunnitelmien laatiminen kahdelle kylälle tai keskeisille kyläalueille useammalle kylälle. Kyläalueiden merkitys asumisen vetovoimatekijänä edellyttää kyläympäristöjen vaalimista ja kehittämistä siten, että kylien vahva identiteetti ja maisemakokonaisuudet säilyvät. Kysy lisää: Eija Laine 050 917 2454 tai eija.laine@tammelankylat.fi Susikkaan Pihtikoskella on keväisin kohiseva koski. 6

Retki elokuussa Uudenmaan upeisiin ruukkeihin Elokuun 22. päivä Kulttuuriympäristöstä vetovoimaa kyliin- hanke järjestää retken Länsi-Uudellemaalle Raaseporin kaupungin maisemiin. Retkellä tutustumme historialliseen Mustion linnaan sekä Billnäsin ja Fiskarsin ruukkialueisiin. 1700-luvulla rakennettua uljasta Mustion puulinnaa voi hyvällä syyllä nimittää ainutlaatuiseksi. Monista muista yleisölle avoimista linnoista ja kartanoista sen erottaa aitona säilynyt kartanomiljöö. Uusgoottilaisen kiviportin takana aukeaa laaja englantilainen maisemapuisto, jonka hiekkakäytävillä voi sipsutella kartanomamsellien jalanjäljillä. Mustiosta jatkamme matkaa Billnäsin ruukkialueelle, missä tutustumme rakennusapteekkiin ja alueen monipuoliseen toimintaan. Pinjainen on entisessä Pohjan kunnassa Kuninkaantien varrella sijaitseva kylä ja entinen rautaruukki. Billnäsin ruukkikylä kuuluu Suomen kansallismaisemiin. Nimitystä Billnäs käytetään myös suomen kielessä, erityisesti kylän vanhasta osasta puhuttaessa. Lopuksi menemme vuonna 1600-luvun puolivälissä perustettuun Fiskarsiin, joka on kuuluisa muun muassa arvokkaasta ruukkimiljööstään, käsityöläisistään ja näyttelyistään. Vanha ruukinkylä on hyvin suosittu matkailukohde. Alueen historiallinen arkkitehtuuri muodostaa yhdessä jokilaakson ainutlaatuisen luonnon kanssa vertaansa vailla olevan kokonaisuuden. Fiskarsin opastetun kierroksen aikana tutustumme ruukin historiaan, näemme tärkeimmät nähtävyydet ja kuulemme myös Fiskarsissa asuvista käsityöläisistä, muotoilijoista ja taiteilijoista. Alueella voi tutustua ruukin teollisuushistorialliseen näyttelyyn Fiskars 1649, kesän 2009 Muodon viemää-kesänäyttelyyn, keramiikkapajoihin, lasihyttiin tai takopajaan. Lopuksi on vapaata aikaa tehdä ostoksia lukuisissa puoteihin. Fiskarsin puodit ovat vielä elokuussa auki joka päivä klo 18 asti. Täydellinen lomapäivä O n lämmin kesäpäivä, käynnistän moottiripyörän ja lähden kaartelemaan kauniisti kiemurtelevia maalaisteitä. Perinnemaisemassa silmä lepää. Ajan ohi maatilan, jossa lehmät laiduntavat. Seisahdun hetkeksi metsän reunaan, josta lähtee polku. Voisikohan sitä kävellä eteenpäin vai päädynkö umpikujaan? Uteliaisuus palkitaan, kun saavun kalliolle, kukkulalle, josta siintää upeat maisemat. Mietin vain, mikä onkaan paikan historia? Matka jatkuu metsäisten teiden lomassa kunnes nälkä yllättää. On kovin kuivaa, avotulta ei voi tehdä, joten makkarat pitää unohtaa. Löytyisiköhän etäämmällä siintävältä pihamuseolta tuoretta nisua ja kupillinen porokahvia? Talon isännän haitarin soidessa ei voi kuin nauttia päivästä. Tuvan emäntä huikkaa santsikupillisen ja kertoilee lasten hoidon lomassa paikan historiasta. On myös aivan pakko ostaa itsevirkattu ke- säpipo sekä lämpimäisiä myös kotiin viemiseksi. Lopulta löytyy vielä pehmeähiekkainen uimaranta ja vesi virkistää mielen ennen kotimatkaa. Jälkeenpäin mietin, mitä täydellinen lomapäivä vaati muilta. Aktiiviset kyläläiset olivat huolehtineet upeasta maisemasta, pihamuseon yrittäjäemäntä leipoi ja virkkasi muun työn ohessa. Isännän haitari soi kylvöjen päätteeksi. Yhdistykset olivat kunnostaneet uimarannan ja viitoittaneet kohteet, joihin matkalainen saattoi piipahtaa. Tyytyväinen matkailija kertoo nyt tarinaa teille ja monille muille, jotta pääsette myöskin nauttimaan kyläläisten ja yrittäjien yhteistyöstä, palvelusta täydellisenä lomapäivänä. Se on vähintä mitä voin tehdä, houkutella muutkin retkelle maalle, luontoon ja pihamuseolle. Satu Kurppa Projektipäällikkö Ilmoittautumiset retkelle 10.8 mennessä Riitta Kinnari, p. 040 576 1604 tai sähköpostiin riitta.kinnari@proagria.fi. Lisätietoja hankkeesta ja sen tapahtumista: Projektipäällikkö Satu Kurppa p. 020 747 3081 tai satu.kurppa@proagria.fi Maisemanhoitoon liittyvissä asioissa ota yhteyttä Auli Hirvoseen, p. 020 747 3069 tai auli.hirvonen@proagria.fi Kulttuurikartoitukset, ateria- ja majoituspalvelut Riitta Kinnari p. 020 747 3068 tai riitta.kinnari@proagria.fi 7

Sekajätteen aluekeräyspisteet poistuvat Tammelassa vuoden 2009 lopussa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on päättänyt että nykyiset sekajätteen aluekeräyspisteet poistetaan Tammelassa toukokuun alusta 2009. Syynä poistamispäätökseen on ollut jätepisteiden väärinkäyttö ja kohtuuttoman suuret tyhjennys- ja siivouskustannukset. Tammelan aluekeräyspisteiden hoito maksoi vuonna 2008 Loimi- Hämeen Jätehuolto Oy:lle 42.000 euroa enemmän kuin olivat aluekeräysmaksujen tuotot. Kuluvan vuoden aikana menojen on laskettu ylittävän tuotot jopa 70.000 eurolla. Roskaajat ruotuun! J ätteenkäsittelyjärjestelmiä mietittäessä paljon ovat puhututtaneet myös vapaamatkustajat, jotka ovat kuormittaneet aluekeräyspisteitä remonttijätteillä, televisioilla, sohvilla, jääkaapeilla, pakastimilla, joulukuusilla yms. Olipa kerran tuotu Pernuntien jätepisteeseen asuntovaunu täynnä romua. Myös tienvarsille, levähdyspaikoille ja yksityisten maille pelätään uudelleen alkavan ilmestyä em. romua ja ongelmajätteitä. Keitä nämä vapaamatkustajat oikein ovat? Aluekeräyspisteen lähellä olevat ovat kertoneet havainnoistaan, että tavallisilta ihmisiltä ne näyttivät. Kuitenkin meillä on Kiimassuon jätteenkäsittelylaitos, jonne on helppo toimittaa energiajätteeseen kuulumaton tavara ilmaiseksi. Lisäksi jälkikäsittelyllä hyödynnetään energian- 8 saantia ja suojellaan luontoa ja elinympäristöämme. Ympäristörikkomuksista tulee tehdä ilmoitus ympäristöviranomaisille todisteellisesti esim. valokuvaamalla niihin syyllistyneet. Mielestäni vastuu ja velvollisuudet kuuluvat meille kaikille tasapuolisesti. Olemme jokainen jätteen tuottaja ja vastuullisesti toimimalla meidän tulee huolehtia omista tuottamistamme jätteistä asianmukaisesti. Näin toimimalla kaunis kuntamme säilyy saasteettomana, siistinä ja viihtyisänä. Ympäristöystävällisyys, ekologisuus ja vastuullisuus otettakoon niin tammelalaisten vakituisten kuin kesäasukkaidenkin teemaksi laman aiheuttamien pulmien lievennykseksi. Sirpa Rauhala Porrassyrjän yksityistien hoitokunnan pj. T ammelan kunnanvaltuusto on päättänyt 23.4.2009, että korvaavana sekajätteen keräys- ja kuljetusjärjestelmänä koko kunnan alueella tulee olemaan sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä. Lisäksi Tammelan kunnanvaltuusto on kokouksessaan 28.4.2009 päättänyt että sekajätteen aluekeräyspisteet poistetaan vasta vuoden 2009 lopussa eli kunta maksaa niistä tulevat nettokulut toukokuun alusta vuoden loppuun. Vuodelta 2009 aluekeräyspisteiden ylimääräisistä tyhjennyksistä ja siivouksesta kertyvän n. 70.000 euron laskusta suurimman osan joutuu Tammelan kunta maksamaan verovaroista. Sopimusperusteisen jätteenkuljetusjärjestelmän käyttöönotto koko kunnan alueella merkitsee sitä, että koko aluekeräysjärjestelmä ja aluekeräysmaksu poistuvat. Hyötyjätteiden keräyspisteet (paperin, metallin ja lasin keräyskatokset) jäävät edelleen nykyisille paikoilleen ja Loimi-Hämeen Jätehuollon perimä jätehuollon eko-maksu jää myös edelleen voimaan. Eko-maksulla katetaan hyötyjätteiden keräys ja kierrätys, ongelmajätteiden keräys kotitalouksilta, sekä eri- laiset neuvonta- ja tiedotuspalvelut. Käytännön toimenpiteet siirryttäessä sopimusperusteiseen kuljetukseen Koko kunnan alueella kaikkien kiinteistöjen tulee liittyä jätteenkuljetukseen. Pisteiden poistumisen myötä kiinteistöjen tulee hankkia kiinteistölle oma jäteastia ja tehdä jätteiden kuljetussopimus jonkin Tammelan alueella jätteitä kuljettavan yrityksen kanssa, tai sopimalla yhteisen jäteastian käytöstä naapurikiinteistöjen kanssa (ns. kimppa-astia). Jäteautolla tulee olla esteetön pääsy 10 metrin etäisyydelle astiasta eli tien kantavuuden ja kunnossapidon tulee olla riittävä jäteauton kulkua varten. Kimppa-astia on paras vaihtoehto erityisesti kesämökeille sekä vakituisille asuinkiinteistöille, joille ei voida ajaa raskaalla jäteautolla. Sopimusperusteisessa kuljetuksessa jäteastiat tyhjennetään jätehuoltomääräysten mukaisesti taajama-alueella vähintään kahden viikon välein ja hajaasutusalueella neljän viikon välein. Kompostoimalla biojätteet haittaeläimiltä suojatussa

(taajamassa lämpöeristetyssä) kompostorissa, voidaan hakea kunnasta tyhjennysvälin pidennystä taajama-alueella neljään viikkoon ja haja-asutusalueella kahdeksaan viikkoon. Kesäajan käytössä olevilta vapaa-ajanasunnoilta jäteastiat tyhjennetään touko-syyskuun välisenä aikana. Aluekeräyspisteet on tarkoitettu ainoastaan normaalille kotitalousjätteelle. Tätä normaalia kotitalousjätettä suuremmat jäte-erät, kuten remonttijätteet ja kodinkoneet tulee edelleen itse toimittaa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n jätekeskukseen Forssaan, osoite: Kiimassuontie 127, puh, vaaka: (03) 424 2620, tiedot palveluista ja hinnoista nettiosoitteesta: www.lhj.fi. Jätekeskuksen aukioloajat ovat: ma-pe klo 7-18, touko-elokuu myös la klo 9-13. Jätteiden kuljetuksia kunnan alueella hoitavat: - Lassila & Tikanoja Oyj, puh. 010 636 156 - Hämeen Kuljetus Oy, puh. 020 161 6270 / Jari Saarikkomäki, puh. 0400 481 814 - Vainion Kiinteistöhuolto Oy, puh. (03) 438 2009 - Someron Ympäristöhuolto Oy, puh. (02) 748 5314 Jäteastian voi hankkia kuljetusyrittäjiltä tai esim. rautakaupasta. Kesäasukaspäivä järjestetään tänä vuonna perjantaina 3.7. Kesäasukaspäivässä on mahdollisuus saada lisää tietoa kiinteistökohtaisiin jätevesijärjestelmiin ja jätehuollon järjestämiseen liittyvistä asioista. Erja Klemelä ympäristösihteeri Tammelan kunta Liity vapaa-ajan asukkaisiin! Tammelan vapaaajan asukkaat ry:n oiden valmisteluun ja pyrkii lusta. Jäsenalennuksia saa myös osallistuu toimikenttänsä asi- ja alennuksia kodinturvapalve- tarkoituksena on ohjaamaan päätöksentekoa, ilmalämpöpumpuista, panospuhdistamoista puoluepoliittisesti sitoutumattomana valvoa vapaa-ajan asukkaan oikeudellisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja, edistää vapaa-ajanasumisen kehittämiseen sekä asumisviihtyvyyden parantamiseen tähtääviä toimia ja luonnon, ympäristön ja kulttuuriarvojen suojelua. tukee jäseniään neuvoin ja ohjein sekä järjestää koulutus-, kulttuuri- ja yleisötilaisuuksia. Yhdistys pyrkii helpottamaan vapaa-ajan asukkaiden asettumista kuntaan ja ohjaamaan kunnassa tarjolla olevien palvelujen käyttöön. Tavoitteena on kehittää Tammelasta Hämeen ja saunakaivois- ta sekä risteilyistä. Jäsenet saavat myös Omakotilehden maksutta viisi kertaa vuodessa. Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2009 on 20 euroa. Yhdistykseen voi liittyä ottamalla yhteyttä yhdistyksen sihteeriin Tässä tarkoituksessa yhdistys paras mökkikunta! Veli-Matti Puraan, puh. 03 tekee myös yhteistyötä kyläyhdistysten, Yhdistys kuuluu jäsenenä 412 0230, gsm 0500 843 019 suojeluyhdistysten Suomen Omakotiliitto ry:n ja sähköposti: veli-matti.pura@ ja kunnan toimihenkilöiden vapaa-ajan asukassektoriin. Sen tammela.fi, tai täyttämällä, kanssa. Yhdistykseen voivat johdosta jäsenten on mahdollista leikkaamalla irti, taittamalla, liittyä jäseneksi kaikki Tammelan kunnan alueen vapaa-ajan kiinteistön omistajat. Yhdistys saada monia etuja kuten kilpailutettu sähkön hinta, vakuutusten keskittämisalennus nitomalla kiinni ja postittamalla tämän sivun alareunassa olevan liittymislomakkeen. Haluan liittyä Tammelan vapaa-ajan asukkaat ry:hyn, koska vapaa-ajan asuntoni sijaitsee Tammelan kunnassa. Saan jäsenyyden myötä Suomen Omakotiliiton jäsenedut. Etu- ja sukunimi: Vakinainen postiosoite: Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Tunnus 5005655 00003 VASTAUSLÄHETYS SUOMEN OMAKOTILIITTO ry Postimaksu maksettu 9

Kyläkoulun arvoa mittaamassa Koulun lakkauttamiseen liittyviä näkemyksiä on yhtä paljon kuin on keskustelijoitakin. Eri puolella maata sananvaihtoa käydään samankaltaisin argumentein ja tapauskohtaisin laskelmin, mutta kokonaiskuvaa ei ole siitä mikä rahamäärä tai oppilasluku tai muu tekijä missäkin kunnassa lopulta ratkaisee koulun toiminnan jatkumisen, yhdistämisen tai päättymisen. Lakkautustutkimus käynnissä Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan nyt keväällä alkaneessa Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen koordinoimassa Alakoulusta ale-kouluksi? hankkeessa. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman parivuotisen tutkimuksen tavoitteena on vertailla kyläkoulun lakkauttamisen kuluja ja kustannuksia muutamien pääasiassa vuonna 2007 lakkautettujen alakoulujen osalta. Tutkimuksen tuloksena muun muassa tiedetään millaisia ja keiden laatimia säästölaskelmia alakoulun lakkauttamispäätökseen liittyy, mitä tekijöitä kokonaiskustannuslaskelmaan sisältyy, voidaanko lakkautuksen kustannusperus- teita vertailla ja yleistää, ja onko objektiivinen laskentamenetelmä ylipäätään mahdollinen. Lisäksi on käsitys siitä mitä muita tekijöitä lakkauttamispäätöksen takana on ja millä aikataululla lakkauttamiskeskustelu on edennyt. Taloudellinen tilanne ja vähenevä oppilasmäärä Kouluja lakkautetaan yleensä säästöjen tai vähentyneen oppilasmäärän nimissä. Myös opetuksellisia perusteita käytetään. Säästölaskelmissa kaikki mahdolliset kustannukset tulee ottaa huomioon, ja tehdä laskelmat selkeästi tulkittaviksi. Myös se, mihin säästyvät rahat kohdennetaan, on tarpeen tuoda esille. Haastavimpia arvioitavia ovat valtionosuuden muutokset, koulukuljetukset sekä erilaiset vaikutukset verotuloihin. Ylipäätään lakkauttamiseen liittyvä päätöksenteko selvityksineen, tiedottamisineen ja kuulemisineen tulee toteuttaa perustellusti ja hyvän hallintotavan mukaisesti, jotta pysytään asiassa ja vältytään turhalta valituskierteeltä. Kylän koulu ja toiminnan keskus Oli lakkauttamispäätöksen peruste mikä tahansa, niin keskusteluun on huomattavasti helpompi lähteä, ja se on kylilläkin helpompi hyväksyä, kun on ajoissa sovittu selkeät ehdot sivukylien koulujen toimimiselle. Esimerkiksi vähimmäisoppilasmäärä on hyvä päättää ajoissa. Lakkautusvaihtoehtoa esitettäessä on kylilläkin hyvä pysähtyä miettimään onko koulun jatkumiselle olemassa selvät perusteet, vai pelastetaanko pelkkiä seiniä. Totta kai myös koulurakennuksen muu kuin koulukäyttö ja tuleva käyttö sekä tilojen hallinta eri vaihtoehtoineen on hyvä pitää alusta lähtien mielessä. Kaikkia arvoja kun ei rahalla voi mitata. Lisäksi aiemmissa yhteyksissä pohdittavaksi on esitetty muun muassa ylikunnallisen yhteistyön mahdollisuutta, yhden koulupiirin perustamisen vaikutuksia, koulun erikoistumisen mahdollisuutta, yksityiskoulun perustamista, asukashankinnan tavoitteita sekä mahdollisten kuntaliitosten vaikutuksia kouluverkkoon. Tietoa päätöksenteon tueksi Poteroihin ei kannata kaivautua. Kenenkään tai minkään toiminnan etu tuskin on se, että muodostuu kuilu kylän ja kunnan välille, tai asukkaiden välille tai koulun ja vanhempien välille. Puhumattakaan koulujen ja kylien keskinäisestä kilpailusta ja kyläpolitikoinnista. Tarkoituksen mukaisen kouluverkon määrittely ei ole helppo tehtävä. Asioista taas on vaikea päättää tai päätöksiin on vaikea ottaa kantaa, jollei ole riittävästi tietoa. Tarvitaan siis yhteistyötä, avointa tiedottamista, keskustelua, selkeitä pelisääntöjä ja selviä faktojakin. Erään kyläläisen sanoin hyvä on muistaa sekin, että koulut ovat yksilöitä, joilla on omanlaisensa asema. Niinpä aikanaan yksi kerrallaan perustettujen koulujen tulevaisuuttakaan ei tule käsitellä yhtenä pykälänä. 5.6.2009 Sami Tantarimäki, suunnittelija, FT Turun yliopisto, täydennyskoulutuskeskus 10

Kaavoitus kyläympäristössä Kaavoittaminen on kunnan väline maankäytön ja rakentamisen suunnitteluun ja ohjaamiseen kunnan alueella. Yleensä kaavan alullepanijana onkin kunta, mutta myös yksityiset kuntalaiset tai yhdistykset voivat tehdä kunnalle aloitteen kaavan laatimisesta. Kaavoittaminen onkin suurimmassa määrin yhteistyötä niin kuntalaisten, kaavan laatijoiden kuin kaikkien viranomaistahojen välillä. K aavaa laadittaessa maanomistajat ja kuntalaiset ohjaaminen, alueen ja kylien tävän täydennysrakentamisen voivat esittää mielipiteitään täydennysrakentamispaineet ja kaavoittajalle esimerkiksi yleisötilaisuuksissa tai muistutuksin kaavan ollessa nähtävillä, toisaalta kaavoittaja ja kunta käyvät mahdollisuudet pyritään selvittämään kattavasti kaavoituksen pohjaksi mm. maanomistajien toiveita ja ajatuksia keräämällä viranomaisneuvotteluja esim. ja tarvittaessa emätilaselvityksiä Hämeen Liiton, Hämeen ympäristökeskuksen, Tiehallinnon ja museoviranomaisten kanssa. Kaavoittaminen on alueen tulevaisuuden suunnittelua, jolla ratkotaan olemassa olevia ja tulevaisuudessa tekemällä tilojen rakennusoikeuksien selvittämiseksi. Kaavassa osoitetaan myös alueita, jotka eivät ole tarkoitettu asuinrakentamiseen vaan esimerkiksi maanviljelykseen tai muuhun ilmeneviä tarpeita. elinkeinotoimintaan. Kaavaa Kaavaprosessi ja kaavoittaminen etenevät kaikissa kunnissa ja kaupungeissa jokseenkin samalla tavalla, sillä tämä on laissa laadittaessa alueelta käydäänkin läpi lukuisia olemassa olevia selvityksiä ja laaditaan tarvittaessa uusia, jotka omalta osaltaan ohjaavat määritelty yhdenvertaisuuden kaavan laadintaa: alueen takaamiseksi. Maankäyttö- ja palvelurakenteen, liikenteen ja rakennuslaissa onkin määritetty rakennetun kulttuuriympäristön osallinen, joka tarkoittaa maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa. Tällä tarkoitetaan myös viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa tai ympäristöä suunnittelussa käsitellään. Osallinen onkin lain mukaan jokainen, joka itsensä sellaiseksi tuntee. Kyliin laadittavien kaavojen tavoitteena on paitsi kehittää kyliä ja niiden käyttöä myös turvata aluerajauksen alueella olevat arvokkaat rakennetun ympäristön alueet ja maisemaalueet, jotka omalta osaltaan olemassa oleva tilanne ja kehitystarpeet selvitetään, samoin alueen luonnonolosuhteiden kuten pohjavesien, pelto- ja metsäalueiden sekä kasviston ja eläimistön tila. Kaavoituksen avulla saadaankin kattava kokonaiskuva alueesta, jolloin alueen kehittämistä voidaan ohjata alueen vahvuudet ja heikkoudet huomioon ottaen. Myös kaavaalueen liittyminen koko kunnan muodostamaan laajempaan kokonaisuuteen tulee kaavassa huomioon otetuksi. Kunnan kaavahankkeista saa tietoa kunnan vuosittain laatimasta ohjaavat kaava-alueen maankäytön kaavoituskatsauksesta, suunnittelua. Tavoitteena on myös kylien kehitystä edisjossa kuntalaisille esitellään meneillään olevia kaavaprosesseja ja tulevia hankkeita. Kaavoituskatsaus asetetaan kuntalaisten nähtäville mm. internetiin. Ennen jokaisen kaavaprosessin aloittamista on kaavasta laadittava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kaavan vaikutukset, tarvittavat selvitykset ja osalliset selvitetään. Myös kunkin hankkeen jatkosta tiedottaminen selostetaan tässä suunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on julkisesti nähtävillä kunnantalolla yleensä 30 päivän ajan, jolloin siihen voi esittää mielipiteitä muistutuksen muodossa. Kaavaprosessissa seuraava nähtävillä olovaihe on luonnos, jolloin kaavakartta on valmisteltu luonnosvaiheeseen tehtyjen selvitysten pohjalta - kaavakartta asetetaan OAS:n tavoin yleensä kolmenkymmenen päivän ajaksi luonnoksena nähtäville. Nähtävillä olosta ilmoitetaan Forssan lehdessä, kunnan virallisella ilmoitustaululla ja kotisivuilla sekä tarvittaessa kirjeitse, kuten kaikista muistakin nähtävillä olovaiheista. Luonnosvaiheen nähtävillä olo ja luonnosvaihe yleensäkin ovat olennaisia maanomistajille ja muillekin osallisille, sillä tässä vaiheessa kaavaa laaditaan ja on helpointa tuoda oma mielipiteensä esille esimerkiksi luonnosvaiheen nähtävillä olon yhteydessä tällöin kaavakartta on jo sillä tasolla, että eri maa-alueiden maankäyttö kaavakartasta nähtävissä ja siihen on helppoa ottaa kantaa. Luonnosvaiheessa laadittavien selvitysten ja nähtävillä olosta saatujen palautteiden pohjalta kaavaluonnos täsmennetään kaavaehdotukseksi, joka luonnoksen tavoin asetetaan virallisesti nähtävillä yleensä kolmenkymmenen päivän ajaksi kunnanvirastoon ja kunnan kotisivuille. Myös ehdotusvaiheessa kaavaan on mahdollista ottaa kantaa ja ilmaista oma mielipiteensä, kaavaehdotus on kuitenkin jo kaavoittajan ja kunnan näkemys melko valmiista kaavasta, joten mielipiteensä kannattaa tuoda julki jo luonnosvaiheessa, jolloin kaavaprosessi sujuu jo aikataulullisestikin jouhevammin. Kaavaehdotus menee nähtävillä olon jälkeen kunnanhallitukseen ja kunnanvaltuustoon hyväksyttäväksi, ellei sitten kaavaehdotusta saadun palautteen pohjalta muuteta olennaisilta osin, mikä vaatisi uutta kolmenkymmenen päivän nähtävillä oloa. Kunnanvaltuuston hyväksymästä kaavasta voi osallinen (esim. maanomistaja, kuntalainen) halutessaan jättää valituksen hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä mahdollisesti korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tavoitteena kuitenkin on laatia kaava, jossa yhdistyisivät kunnan ja muiden viranomaistahojen tavoitteet sekä maanomistajien ja kyläläisten toiveet siten, ettei valituksiin olisi tarvetta vaan kyliä ja maaseutua voitaisiin kehittää yhteistyössä kohti entistä parempaa tulevaisuutta. Lisätietoja kaavaprosessista ja kunnan kaavoitushankkeista saa käymällä kunnan kotisivuilta, noutamalla kaavainfon ja kaavoituskatsauksen kunnantalolta tai ottamalla yhteyttä kunnan kaavoittajaan. Tapaamisiin yhteistyön merkeissä! Miika Tuki, kaavoittaja Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 (huone 144) 31300 Tammela puh 03 4120507 / 050 464 3274 11

Yhteistyöllä kyläohjelmaan Tammelassa Hämeen ammattikorkeakoulu ja Tammelan Kylät ry laativat yhteistyössä kyläohjelman Tammelan kylille 2009-2010 aikana. Kyläohjelmatyön aikana päivitetään myös kyläsuunnitelmat. Kyläsuunnitelmien ja ohjelman päivitys sisältyy Tammelan Kylät ry:n hankkeeseen Toimivat kylät menestyvä kunta. Kyläohjelmasta ja kyläsuunnitelmien päivityksestä keskusteltiin 18.5.2009 Tammelan Kylät ry:n hallituksen kokouk- sessa, jossa käytiin läpi suunnitteluprosessia. Kyläsuunnitelmien uudistamista varten sovittiin tehtäväksi kysely kylien asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Kyläsuunnitelmien ja ohjelman laadinta kytketään mukaan myös Tammelan kunnan kaavoitusprosesseihin siten, että kaavoitukseen ja kyläsuunnitteluun liittyviä tilaisuuksia järjestetään yhdessä. Kyläsuunnitelmien ja ohjelman uudistamisessa hyödynnetään sosiaalista mediaa ja sähköisiä menetelmiä mah- dollisimman tehokkaasti. Kylien kehittämiseen liittyvää keskustelua pyritään käymään laajasti sosiaalisessa mediassa. Tammelan kylille on jo avattu oma keskustelusivusto osoitteeseen: http://tammelankylat. ning.com/. Sivustolla voivat ottaa kantaa kylän kehittämiseen asukkaat, viranomaiset sekä muut asiantuntijat. Sosiaalisen median ja muiden kyläsuunnittelumenetelmien hyödyntämisessä Tammelan kyliä auttavat Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan yksikön kestävän kehityksen koulutusohjelman opiskelijat sekä HAMKn Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskuksen asiantuntijat. Heidät tavoitat esimerkiksi Tammelan kylien sosiaalisesta mediasta! Tero Uusitalo Projektikoordinaattori HAMK Biotalouden K&Tkeskus, Hyvinkää Tero.uusitalo@hamk.fi Keskeltä kehittämisen metodologista käännettä Olen ollut henkilökohtaisesti mukana kylän kehittämisen menetelmien kehittämisessä yli 20 vuotta. Aloittaessani opiskelun Tampereen yliopistossa vuonna 1983 laitoksen professori Lauri Hautamäki oli juuri kääntämässä ison Kylätutkimus -76 -hankkeen tuotoksia julkaisuiksi, kuten artikkeleiksi ja esitelmiksi. Muistan vieläkin hyvin tilanteen, jossa Hautamäki antoi nuorelle opiskelijalle oman englanninkielisen artikkelinsa tekstin. Se käsitteli toimintatutkimusta ja tutkimuksen roolia kylien kehittämisessä. Tehtäväni oli kääntää teksti suomeksi. I hmettelin hieman tuota tehtävää, mutta myöhemmin minulle selvisi, että se oli professorin metodi selvittää, ymmärsikö opiskelija varsinaisesti mitään siitä, mitä luki ja kirjoitti. Ilmeisesti selvisin testistä, sillä jo vuonna 1986 Hautamäki palkkasi minut Suomen Akatemian tutkimushankkeeseen tutkimaan kylätoimintaa. Hautamäen, kuten monien muidenkin suunnittelumaantieteilijöiden tavoitteena oli tuoda kylien kehittämiseen suunnitelmallisuutta ja tutkimuksellisuutta. Toisin sanoen ajatus oli, että kyliä tulisi kehittää samalla metodologialla, eli toimintatavoil- la kuin muitakin alueita. Pidettiin esimerkiksi hyvin tärkeänä, että tutkitaan ennen kuin hutkitaan, eli ensin pitää hankkia oikeata tietoa kylästä, jottei tehdä vääriä johtopäätöksiä ja valita epäoleellisia toimenpiteitä. Metodilla siis haastettiin se kuuluisa MUTU, eli musta tuntuu -toiminta. Ajatusta suunnitelmallisesta kylän kehittämisestä pyrittiin levittämään tehokkaasti. Kyläkyselyjä tehtiinkin paljon. Kyläsuunnittelusta eivät kunnat vielä 1980-luvullakaan kovin innostuneet, olihan niillä omat suunnittelujärjestelmänsä. Kylätoiminnassa alusta asti ollut idea kylä- ja kuntasuunnittelun integroimisesta ei siis juurikaan ottanut tulta käytännössä. Minut rekrytoidessaan Hautamäen ajatuksena varmaankin oli vahvistaa juuri kylätoiminnan menetelmällistä kehittämistä. Etsiä siihen paremmin sopivia välineitä ja työtapoja. Hän oli varmasti myös itse huomannut, etteivät menetelmät olleet riittävän herkkiä kylätoiminnan erityisyydelle. 1980-luvulla puhuttiin paljon strategisesta kehittämisestä, skenaarioista ja SWOTanalyyseistä. Aluesuunnittelun paradigma oli muuttumassa. Innostuin itse osallistavan suunnittelun menetelmistä ja erityisesti niin sanotuista luovista menetelmistä suunnittelussa. Ajattelin, että jos kehittäminen ymmärretään uuden etsimiseksi ja luomiseksi, niin silloin luovuuden on oltava sen ytimessä. Perinteinen suunnittelu ei puolestaan vaikuttanut aina kovin luovalta, enemmänkin rationaaliselta johtopäättelyltä. Testasin ja kehittelin ajatuksia yhdessä kyläläisten kanssa. Minulla oli useita tutkimuskyliä, mutta eniten yhteistyö- tä tein Vesilahden Rämsöön ja Äetsän Vähähaaran kylien kanssa. Teimme yhdessä kyläsuunnitelmia ja pohdimme kylätoiminnan olemusta, mutta myös luovuutta ja luottamusta. Opin heiltä erittäin paljon. Parasta oli kyläläisten valmius lähteä yhdessä kokeilemaan uudenlaisia kehittämisen tyylejä. Monet yhteiset tilanteet päätyivät väitöskirjani esimerkeiksi vuonna 1994. Nykyisissä kylän kehittämisen menetelmissä on edelleen aineksia perinteisestä suunnitteluajattelusta mutta mukaan on viimeisen 10-15 vuoden aikana tullut myös uusia välineitä ja oivalluksia. Kuitenkin on sanottava, ettei mitään kovin mullistavaa ole tapahtunut eivätkä kylien kehittämisen menetelmät ole oleellisesti muuttuneet. Kyläsuunnitelmien tekemisen tärkeyttä kyllä toistellaan, kuten 20 vuotta aiemmin. Henkilökohtaisesti näen tärkeän metodologisen käänteen olevan juuri tapahtumassa. Tarkoitan tällä erityisesti uusien internet-pohjaisten kehittämisen apuvälineiden kehittymistä ja 12

Yhteisölliset, sosiaalisen median verkkotyövälineet kylätoiminnan kehittämisen tukena Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia yhteisöllisen tiedon tuottamiseen ja julkaisemiseen. Tekemisen työkalut ovat usein ilmaisia verkossa vapaasti olevia sovelluksia. Kehittämistyöhön tarvitaan useimmiten muutamia erillisiä sovelluksia, joiden yhteiskäytöllä saadaan hyvä toiminnallinen kokonaisuus. Tammelan kylät ry on ottanut sosiaalisen median työkalut käyttöön kyläsuunnittelussa. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Mitä lisäarvoa saavutetaan perinteiseen kehittämistyöhön ja julkaisukanaviin verrattuna? Miten pääsen mukaan? käyttökokeiluja, joita parhaillaan ollaan tekemässä. Internet tarjoaa mahdollisuuksia, joita ei täysimääräisesti ole vielä otettu käyttöön kylien ja yleensä paikallisyhteisöjen kehittämisessä. Nykyään puhutaan sosiaalisista medioista, joilla tarkoitetaan monia meille jo tuttuja välineitä ja työkaluja, eli s-postia, verkkosivuja, blogeja ja tiedonhakukoneita yms. Keskeinen ajatus on siinä, että ihmisten välinen arkinen kanssakäyminen on siirtynyt tietyiltä osin tuohon ympäristöön. Ne saavat vahvemman merkityksen sosiaalisessa elämässämme. Henkilökohtaisesti olen nykyisin hyvin kiinnostunut näiden uusien medioiden käytöstä. Aloitimme viime lokakuussa Mikkelissä kokeilun paikallisen kehittämisen verkkoyhteisön rakentamiseksi. Maaseutukaupunki -yhteisö löytyy osoitteesta www.makami.ning.com ja se on ilmaiseen blogipohjaan rakennettu kehittäjäverkoston työkalu. Tarkoituksena on viedä paikallinen ohjelmallinen kehittäminen verkkoon. Tartunnan on saanut myös Tammela, ja vastaavanlainen blogi on muotoutumassa. Nämä uudet verkkovälineet murtavat oleellisella tavalla perinteistä suunnitteluajattelua. On siirryttävä yksiulotteisesta ajatusmallista moniulotteisen tilan hallintaan. Tuossa tilassa on monia toimijoita ja eriaikaisia prosesseja. Niiden hallinta on uusi haaste ja tehtävä myös kehittäjille. Olemme siis keskellä tärkeätä metodologista käännettä niin Mikkelissä kuin Tammelassa. Esiin nousee uusia kokeiluja ja ideoita. Tämä käänne on merkittävä kylien kehittämisenkin kannalta myös yleisemmin, sillä se muuttaa kehittämisajatteluamme ja avaa aivan uusia luovia yhteyksiä, joista parhaimmillaan välittyy ideoita ja energiaa paikallisen kehityksen hyödyksi. Torsti Hyyryläinen tutkimusjohtaja, HY makami-kehittäjäyhteisön jäsen Tiedon jakamisesta yhteisen tiedon rakentamiseen Sosiaalisen median ajatusmaailmaan voidaan sukeltaa esimerkiksi pohtimalla kysymystä Mitä eroa on sanomalehdellä ja netillä? Molemmissa voi julkaista tekstiä ja kuvia, molemmista saa tietoa. Netissä tieto voi tekstin ja kuvan ohella olla videoina, äänitiedostona tai vaikkapa kyselyn tai pelin muodossa. Sosiaalinen media käyttää tehokkaasti hyväksi perinteisten medioiden viestintämuotoja, mutta pyrkii tekemään siitä helppokäyttöistä ja yhdistämään eri kommunikaatioiden muotoja tehokkaasti yhteen. Netissä tieto on helposti muokattavissa ja esimerkiksi virheiden korjaaminen on paljon yksinkertaisempaa kuin painetussa mediassa. Sosiaalisen median palveluiksi sanotaan sellaisia sovelluksia, jotka mahdollistavat käyttäjien välisen viestinnän. Sosiaalisen median palveluissa voi esittää kysymyksiä ja saada vastauksia. Siellä voi myös esimerkiksi laatia yhteisiä asiakirjoja, antaa palauttetta tuotettuun sisältöön sekä rakentaa erilaisia verkostoja. Sosiaalisen median suosio perustuukin yhteisöllisyyteen ja yhteistyöhön käyttäjien kesken. Verkkososiaalisuus on sekä yhteisten sisältöjen tuottamista että ongelmien ratkaisemista. Vinkkejä jaetaan kollektiivisesti, sillä jaettu tieto hyödyntää kaikkia. Toiminnan näkyväksi tekeminen merkitsee työtapojen ja yhteistyömuotojen globalisoitumista sekä vertaistukea. Avuliaisuus ja ystävällisyys kuuluvat toimintakulttuuriin. Tieteellisen tiedon näkökulmasta yhteisöllisesti tuotetussa tiedossa voi olla puutteita, mutta informaation laatu riittää monelle tavalliselle käyttäjälle. Käyttö on yleensä maksutonta ja informaatio on vapaasti käytettävissä. Suurin osa sisällöistä tuotetaan ja jaetaan vapaaehtoisesti ilman taloudellista korvausta. Kynnys tuotetun materiaalin julkaisemiseen on matala eikä kukaan ohjaa julkaisutoimintaa. Sosiaalinen media mahdollistaa kaikkien osallistumisen, aikaan ja paikkaan sitoutumatta. Mielikuvalla suuri merkitys - virtuaalinen maailma yhä lähempänä jokaisen arkea Käsitykset yrityksistä ja organisaatioista luodaan yhä enemmän visuaalisuuteen perustuvalla mielikuvalla sekä internet-palveluiden toimivuu- 13

della ja ajankohtaisuudella. Perinteisten kotisivujen merkitys on vähentynyt. Pelkällä informaatiolla ei ole merkitystä vaan sen pitää kytkeytyä isompaan kokonaisuuteen ja vastata toiminnallisuudeltaan reaalielämän tilanteita. Tämän päivän verkkosivustot ovat työn tekemisen paikkoja. Ne muuttuvat jatkuvasti eivätkä ole koskaan lopullisesti valmiita. On hyväksyttävä, että sivustot eivät koskaan tyydytä kaikkia. Aina joku ei löydä tietoa tai osaa käyttää palveluita. Tästä syystä onkin sosiaalisen median verkostot tärkeitä, apu on aina läheltä saatavina. Hyvän yhteistyön rakentuminen perustuu yhteissuunnitteluun. Uusien työkalujen avulla on helppo luoda yhteinen näkemys, joka edesauttaa työskentelyyn sitoutumista. Tavoitteellisuuden merkitys nousee yhä tärkeämmäksi, kun yhteinen tuotos syntyy kaikkien nähtäville reaaliaikaisesti verkkoon. On kuitenkin oltava tiettyjä rakenteellisia ratkaisuja ja pelisääntöjä, joiden mukaan toimitaan. Yhteissuunnittelun ohjaamiseen, työskentelypohjien sekä sivurakenteen loogisuuteen kannattaa panostaa. On myös helpompaa ratkaista ongelmia yhdessä kuin yksin ja hyödyntää olemassa olevat mahdollisuudet sekä tutkia miten on muualla tehty. Hyväksi havaittujen palveluiden ideoita kannattaa hyödyntää. Jo nyt nettipalveluissa on nähtävissä tiettyjä vakioituja asioita ja palveluita kuten esimerkiksi navigointia helpottava ikoni Koti, joka vie aina aloitussivulle. Tekijänoikeudet muistettava Kun tuotetaan materiaalia julkiseen verkkoon, on muistettava tekijänoikeudet. Toisen tuottamaa sisältöä ei saa käyttää ilman lupaa ja materiaaliin tulisi aina viitata hyväksyttävällä tavalla. Toisen tuottamaa materiaalia ei saa myökään muuntaa sähköiseen muotoon ilman tekijän lupaa. Sosiaalisessa mediassa voidaan usein ottaa kantaa tekijänoikeuksiin valitsemalla haluttu lisenssi. Lisenssi näkyy sivuston alareunassa ja linkkiä klikkaamalla löytyy lisenssin ehdot. Tunnettu lisenssi on CreativeCommons http://creativecommons.fi ja sen avulla voi räätälöidä itselleen haluamansa lisenssin. Usein käytetään lisenssiä, joka antaa luvan muokata tuotosta sekä siihen liitetään tarttuva lisenssi (uusi tuotos pitää myös jakaa samalla lisenssillä). Lisenssiin voi myös liittää ei-kaupallinen -leiman. Sosiaalisen median työkulttuuriin kuuluu jakaa tietoa ja yhä useampi antaa luvan käyttää itse tekemäänsä materiaalia ja edelleenkehittää sitä. Näin löydämme nykyään netistä paljon ilmaista-luvallista materiaalia, esim. äänileikkeitä voit hakea Flash Kitistä http://www.flashkit.com/loops/ ja ClipArtista Sosiaalisen median työkalut S osiaalisen median palvelut ovat helposti käyttöönotettavissa. Palvelut ja ohjelmistot toimivat verkossa ja niitä ei tarvitse erikseen ladata tietokoneelle. Osallistujat voivat itse hankkia ja ylläpitää käyttämiensä ohjelmistojen käyttäjätunnukset, joten erillistä käyttäjähallintoa ei tarvita. Työkaluja on lukuisia ja uusia syntyy jatkuvasti. Työkalut yhdessä muodostavat kulloinkin parhaan toiminnallisen kokonaisuuden. Työkaluja ovat esimerkiksi wikit, blogit, otsikkosyötteet, medianjakopalvelut, podcastit, sosiaaliset verkostot ja virtuaaliset ympäristöt. Sosiaalisen median sisällön välittäjiä voivat olla esimerkiksi video, ääni, animaatio tai kuva. Tunnetuimpia palveluita ovat: * Kuvat ja videot: Picasaweb, Kuva 1. Sosiaalisen median työkaluja. Flickr, YouTube, Vodpod * Blogit ja Wikit: Wordpress, Wikispaces * Verkostot: Facebook, Ning * Virtuaaliympäristöt: Virtuaalikylä, SecondLife, ConnectPro, Skype * Mashups: igoogle * Tulevaisuuden mobiilisovellukset: Twitter, Qik, Fing Kuvien varastoimiseen sekä esittelyyn tarkoitettuja palveluita on esimerkiksi Flickr ja Picasaweb. Suosituin videoiden takkennuspaikka on YouTube. Palveluun tallennettu kuva tai video saa oman nettiosoitteen, josta sitä voi katsella ja jonka voi linkittään haluamaansa paikkaan. Ohjelmien avulla voit lajitella valokuvia eri albumeihin, esim. http://picasaweb.google.com/ biotalous. Valokuvan lähettäminen avoimeen nettialbumiin onnistuu myös kännykän avulla. Valokuvan julkaiseminen toimii hetkessä! Videon tekeminen onnistuu nykyään mobiililaitteilla ja niitäkin voi nopeasti siirtää nettiin. YouTube-ohjelma luo videolle nettiosoitteen. Omat videot voi kerätä Vodpod-työkalun avulla albumiksi, esim. http:// ruthip.vodpod.com/. Kuvat ja videot kannattaa kerätä yhteiseen verkkopalveluun, josta niitä voi koko verkosto hyödyntää. Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yleensä yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Uudet tekstit ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa). Aikaisemmat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina uusista teksteistä huolimatta. Blogissa on mahdollista julkaista sisältöä tekstin lisäksi myös kuvien, videokuvan tai äänen muodossa. Blogia voidaan usein myös kommentoida. Tammelan kylien blogit voidaan halutessa perustaa esim. http:// tammelankylat.blogspot.com Kuva 2: Tammelan kylät Ningsivusto (Blogger, Googlen blogi). Wiki on verkkosivusto, jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata, usein ilman sivustolle kirjautumista. Vuorovaikutteisuus ja muutosten tekemisen yksinkertaisuus tekevät wikistä tehokkaan yhteisöllisen kirjoittamisen työkalun. Termillä wiki voidaan myös viitata yhteistyöohjelmistoihin, jotka helpottavat wiki-verkkosivustojen käyttöä. Nimi juontuu havaijin kielen sanoista wiki wiki, joka tarkoittaa nopeaa. Sivujen sisällön luomisen ja muuttamisen nopeus ja välikäsien puuttuminen ovatkin wikitekniikan tärkeimmät ominaisuudet. Sisällön toimitustyö tapahtuu wikissä vasta muutosten julkaisemisen jälkeen. Wiki-työkalun avulla on helppo kuvata esim. projektin kulkua tai yhteisen asian rakentamista mutta voi myös 14

löydät tuhansia ääniä ja kuvia ilmaiseksi http://office.microsoft. com/fi-fi/clipart. Talkoohenkeä, elämyksellisyyttä, tulevaisuutta ja historiankirjaa samanaikaisesti Sosiaalinen media tuo mainioita palveluita perinteiseen talkootyökulttuuriin. Se tukee kylätoimintaan kuuluvia perinteisiä arvoja, tehdään yhdessä ja kaikki voivat osallistua, kokeillaan ja testataan, kehitetään! Sosiaalisen median voisi kiteyttää avainsanoihin: yhteisöllisyys, avoimuus, läpinäkyvyys ja ennen kaikkea postiivinen elämyksellisyys. Samalla syntyy myös historia kirja. Rakentamalla suunnitelmia wikiin, kirjoittamalla tapahtunutta blogiin, netti tallentaa historiaa automaattisesti. Kun eri versiot tallentuvat, tietoa on tavallaan useita kerroksia. Tiedon kerrokset kuvaavat ajatuksen polkuja tai ketjuja. Tekemisestä jää jälki, jota voi seurata. Tammelan kylät ry on edelläkävijä. Toimivat kylät -hankkeen kautta ollaan etsimässä uusia eväitä talkoohengessä! Outi Vahtila ja Annika Michleson HAMK Biotalous Lähteet - Hintikka Kari A, 2007, Web 2.0, johdatus Internetin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, Tieke Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, http://www.tieke.fi/mp/db/file_library/x/img/20815/file/ julkaisu_28.pdf - Laitinen Kirsi ja Rissanen Marko (toim.), 2007, Virtuaalisia yhteisöjä, ajatuksia ja avoimuutta, Sosiaalinen media opetuksen ja oppimisen tukena hankkeen selvitysraportti, Kuopion Yliopisto oppimiskeskus, Kopijyvä Kuopio, http://www.smoot.fi/dokumentteja/ SMOOT-julkaisu.pdf - Rongas Anne, 2008, Sosiaalinen media oppimisen tukena, Opetushallitus,http://sosiaalinenmedia.googlepages.com/home - The Horizon Report, 2008, a collaboration between The New Media Consortium and the Educause Learning Initiative, An Educause Program, http://www.nmc.org/pdf/2008-horizon-report.pdf - Wikipedia: Blogi 1.6.2009 http://fi.wikipedia.org/wiki/blogi - Wikipedia: Verkosto 1.6.2009 http://fi.wikipedia.org/wiki/verkosto - Wikipedia: Virtuaalitodellisuus 1.6.2009 http://fi.wikipedia.org/ wiki/virtuaalitodellisuus - Wikipedia: Wiki 1.6.2009 http://fi.wikipedia.org/wiki/wiki toimia kotisivuna. Wiki-työkalu mahdollistaa yhteisen dokumentin kirjoittamista sekä kommentointia. Oikeuksia wiki-sivuston käyttöön voi antaa itse halutulla tavalla, esim. kaikki voivat kirjoittaa ja kommentoida tai ainoastaan kirjautuneet käyttäjät voivat kirjoittaa ja kommentoida. Tammelan kylien kyläsuunnitelmien rakentaminen on mahdollista toteuttaa ilmaista wiki-ympäristöä hyväksi käyttäen ja tämä mahdollistaa jokaisen osallistumisen, esim. http://tammelankylat.wikispaces.com. Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista että kuvainnollisesti järjestelmistä. Ihmiset muodostavat keskenään verkostoja ja esimerkiksi yritykset verkostoituvat. Tällöin puhutaan sosiaalisista eli yhteisöllisistä verkostoista. Viime vuosina ovat Facebook, Orkut, My Space ja Ning nousseet voimakkaasti esille ja miljoonia ihmisiä osallistuvat verkostojen toiminnoissa ympäri maapalloa. Sosiaalisissa verkostoissa ihmiset voivat etsiä samanhenkisiä kumppaneita, jakaa tietoa sekä myös tuottaa tietoa yhdessä. Verkostot muuttuvat yhä enemmän virtuaalisiksi ympäristöksi, ne sisältävät monet palvelut kuten esim. sähköpostia, valokuvaalbumeita, videokokoelmia ja reaaliakaista keskustalua varten chat-työkaluja.verkostotyökaluissa voit liittää tapahtumia yhteiseen kalenteriin tai laittaa asioita näkyviin seinätaululle. Verkostotyökalut sopii hyvin hajautetun organisaation toiminnan tukena esim. yhdistyksien kotisivuina. Tammelan kylien verkosto on rakennettu Ningympäristöön http://tammelankylat.ning.com. Tämä tarjoaa avoimen väylän osallistua yhteisiin keskusteluihin. Virtuaalinen ohjaus- ja oppimisympäristö on virtuaalitodellisuus (tekotodellisuus) joka on tietokonesimulaatio tuotettu aistimusten avulla luotu keinotekoinen ympäristö. Virtuaalitodellisuus voi joko pyrkiä simuloimaan jotakin todellista ympäristöä, esim. Virtuaalikylä http://www.virtuaali. info, tai se voi luoda täysin kuvitteellisen ympäristön (esim. scifi-tietokonepelit). Useimmat virtuaalitodellisuuden ympäristöt perustuvat lähes kokonaan visuaaliseen vaikutelmaan, joka luodaan joko tietokoneen näytölle, laajakankaalle tai erityiselle stereoskooppiselle katselulaitteelle. Joissakin simulointiympäristöissä käytetään lisäksi muita aistiärsykkeitä, kuten simuloitua äänimaailmaa tai tuntoaistiin perustuvia liikeärsykkeitä. Second Life on virtuaalimaailma, jonne voi rakentaa oman virtuaalisen maailman. Osallistuminen virtuaalimaailmaan onnistuu webselaimen avulla.tulevaisuudessa saatamme löytää Tammelan kylien virtuaaliset mallinnukset SecondLifesta. Reaaliaikaiset ohjaus- ja oppimisympäristöt verkon kautta tarjoavat ääni, kuva, kuvaruudun jakamisen ja sovelluksien jakamisen palveluja. Ohjelmien palvelut ovat aina ilmaisia mutta jos haluaa käyttää niitä tehokkaasti joutuu ostamaan lisensin. Adobe ConnectPro on virtuaalinen ohjaus- ja oppimisympäristö jonka avulla voi pitää verkkokokouksia ja neuvotteluita, verkkoluentoja, antaa lähitukea, vierihoitoa ja vastaanottoja verkossa. Työkalun avulla voi nauhoittaa kokoukset, esittelyt ja seminaarit. Virtuaalimaailmat sisältävät yleensä myös internetpuhelu ja -videosovelluksen. Skype-ohjelma on ilmainen nettipuhelin. Sovelluksen saa asennettua omalle koneelle osoitteesta: http://www.skype. Kuva 3. ConnectPro ohjaus- ja oppimisympäristö com. Skype-sovelluksessa ei ole erityistä palvelinta, vaan jokainen sovellukseen kirjautuneena oleva käyttäjä näkyy maailmanlaajuisesti. Yhteydet muodostetaan järjestelmään kirjautuneena olevien käyttäjien kesken kahdenvälisesti tai muodostetaan puheneuvotteluja usean käyttäjän kesken. Puheominaisuuksien lisäksi Skypellä voi välittää Chat-viestejä ja tiedostoja muille sekä pitää kahdenkeskisiä tai pienryhmä kokouksia. Googlen työkalut (igooglen ympäristö http://www.google. fi/ig) tarjoavat useita sosiaalisen media palveluita (Mashup-järjestelmät). Yksi yleisimmin käytetyistä palveluista on kalenteri. Se on yhteinen tapahtumakalenteri mahdollistaa eri kylien tapahtumien yhteisen suunnittelun. Kalenterit voidaan julkaista verkkoon ja liittää osaksi muita sivustoja. 15

Uutta elämää vanhalla nahkurinverstaalla Härkätiellä historiasta huomiseen Härkätiellä on kuljettu tuhat vuotta. Paikallishistoria ja -kulttuuri ovat keskeiset lähtökohdat sekä kylien asukkaiden viihtyvyydelle että paikalliselle yritystoiminnalle, varsinkin matkailulle. Niiden pohjalta syntyvät monenlaiset harrastukset, viihtyvyyttä lisäävä yhteisöllisyys, uudet yritysideat, erottuvat tuotteet ja erilaiset ohjelmapalvelut. Tähän Härkätien kylissä ja kaupungeissa on hyvät mahdollisuudet. Kulttuuri ja naa. Selvitys tehdään myös kansainvälisen hankkeen tarpeesta, taide ovat tämän päivän toteuttamismahdollisuuksista maailmassa merkittävässä asemassa niin terveyden ja hyvinvoinnin kuin yritystoiminnankin edistämisessä, kuten tutkimusten ja erilaisten hankkeiden ja kumppaneista. Laajan selvityksen tarkoituksena on samalla päivittää Härkätien varren toimijoiden luettelo ja koota tietopankki kaikkien käyttöön. tulokset osoittavat. Härkätie historiasta huomiseen Matkailussa nämä asiat lisäksi -esiselvityshankkeen toimenpiteitä voidaan kiinnostavasti yhdistää. Härkätien varrella on hankkeilla toteutetaan Hämeenlin- nasta Turkuun Linnaseutu ry:n, LounaPlussa ry:n ja Varsinaiseteenpäin. saatu monia asioita Suomen Jokivarsikumppanit Nyt on aika saada ry:n toiminta-alueella. Rahoitus aiempien kehittämistoimien tulee 90 % näiden toimintaryhmien ja hankkeiden tulokset entistä paremmin käyttöön kaikkien hyödyksi ja tehdä myös tarvittavat päivitykset nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. kautta ja se kuuluu EU:n maaseuturahaston tukiin. Hanketta hallinnoi Härkätien Teatteriyhdistys ry. Projektille asetetaan laajapohjainen ohjausryhmä, Härkätiellä historiasta joka kootaan hankkeen huomiseen -esiselvityshankkeen kohteena olevien tahojen, ratämistyön tarkoituksena on kehithoittajien sekä toteuttajan jatkaminen ja varsinaisen edustajista. Projektipäällikkö kehittämishankkeen vastaa selvitystyön käytännön valmistelu. On selvitettävä toteuttamisesta. Härkätien varren yrittäjien, taiteen- ja käsityöntekijöiden, Projektipäällikkö Merja Isotalo, järjestöjen, kuntien, Härkätien teatteriyhdistys ry kehittämisorganisaatioiden ja Rantapuisto 25, 30100 Forssa muiden toimijoiden kiinnostus, voimavarat ja tarpeet lähteä yhdessä luomaan Härkätien ja 050 3363 253 isotalo@sci.fi www.harkatienteatteri.net sen varren kylien menestystari- E nsin Portaan nahkurinverstaalla valmistettiin lähes sadan vuoden ajan nahkoja ja nahkatuotteita, ja noina aikoina verstas oli merkittävä paikka monille kyläläisille. Sen jälkeen rakennus uinui kymmeniä vuosia lähes käyttämättömänä ja unohdettuna. Viime vuosien aikana on verstaalta taas kuulunut työn ääniä, kun rakennusta on kunnostettu museoksi sekä kokousja näyttelytilaksi. Jatkossa verstaasta ja sen toiminnasta toivon mukaan tulee taas olemaan iloa myös kyläläisille ja muille tammelalaisille. Portaan nahkurinverstaan perusti 1880-luvulla Mathias Ivar Mård keskeiselle paikalle Portaan kylää, Turpoonjoen rannalle, historiallisen Hämeen Härkätien sillan kupeseen. Toimintansa aikana nahkurinverstaalla oli merkittävä asema kylän elämässä: verstas työllisti parhaimman kukoistuskautensa aikana yli 10 henkilöä, kylän pikkupojat keräsivät nahkurille parkitusaineita, nahkoja ja vuotia tuotiin verstaalle kau- empaakin ja samoin verstaalla valmistettuja tuotteita kuten hevosvaljaita ja saappaita vietiin myyntiin ympäri eteläistä Suomea. Nahkureita ehti verstaan toiminnan aikana olla seitsemän, viimeisimpänä Eino Elo, jonka aikana verstaan toiminta jo hiipui ja kokonaan loppui Elon jäädessä eläkkeelle 1970-luvun alussa. Uusi vaihe verstaan historiassa alkoi v. 2003. Uudet omistajat, Elon tyttärentytär Johanna Pelto-Huikko ja puolisonsa Kari Tikka halusivat säilyttää rakennuksen ja esineistön muodostaman maassamme ainutlaatuiseksi osoittautuneen kokonaisuuden tuleville sukupolville. Haastavaan kunnostustyöhön on sisältynyt mm. verstaan alapohjan sekä rakennuksen ympäristön maapohjan puhdistaminen poistamalla alueelta lähes 320 tonnia pilaantunutta maata suurin osa kaivamamalla lapioilla rakennuksen sisäpuolelta. Verstasrakennuksen perustukset on korjattu kauttaaltaan paaluttamalla 50 16

kierrepaalulla ja seinähirsiä vaihdettu n. 500 m. Raskaista toimenpiteistä huolimatta kaikki korjaukset rakennuksen museaalisessa osassa on tehty Museoviraston ohjeiden mukaisesti ja vanhaa rakennetta mahdollisimman paljon säästäen. Työt jatkuvat edelleen, nyt osana Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) vuosina 2008-09 rahoittamaa Lounais-Hämeen museot matkailukäyttöön hanketta. Rakennuksen entisiin kylmiin varastotiloihin on valmistumassa pieni kokous- näyttely- ja juhlatila sekä kahvila- ja ravintolatoimintaa varten keittiö- ja sosiaalitilat. Verstaan vieressä sijaitseva entinen työntekijöiden asuinrakennus on jo pitkälti kunnostettu yöpymiskäyttöön 1940-luvun tyyliä kunnioittaen. Päärakennus, entinen nahkurien asuintalo, tulee myös tarvittaessa toimimaan majoitustilana. Tämänhetkisenä tavoitteena on avata ovet noin vuoden kuluttua, kesällä 2010. Ovien vihdoin avautuessa ovat hämyisässä verstaassa taas entisillä tutuilla paikoillaan nahkojen liotussammiot, höyrykone, pohjanahkamankeli, nahkurin orret, vanhat ompelukoneet sekä lukemattomat pienemmät esineet ja työkalut! Johanna Pelto-Huikko Suomalainen unelma: kesämökki järven rannalla. Asunto- ja kiinteistökauppa on palautunut lähes ennalleen A suntokauppa on taantumasta huolimatta lähtenyt taas kaivattuun nousuun. Nousu on ollut nopeampaa, kuin osattiin aavistaa. Uunituoreen Etuoven kuukausitiedotteen mukaan yrityksemme myyntikohteiden kontaktimäärät lisääntyivät 19 % ja yhteydenotot peräti 42 % edelliseen kuukauteen verrattuna. Tämä näkyy myös yrityksemme välityksellä tehtyjen, toteutuneiden kauppojen määrissä. Tosin, lamasta huolimatta olemme lisänneet toimistoomme myyntivoimaa, kun taas monet ovat toimineet päinvastoin. Asuntokaupan piristymisellä on positiivisessa mielessä laajat yhteiskunnalliset vaikutukset, sillä lähes jokainen kunnostaa ja korjaa uutta asuntoaan mieleisekseen. Rakennusala saa näin työtä, rakennustarvikekauppa uusia asiakkaita jne. Asuntojen hintataso on tilastojen mukaan kääntynyt suurissa kaupungeissa jo hienoiseen nousuun, mutta täällä Forssan seudulla asuntoja ja kiinteistöjä saa edelleen edulliseen vanhaan hintatasoon. Asunto ja kiinteistö ovat aina pitkällä ajan- Lounais-Hämeen jaksolla turvallisia ja vakaita sijoituskohteita, sillä asuntoja tarvitaan aina. Vaikka kauppa käy nyt taas hyvin, niin ostavien asiakkaiden harkinta-aika on pidentynyt aiemmasta. Uusi tuleva koti tai vapaaajanasunto tutkitaan perusteellisemmin ja erityisesti lainarahan hintaan kiinnitetään huomiota. Tämä onkin tärkeää, sillä eri pankkien korkomarginaaleihin on ilmestynyt muutaman kuukauden aikana huomattavia eroja. Asuntolainojen korkotaso on kokonaisuutena edelleen poikkeuksellisen alhaisella tasolla, joten tällä on ratkaiseva vaikutus asuntokaupan vilkkauteen. Aina kun asuntokauppa on vetänyt vähän aikaa henkeä, niin patoutuneet ostotarpeet myös realisoituvat jossain vaiheessa. Se aika näyttää taas tulleen. Perheet panostavat taantumasta huolimatta vapaa-aikaan. Suurimmalla osalla ihmisistä on talouden perusasiat kunnossa. Tästä syystä tasokkaitakin vapaa-ajanasuntoja kysytään yritykseltämme koko ajan enemmän, kuin mitä on tarjota. järviylänkö on erityisesti pääkaupunkiseutulaisten suosiossa. Omarantaisten kiinteistöjen lisäksi varsin suosittuja ja haluttuja ovat myös maaseudun rauhassa olevat muutaman hehtaarin pikkutilat, joille kaupunkilaiset keksivät mitä moninaisempia käyttömuotoja. Toivottavasti kuolinpesät hyödyntävät tämän ostopotentiaalin ja luopuvat heille tarpeettomista kiinteistöistään niin järvien rannoilla kuin kuivalla maallakin. Tämä olisi monessa mielessä hyvä asia, sillä uudet omistajat tuovat tullessaan pirteyttä, elämää ja jopa töitä myös näiden kiinteistöjen sijaintipaikkakunnille. Vapaa-ajan asumisessa Tammela on monien kauniiden järviensä vuoksi merkittävin ja halutuin kunta, mutta myös koko Forssan seutu on edullisen sijaintinsa vuoksi haluttua aluetta. Uutena ostajaryhmänä ovat suuret ikäluokat, jotka ovat tehneet muualla elämäntyönsä ja palaavat paluumuuttajina takaisin entiselle kotiseudulleen. Kiinteistönvälittäjä Matti Ryyppö, LKV Forssan Isännöinti ja Kiinteistönvälitys Oy 17

18 Torro Tervetuloa Torrolle - aitoon hämäläiseen kylään Torron idyllinen kylä sijaitsee Torronsuon kupeessa, Etelä-Tammelassa. Kylä on ehkä kooltaan pieni, mutta sen asukkaat ovat aktiivisia ja iloisia puuhaihmisiä. Torrolla toimii oma kyläyhdistys, Torro-seura ry, jonka puheenjohtajana toimii Margit Ranttila. Torro-seuran kotisivut: www.surffi.net/~torro Seura onkin monessa kylällä tapahtuvassa toiminnassa mukana. Suurimpana tapahtumana on talvisin järjestettävät Kuutamo- ja Suksi suolle-hiihdot. Hiihtojen järjestämiseen tarvitaan monien apua. Talkooväkeä onkin ollut aina runsaasti, mikä on vaikuttanut tapahtumien onnistumiseen. Hiihdoissa on ollut runsas osanotto ja hiihtäjiä on tullut kauempaakin. Hiihtoreitistö onkin Torron ylpeys. Hyvänä lumivuonna latuverkosto on laaja. Latujen kunnossapidosta ja tekemisestä vastaa Antti Hakala. Lukemattomat ovat ne tunnit, joita hän viettää kelkkansa päällä talviaikaan. Torro-seura järjestää kyläläi- Pohjois- Tammelassa sijaitsee elinvoimainen Teuron-Kuuslammin kyläpari. Kyläalueelta on matkaa Tammelan keskustaan noin 15 km, Forssaan noin 25 km, Hämeenlinnaan noin 35 km, Tampereelle noin 90 km, Turkuun noin 100 km ja Helsinkiin noin 100 km. Itse muutin Kuuslammille Eestistä. Tutustuin suomalaiseen elämänmenoon useiden vuosien aikana kesätöissä Uudellamaalla. Ensimmäisen kerran v. 2001 syksyllä, tullessani töiden perässä Teurolle, tunsin että täällä on se paikka, mihin kaipaan. Täällä sille myös monenlaisia tapahtumia ja retkiä; pikkujoulut, teatterimatkat, laivamatkat jne. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia riippumatta siitä onko henkilö seuran jäsen vai ei. Tällä hetkellä Torrolla toimii myös alle kouluikäisten Muksukerho. Se kokoontuu kerran kuussa ja mukana on aina kymmenkunta lasta äiteineen. Mukaan mahtuu lisääkin torrolaisia muksuja, joten yhteyttä voi ottaa Torro-seuran sihteeriin. Kylällä on myös toiminnassa oleva kappeli ja hautausmaa. Kappelilla järjestetään jumalanpalvelusten lisäksi häitä, ristiäisiä ja hautajaisia. Lisäksi konsertteja on pidetty ja joulun alla on diakoniapiirin myyjäiset. Myös seurakunnan työntekijän vas- Teuro-Kuuslammi Kappeli tarjoaa paikan niin hiljentymiseen kuin juhlaankin, kuten viettää idylliset ja kauniit häät taanotto ja verenpaineen mittaus tapahtuvat kappelilla. Ehtookellot ovat soineet Torrolla 1800-luvun loppupuolelta, joka lauantai-ilta klo 18, kehoittaen kyläläisiä rauhoittumaan sunnuntain viettoon. Torrolla toimii myös metsästysseura Orava ry. Se on perustettu vuonna 1953 ja jäsenmäärä on tällä hetkellä noin 75 jäsentä. Seuran puheenjohtajana toimii Risto Lohermaa. Seura toimii aktiivisesti niin metsästyksessä kuin riistanhoidossakin. Kesäisin seura järjestää yleiset onkikilpailut Haiponjärvellä. Osanotto onkikilpailussa on ollut aina runsasta. Mutta ehkä kaikken parasta Torrolla on sen kaunis luonto, erityisesti Torronsuo. Hiljainen kesäilta suon kostean tuoksun kupeessa tai kaunis talvipäivä hiihtolenkin varrella, nuotiolla makkaraa paistaen. Teksti ja kuvat: Marja Hakala Kylä, mikä veti voimakkaasti puoleensa on se aito toimiva kylä, missä on hyvät mahdollisuudet toteuttaa toiveitani. Harrastelijataitelijana viehätti minua kaunis luonto ja ihanat vanhat rakennukset ja hyvä yhteishenki. Olen maalannut noin kymmenen Teuro- aiheista taulua. Kylällä elää voimakas talkoohenki. Talkoovoimin rakennettiin Kuuslammille v. 2006 monitoimihalli. Nyt halli on harrastajien runsaassa käytössä. Myös Teuron Kylätalo, mainio juhlien ja erilaisten tilaisuuksien pitopaikka, kunnostettiin talkoovoimin vanhasta rukoushuoneesta. Teuro on vanha kylä, missä on säilynyt yli 200 vuotta vanhoja rakennuksia, joista tunnetuimpia ovat aitat. 1800- luvulta alkoi käsityöläisammattien harjoittajien määrä kasvaa. Kylissä oli arvostettuja kirvesmiehiä, puuseppiä, seppiä ja suutareita peräti kolmessa polvessa. Kylien VPK perustettiin v. 1929 ja Teuron Torvet v. 1931. Kylätoimintayhdistys perustettiin v. 1983. Yhdistyksen näyttävin tapahtuma on vuosittainen perinteinen Kädentaitoa -myyntinäyttely, joka on saanut rinnalleen mm. tekniikkatapahtuman. Tapahtuma järjestetään talkoovoimin. Talkoolaisia on vuosittain ollut toista sataa. Teuron kesätapahtumat on joka kesä, heinäkuun 3. viikonloppu. Teuron superviikonloppu tuo vuosittain tuhansia vierailijoita kylälle. Tapahtuma järjestetään Teuron koululla ja piha- alueella jo 26. kerran. Se on hyvä mahdollisuus taiteen ja käsityön harrastajille esitellä ja myydä töitänsä. Minun tauluni on näyttelyssä ollut mukana 5 kertaa. Tänä vuonna Teuron Kesätapahtuma on 18.-19. heinäkuuta kello 10-16. TERVETULOA! Sirkka Lasner

Ideasta todeksi kaikki mahdollisuudet yrittää Onko sinulla yritysidea? Tai jo toimiva yritys, jonka toimintaa haluat uudistaa? Maaseudulla harjoitetaan yritystoimintaa yhä monipuolisemmin. Myös sinulla on kaikki mahdollisuudet yhdistää maaseudun elämänlaatu asumisen ja liikkumisen väljyys, turvallisuus ja luonnonläheisyys menestyksekkääseen yritystoimintaan. Maaseutu on monipuolinen toimintaympäristö Eri maaseutualueiden ja kuntien välillä on eroja. Keskusten läheisellä maaseudulla ja toisaalta perinteisellä maaseudulla on omat erityispiirteensä. Molemmat tarjoavat edellytyksiä yritystoiminnalle. Maaseudulla toimivan pienen yrityksen toimintaympäristö on moniaineksinen kokonaisuus. Maaseudun yri- maaseutumaisilla alueilla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteita. Yrityksen tulee olla alle kymmenen henkilöä työllistävä mikroyritys tai maatila, joka harjoittaa tai ryhtyy harjoittamaan muuta yritystoimintaa maatalouden ohella. Yritystuen hakija voi olla luonnollinen henkilö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta. Yhteisömuotoiselta yritykseltä edellytetään, että määräysvalta yhteisössä on yhdellä tai useammalla riittävän ammattitaitoisella 18 62-vuotiaalla henkilöllä. tystoiminta kohtaa entistä voimakkaampana markkinoiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailutilanteen. Yritykset hakevat kilpailuetua kustannusten alentamisesta tai erikoistumisesta. Toimiala ja tuotteet määräävät varsin pitkälti myös maa- Aloittava yritys tai toiminnan seutualueiden yritystoimintaa laajennus kilpailutilanteissa. Ennen yrityksen perustamista on viisasta tehdä kartoitus mahdollisista markkinoista, Rahoitustukea maaseudun kilpailijoista ja asiakkaista. Tuleva yrittäjä voi saada tukea yrityksille toimintaedellytysten selvittämiseen enintään 90 prosenttia sel- Maaseudun yritykset voivat hakea TE-keskuksista (työ- ja vityksen kuluista, jotka saavat elinkeinokeskuksista) tai Leader-toimintaryhmistä rahoitus- olla yhteensä korkeintaan 1500 euroa. tukea yrityksen kehittämiseen, Kun yritys aloittaa tai laajentaa toimintaansa, se voi hakea investointeihin ja ensimmäisten työntekijöiden palkkakustannuksiin. Tuki myönnetään tukea ensimmäisten ulkopuolisten työntekijöiden palkkaamiseen. Tuki voi olla enintään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. puolet työntekijän palkasta ja Yritysrahoitusta voi saada kohdistua enintään kahden henkilötyövuoden yritys, jonka toiminta tukee palkkaukseen. Maisemakonttorisi? Kaikki mahdollisuudet yrittää. Tietoa ja tukea: maaseutu.fi Jos yritys haluaa parantaa markkinointiosaamistaan tai kehittää tuotteitaan, se voi saada kehittämistukea enintään puolet kustannuksista esimerkiksi asiantuntija-avun tai koulutuksen ostamiseen. Yritysryhmät Yritykset voivat yhdistää voimansa ja kehittää esimerkiksi yhteisiä tuoteperheitä tai alueen matkailuyritysten yhteistä markkinointia. Yhteiseen kehittämisponnistukseen tarvitaan vähintään kolme yritystä. Yritysryhmälle kehittämistukea haettaessa tuen hakijana ja hankkeen vetäjänä voi toimia kehittämispalveluita tarjoava organisaatio, esimerkiksi neuvontajärjestö, koulutusorganisaatio tai kuntien elinkeinoyhtiö. Tukea voidaan myöntää 75 prosenttia kustannuksista. Investoinnit Investointitukea voi saada myös muun muassa yrityksen toimitilojen rakentamiseen tai hankkimiseen, koneiden ja laitteiden ostamiseen tai erilaisiin muutos- ja parannustöihin. Tukea voi saada enintään 20 prosenttia kustannuksista. Tuen hakeminen Tukea haetaan siitä TE-keskuksesta tai paikallisesta toimintaryhmästä, jonka alueella tuen kohteena oleva yritys toimii tai aloittaa toimintansa. Tuettua toimintaa, esimerkiksi investointia, ei saa aloittaa ennen kuin hakemus on tullut vireille. Neuvontaa ja asiantuntijapalveluita Maaseudulla toimiville pienyrityksille, monialaisille maatiloille ja aloittaville yrityksille on tarjolla asiantuntijapalveluita ja neuvontaa. Yrityksen perustamiseen ja kehittämiseen tarjolla olevia julkisia palveluita voi etsiä asiasanahaulla Seudulliset yrityspalvelut. Seudullisia yrityspalveluita ovat muun muassa TE -keskusten, uusyrityskeskusten ja ProAgrian yrityspalvelut sekä yrityshautomot. ProAgria tarjoaa yrityssuunnittelun ja johtamisen asiantuntijapalveluista, joita tarvitset yrityksesi tavoitteiden toteuttamiseen, kannattavuuden parantamiseen ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Aloittavat yritykset voivat saada asiantuntijapalveluihin kehittämistukea 90 % kustannuksista ja toimivat yritykset 50 % kustannuksista. Lähtökohdan kehittämiselle saat asiantuntijoiden kanssa käytävästä maksuttomasta kehityskeskustelusta. Lisätietoja yritystuista LounaPlussa ry toivoo yhteydenottoa jo suunniteltaessa yritystuen hakemista ennen varsinaisen hakemuksen jättämistä. LounaPlussa ry:n toimisto sijaitsee Forssan seudun kehittämiskeskuksen tiloissa osoitteessa: Koulukatu 13 30100 Forssa Puh (03) 438 2070 FAX (03) 438 2069 Toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen GSM 050 583 4715 etunimi.sukunimi@lounaplussa.fi KL_ORSI_253x50mm.indd 2 30.3.2009 16:00:09 19

TAPAHTUMAKALENTERI Kesäkuu 15.5. - 28.8. Tammelan kesätori kunnantalolla perjantaisin klo 16-20. 5.6. - Kesätori Valkeaniemen pirtillä perjantaisin klo 16-19, juhannusviikolla torstaina. 6.6.-15.8. Kesätori Letkun Puodin pihalla lauantaisin klo 10-14. 13.6. Makkaramarkkinat Tammelan torilla klo 10-24. Markkinatori, Makkaramestarikilpailu, Makkaramestaritanssit orkesteri- ja karaokemusiikin tahdissa. 14.6. Pohjoismainen luonnonkukkapäivä klo 13-15 Hämeen luontokeskuksessa. 21.6. ja 24.-27.6. Tulitikkuja lainaamassa Rauhaniemen kesäteatterissa. Esitykset arkisin klo 19, viikonloppuisin klo 16. 27.6. Torppien jäljillä opastuskierros polkupyörillä, lähtö Portaan Härkäpostin edestä. Opastus Sirpa Rauhala, 2 e/hlö yli 15 v. sisältäen opastuksen sekä kahvituksen Kivilammin torpalla. 27.6.-1.8. Liesjärven kesätori ala-asteen kentällä perjantaisin klo 19-20. 27.6. Tonttipäivä Tammelassa Letkulla klo 10-13, Liesjärvellä klo 13-15 ja Teurolla klo 10 15. Letkun pirtillä tonttipäivän avaa kj Matti Setälä, Liesjärvellä kansliapäällikkö Erkki Virtanen ja Teurolla kunnanhallituksen pj Harri Kaunisto. Tarjolla laaja valikoima tontteja, opastetut kierrokset tonteille! Paikalla yli 30 näytteilleasettajaa rahoituksesta rakentamiseen. Kesätorimyyntiä, musiikkiesityksiä. Tontteja voit etukäteen tutkailla: www.letku.fi, www.teuro.fi, www.liesjarvi.fi. 27.6. Kesäjuhlat Letkun Pirtillä klo 20-01. 28.6.- 2.8.2009. Taidekeskus Ihanan 4. kesänäyttely Kiroileva siili ja Anatomiset kengät. Henkilökuva sarjakuva-finlandiallakin palkitusta nuoresta sarjakuvapiirtäjä Milla Paloniemestä ja hänen työprosesseistaan sekä teoskokoelma kuvanveistäjä Anne Meskasen uusista anatomisista veistoksista. Kesänäyttely on avoinna ti-su klo 12-16. 28.6. klo 14 Sunnuntaifestari Ihanan puutarhassa. Suomi-reggaeta esittää Jukka Poika ja Tiski Pekka. 29.6.-5.7. Tulitikkuja lainaamassa Rauhaniemen kesäteatterissa. Esitykset arkisin klo 19, viikonloppuisin klo 16. Heinäkuu 3.7. Kesäasukaspäivä Tammelan kunnantalolla klo 13-18. 3.7. Kesälomatanssit Valkeaniemen pirtillä klo 20. 5.7. Kesätapahtuma klo 19 Susikkaan kylätalolla. 5.-6. 7. Kolme veijaria Härkätiellä, ensimmäinen osa Kustaa-kuninkaan sotilaat Torrolla. Esitykset su klo 14 ja ma klo 19. 8.8. Yötori Liesjärven ala-asteen kentällä klo 21-22. 11.7. Heinäpäivä klo 11-17 Korteniemen perinnetilalla Liesjärven kansallispuistossa. 11.7. Onkikilpailut Turpoonjoella Portaassa klo 12 alkaen. 11.7. Pihatanssit Portaan kylätalolla klo 19. 12.-13.7. Kolme veijaria Härkätiellä, toinen osa Keikarin kahvilassa Portaassa. Esitykset su klo 14 ja ma klo 19. 16.7. Musiikkia Atlantin takaa Humppilan kirkossa klo 20. Sanna Mansikkaniemi, mezzosopraano, Cuarteto nuevamerica: Annemarie Åström & Luis Fiestas, viulu Laura Kajander-Fiestas, alttoviulu,markus Hohti, sello,luis Fiestas, Heitor Villa-Lobos, Astor Piazzolla Uniikkiviikon konsertti Tiedustelut: Katja Koffert, puh: 040 561 762. 18.7. XIX Bella Italia Mustialassa. 19.-20.7. Kolme veijaria Härkätiellä, kolmas osa Karviaismarjahilloa Letkulla. Esitykset su klo 14 ja ma klo 19. 18.-19.7. Teuron kesätapahtuma klo 10-16. Kädentaitajien myyntinäyttely Teuron koululla. Tekniikkatapahtuma Mattsonin pellolla (kyläkaupan vieressä). 19.7. Teuro-Kuuslammin VPK:n iltatanssit Ali-Tuomolan makasiinissa klo 20-01, esiintyjänä vastavalittu tangokuninkaallinen. 19.7. Erkki Liikasen 50-vuotisjuhlakonsertti Saaren kansanpuistossa klo 13. Liput 10 e, varaukset lhmusp@gmail.com, puh. 040 533 9692. 24.7. Ihanan Picnic-konsertti puutarhassa klo 19. Sisään klo 18 alkaen. Omat eväät ja viinit mukaan! Kahviomyyntiä myös paikalla. Varhaisromantiikan ajan musiikkia käyrätörvella ja harpulla esittävät Tommi Hyytinen ja Päivi Viitanen. 25.7. Kesätori klo 10-13 Susikkaan kylätalolla. 25.7. Kesäjuhla Patakankaan Nuorioseurantalolla klo 16. Ohjelmalliset iltamat klo 19 alkaen. 26.7. Kesäjuhla Liesjärven työväentalolla klo 19-01. 26.7. Porras Osaa tapahtuma ja unikeontori klo 11-14 Portaan kylätalolla. Elokuu 1.-2.8. Hakkapeliittatapahtuma Tammelan kirkonmäellä ja Mustialassa. Lisätiedot: www.nsaura.fi. 1.8. Hakkapeliittatanssit Auran Pirtillä klo 20. 1.8. TLY OPEN AIR 2009 -tapahtuma Tammelan urheilukentällä klo 16.30-01. www.tly.fi. 1.-2.8. Tulitikkuja lainaamassa Rauhaniemen kesäteatterissa klo 18. 6.8. Ongintakilpailut Pihtikoskella klo 18. 7.8. Jätevesipäivä Riihivalkamassa klo 14-20. 8.8. Viemärinavajais -tanssit Valkeaniemen Pirtillä klo 20. 8.8. Yötori klo 21-22 Liesjärven koulun kentällä. 12.8. Yhteislaulutilaisuus Portaassa Syrjälän talon pihassa klo 18.30. 14.8. Rautakankikävelyn MMkisa ja Rautainen ilta Mustialassa klo 18-01. 15.8. Musiikkisuunnistus Letkun kylässä klo 14-01. 16.8. Laulukonsertti Tammelan kunnantalolla klo 15. Petteri Salomaa - laulu, Minttu Siitonen - piano. Konserttilippu 15 e, varaukset lhmusp@gmail.com, puh. 040 533 9692. Tammelan KYLÄLEHTI2009 Julkaisija Tammelan Kylät Ry Toimitus Eija Laine, Veli-Matti Pura Ulkoasu Pia Näppinen, Mainostoimisto Muu Painos 10 000 Jakelu Joka talouteen Tammelassa Paino Forssan kirjapaino