Neuvottelukunnan kokouksen materiaalia 8.9.2004 Jaosten kokoukseen toimittamat tavoitteet/luonnokset 1. LUOKANOPETTAJAKOULUTUS 1.1. KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON TAVOITTEET (27.4.2004) YHTEISKUNTAKONTEKSTI (yleiskuvaus) Luokanopettaja on kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen monipuolinen asiantuntija, joka hallitsee tehtävänsä, kykenee itsenäiseen toimintaan, tuntee kasvatusvastuunsa ja huolehtii ammattitaidostaan. Hänellä on hyvät valmiudet yhteistyöhön kouluyhteisön kaikkien jäsenten, kotien, opetustoimen hallinnon ja yhteiskunnan kulttuuri- ja hyvinvointipalveluista vastaavien tahojen kanssa. Luokanopettaja vastaa perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 opetuksesta. TAVOITE kandidaatin tutkinnossa Kandidaatin tutkinnossa opiskelija suuntautuu kasvatustieteelliseen ajatteluun, perehtyy kasvatusta, opetus-opiskelu-oppimisprosessia, ihmisen persoonallisuuden kehitystä, sosialisaatiota ja sivistystä koskevaan tieteelliseen tietoon sekä koulutusjärjestelmään ja sen merkitykseen yhteiskunnassa. Hänellä on edellytykset opettaa kaikkia perusopetuksen 1 6 -luokilla opetettavia aineita ja hän on perehtynyt eri oppiaineiden didaktiikkaan. Opiskelija on perehtynyt kasvatuspsykologian, kasvatusfilosofian, kasvatussosiologian ja kasvatuksen historian perusteisiin. Hän hallitsee tieto- ja viestintätekniikan monipuolisen käytön ja hänellä on riittävä kielitaito. Opiskelijalla on edellytykset kasvatusalan tieteellisen tutkimuksen kriittiseen tarkasteluun ja hän on tutustunut keskeisiin tutkimusmenetelmiin. Kandidaatin tutkinto luo edellytykset maisterin koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. TAVOITE maisterin tutkinnossa Maisterin tutkinnossa opiskelija saa valmiudet perusopetuksen alaluokkien opettajana toimimiseen. Hän harjaantuu opettajan työhön ja pystyy opetuksen, opiskelun ja oppimisen suunnitteluun, toteuttamisen ja arviointiin. Hän kykenee toimimaan eettisesti ja pystyy yhteistyöhön kouluyhteisön jäsenten, oppilaiden vanhempien ja koulun eri sidosryhmien kanssa. Opiskelija hallitsee monipuolisesti tutkimusmenetelmiä sekä kykenee kriittiseen ajatteluun ja itsenäiseen tutkimuksen tekemiseen. Hän pystyy arvioimaan omaa työtään, kykenee luovaan ajatteluun ja on valmis kohtaamaan muutoksia työssään. Tutkinnon suorittanut maisteri pystyy toimimaan yhteiskunnallisena vaikuttajana ja monipuolisena kasvatusalan asiantuntijana. 2. OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT 60p (Muotoiltu Vokke konttorissa kesäkuussa 2004)
YHTEISKUNTAKONTEKSTI Opettajan pedagogiset opinnot tuottavat laajan pätevyyden opettaa eri oppilaitosmuodoissa. Pedagogiset opinnot pätevöittävät työskentelemään lasten, nuorten ja aikuisten opettajana. Koulutus luo edellytykset opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja tutkivaan kehittämiseen. Opettajakoulutus perehdyttää opiskelijat yhteistyöhön kouluyhteisön eri henkilöstöryhmien, kotien ja opetustoimen hallinnon kanssa sekä moniammatilliseen yhteistyöhön hyvinvointi- ja kulttuuripalvelujen edustajien kanssa. Ohjatulla harjoittelulla on opettajan pedagogisissa opinnoissa keskeinen merkitys. Opettajan pedagogisten opintojen TAVOITE Opettajan pedagogisten opintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija oppimisen ja opettamisen didaktisiin ja kasvatuspsykologisiin perusteisiin sekä kasvatusfilosofian, kasvatuksen historian ja kasvatussosiologisiin perusteisiin. Tavoitteena on luoda edellytykset pedagogiseen vuorovaikutukseen, kehittää opettajuutta ja oppia suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan opetusta oppilaiden ikäkausi, opetussuunnitelma ja kouluyhteisö huomioon ottaen. Tavoitteena on myös luoda edellytykset yhteistyöhön kollegojen, kotien ja muiden opiskelijalle tärkeiden sidosryhmien ja kulttuuri- ja hyvinvointipalvelujen edustajien kanssa. Tutkimusvalmiuksia kehitetään siten, että opiskelijalla on edellytykset oman opettajuuden opettamisen ja oppimisen sekä koulutyön tutkimiseen. Ohjatun harjoittelun tavoitteena on tukea opiskelijan kasvua tutkivaksi, kehittäväksi, arvioivaksi opetuksen ja oppimisen asiantuntijaksi, joka osaa tarkastella omaa toimintaansa ja vuorovaikutustaan opetus - ja oppimistilanteissa rakentavan kriittisesti ja reflektoivasti. Ohjattu harjoittelu tuottaa opiskelijalle valmiuksia kohdata iältään, taustaltaan ja oppimisvalmiuksiltaan monenlaisia oppijoita sekä opettaa, ohjata ja kasvattaa heitä koulutuksen tavoitteiden mukaisesti. Ohjatun harjoittelun TAVOITE perusopinnoissa Orientoiva harjoittelu perehdyttää opiskelijan opettajan työn yleiskuvaan, opettajien työyhteisöön ja luo edellytykset nähdä opettajan työ oppimisen ohjaajana. Perusopintojen jälkeisen ohjatun harjoittelun TAVOITE
Perusharjoittelu tuottaa perusvalmiuden opetustyön suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Se luo valmiuksia opetus-oppimistilanteiden hallintaan oppitunneilla ja erilaisten oppilaiden kohtaamiseen. Syventävän harjoittelun tulee luoda valmiuksia ottaa itsenäinen vastuu opettajan työstä. Se perehdyttää opettajana toimimiseen työyhteisössä, moniammatillisessa yhteistyössä sekä oppilashuollon, kodin ja koulun välisen yhteistyön että opetussuunnitelmatyön yhteydessä. Syventävä harjoittelu kehittää valmiuksia työskennellä oppilaiden kanssa itsenäisesti sekä suunnitella, toteuttaa ja arvioida edellistä harjoittelujaksoa laajempia opetuskokonaisuuksia. Soveltava harjoittelu perehdyttää opiskelijan laaja-alaisen opettajakelpoisuuden antamiin mahdollisuuksiin työskennellä kasvatuksen ja koulutuksen eri sektoreilla. Se perehdyttää joihinkin opetuksen erityistehtäviin, esimerkiksi erityisopetukseen, maahanmuuttajaopetukseen, vapaaseen sivistystyöhön tai oppilaitosten johtamiseen. 3. KOTITALOUSOPETTAJAN JA KÄSITYÖNOPETTAJAN KOULUTUS 3.1 KANDIDAATIN JA MAISTERITUTKINNON TAVOITTEET TAVOITTEET (Terttu Tuomi-Gröhn, 19.4.2004) Kandidaattivaiheen tulee perehdyttää opiskelija aineenoppimisen tietoteoreettisiin ja psykologisiin kysymyksiin sekä opetuksen vuorovaikutuksellisiin käytäntöihin. Tavoitteena on rakentaa omaa opettajuutta ja oppia luomaan mielekkäitä opetustilanteita. Käytännön harjoittelutilanteissa saadaan kokemuksia oppijan ja tiedonalan kohtaamisesta erityisesti taidon opettamisen näkökulmasta, Maisterivaiheen tavoitteena on luoda perehtyneisyys koulutyön yhteiskunnallisiin reunaehtoihin, monikulttuurisuuteen ja erilaisten oppijoiden kohtaamiseen. Opiskelijoilla tulee olla valmiudet tutkimukselliseen otteeseen koulu- ja opetustyöhön. Tutkimuksellisia valmiuksia kehitetään oman opettajuuden, taidon opettamisen ja oppimisen, koulu- ja opetustyön käsitteellistämisen suunnassa. Käytännön tasolla on tavoitteena saada valmius opetustilanteiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin itsenäisesti tai yhteistoiminnallisessa ryhmässä toimien ottamalla huomioon opetussuunnitelman arvolähtökohdat ja yhteiskunnalliset yhteydet sekä koulutuksen aikana rakentunut henkilökohtainen opetusteoria. (KS. OPETTAJAN PEDAGOGISTEN OPINTOJEN YLEINEN TAVOITE) LUONNOS 2.3.2004 UUDEN TUTKINTOASETUKSEN MUKAISTEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOJEN TAVOITTEIKSI HELSINGIN YLIOPISTON KÄSITYÖN OPETTAJAN (TEKSTIILI) KOULUTUKSESSA
Tähän luonnokseen on koottu käsityönopettajan (tekstiili) tutkintojen yleistavoitteet. Lisäksi on erikseen ilmoitettu ainetieteen opintokokonaisuuksien tavoitteet. Luonnoksesta puuttuu erillisessä käsityötieteen koulutuksessa kandidaatin ja maisterin tutkintoja suoritettavien tavoitteet, jotka eivät suorita opettajatutkintoa. Näiden tutkintojen osalta muotoilu puuttuu vielä, mutta on ilmeistä, että niihin kuuluu kahden sivuaineen mahdollisuus pääaineena toimivan käsityötieteen rinnalla.. Helsingin yliopiston Käsityönopettajan koulutus (tekstiili) Käsityönopetta jan koulutuksessa suoritettavien kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteita määrittävät 1. tutkintoasetus, 2. Helsingin yliopistoa ja sen käyttäytymistieteellistä tiedekuntaa koskevat säädökset ja pysyväismääräykset sekä 3. yleiset aineenopettajakoulutusta säätelevät ohjeet ja sopimukset. Käsityönopettajan koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin. Tavoitteena on antaa valmiudet toimia käsityön (tekstiili) opettajana perusopetuksessa, lukiossa tai muulla eritasoisilla aikuisasteilla. Koulutus antaa valmiudet myös neuvonta -, asiantuntija - ja tutkimustehtäviin. Kandidaatin tutkinnon tavoitteet käsityönopettajan koulutuksessa Alempaan korkeakoulututkintoon johtava koulutus antaa opiskelijalle: 1) Käsityötieteen ja käsityön ainedidaktiikkaan painottuneen kasvatustieteen perusteiden tuntemuksen ja edellytykset näiden alojen kehityksen seuraamiseen, 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja työskentelytapoihin, 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; sekä 4) edellytykset hankitun tiedon soveltamiseen työelämässä sekä niihin liittyvät viestintätaidot. Käsityötieteen perus - ja aineopintojen tavoitteet perusopinnot: opiskelija - saa yleisnäkemyksen käsityötieteestä tieteenalana - rakentaa itselleen käsityöllisen suunnittelun ja valmistuksen tieteellistä perustaa - hankkii tekstiilituotteiden suunnittelun ja valmistuksen monipuoliset perustiedot ja taidot ja kehittää tutkivan otteen omaan työprosessiin aineopinnot: opiskelija - laajentaa tekstiilituotteiden suunnittelun ja valmistuksen viitekehyksen käsityökulttuuriin ja käsityölliseen tekstiiliteknologiaan sekä ihmisen kognitiiviseen toimintaan - hallitsee ja jäsentää käsityötieteellisiä tutkimuskohteita - harjoittelee tutkimusmenetelmien soveltamista omassa kandidaatintyössään
Maisterin tutkinnon tavoitteet käsityönopettajan koulutuksessa Pääaineen asemassa voi olla käsityötiede tai ainedidaktiikkaan painottunut kasvatustiede. Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet: 1) Käsityötieteen ja ainedidaktiikkaan painottuneen kasvatustieteen alueilla alan syvällinen hallinta ja osaaminen. Tutkinnon muissa sivuaineissa tavoitteena on vähintään perusteiden tuntemus. Käsityönope ttajan koulutuksessa suoritettavan maisterin tutkinnon tavoitteena on sivuainevalinnoista riippuen kahden tai yhden opetettavan aineen tai siihen rinnastettavissa olevan aihekokonaisuuden (luokanopettajan monialaiset) opettajan kelpoisuus. 2) Valmiudet tieteellisen tiedon menetelmien soveltamiseen ja edellytykset itsenäiseen vaativaan tutkimustyöhön. 3) Opiskelija saa valmiudet toimia käsityön (tekstiili) aineenopettajana ja sivuainevalintojensa mukaisesti myös muiden oppiaineiden tai niih in rinnastettavien aihekokonaisuuksien opettajana. Lisäksi koulutus antaa valmiudet toimia käsityö- (tekstiili) ja kasvatusalan neuvonta-, asiantuntija- ja tutkimustehtävissä. 4) Opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen pääaineen mukaan käsityö tieteessä tai kasvatustieteessä. Käsityötieteen syventävien opintojen tavoitteet Opiskelija - havaitsee ja jäsentää käsityötieteellisiä tutkimuskohteita ja osaa muotoilla tutkimusongelmia - kykenee tieteelliseen keskusteluun ja argumentointiin sekä tieteellisen tiedon tuottamiseen - ymmärtää erilaisten tutkimusotteiden soveltamisen käsityötieteessä ja osaa soveltaa tutkimusmenetelmiä omassa tutkimustehtävässään sekä toteuttaa ja raportoida tieteellisen tutkimuksen - syventyy joihinkin käsityötieteen osa-alueisiin ja hallitsee itsenäisesti suunnittelu- ja valmistusprosessien problematiikkaa sekä pystyy luomaan uutta innovatiivista käsityökulttuuria 4. KÄSITYÖKASVATUKSEN AINEENOPETTAJAKOULUTUS 4.1. Taitoaineiden jaos pj. Juhani Peltonen, professori, Turun yliopisto Käsityökasvatuksen aineenopettajan tavoitteet YHTEISKUNTAKONTEKSTI (yleiskuvaus) Käsityön aineenopettajan koulutuksessa opiskelijalle annetaan valmius perusopetuksen käsityön ja lukion taitoaineiden (käsityö) tai käsityön ja jonkin muun koulussa
opetettavan aineen aineenopettajan tehtävien itsenäiseen hoitamiseen sekä käsityön asiantuntemusta vaativiin sosiaalityön, kulttuuri- ja elinkeinoelämän tehtäviin. Opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan opetustyön edellyttämää aineenhallintaa edistäviä opintoja. Koulutuksen tarkoituksena on: 1. antaa sellainen käsityön ja muiden koulussa opetettavien aineiden tietojen ja taitojen hallinta, että opiskelija tuntee alan käsitteistön, materiaalit ja tekniikat sekä pystyy seuraamaan teknologian yleistä kehitystä ja hallitsee oman alansa käytännön työskentelyn riittävän monipuolisesti ja siten pystyy välittämään oppilaille oppiaineen keskeisen tieto- ja taitoaineksen; 2. perehdyttää opiskelija lapsen ja nuoren fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen sekä kasvatukseen, käsityökasvatukseen, käsityön teknologiaan sekä opetus- ja oppimisprosessin tieteellisiin teorioihin ja niiden sovellutuksiin siten, että hän osaa opettajana toimiessaan edistää lapsen ja nuoren kokonaispersoonallisuuden kehitystä koulukasvatukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti, 3. antaa sellainen käsityökasvatuksen, käsityön teknologiakasvatuksen ja kasvatustieteen asiantuntemus, että opiskelija hallitsee kasvatustieteen keskeiset perusteoriat, peruskäsitteistön, yleisen opetusopin ja käsityön opetusopin, 4. antaa opiskelijalle sellainen yhteiskunnan yritys- ja ammattialojen sekä tuotantoelämän tuntemus, että hän voi opetuksessaan ottaa huomioon yhteiskunnassa vallitsevat olosuhteet ja muuttuvat tarpeet ja osaa tunnistaa ja ratkaista käsityökasvatuksessa esille tulevia ongelmia tieteen, teknologian ja käsityön luonteen mukaisesti. 5. antaa opiskelijalle valmius verkkomuotoiseen käsityön opiskeluun virtuaalisissa oppiympäristöissä. Käsityökasvatuksessa tämä liittyy erityisesti käsityön verkkoyliopistotoimintaan. Käsityöopettajaksi koulutettavat perehdytetään monipuolisesti uuteen tietotekniikkaan ja mediakulttuuriin. Samalla huolehditaan siitä, että sisällön hallinta ja kasvatus- ja vuorovaikutustaidot yhdistyvät toisiinsa tasapainoisella tavalla. TAVOITE kandidaatin tutkinnossa Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle käsityökasvatuksen teknisen työn perusteiden tuntemus ja edellytykset seurata käsityökasvatuksen kehitystä. Lisäksi koulutuksen tulee antaa valmiudet käsityön tuottamis- ja kasvatustapahtuman kohtaamiseen käsityökasvatuksen tieteellisten ajatteluja työskentelyvalmiuksien avulla. Opiskelijalle tulee antaa edellytykset käsityökasvatuksessa kasvatustieteen maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä antaa edellytykset oppia omaksumaan, perehtymään ja soveltamaan käsityökasvatuksen opintokokonaisuuksiin sisältyviä tietoja, toimintoja ja arvoja opettajan työelämässä. Koulutus perustuu k äsityökasvatuksen tieteelliseen tutkimukseen ja teknisen työn opetuksen ja opettajuuden käytäntöihin.
TAVOITE maisterin tutkinnossa Kasvatustieteen maisterin tutkinnossa tulee käsityökasvatuksen koulutuksen antaa hyvä tuntemus siitä, miten opintokok onaisuudet opitaan siten, että luodaan valmiudet tuottaa tieteellistä tieto-, toiminto- ja arvosisältöä omaan alaan kuuluvista aiheista. Lisäksi opinnot antavat valmiuden rakentaa käyttöteorioita omaa professiota ja jatkoopiskelua varten. Käsityökasvatuksessa perehdytään, sovelletaan ja tutkitaan omaa aihealuetta siinä määrin, että käsityön tuottamistapahtuma opitaan hallitsemaan tasolla, joka antaa valmiudet käsityönopettajana ja opettajuuden asiantuntijana yleissivistävän perusopetuksen alalla. KUVATAIDEOPETTAJAN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOJEN TAVOITTEET KUVATAIDEKASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMA/ Taideteollinen korkeakoulu, Taidekasvatuksen osasto Yleiskuvaus Kysymyksessä on kokonaisuudessaan opettajankoulutusohjelma, jonka pääaineena on kuvataidekasvatus. Kuvataidekasvatus on koko visuaalista kulttuuria käsittelevä oppiaine. Sen piiriin kuuluvat kuvataide (fine arts) ja taiteen tuntemus, taidehistoria, muotoilu, arkkitehtuuri, rakennettu ympäristö, visuaalinen media ja uudet oppimisympäristöt. Näitä sisältöalueita kuvataidekasvatus oppiaineena lähestyy taiteen, pedagogiikan ja tutkimuksen näkökulmista. Kuvataideopettajan koulutusohjelma antaa valmiudet monipuoliseen taidepedagogiseen asiantuntijuuteen visuaalisen kulttuurin kentässä ja pätevyyden kuvataideopettajan ammattiin. Peruskoulussa ja lukiossa opetettavana aineena on kuvataide. Taiteen maisteritutkinnon suorittaneen kuvataideopettajan ammatillisina tehtäväalueina ovat peruskoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten, opettajankoulutuslaitosten, lasten ja nuorten kuvataidekoulujen sekä vapaan sivistystyön piiriin kuuluvat kuvataiteen ja kuvaviestinnän opetustehtävät. Taiteen maisterin tutkinto antaa laaja-alaisen opettajakelpoisuuden ja ilman aineenhallinnallisia lisäsuorituksia kelpoisuuden kuvataiteen opettamiseen peruskoulussa ja lukiossa. Kuvataideopettaja (myös kandidaatin tutkinnon suorittanut) voi sijoittua myös kouluyhteisön ulkopuolisiin visuaalisen alan pedagogisiin asiantuntijatehtäviin erilaisissa kulttuur ilaitoksissa, museoissa ja organisaatioissa. Koulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijalle: - monipuoliset tiedot ja taidot kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin eri osaalueilta ja niiden kasvatuksellisista sekä yhteiskunnallisista vaikutuksista niin, että hän kykenee seuraamaan alansa kehitystä ja välittämään oppilaille oppiaineen keskeisen tieto- ja taitoaineksen;
- vankka kuvataiteellisten ja visuaalisen median ilmaisukeinojen osaaminen ja valmius kehittää kuvallista ilmaisuaan niin, että opiskelija kykenee opettamaan ja tukemaan oppilaiden kuvataiteellista kehittymistä; - syvälliset tiedot taiteesta ja taidehistoriasta, visuaalisesta viestinnästä, ympäristön suunnittelusta sekä muotoilusta ja arkkitehtuurista niin, että hänellä on kyky opettaa näitä asioita sekä pohtia ja arvioida esteettisiä kysymyksiä oppilaiden kanssa; - sellaiset tiedot ja valmiudet yleispedagogiikasta sekä taidekasvatuksen ja erityisesti kuvataideopetuksen teoriasta ja käytännöstä, että hän pystyy integroimaan ne omaksi taidepedagogiseksi ajatteluksi ja opetustoiminnaksi, joka edistää erilaisten oppilaiden kuvataiteellista oppimista ja persoonallisuuden kehitystä monikulttuurisessa maailmassa. TAVOITE kandidaatin tutkinnossa Taiteen kandidaatin tutkinto (pääaineena kuvataidekasvatus) luo edellytykset sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet omaan kuvataiteelliseen toimintaan ja pedagogisena asiantuntijana toimimiseen visuaalisen kulttuurin kentässä. Taiteen kandidaatin tutkinnon suorittaneella on: 1. kuvataidekasvatuksen perustaidot ja tiedot sekä alan keskeisen käsitteistön tuntemus 2. kuvataiteellisen ja visuaalisen ilmaisun ja viestinnän perustaidot ja -tiedot sekä alan keskeisen käsitteistön, materiaalien ja tekniikoitten tuntemus 3. valmiudet seurata aktiivisesti kuvataidekasvatuksen näkökulmasta eri tiedonaloilla harjoitettua visuaalisen kulttuurin tutkimusta ja keskustelua sekä valmiudet kulttuuri- ja mediakriittiseen asenteeseen 4. perustuntemus taiteellisesta oppimisesta ja kasvusta sekä niiden vuorovaikutusluonteesta ja kulttuurisesta rakentumisesta 5. valmius jäsentää taidekasvatuksen käsitteistöllä kasvua, kehitystä, oppimista ja opettajan roolia oppimisessa sekä erilaisten visuaalisen kulttuurin oppimisympäristöjen merkitystä 6. taidepedagogiset ja kuvataidedidaktiset perustiedot ja -valmiudet toimia visuaalisen alan pedagogisissa asiantuntijatehtävissä 7. valmius saattaa yhteen yleispedagoginen tieto oppimisesta (miten ihminen oppii) ja opetuksesta (millä metodeilla) sekä taideteoreettinen tieto (mitä opetetaan kun opetetaan kuvataidetta) sekä soveltaa tätä kokonaisnäkemystä toimiviksi opetuskäytänteiksi monikulttuurisessa yhteiskunnassa 8. valmius toimia aktiivisesti ja rakentavasti visuaalisen kulttuurin asiantuntijana pedagogisen työyhteisön jäsenenä 9. valmius taidekasvatuksen tutkimustiedon seuraamiseen sekä perus tiedot ja valmiudet taidekasvatuksen tutkimuksen tekemiseen 10. valmiudet pohtia omaa kuvataideopettajaidentiteettiä ja tehtävää yhteiskunnallisena vaikuttajana ja kulttuurityöntekijänä 11. valmius taiteen maisteriopintoihin
TAVOITE maisterin tutkinnossa Taiteen maisterin tutkinto (pääaineena kuvataidekasvatus) syventää kuvataidekasvatuksen ja visuaalisen kulttuurin pedagogista erityisasiantuntijuutta. Taiteen maisterin tutkinnon suorittaneella on: 1. taito suunnitella, toteuttaa ja arvioida eri koulutusasteiden kuvataideopetusta eri laajuisina koulutusprosesseina 2. laaja-alaiset tiedolliset valmiudet ja taidollinen erityisosaaminen toimia kuvataideopettajana ja visuaalisen kulttuurin pedagogisena asiantuntijana 3. ammatillinen erityisosaaminen kuvataiteen ja kuvataidekasvatuksen jollakin erityisalueella: kuvataiteet, muotoilu ja ympäristö, media ja uudet oppimisympäristöt, taidekasvatuksen teoria, monitaiteisuus 4. selkiytynyt kuva kuvataidekasvatuksesta, kuvataideopettajan identiteetistä ja ammattikuvasta sekä kuvataideopetuksen yhteiskunnallisista, historiallisista ja filosofisista perusteista niin, että hän kykenee perustelemaan kuvataidekasvatuksen yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia merkityksiä eri tahoille 5. perehtyneisyys uuteen tietotekniikkaan ja valmiudet kehittää kuvataideopetusta verkkomuotoisena virtuaalisissa oppimisympäristöissä ja ottaa näin huomioon erilaisissa olosuhteissa opiskelevien oppilaiden mahdollisuudet perehtyä kuvataiteisiin ja visuaaliseen kulttuuriin 6. opinnäytteellä ja siihen liittyvillä metodiopinnoilla osoitetut valmiudet oman alan tieteelliseen ja taiteelliseen sekä menetelmälliseen ajatteluun ja viestintään 7. valmius kuvataideopetuksen jatko-opintoihin Kuvataideopettajan koulutus, pääaineena: kuvataidekasvatus Tutkintojen rakenne Opintokokonaisuus TaK TaM Yht. 180 p 120 p 300 p Viestintä ja orientoivat 20/3 5/3 25/21 opinnot 15+5/3 Pääaineopinnot 95/97 60/62 155/159 Pääaine: kuvataidekasvatus Opettajan pedagogiset 25 35 60, josta vähintään opinnot 20 p. ohjattua harjoittelua Kuvataiteen opetusalan valinnaiset opinnot tai sivuaineopinnot 40 20 60
KUVATAIDEKASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMA / Lapin yliopisto Opetussuunnitelma työryhmä / Taidekasvatuksen laitos YHTEISKUNTAKONTEKSTI (yleiskuvaus) Kysymyksessä on kuvataidekasvatuksen opettajankoulutusohjelma, jonka pääaineena on kuvataidekasvatus. Kuvataidekasvatus on koko visuaalista kulttuuria käsittelevä oppiaine. Sen piiriin kuuluvat kuvataide sekä taiteen tuntemus, taidehistoria ja taiteen tulkinta, muotoilu, arkkitehtuuri, rakenne ttu ympäristö ja visuaalinen media. Näitä sisältöalueita kuvataidekasvatus oppiaineena lähestyy taiteen, pedagogiikan ja tutkimuksen näkökulmista. Kuvataidekasvatuksen opettajankoulutusohjelmassa sivuaineet (opettajan pedagogiset opinnot ja vapaasti valittavat sivuaineet) laajentavat ja syventävät alalla vaadittavia tietoja ja taitoja. Yhdistäessään tekevän (taide), ymmärtävän (tutkimus) ja vaikuttavan (pedagogiikka) toiminnan kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma antaa valmiuksia monipuoliseen taidepedagogiseen asiantuntijuuteen taiteen ja visuaalisen kulttuurin kentillä ja pätevyyden kuvataideopettajan ammattiin. Peruskoulussa ja lukiossa opetettavana aineena on kuvataide. Taiteen maisteritutkinnon suorittaneen kuvataidekasvattajan ammatillisina tehtäväalueina ovat peruskoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten, opettajankoulutuslaitosten, lasten ja nuorten kuvataidekoulujen sekä vapaan sivistystyön piiriin kuuluvat kuvataiteen ja kuvaviestinnän opetustehtävät. Taiteen maisterin tutkinto antaa laaja-alaisen opettajakelpoisuuden ja ilman aineenhallinnallisia lisäsuorituksia kelpoisuuden kuvataiteen opettamiseen peruskoulussa ja lukiossa. Kuvataidekasvattaja (myös kandidaatin tutkinnon suorittanut) voi sijoittua myös kouluyhteisön ulkopuolisiin visuaalisen alan pedagogisiin asiantuntijatehtäviin erilaisissa kulttuurilaitoksissa, museoissa ja organisaatioissa. Koulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijalle: - kuvataidekasvatuksen perustiedot ja - taidot - monipuoliset tiedot ja taidot kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin eri osa-alueilta ja niiden kasvatuksellisista sekä yhteiskunnallisista vaikutuksista niin, että hän kykenee seuraamaan kuvataidekasvatusalan kehitystä ja välittämään oppilaille oppiaineen keskeisen tieto- ja taitoaineksen; - vankka kuvataiteellisten ja visuaalisen median ilmaisukeinojen osaaminen ja valmius kehittää kuvallista ilmaisuaan niin, että opiskelija kykenee opettamaan ja tukemaan oppilaiden kuvataiteellista kehittymistä;
- kyky ilmaista itseään visuaalisesti niin, että hän voi käyttää kuvallista ilmaisua ajatteluprosessinsa ja itsetuntemuksensa välineenä; - syvälliset tiedot kuvataiteesta ja taidehistoriasta, visuaalisesta mediasta, ympäristön suunnittelusta sekä muotoilusta ja arkkitehtuurista niin, että hänellä on kyky opettaa näitä asioita sekä pohtia ja arvioida esteettisiä kysymyksiä oppilaiden kanssa; - sellaiset tiedot ja valmiudet yleispedagogiikasta sekä taidekasvatuksen ja erityisesti kuvataideopetuksen teoriasta ja käytännöstä, että hän pystyy integroimaan ne omaksi taidepedagogiseksi ajatteluksi ja opetustoiminnaksi, joka edistää erilaisten oppilaiden kuvataiteellista oppimista ja persoonallisuuden kehitystä monikulttuurisessa maailmassa TAVOITE kandidaatin tutkinnossa Taiteen kandidaatin tutkinto (pääaineena kuvataideopetus) luo edellytykset sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimimiseen pedagogisena asiantuntijana visuaalisen kulttuurin kentässä. Taiteen kandidaatin tutkinnon suorittaneella on: 1. kuvataideopetuksen kuvataidekasvatuksen perustaidot ja -tiedot sekä alan keskeisen käsitteistön tuntemus 2. monipuoliset kuvataiteellisen ja visuaalisen ilmaisun ja viestinnän perustaidot ja - tiedot sekä alan keskeisen käsitteistön, materiaalien ja tekniikoitten tuntemus 3. valmiudet seurata aktiivisesti kuvataidekasvatuksen näkökulmasta eri tiedonaloilla harjoitettua visuaalisen kulttuurin tutkimusta ja koulutuspoliittista keskustelua sekä valmiudet kulttuuri- ja mediakriittiseen asenteeseen 4. perustuntemus taiteellisesta oppimisesta ja kasvusta sekä niiden vuorovaikutusluonteesta ja kulttuurisesta rakentumisesta 5. valmius jäsentää taidekasvatuksen käsitteistöllä taiteellista kasvua, kehitystä, oppimista ja kuvataideopettajan roolia oppimisessa sekä erilaisten taiteen ja visuaalisen kulttuurin oppimisympäristöjen merkitystä 6. taidepedagogiset ja kuvataidedidaktiset perustiedot ja -valmiudet toimia visuaalisen alan pedagogisissa asiantuntijatehtävissä 7. kyky soveltaa omaksumaansa kuvataidekasvatuksen tietoa toimiviksi kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin opetuskäytänteiksi monikulttuurisessa yhteiskunnassa 8. valmius toimia aktiivisesti ja rakentavasti kuvataidealan asiantuntijana pedagogisen työyhteisön jäsenenä 9. kyky taidekasvatuksen tutkimustiedon seuraamiseen ja perustiedot ja valmiudet taidekasvatuksen tutkimuksen tekemisestä 10. valmiudet pohtia omaa kuvataideopettajaidentiteettiä ja tehtävää yhteiskunnallisena vaikuttajana ja kulttuurityöntekijänä 11. valmius taiteen maisteriopintoihin TAVOITE maisterin tutkinnossa
Taiteen maisterin tutkinto (pääaineena kuvataidekasvatus) syventää kuvataidekasvatuksen ja visuaalisen kulttuurin pedagogista erityisasiantuntijuutta. Taiteen maisterin tutkinnon suorittaneella on: 8. taito suunnitella, toteuttaa ja arvioida eri koulutusasteiden kuvataideopetusta eri laajuisina koulutusprosesseina 9. laaja-alaiset tiedolliset valmiudet ja taidollinen erityisosaaminen toimia kuvataidekasvattajana ja visuaalisen kulttuurin pedagogisena asiantuntijana 10. ammatillinen erityisosaaminen kuvataidekasvatuksen jollakin erityisalueella: kuvataiteet, muotoilu ja ympäristö, media ja uudet oppimisympäristöt, taidekasvatuksen teoria, monitaiteisuus 11. selkiytynyt kuva kuvataidekasvatuksesta, kuvataideopettajan identiteetistä ja ammattikuvasta sekä kuvataideopetuksen yhteiskunnallisista, historiallisista ja filosofisista perusteista niin, että hän kykenee perustelemaan kuvataidekasvatuksen yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia merkityksiä eri tahoille 12. perehtyneisyys uuteen tietotekniikkaan ja valmiudet kehittää kuvataideopetusta verkkomuotoisena virtuaalisissa oppimisympäristöissä ja ottaa näin huomioon erilaisissa olosuhteissa opiskelevien oppilaiden mahdollisuudet perehtyä kuvataiteisiin ja visuaaliseen kulttuuriin 13. opinnäytteellä ja siihen liittyvillä metodiopinno illa osoitetut valmiudet kuvataidekasvatuksen tieteelliseen ja taiteelliseen sekä menetelmälliseen ajatteluun ja viestintään 14. valmius kuvataideopetuksen jatko-opintoihin 5.2 MUSIIKIN AINEENOPETTAJAN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON TAVOITE Musiikin maisteri / Sibelius-Akatemia (luonnos) kl 2004 (Marjut Laitinen) YHTEISKUNTAKONTEKSTI: Musiikkikasvatuksen koulutusohjelmassa suoritettu maisterin tutkinto antaa laajan pätevyyden opettaa musiikkiaineita kouluissa ja muissa yleissivistävissä oppilaitoksissa sekä ammatillisen koulutuksen alueella. Tutkinto antaa valmiudet toimia myös muissa musiikkipedagogista asiantuntemusta vaativissa ammattitehtävissä ja luo edellytykset koulutuksen suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja tutkivaan kehittämiseen. TAVOITE kandidaatin tutkinnossa Opiskelija perehtyy sekä musiikkikasvatuksen että yleisen pedagogiikan perusteisiin. Hän kehittää musiikillista osaamistaan ja hankkii perustan omalle opettajuudelleen sekä pohjan suuntautua omalle erityisalueelleen musiikkipedagogiikassa.
Tutkinto luo edellytykset alan tutkimuksen kriittiseen lukemiseen ja tutustuttaa opiskelijan keskeisimpiin tutkimusmenetelmiin sekä antaa valmiudet maisterin tutkinnon suorittamiseen. TAVOITE maisterin tutkinnossa Musiikkikasvatuksen koulutusohjelmasta valmistunut maisteri ymmärtää musiikin, kasvatuksen ja koulutuksen merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. Maisteriopinnoissa opiskelija perehtyy syvällisesti musiikkiin ja musiikkikasvatukseen sekä valitsemaansa musiikkikasvatuksen erityisalueeseen sekä saavuttaa laaja-alaisen opettajakelpoisuuden. Opiskelija perehtyy musiikin ja kasvatuksen aloja koskevaan tutkimukseen ja saa valmiudet kriittiseen ajatteluun ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen. Maisterin tutkinto antaa valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Oulun yliopisto 2004 Toukokuu MUSIIKIN AINEENOPETTAJANKOULUTUKSEN TAVOITTEET (luonnos) Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan musiikkikasvatuksen koulutuksen opetussuunnitelman lähtökohtana on opiskelun integroituminen koulutodellisuuteen. Opetussuunnitelma korostaa joustavuutta, projektikeskeistä työskentelyä sekä opiskelijan vastuuta ja omatoimisuutta opintojensa suunnittelussa. Opiskelija nähdään toiminnallisesti suuntautuvana oman työnsä kehittäjänä ja tutkijana, joka tiedostaa eettisen vastuunsa tulevaisuuden kulttuuriympäristöjen rakentajana. Opiskelija voi vaikuttaa sivuainevalinnoilla opintojensa painottumiseen. Kasvatustieteen maisterin tutkinto (KM, 120 p), pääaineena musiikkikasvatus, antaa laaja-alaisen ja monipuolisen pätevyyden toimia musiikin aineenopettajana eri koulutusasteilla. Musiikin aineenopettajat ovat lasten, nuorten ja aikuisten musiikkikasvatuksen asiantuntijoita, jotka kykenevät toimimaan rakentavassa yhteistyössä kotien, opetustoimen ja kulttuuritoimen kanssa. Musiikkikasvatuksen opiskelu tarjoaa hyvät edellytykset musiikin opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja tutkimiseen sekä antaa valmiudet musiikkikasvatuksen jatko-opintoihin. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (KK, 180 p), pääaineena musiikkikasvatus, perehdyttää musiikkikasvatustoimintaan ja musiikkikasvatuksen tutkimukseen antaen edellytykset alan kehityksen seuraamiseen. Samalla tutkinto luo perustan musiikkikasvatusalan ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan opiskeluun.
5.3 TANSSINOPETTAJAN JA TEATTERI-ILMAISUN OPETTAJAN TUTKINNON TAVOITTEET (Eeva Anttila) YHTEISKUNTAKONTEKSTI (yleiskuvaus) Tanssinopettajan ja teatteri-ilmaisun opettajan koulutuksen päämääränä on valmius toimia alaansa uudistavana ja kehittävänä taidepedagogina, joka kykenee taideopetuksen traditioiden kriittiseen tarkasteluun, ja jolla on valmiudet osallistua taideopetusta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. TAVOITE kandidaatin tutkinnossa Koulutusohjelmat ovat kaksivuotisia maisterinkoulutusohjelmia, jotka perustuvat oman taiteenalan kandidaatin tutkintoon. Valintakokeissa todetaan hakijoiden taiteenalan hallinnan taso, valmiudet maisteritasoiseen taiteenalan korkeakouluopintoihin, vuorovaikutustaidot, motivaatio opettajan ammattiin sekä muutoshalukkuus. TAVOITE maisterin tutkinnossa Koulutuksen tavoitteena on syventää ja laajentaa opiskelijan oman taiteenalan hallintaa, vahvistaa opiskelijan omakohtaista suhdetta taiteenalaansa filosofisena ja esteettisenä ilmiönä, sekä tukea opiskelijaa oman taiteenalan olemukseen perustuvan taidepedagogisen näkemyksen kehittämisessä. Tavoitteena on lisäksi, että opiskelijalla on edellytykset rakentaa omakohtainen kasvatusfilosofinen näkemys, joka perustuu pedagogiikkaan ja kasvatustieteeseen liittyvän teorian hyvään tuntemukseen. Koulutus vahvistaa opiskelijan itsetuntemusta ja kykyä kohdata toiset ihmiset erilaisissa yhteisöissä ja instituutioissa, ja tukee opiskelijaa monipuolisten vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen kehittämisessä. Lisäksi koulutus tuottaa perusvalmiudet tieteelliseen viestintään, tiedonhakuun ja taidepedagogisen tutkimuksen harjoittamiseen. 6. LASTENTARHANOPETTAJANKOULUTUS 6.1 KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON TAVOITTEET YHTEISKUNTAKONTEKSTI (yleiskuvaus) Varhaiskasvatus on kulttuuristen kehitysympäristöjen luomista tavoitteenaan lasten kehityksen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Varhaiskasvatus käsittää koulua edeltävän kasvatuksen vaiheen ja siirtymävaiheen kouluun. Se koskee niin kotikasvatusta kuin institutionaalista ja muissa elämänpiireissä mm. virtuaalisesti tapahtuvaa kasvatusta. Koululaisten iltapäivähoidon yhteiskunnalliset palvelut hyödyntävät varhaiskasvatuksen tietämystä. Varhaiskasvatuksen yhteiskunnalliseen kontekstiin liittyy lapsuuden tutkimus ja lasten kehityksen ja kasvatuksen tarkastelu kulttuurisina ilmiöinä. Varhaiskasvatuksen tiedeperusta on monitieteinen. Varhaiskasvatuksen käsitteistö ja kasvatusteoria on muotoutumassa ja varhaiskasvatus on itsenäistymässä omaksi tieteenalakseen.
TAVOITE kandidaatin tutkinnossa Varhaiskasvatuksen koulutuksen alempaan kandidaatin tutkintoon johtava koulutus. Varhaiskasvatuksen koulutuksen alempaan kandidaatin tutkintoon johtava koulutus tuottaa lastentarhanopettajan pätevyyden. Se luo edellytykset havainnoida ja arvioida lasten kehitystä sekä aidossa yhteistyössä kotien kanssa pitkäjänteisesti suunnitella ja toteuttaa varhais- ja esiopetuksen kehitysympäristöjä, joissa lapsilla on mahdollisuus vuorovaikutukseen vertaisryhmässä, oppimiseen, luovaan työhön ja leikkiin. Lastentarhanopettaja toimii pedagogisena asiantuntijana varhaiskasvatuksen tiimissä ja osallistuu kotien kanssa lasten kehitysviivästymien ennalta ehkäisyyn ja hoitoon. Tehtävä edellyttää lisäksi lapsuuden hahmottamista laajemmissa yhteiskunnallisissa ja globaalissa yhteyksissä, ammattieettistä toimintaa ja mm. laajenevan monikulttuurisuuden edellyttämiä taitoja. Yliopistollinen koulutus perustuu tieteellisiin työskentelytapoihin, antaa valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja pohjan maisteriopintoihin. Opiskelijoilta vaaditaan riittävä viestintä- ja kielitaito. TAVOITE maisterin tutkinnossa Varhaiskasvatuksen koulutuksesta maisteriksi valmistuvat suorittavat alansa syventävät opinnot, joita tukevat valitut sivuaineet. Maisteriopinnoissa perehdytään itsenäiseen tieteelliseen tiedon hankintaan ja evaluointiin, luodaan valmiudet tutkimustyöhön ja kehittämistehtäviin. Varhaiskasvatuksen maisterit toimivat varhaiskasvatuksen asiantuntijoina, hallinto-, suunnittelu-, konsultaatio- koulutus- ja johtotehtävissä ja varhaiskasvatuksen tutkimuksessa. Maisterikoulutus tuottaa tieteellisen jatkoopintokelpoisuuden. 7. LIIKUNNAN AINEENOPETTAJAKOULUTUS 7.1 KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON TAVOITTEET Osa A: TAVOITTEET YHTEISKUNTAKONTEKSTI (yleiskuvaus) Liikunnanopettajan koulutuksen tavoitteena on kouluttaa oman alansa hyvin hallitsevia, pedagogisesti taitavia, kasvatusvastuunsa tuntevia, yhteistyöhön kykeneviä ja omasta ammattitaidostaan huolehtivia yhteiskunnallisesti valveutuneita opettajia. Tavoitteena on antaa valmiudet toimia liikunnanopettajana perusopetuksesta korkea-asteeseen sekä muissa liikunta-alan asiantuntemusta edellyttävissä koulutus- ja opetustehtävissä. LIIKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (pääaine ena liikuntapedagogiikka) Kandidaatintutkinnon tavoitteena on vaatimustasoperusteisesti, että tutkinnon suorittanut:
osaa liikunnan aineenhallinnan sekä pedagogiikan perustiedot ja taidot ymmärtää ja osaa käyttää liikuntakasvatusta keinona tukea yksilön kasvua, kokonaiskehitystä ja hyvinvointia sekä mieltää oman kasvatusvastuunsa on perehtynyt koulujärjestelmän eri tasojen liikuntakasvatuksen ominaispiirteisiin teoriassa ja käytännössä sekä kykenee havainnoimaan niitä yhteiskunnallisia kehityssuuntia, joihin koulujärjestelmän eri tasojen liikuntakasvatuksella on perusteltua ja mahdollista vaikuttaa (laaja-alainen opettajuus) on perehtynyt liikuntapedagogiikkaan sekä teoreettisesti että käytännöllisesti siten, että kykenee perustelemaan liikuntakasvatuksen yksilö- ja yhteiskunnallisia merkityksiä eri tahoille on yhteistyökykyinen, hallitsee riittävät kieli- ja viestintätaidot sekä osaa vuorovaikutteisesti toimia eri-ikäisten oppilaiden ja kollegoiden kanssa (työyhteisöllisyys) kykenee kohtaamaan käytännön liikuntakasvatustilanteissa heterogeenisiä sekä erityistarpeita omaavia oppilasryhmiä (monikulttuurisuus, soveltava liikunta) pystyy liikuntapedagogiikan tutkimustiedon kriittiseen lukemiseen ja analysoimiseen, itsenäiseen tiedonhankintaan sekä tutkielman laadintaan Kandidaattitutkinto luo perustan maisteriopinnoille. LIIKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO (pääaineena liikuntapedagogiikka) Maisteritutkinnon tavoitteena on vaatimustasoperusteisesti, että tutkinnon suorittanut: osaa monipuolisesti liikunnan aineenhallinnan sekä pedagogiikan tietoja ja taitoja kykenee vastaamaan laaja-alaisesti liikunnanopettajan ammatin asettamiin haasteisiin pystyy kokonaisvaltaiseen oppilaan kasvun ja kehityksen tukemiseen on omaksunut hyvät kieli- ja viestintätaidot sekä osaa vuorovaikutteisesti toimia eriikäisten oppilaiden, kollegoitten, vanhempien ja koulun erilaisten sidosryhmien kanssa on kiinnostunut opettajan työstä ja pystyy kehittämään omaa opettajuuttaan sekä sen pohjalta osallistumaan koulun kasvatus- ja opetuskäytäntöjen kehittämiseen on omaksunut tutkivan otteen oman alansa ja itsensä ammatilliseen kehittämiseen kykenee tutkimustiedon tuottamiseen ja tieteelliseen viestintään osaa toimia liikunnanopettajan sekä sivuainevalintojensa mukaisesti myös muiden oppiaineiden tai niihin rinnastettavien aihekokonaisuuksien opetustehtävissä Maisteritutkinto luo perustan tieteellisille jatko-opinnoille 8. OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAAJAN KOULUTUS 8.1 KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON TAVOITTEET
TAVOITTEET: Opinto-ohjauksen koulutuksen tavoitemuotoiluja (ops-prosessien tilanteen 20.8.04 mukaan) Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopiston osalta esitetään tiedot vuonna 2004 voimaan astuneesta ohjauksen opetussuunnitelmasta. Jyväskylän yliopiston ohjauksen opetussuunnitelman (2004-2006) pohjalta opinto-ohjaajaksi ja ohjauksen asiantuntijaksi voi valmistua kahden koulutusväylän kautta. Opinto-ohjaajien muuntokoulutuksen kautta hakeutuneet suorittavat aiemmista opinnoistaan riippuen ohjauksen opinnot, ohjaukseen suuntautuvat pedagogiset opinnot ja ohjaukseen suuntautuvat kasvatustieteen syventävät opinnot (asetus 576/95). Koulutus johtaa heidän osaltaan kasvatustieteen maisterin tutkintoon ja opinto-ohjaajan kelpoisuuteen. Monimuotokoulutukseen valitut jo ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet opiskelijat hankkivat opinto-ohjaajan kelpoisuuden suorittamalla 35 ov:n laajuiset ohjauksen opinnot (asetus 986/1998). Monimuoto- ja muuntokoulutuksen lähtökohtana on laaja -alainen, tutkiva ja kehittävä ohjauksen asiantuntijuus. Ohjauksen asiantuntijuuden kehittymiseen liittyvät tavoitteet voidaan ryhmitellä kolmeen ulottuvuuteen, jotka liittyvät ohjaajan persoonallisuuteen, kognitiivisiin prosesseihin ja ammatillisiin toimintavalmiuksiin. * Persoonallisuuteen liittyvissä tavoitteissa korostetaan opinto-ohjaajan persoonallisuutta, käsitystä omasta minästä ja sen merkityksestä. Tärkeää on, että opinto-ohjaaja kykenee tavoitteelliseen vuorovaikutukseen sekä reflektiiviseen oman työn ja työyhteisön kehittämiseen. * Kognitiivisiin ja metakognitiivisiin valmiuksiin liittyvät tavoitteet painottavat ohjaustyön kaksitasoista suhdetta tietoon: opinto-ohjaaja on osaltaan vastuussa oppijan oppimisprosessista ja tiedonkäsityksen syvenemisestä, toisaalta hänen on jatkuvasti prosessoitava omaa oppim istaan sekä tiedonhankinta - ja käsittelytaitojaan. * Ammatilliset toimintavalmiudet liittyvät ohjauskäytänteiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Yhteissuunnittelun rinnalla korostuvat taidot suunnitella ja toimia verkostomaisissa koulutusrakenteissa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Joensuun yliopisto: Oppilaan- ja opinto-ohjaajien koulutuksen (KK, KM kasvatustiede,ohjaus pääaineena) tavoitteena on, että opiskelija 1) perehtyy yhteiskunnan rakenteeseen, toimintatapoihin sekä yhteiskunnalliseen muutosprosessin pa inopisteen ollessa koulutus-, ammattijärjestelmä- ja työelämätuntemuksessa. 2) hankkii perusteelliset tiedot yksilön elämänkulusta ja kehityksestä sekä kehityskulun yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesta kontekstista ja taidon tunnistaa kontekstin ja kulttuurin merkitystä yksilön elämänkulussa. 3) omaksuu keskeisen tiedon yksilön ammatillisesta kehityksestä ja ammattiurien kehityksestä.
4) hankkii ohjaus- ja opetustehtäviin riittävän kasvatustieteellisen, erityisesti kasvatuspsykologisen, kasvatussosiologisen, kasvatusfilosofisen sekä pedagogisen tietopohjan sekä taidon soveltaa tietojaan ohjaus - ja opetustilanteessa. 5) kehittää henkilökohtaisia vuorovaikutus- ja yhteistoimintataitoja toimiakseen erilaisissa moniammatillisissa työyhteisöissä ja verkostoissa 6) oppii käyttämään itsenäisesti ohjauksen keskeisiä työmenetelmiä (tiedottaminen, neuvonta, ohjauskeskustelu, ryhmäohjaus, yhteisölliset työmenetelmät, verkostotyö) ja perehtyy tieto- ja viestintätekniikan sovellusten hyödyntämiseen ohjauksessa 7) hankkii aineen opettamisen riittävät tiedot ja taidot 8) kehittyy tieteelliseen ja kriittiseen ajatteluun, oppii soveltamaan keskeisiä tutkimusmenetelmiä sekä perehtyy alan ammattikäytäntöjen ja teorioiden kehittämiseen 9) arvioi ja rakentaa omaa ammatillista kehitystä ja sivistystä itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti Kandidaattivaiheessa koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija hankkii ohjaus- ja kasvatusalan tieteellisen ja ammatillisen perussivistyksen ja perehtyy ohjaus- ja opetusalan tutkimus- ja ammattikäytäntöihin. Kandidaatin tutkinnon keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset maisteriopintoihin. Maisterivaiheessa koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää ja laajentaa ohjausja kasvatusasiantuntijuuteen liittyvää tieteellistä ja amma tillista sivistystään, kehittyy alan tutkimusmetodologian ja ammattikäytännön valmiuksissa sekä hankkii edellytykset itsenäiseen tutkimustiedon tuottamiseen ja ohjausasiantuntijana toimimiseen. Maisterintutkinto antaa valmiudet ohjausalan asiantuntijatehtävissä toimimiseen ja tieteelliseen jatkokoulutukseen. 9. HISTORIA- JA YHTEISKUNTAOPPI 9.1 KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON TAVOITTEET 1. Koulutuksen (opettajan pedagogisten opintojen) tavoite kandidaattivaiheessa - oppimisen, opetuksen, opettajuuden sekä koulutusjärjestelmän perusteiden tuntemus (kasvatustieteiden perusopintojen perusteella) - orientoituminen historian ja yhteiskuntaopin opettajan tehtäviin; oppiaineiden historia ja yhteiskuntaoppi peruspiirteiden ja tiedonluonteen tuntemus - dialogisuuden perusvalmiuksien kehittäminen - valmiuksien luominen ainerajat ylittävään yhteistyöhön 2. Koulutuksen (opettajan pedagogisten opintojen) tavoite maisterivaiheessa - valmiudet toimia monikulttuuristuneessa yhteiskunnassa ja koululaitoksessa historian ja yhteiskuntaopin asiantuntijana ja hoitaa kasvatustehtäviä eettisesti korkeatasoisesti ja yhteistyökykyisesti - yleinen käyttäytymistieteellinen kompetenssi - valmiudet toteuttaa ja kehittää vuorovaikutteisesti monipuolista historian ja yhteiskuntaopin opetusta, - valmiudet tukea erilaisten oppilaiden oppimista ja kehitystä ja myös kehittää oppiaineidensa opetusta
- saavuttaa dialogiset valmiudet toimia työyhteisön ja yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä - omaksua perusvalmiudet historian ja yhteiskuntaopin oppimista ja opetusta koskevaan tutkimustoimintaan 10. MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLISET AINEET 10.1 KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON TAVOITTEET Koulutuksen tavoite kandidaattivaiheessa a. Pedagogiset opinnot (25p) orientoivat opettajuuteen ja sen opiskeluun. b. Ainelaitos voi tarjota lisäksi kurssivalikoimassaan pedagogista aineenhallintaa tukevia opintoja, jotka voi toteuttaa yhteistyössä muiden opettajankoulutustahojen tai elinkeinoelämän kanssa. c. Kandidaattivaiheen aineopintojen tulee olla riittävät maisterivaiheen harjoittelujen kannalta. Koulutuksen tavoite maisterivaiheessa d. Aineenhallinnan syventäminen ja vahvan ammatti-identiteetin luominen e. Tutkintoon tulee mahtua kaksi opetettavaa ainetta ja pedagogiset opinnot, joista 35 p. kuuluu maisterivaiheeseen (kolmas opetettava aine ei mahdu tutkintoon). 11. VIERAAT KIELET 11.1 KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON TAVOITTEET VIERAIDEN KIELTEN DIDAKTIIKAN TAVOITTEET AINEENOPETTAJAN PEDAGOGISISSA OPINNOISSA/ 9.3.2004 Yleistavoitteena on, että valmistuvasta vieraan kielen opettajasta tulisi tutkiva ja kehittävä kasvatus- ja opetusalan vuorovaikutteinen asiantuntija. Konkreettisesti tavoitteet voidaan esittää esim., että valmistuva vieraiden kielten opettaja 1) pystyy suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan opetustaan yleiseurooppalaisen viitekehyksen periaatteita erilaisissa kieltenopiskelun konteksteissa mielekkäästi ja tarkoituksenmukaisesti soveltaen 2) omaa monipuolisesti tietoja ja taitoja vieraan kielen oppimisstrategioista ja opettajan mahdollisuuksista opettaa ja ohjata strategioiden käyttöä 3) pystyy kohtaamaan monikulttuurisuuden ja heterogeenisia ryhmiä ja toimimaan niiden kanssa 4) on perehtynyt vieraan kielen oppimiseen eri asteilla ja eri koulumuodoissa (laaja -alainen
opettajuus) 5) pystyy tutkimaan ja kehittämään opetussuunnitelmia, opetustaan ja omaa opettajuuttaan sekä oppilaidensa opiskelua ja oppimista 6) pystyy toimimaan vuorovaikutteisesti opettajan tehtävissään myös luokkahuoneen ulkopuolella, esim. vuorovaikutus oppilaiden vanhempien kanssa 7) on itse motivoitunut työhönsä ja sen kehittämiseen sekä pystyy motivoimaan muita (affektiivinen puoli). 12. USKONTO JA ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 12.1 KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON TAVOITTEET Koulutuksen tavoite kandidaattivaiheessa - Perustason tietämys teologisen ajattelun luonteesta ja keskeisistä sisällöistä, uskontotieteestä ja pedagogiikasta. - Yleinen orientoituminen kasvatusalalle ja alustavien ainesten löytyminen opettajaidentiteetin kehittymiselle sekä oppilaitokseen toimintaympäristönä tutustuminen. - Perustason tiedonhankintataidot. Koulutuksen tavoite maisterivaiheessa - Syvälliset valmiudet teologisen ja uskontotieteellisen tiedon hallintaan sekä valmiudet kehittää uskontoa opetettavana aineena. - Teologinen ja uskontotieteellinen asiantuntijuus oppilaitoskontekstissa. - Käyttäytymistieteellinen tietämys ja taito, joka mahdollistaa toimimisen opettajana ja antaa valmiudet tutkia ja kehittää työtään. - Syvällinen perhetyminen oppilaitokseen toimintaympäristönä ja työyhteisönä 13. ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN AINEENOPETTAJAN KOULUTUS SEKÄ ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN OSUUS LUOKANOPETTAJAN KOULUTUKSESSA 13.1 KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON TAVOITTEET YHTEISKUNTAKONTEKSTI (yleiskuvaus) Filosofian maisterin tutkinto, joho n sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot tai jota on niillä täydennetty, tuottaa ammatillisen pätevyyden perusopetuksen, myös vuosiluokkien 3.- 6, ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden sekä muiden, ammatillisten ja yleissivistävien oppilaitosten vastaavan oppiaineen opetus - ja asiantuntijatehtäviin. TAVOITE kandidaatin tutkinnossa
Koulutuksen tulee antaa opetettavan aineen edellyttämä kieli-, kirjallisuus -, viestintä- ja kulttuuritieteellisten tieteenalojen ajattelun ja tieteellisen tiedon hankinta- ja soveltamistapojen tuntemus sekä kasvatustieteen perusteiden tuntemus erityisesti opettajan työn näkökulmasta ynnä perus tiedot viestinnästä, riittävät vuorovaikutustaidot ja valmiudet ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. TAVOITE maisterin tutkinnossa Koulutuksen tulee antaa valmiudet toimia tutkivana äidinkielen ja kirjallisuuden opettamisen asiantuntijana ja käyttää soveltavasti pedagogista teoreettista tietoa opetettavan aineen laajasti ja syvällisesti opiskeltuihin sisältöihin sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen, yhteisölliseen opettajuuteen ja ammatilliseen oman työnsä ja oman alansa kehittämiseen. 14. KASVATUSTIEDE 14.1 KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON TAVOITTEET YHTEISKUNTAKONTEKSTI (yleiskuvaus) Kasvatustiede pääaineena Kasvatustieteen opiskelu antaa monipuoliset valmiudet asiantuntijatehtäviin mm. julkisen hallinnon, liike-elämän, työelämän kehittämiseen ja konsultointiin erikoistuneiden organisaatioiden, tutkimuslaitosten ja erilaisten järjestöjen palveluksessa. Maisteriksi opiskelevat saavuttavat koulutuksen, suunnittelun, hallinnon, johtamisen, tutkimuksen ja arvioinnin laaja-alaiset valmiudet. Kandidaatin tutkinnon suorittaneilla on valmiudet maisteriopintoihin ja perusvalmiuksia työelämässä toimimiseen edellä mainituilla aloilla. Kandidaatintutkinnon tavoite Kandidaatin tutkintoon sisältyvissä pääaineopinnoissa opiskelija perehtyy kasvatustieteen tutkimuskohteisiin, alan teorian muodostuksen sekä tutkimuksen perusteisiin. Tavoitteena on valmius itsenäiseen tiedonhankintaan sekä oman alan tutkimustiedon kriittiseen lukemiseen ja analysoimiseen. Opiskelun tavoitteena on myös hankkia työelämän edellyttämiä perusvalmiuksia: kykyä itsenäisen toimintaan, yhteistyö- ja kommunikaatiotaitoja sekä valmiuksia työssä oppimiseen. Maisterintutkinnon tavoite Kasvatustieteen maisteriopintojen tarkoituksena on saavuttaa kasvatusalan akateeminen asiantuntijuus sekä hankkia valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin. Opintojen tavoitteena on omaksua hyvä kasvatustieteen tietoperusta ja metodologian hallinta,