Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Valvonta ja ohjaus RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNGIN IKÄIHMISTEN PALVELUJEN OHJAUS- JA VALVONTATOIMINNASTA 2016 Jaana Lehtinen Riikka Piironen Heidi Setälä Mirja Sirén
Sisällys 1 Ikäihmisten palvelujen valvonta ja ohjaus... 3 2 Vanhusasiamiestoiminta... 4 2.1 Yhteydenotot vanhusasiamiehelle... 5 2.2 Yhteydenottojen syyt... 6 2.3 Toimenpiteet yhteydenoton perusteella... 6 2.4 Huomioita yhteydenotoista... 7 3 Valvontakoordinaattori... 8 4 Vanhusneuvosto... 8 5 Valvonta... 9 5.1 Valvonta ikäihmisten palveluissa 2016... 9 5.2 Omavalvonta...12 5.3 Huomioita valvonnasta...13 5.4 Hyvät käytännöt...14 6 Valvonnassa huomioitavat muutokset lainsäädännössä...15 7 Valvontasuunnitelma...15 2
1 Ikäihmisten palvelujen valvonta ja ohjaus 1.1.2016 perustettiin konsernihallintoon uusi Valvonta- ja ohjausyksikkö. Valvonta- ja ohjausyksikössä toimivat vanhusasiamiesten lisäksi sosiaali- ja potilasasiamiehet sekä ikäihmisten palvelujen, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ja varhaiskasvatuksen valvontakoordinaattorit sekä esimiehenä asiakaspalvelupäällikkö. Vuoden 2017 alusta valvonta ja ohjaus on siirtynyt osaksi Hyvinvointipalvelujen esikuntaa. Vanhusasiamiehet, valvontakoordinaattori ja vanhusneuvosto vastaavat yhdessä palvelujen laadun valvonnan toteutumisesta ja laatupoikkeamiin puuttumisesta sekä laatupoikkeamien asianmukaisesta raportoinnista. Keskeistä valvonta- ja ohjaustoiminnassa on yhteistyö palveluntuottajien kanssa sekä ohjaaminen sopimuksenmukaisiin ja hyviin toimintakäytäntöihin. Päämääränä on siirtyä valvonnassa normiohjauksesta informaatio-ohjaukseen ja painopisteen siirtäminen ennakoivaan valvontaan ja tiedolla ohjaamiseen. Vanhusasiamiehen tehtävä on palautteiden vastaanottamisen ja selvittämisen lisäksi varmistaa ikäihmisten riittävä tiedonsaanti palveluista, etuuksista ja ikäihmisten oikeuksista. Valvontakoordinaattorin tehtävänä on myös selvittää ja koota tarvittavat dokumentit Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen prosessille osoitettuihin muistutuksiin ja kanteluihin sekä koordinoida vastaaminen annetuissa aikatauluissa. Raportti Tampereen kaupungin ikäihmisten ohjaus- ja valvontatoiminnasta 2016 sisältää vanhusasiamiehen selvityksen kuntalaisilta tulleista yhteydenotoista ja asioista, joita palautteissa on erityisesti noussut esiin. Lisäksi raportissa kuvataan valvonta- ja ohjaustoimintaa ikäihmisten palvelujen osalta. 3
2 Vanhusasiamiestoiminta Vanhusasiamiehen keskeisiä tehtäviä ovat kuntalaisilta tulevien palautteiden käsittely, ikäihmisten ohjaus ja neuvonta sekä yhteistyöneuvottelut asiakkaiden, omaisten ja palveluntuottajien kanssa. Vanhusasiamies osallistuu myös ikäihmisten palvelujen valvontaan yhdessä valvontakoordinaattorin kanssa ja kouluttaa ammattihenkilöstöä ikäihmisten edunvalvontaan ja palvelujen laadun varmistamiseen liittyvissä asioissa. Vanhusasiamies piti henkilöstölle vuonna 2016 yhteensä 11 koulutustilaisuutta. Lisäksi vanhusasiamiehen tehtäviin kuuluu ikäihmisten oikeuksien edistäminen. Tätä tehtävää toteutetaan tiiviillä yhteistyöllä vanhusneuvoston kanssa. Vanhusasiamiehillä on läsnäolo- ja puheoikeus vanhusneuvoston kokouksissa ja tarvittaessa vanhusneuvosto voi antaa vanhusasiamiehelle selvitettäväksi yksittäistä kuntalaista koskevia asioita. Vanhusasiamies myös käy yhdistysten ja järjestöjen tilaisuuksissa kertomassa ikäihmisten oikeuksista, kuten esimerkiksi taloudellisista etuuksista. Vanhusasiamies kertoo myös muista ikäihmisille ajankohtaisista asioista, kuten hoitotahdosta ja edunvalvonnasta. Vuoden aikana käyntejä oli yhteensä 12. Tampereen kaupungilla on kaksi vanhusasiamiestä. Poikkeuksellisesti elokuusta 2016 tammikuun 2017 loppuun toimi vain yksi vanhusasiamies. Lisäksi vanhusasiamiehellä oli hoidettavana myös valvontakoordinaattorin tehtävistä mm. muistutusten ja kanteluiden koordinointi. Vanhusasiamiehen tavoitettavuus on ollut elokuusta alkaen tavanomaista heikompaa. 4
2.1 Yhteydenotot vanhusasiamiehelle Pääosa yhteydenotoista tulee vanhusasiamiehelle puhelimitse. Sähköpostitse ottivat yhteyttä pääasiassa omaiset, muut viranomaiset, palveluntuottajat ja henkilöstö. Henkilöstön yhteydenotot koskevat useimmiten hankalaksi koettua neuvottelutilannetta asiakkaan tai omaisten kanssa, mutta myös henkilöstömäärää tai työolosuhteita koskevia yhteydenottoja tuli vanhusasiamiehelle. Henkilökohtaisia asiakastapaamisia vanhusasiamiehen toimistolla tai asiakkaan luona järjestetyssä neuvottelussa vanhusasiamiehillä oli yhteensä 30. Yhteydenoton syynä on useimmiten tyytymättömyys palveluun, kun se ei vastaa sovittua palvelussa on tapahtunut virhe kohtelu on ollut huonoa palvelu maksaa liikaa palvelua ei ole myönnetty 5
2.2 Yhteydenottojen syyt Kotihoitoa koskevat yhteydenotot koskivat useimmiten hoitajien suurta vaihtuvuutta ja liian lyhyitä käyntejä. Yksittäisiä palautteita tuli myös hoitotoimenpiteissä tai lääkehoidossa tapahtuneista virheistä. Sairaaloita koskevat yhteydenotot koskivat kotiuttamista tilanteessa, jossa omaiset kokivat kotona asumisen liian turvattomaksi. Asumispalveluista tulleet yhteydenotot sisälsivät tyytymättömyyttä hoidon ja palvelun laatuun, henkilöstön asenteisiin sekä ruoan makuun ja laatuun. Asiakasmaksuja koskevissa yhteydenotoissa palaute koski asiakasmaksujen määräytymistä, ympärivuorokautisten asumispalvelujen lisäpalvelumaksuja ja maksualennusten myöntämistä. Muita palveluja koskevaa palautetta tuli esimerkiksi palvelubussien toiminnasta. Muut syyt ottaa yhteyttä vanhusasiamieheen koskivat esimerkiksi Tampereen kaupungin muita palveluja, kuten tiloja, ympäristöä tai katujen kunnossapitoa. Yhteyttä otettiin myös muita viranomaisia (esimerkiksi Kela, verohallinto) koskevissa asioissa. Yhteydenottajat kaipasivat usein neuvontaa ja palveluohjausta, ja heille etsittiin oikea taho asioiden eteenpäin viemiseksi. 2.3 Toimenpiteet yhteydenoton perusteella Palautteet pyritään aina käsittelemään yhdessä sen yksikön tai palveluntuottajan kanssa, jota asia koskee. Myös ongelmallisissa ja selvittelyä vaativissa tilanteissa asia saadaan useimmiten ratkaistua yhteistyössä asiakkaan ja palveluntuottajan kanssa ilman jatkotoimenpiteitä. Vanhusasiamies voi olla mukana yhteistyöneuvottelussa, johon osallistuvat asiakas, omainen ja se taho, johon asiakkaan ja/tai omaisen antama palaute kohdistuu. Yhteistyöneuvotteluista laaditaan pääsääntöisesti kirjallinen muistio, johon kirjataan kaikkien osapuolten näkemykset ja yhdessä sovitut asiat. Vanhusasiamies ei tee muistutuksia tai kanteluita, vaan asiakas ohjataan tarvittaessa sosiaali- tai potilasasiamiehille, joille asia lakisääteisesti kuuluu. Vanhusasiamies ei myöskään anna oikeudellisia neuvoja, vaan asiakas ohjataan ottamaan yhteyttä oikeaan paikkaan. 6
Ohjaus- ja valvontaryhmä voi reagoida palautteisiin joustavasti ja tarvittaessa valvontakäyntejä tehdään nopeasti. 2.4 Huomioita yhteydenotoista Kotihoito Hoitajien vaihtuvuudesta kotihoidossa tuli vuoden 2016 aikana useita palautteita ja asiasta tehtiin myös selvityspyyntöjä kotihoitoon. Asiakkaan voinnin seuranta ja arviointi eivät voi toteutua, eikä palvelu ole laadukasta, jos asiakkaalla käy kymmenittäin eri hoitajia. Kotihoidossa on lähdetty pilotoimaan uudenlaista mallia, jossa asiakkaalle on nimetty viisi pääasiallista hoitajaa. Uuden mallin toimivuutta seurataan myös valvonnan keinoin. Asiakkaan kohtaaminen Henkilöstön epäasiallisesta käytöksestä asiakkaita tai omaisia kohtaan tulee usein yhteydenottoja. Palveluntuottajilla on velvollisuus puuttua tilanteisiin omavalvonnan keinoin. Myös sosiaalihuollon henkilöstöllä on velvollisuus ilmoittaa asiakkaan epäasiallisesta kohtelusta. Itsemääräämisoikeus Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista edellyttää, että asiakkaalle, omaisille tai mahdolliselle edunvalvojalle kerrotaan eri vaihtoehdoista palvelun järjestämiseksi. Asiakasta kuultava aina kun tehdään päätöksiä hänen palveluistaan. Päivittäisissä toimissa on huomioitava asiakkaan toiveet ja ne tulee kirjata hoitosuunnitelmaan. Yhdessä sovittua suunnitelmaa noudatetaan, mutta päivittäin ei voida suunnitelmia muuttaa, jotta palvelut voidaan toteuttaa kaikille laadukkaasti. Vanhusasiamiehelle on tullut selvitettäväksi tilanteita, joissa omaisen ja asiakkaan toive poikkeavat toisistaan ja joudutaan miettimään, onko asiakas kykenevä tekemään päätöksiä omasta hoidostaan. 7
3 Valvontakoordinaattori Valvonnassa ja ohjauksessa toimii yksi valvontakoordinaattori, joka valvoo pääasiallisesti ikäihmisten palveluja. Hän tekee ohjausta ja valvontaa yhteistyössä vanhusasiamiesten kanssa. Poikkeuksellisesti vuonna 2016 hänen tehtäviinsä on kuulunut yksityisen varhaiskasvatuksen ohjauksen ja valvonnan tehtäviä. Syksyn ajan valvontakoordinaattorin työtehtävien painopiste on ollut pääsääntöisesti varhaiskasvatuksen valvonnassa. Valvontakoordinaattorin tehtäviin kuuluu 1. Ennakollinen valvonta eli ohjaus ja neuvonta sekä käyttöönottotarkastukset sisältäen riskiarvioinnin. 2. Suunnitelmallinen valvonta, josta ilmoitetaan palveluntuottajalle etukäteen. 3. Reaktiivinen valvonta, joka tehdään ilmoittamatta epäkohtailmoituksen/- ilmoitusten perusteella. 4. Jälkikäteisvalvonta. 5. Muistutus- ja kanteluvastausten käsittelyiden koordinointi. Valvontakoordinaattori raportoi käynneistä ja osallistuu riskien arviointiin ja laadun kehittämiseen. Yhteistyötä tehdään moniammatillisesti eri toimijoiden kesken. Lisäksi valvontakoordinaattori toimii tarvittaessa muiden valvontakoordinaattoreiden työparina haastavissa valvontatilanteissa. 4 Vanhusneuvosto Kaupunginhallitus nimeää toimikaudekseen eläkeläisjärjestöjen nimeämistä ehdokkaista vanhusneuvoston puheenjohtajan ja kymmenen jäsentä. Kaupunki antaa vanhusneuvoston käyttöön kokoaikaisen valmistelusta vastaavan esittelijäsihteerin. Vanhusneuvoston tulee vaikuttaa kaikkien kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyvän väestön hyvinvoinnin, terveyden, 8
osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kannalta. 5 Valvonta 5.1 Valvonta ikäihmisten palveluissa 2016 Valvontakäyntejä on tehty sekä valvontasuunnitelman että palautteiden perusteella. Valvontakäynneillä mahdollisesti esiin nousseisiin puutteisiin ja epäkohtiin on annettu korjaamismääräyksiä. Palveluntuottaja on antanut korjaamismääräykseen suullisen tai kirjallisen vastineen, jossa se on todennut, miten havaittu epäkohta tai puute on korjattu. Vakavissa sopimusrikkomuksissa on palveluntuottajan luokse tehty seurantakäynti tai -käyntejä. Ohjaus- ja valvontaryhmä raportoi toiminnastaan ikäihmisten palvelujen lautakunnalle vuosittain ja toimii yhteistyössä Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston kanssa. Valvontaa ohjaavan lainsäädännön tavoitteena on asiakkaiden ja asukkaiden oikeuksien toteutuminen sekä palvelusopimusten noudattaminen ja asiakkaiden palvelujen ja hoidon toteuttaminen palvelu- ja hoitosuunnitelmassa määritellyn mukaisesti. Lisäksi palvelujen valvonnalla pyritään varmistamaan ja lisäämään palvelujen laatua ja ehkäisemään laatupoikkeamia, jotta kuntalainen saa hyvää, yksilöllistä ja oikea-aikaista palvelua ja hoitoa. Riippumatta palveluntuottajasta on palvelujen oltava kuntalaisille yhdenvertaisia. Palveluntuottajien on täytettävä lain, ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen sekä sopimuksen ehdot. Valvontakäyntejä tehtiin yhteensä 57, joista 5 Orivedelle. Valvontakäynneistä 11 tehtiin ennalta ilmoittamatta palautteiden tai muutoin tietoon tulleen mahdollisen epäkohdan vuoksi. Korjauskehotuksia annettiin 18:lla valvontakäynnillä. 9
Suunnitellut ja toteutuneet käynnit 2016 Tarkastuksen kohde Valvontasuunnitelma Toteutunut Sairaalahoito 3 2 Vanhainkotihoito 4 1 Tehostettu palveluasuminen Erityishoiva 22 24 1 Palveluasuminen 5 8 Kotihoito+omaishoito 25 8 Päivätoiminta 2 3 Palvelukeskus Lähitori 2 2 1 Lyhytaikainen hoito 2 2 Orivesi 5 5 YHTEENSÄ 70 57 Vanhainkotihoito Valvonnassa painotettiin erityisesti asiakaskeskeistä hoitokulttuuria ja toimintatapoja, jotta hoito olisi asukkaita aktivoivaa. Valvonnassa kiinnitettiin huomiota siihen, ettei asukkaita esimerkiksi avusteta päivittäin vuoteesta. Asumispalvelut Valvonnassa kiinnitettiin huomiota erityisesti palvelu- ja hoitosuunnitelman toteutumiseen, kirjaamiseen, lääkehoitoon, toiminnan johtamiseen, laadun hallintaan, virkistys- ja ulkoilu mahdollisuuksiin. Puutteita oli useimmiten palvelu- ja hoitosuunnitelmien ja asiakkaan toimintakyvyn seurantaan liittyvien väliarvioiden tekemisessä. Myös ulkoiluun ja virkistykseen tulisi asukkailla olla paremmin mahdollisuuksia. Valvonnassa on kiinnitetty huomiota myös rajoitteiden käyttöön ja asiasta tullaan käymään keskustelua palveluntuottajien kanssa jatkossakin. Liikkumisen rajoittaminen on vahvasti ihmisen itsemääräämisoikeuteen puuttumista. 10
Kotihoito Valvontakäynneillä kiinnitettiin huomiota palvelu- ja hoitosuunnitelmien sisältöön ja ajantasaisuuteen, toimintakyvyn arviointiin, lääkehoitoon, kotihoidon toteuttamiseen, johtamiseen sekä laadunhallintaan. Kotihoidon lääkehoitosuunnitelmassa ja omavalvontasuunnitelmassa oli puutteita, joista huomautettiin. Päiväkeskukset ja palvelukeskukset Valvontakäyntien aikana kiinnitettiin huomiota muun muassa ruokapalveluihin, tiloihin ja toiminnan sisältöön. Toiminta on monipuolista ja tukee hyvin kotona asuvien ikäihmisten toimintakykyä ja arkea. Perhehoito Vuoden 2016 aikana maakunnalliseen kehitysvammaisten perhehoidon yksikköön yhdistyi myös ikäihmisten perhehoito. Ikäihmisten perhehoidon osalta on mukana 17 kuntaa Pirkanmaalta. Perhehoitolain (263/2015) mukaisesti sekä sijoittajakunnan että sijaintikunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin voi tarkastaa perhehoitopaikan toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Pirkanmaan kehitysvammaisten ja ikäihmisten perhehoidon yksikön ohjaaja on käynyt Tampere - Orivesi alueella 12 perhekodissa yhteensä 14 kertaa yksikön toiminnan aikana. Kahdessa perhekodissa käytiin kahdesti. Käynneillä ei ole ilmennyt perusteltua tarvetta valvontaja ohjausryhmän käynnille perhekodissa. Myöskään vanhusasiamiehelle ei ole tullut yhteydenottoja perhehoidon asiakkailta. Omaishoito Omaishoidon palveluja valvotaan osallistumalla omaishoidon tukea saavien asiakkaiden luona pidettäviin neuvotteluihin ja omaishoidon tuen moniammatillisen työryhmän hakemuskokouksiin. Vuonna 2016 vanhusasiamiehellä ei ollut mahdollisuutta osallistua kokouksiin. Tampereella omaishoidon parissa työskentelee viisi palveluohjaajaa ja Orivedellä yksi työntekijä tekee puoliksi omaishoitoa ja kotihoidon asiakasohjausta. Omaishoidon asiakasmäärät ovat olleet kasvussa: vuoden 2017 alussa yli 21-vuotiaiden omaishoidettavien määrä Tampereella oli 889 (v. 2016 794) ja Orivedellä 80 (v. 2016 75). Suuri asiakasmäärä rajoittaa mahdollisuutta asiakaskäynteihin, mutta tapaamisia pyritään järjestämään jos tulee tarvetta esimerkiksi tuen korotushake- 11
mukselle tai saadaan viestiä hoitajalta/muulta taholta. Lisäksi omaishoitajille järjestetään neljästi vuodessa tietopäivä, jonne kutsutaan pääasiassa uusia omaishoitajia. Omaishoitajilla jää käyttämättä vapaapäiviä ja heille myönnettyjä palveluseteleitä. Omaishoidon asiakkaiden määrän kasvu palveluohjaajaa kohden heikentää mahdollisuutta omaishoitajien tilanteen seurantaan ja tuen tarjoamiseen, jos omaishoitaja ei itse ole yhteydessä palveluohjaajaan. 5.2 Omavalvonta Ikäihmisten palvelujen valvonnassa korostuu palveluntuottajien oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta, palvelujen laadusta sekä asiakasturvallisuudesta. Omavalvonta on palveluntuottajan työkalu, jonka avulla kehitetään ja seurataan palvelujen laatua päivittäisessä asiakastyössä. Omavalvonnan peruslähtökohtana on kirjallinen suunnitelma, jonka avulla asiakkaan kannalta palveluissa esiintyvät epäkohdat sekä epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti. Omavalvonta perustuu riskienhallintaan, jossa prosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Vanhuspalvelulaissa säädettiin julkisille palveluntuottajille velvollisuus ottaa käyttöön omavalvontasuunnitelma v. 2015. Vastaava velvollisuus tuli kaikille yksityisille sosiaalipalveluille v. 2012. Kaikki sosiaalihuollon yksiköt ovat velvollisia laatimaan omavalvontasuunnitelman. Suunnitelman tulee olla yksikkökohtainen, ei organisaatiotasolla laadittu. Omavalvontasuunnitelma tulee päivittää vuosittain ja se tulee olla julkisesti saatavilla. Omavalvontasuunnitelma on yksikön toimintaa ohjaava asiakirja. Koko henkilöstön tulee toteuttaa omavalvontasuunnitelmaa ja mielellään olla mukana suunnitelman laatimisessa. Valvonnan yhteydessä on todettu puutteita omavalvontasuunnitelmien ajantasaisuudessa. Aina omavalvontasuunnitelman sijainti ei ole ollut henkilöstön tiedossa, ja erityisesti kotihoidon henkilöstöllä ei ollut lainkaan tietoa omavalvontasuunnitelmasta. 12
5.3 Huomioita valvonnasta Palvelu- ja hoitosuunnitelmat Asiakkaalle tulee laatia palvelu- ja hoitosuunnitelma sekä kotihoidossa että asumispalveluissa. Suunnitelman teossa tulee asiakkaalle ja hänen läheiselleen tai edustajalleen antaa riittävästi tietoa vaihtoehdoista. Heidän toiveensa tulee huomioida ja kirjata myös näkyviin. Palvelu- ja toimintasuunnitelmaa tulee päivittää säännöllisesti ja aina toimintakyvyn muuttuessa. Tällöin tehdään myös toimintakykyarvio ja väliarvio asiakkaan tilanteesta ja toimintakyvystä. Tällä varmistetaan asiakkaan voinnin seurantaa ja mahdollistetaan oikeiden palvelujen tarjoaminen oikea aikaisesti. Valvonnassa on seurattu palvelu- ja hoitosuunnitelmien ajantasaisuutta ja sisältöä jo useana vuotena. Edelleen erityisesti ajantasaisuudessa ja asiakkaan ja omaisten toivomusten kirjaamisessa on puutteita. Lääkehoito Valvonnassa on kiinnitetty huomiota erityisesti lääkehoitosuunnitelmiin, joiden tehtävä on määritellä ja ohjata yksikön lääkehoidon toteuttamista. Lääkehoitosuunnitelmassa tulee huomioida turvallinen lääkehoito sekä mahdolliset riskit lääkkeen annossa. Lisäksi määritellään oikeudet lääkkeiden antamiseen ja käsittelyyn. Lääkehoitosuunnitelman hyväksyvät allekirjoituksellaan hoidosta vastaava lääkäri ja yksikön lääkehoidosta vastaava sairaanhoitaja. Lääkehoitosuunnitelmissa on ollut puutteita ja ne eivät ole kaikilta osin olleet STM:n ajantasaisen ohjeistuksen mukaisia. Valvonnan seuranta ja toimenpiteet Mikäli tarkastuskäynnillä ilmenee epäkohtia, joiden korjaaminen on tarpeen, annetaan palveluntuottajalle mahdollisuus kommentoida asiaa tarkastuskertomukseen. Tarkastuksen suorittaja voi myös kommentoida sitä, mitä toimenpiteitä on jo sovittu suoritettavaksi ja mihin kyseisten toimenpiteiden toteuttamisen määräaika on sovittu. Mikäli valvonnassa havaitaan puutteita palvelusopimukseen nähden voidaan: Antaa ohjeet ja aikataulut tilanteen korjaamiseksi Antaa huomautus 13
Antaa varoitus Asettaa uhka sanktion lankeamisesta, jos tilannetta ei korjata määräaikaan mennessä Irtisanoa palvelusopimus Vakavien puutteiden ja epäkohtien ilmetessä tilanteen selvittäminen aloitetaan välittömästi yhdessä palveluntuottajan kanssa. Asiasta ilmoitetaan myös Aluehallintovirastoon. Valvonta- ja ohjausryhmästä ollaan tiiviisti mukana kun toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi laaditaan. Tilannetta myös seurataan ja havainnoidaan valvontakäynneillä yhteistyössä Aluehallintoviraston kanssa. Muut huomiot Sosiaalipäivystykseen on tullut vanhusilmoituksia vuonna 2016 Tampereelta 197 kappaletta ja Orivedeltä viisi kappaletta. Ilmoituksia on tullut mm. ensihoidosta, poliisilta, hätäkeskuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollosta ja kuntalaiselta suoraan sosiaalipäivystykseen. Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on vähintään puolen vuoden välein kerrottava, missä ajassa ikäihminen voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Odotusaikoja seurataan palvelukohtaisesti. Odotusajalla tarkoitetaan sitä keskimääräistä aikaa, joka on kulunut hakemuksen jättämisestä siihen, kun henkilö on tosiasiallisesti saanut hakemansa palvelut. Vuonna 2016 palveluihin on päässyt määräajassa, lukuun ottamatta ympärivuorokautista asumispalvelua. 5.4 Hyvät käytännöt Valvonnalla pyritään edistämään palvelujen kehittämistä tilaajan ja palveluntuottajien yhteistyönä. Valvonnan tarkoitus on paitsi löytää mahdolliset laatupoikkeamat palveluista mutta myös nostaa esiin havaittuja hyviä käytäntöjä. Hyviä ja uudenlaisia tapoja toteuttaa laadukasta hoitoa ja hoivaa kehitetään jatkuvasti eri yksiköissä ja organisaatioissa. Tampereen kaupunki on ollut mukana valvontaa koskevassa kuntakokeilussa 2015 2016. Kaupungin edustajina olivat suunnittelupäällikkö ja valvontakoordinaattori ikäihmisten palveluista. Kokeilussa mukana olleissa yksiköissä on kehitetty omavalvontaa, laadunarviointia ja uusia tapoja järjes- 14
tellä työtä teknologiaa hyödyntäen. Kokeilusta saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää sekä valvonnan että palvelujen kehittämisessä. 6 Valvonnassa huomioitavat muutokset lainsäädännössä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä tuli voimaan 1.3.2016. Lain tavoitteena on parantaa asiakasturvallisuutta sekä sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon. Laki myös selkiyttää sosiaalihuollon ammattihenkilöiden oikeuksia ja velvollisuuksia. Valvontakäyntien yhteydessä on muistutettu ammattihenkilöiden rekisteröitymisvelvollisuudesta. Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tuli voimaan 1.4.2015. Vuoden 2016 alusta tulivat voimaan sosiaalihuoltolain säännökset henkilöstön ilmoitusvelvollisuudesta (48 ja 49 ). Sosiaalihuollon tehtävissä toimiva työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän itse huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Vanhusasiamies on järjestänyt kuluneen vuoden aikana henkilöstölle koulutusta sosiaalihuoltolaista. Vuonna 2016 ilmoituksia valvonta- ja ohjausyksikköön tuli kahdeksan. Valvontakoordinaattori arvioi objektiivisesti, ovatko tehdyt toimenpiteet olleet riittäviä ja antaa tarvittaessa toimintaohjeita. 7 Valvontasuunnitelma Ikäihmisten palvelujen valvonnasta laaditaan erillinen valvontasuunnitelma, joka esitellään ikäihmisten palvelujen lautakunnalle toukokuussa 2017. Ikäihmisten palvelujen lautakunnan järjestämien palvelujen valvontasuunnitelma 2013 2017 on hyväksytty Ikäihmisten palvelujen lautakunnassa 20.3.2013. 15