4 2008 6,50 > YHTEISKUNTA Sata sosiaalista innovaatiota s. 10 > BISNESVIERAAT Syysiltojen viinit Etelä-Euroopasta s. 42 > YRITTÄJÄT Kisu kyläkauppias s. 48 > KULTTUURI Kuka vie ja kuka seuraa s. 68 Taikuri Alfrendo jakaa elämän ilosanomaa Jukka-Tapio Keränen s. 56
> PÄÄKIRJOITUS 10 400 muutosjohtajaa haussa Kunta on lähinnä kansalaista toimiva julkishallinnon yksikkö, kauniisti ajatellen suuri perhe, jossa kannetaan vastuuta ja huolta asukkaiden hyvinvoinnista nyt ja tulevaisuudessa. Edellisestä seuraa, että kunta tekee ja teettää, tuottaa ja ostaa, osin valtion ohjaamana, osin omiin päätöksiinsä tukeutuen. Erilaisia kunta-ammatteja on 5 000, ulkoisia hankintoja tehdään liki 40 miljardilla eurolla, työpaikkoja on avautumassa lähivuosien aikana 140 000, kun kolmannes kuntien henkilöstöstä opettajia, lasten, nuorten, vanhusten ja sairaiden hoitajia on jäämässä eläkkeelle. Kuntia johdetaan sekä asukkaiden hyvinvointia ylläpidetään ja kehitetään poliittisten voimasuhteiden mukaisesti, mikä onkin sopivaa, koska koko politiikan käsite on peräisin kreikan kielen sanasta polis, kaupunki. Kunnan asukkaat päättävät puolestaan voimasuhteista, seuraavan kerran sunnuntaina lokakuun 26. päivänä 2008 valtuuston vaaleissa, mikä valtuusto on kunnan ylin toimielin ja vastaa sen toiminnasta ja taloudesta. Johtamisen näkökulmasta kotikunta on erityisen mielenkiintoinen yksikkö, koska siellä johtamisen areenoilla kohtaavat maallikot ja ammattilaiset eri seuroista erilaisin tavoittein. Tällaisessa ympäristössä korostuu johtamisen yhteistyökyky, joskin tämä aika näyttäisi vahvistavan luottamusmiesmäisyyttä ottaessaan käyttöön ns. pormestarimallin. Siinähän poliittinen johto ottaa myös ammatillisen johtamisen vastuulleen, eli sama henkilö toimii sekä valtuuston alaisen kunnanhallituksen puheenjohtajana että kaikkien kuntalaisten johtajana. Toistaiseksi pormestarimalli on ollut käytössä vuodesta 2007 alkaen Tampereella ja sitä ollaan ottamassa käyttöön ensi vuoden alussa Pirkkalassa. Kokemusten runsaudesta ei siten vielä voi puhua, joskin politiikan pit- käjänteisyyden näkökulmasta pormestarimallin neljävuotinen sykli saattaa näyttäytyä turhan lyhyenä, ja täydellisten poliittisen suunnanmuutoksen mahdollisuus esimerkiksi kunnan hankintapolitiikassa yrittäjän silmin tarkasteltuna kovin riskipitoiselta. Elämä on täynnä riskiarviointia, mutta pormestarimalli etuineen ja haittoineen jääköön vielä toistaiseksi sivuhaaraan. Päähaarassa lokakuun kunnallisvaaleissa on sen sijaan useamman valtuustokauden kestävä muutos, jonka ytimessä on yhä edelleen ikääntymisen muutostrendi, ja siihen liittyvät kuntajohtamisen monet haasteet. Ihmisten hoivatarve sekä sosiaali- ja terveysmenot kasvavat, pula osaavasta työvoimasta realisoituu, väestö keskittyy harvoille kasvuseuduille, energiaa on säästettävä ja ilmastonmuutoksen on vaikutettava. Kuvatuissa suurissa päätöspaineissa kuntalaisen ilona on se, että kanssakansalaiset nuo naapurit näyttäisivät näyttävän aitoa muutosvalmiutta poliitikoille, ja antavan arvon kuntien toimintojen määrätietoiselle kehittämiselle. Myönteiset markkinakokemukset lannistavat epäluuloisuuden, eri alojen palvelusetelit antavat kansalaiselle valinnan mahdollisuuden ja ilon. Vastaavanlainen suuri innostus olkoon myös se, että joukossamme on henkilöitä, jotka ovat valmiit ottamaan itselleen tuon päätöksentekijän vastuun; uusiin valtuustoihin valitaan noin 10 400 valtuutettua, ja jos perinteet pitävät, niin heidän joukossaan on yli 1 000 yrittäjäkollegaa. Onnea ja eteenpäin. Jouko Lantto jouko.lantto@yrittajat.fi Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 26. vuosikerta Painos 30 000 kpl ISSN 1237-2234 Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki Puhelin (09) 229 221 Faksi (09) 229 229 99 www.yrittajat.fi Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) 229 221 toimitus@suomen.yrittajat.fi Päätoimittaja Jouko Lantto jouko.lantto@yrittajat.fi Toimittaja Riikka Kovala riikka.kovala@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi Vakituiset avustajat Raija Lehtonen Kari Hiltunen Katri Pölkki Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, 00101 Helsinki Puhelin 010 665 106 Faksi (09) 448 358 www.sbv.fi Ilmoitushinnat Ykkösaukeama 6 785 e 2/1 5 900 e 1/1 3 575 e 2 x 1/1 5 700 e 1/2 2 050 e 1/4 1 350 e Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, 00101 Helsinki Puhelin (09) 229 221 Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Novatech Single Matt Sisus Novatech Single Matt Plus Kannen kuva Soila Puurtinen Y R I T T Ä J Ä 4 0 8 3
SISÄLTÖ > SYYSKUU 2008 14 > YHTEISKUNTA Kunnes kuolema meidät erottaa Yritystä ei kannata pitää keinotekoisesti hengissä, Jarna Heinonen ja Satu Aaltonen sanovat. > TIETO & TEKNIIKKA Luottamusta it-osaajan ja yritysjohdon välille Tietotekniikanvartijan ja -ylläpitäjän hankinta on tässä ajassa yrityksen kaikkein suurin haaste, ict-asiantuntija Vili Vepsäläinen tietää. > YHTEISKUNTA Fintralla on kattava viennin ja kansainvälistymisen tukiverkko. Heikki Tikkanen 18 32 > JOHTAMINEN Kokemukset onnistumisista on hyvä jakaa työkavereiden kanssa, että hyödyt leviävät. Erica ja Jarmo Selin 24 PÄÄKIRJOITUS 3 10 400 muutosjohtajaa haussa MAKASIINI 6 Poimintoja YHTEISKUNTA 10 Kansan yhteistä omaisuutta 14 Kunnes kuolema meidät erottaa 18 Katse maailmalle, voimaa valmennuksella 4 Y R I T T Ä J Ä 4 0 8 21 Kolumni: Älä tule paha lama JOHTAMINEN 22 Kommunikointitaidoilla olisi kysyntää 24 Onnistumisten johtaminen MARKKINOINTI & MYYNTI 26 Tapahtuma on tilaisuus, osa 4/6: Aikaa ja vaivaa vaativaa työtä 28 Koko elämä on myyntiä 30 Myytinmurtaja: Metsälle eikä makuulle TIETO & tekniikka 32 Luottamus on onnellisen it-elon ja -olon perusta 34 Nopeammat yhteydet tuovat vauhtia yhteiskuntaan 38 Tiedä mitä teet, kun kopioit it-ohjelmia
46 > VAPAA-AIKA Tuomioita maalipallossa Yrittäjäpariskunnalla Raili Sipuralla ja Kari Räsäsellä on erikoinen harrastus maalipallossa tuomitseminen. > TIETO & TEKNIIKKA 40 Avaruuden kuvamarkkinat Tiedesatelliitit tarvitsevat yleisön tukea rahoituksen saamiseksi. Niillä onkin vapaasti käytettäviä kuva-arkistoja, joita opettajat, media ja kirjailijat voivat hyödyntää. > YRITTÄJÄT Rosswheel vetoaa laadulla Arto Piiroinen ihmettelee, että polkupyörän osien laatua ei valvota mitenkään. 52 > ULKOMAAT Belgiassa suklaa on bisnestä Suklaan aromien löytämistä voi verrata viinien maisteluun. 64 40 Mallia avaruuden kuvamarkkinoista BISNESVIERAAT 42 Syysiltojen viinit suoraan Italiasta ja Ranskasta VAPAA-AIKA 46 Tuomioita maalipallossa YRITTÄJÄT 48 Kisu on Kylän valo 52 Rosswheel polkee sivuun valtavirrasta 56 Taikuri Alfrendo jakaa elämän ilosanomaa ULKOMAAT 60 Vaatturi globalisaation paineessa 63 Kolumni: Intiassa hissikin on hienompi 64 Suklaayrittäjän elämä on pelkkää herkkua KULTTUURI 68 Wie geht es Ihnen? MaailmaNpyörä 70 Uutisia ulkoa UUTISMAAILMA 72 Tuotteet ja palvelut JK 74 Helppoa elämää Y R I T T Ä J Ä 4 0 8 5
> MAKASIINI Kokoajana Helinä Hirvikorpi Suomalaisyritykset rakensivat puutaloalueen Pietarin läheisyyteen. Kesällä kaikki oli vielä kesken, mutta Juha Vättö oli luottavainen. Puutaloja Pietariin n Suomalaiset yritykset koettavat saada venäläiset kiinnostumaan puutalorakentamisesta. Syyskuussa avautuvat maan ensimmäiset asuntomessut, joilla esitellään pohjoista pientalorakentamista. Messutaloja ovat rakentaneet alueelle YIT, Finndomo, Honkarakenne ja Vehasen Saha. Messutaloja on rakennettu parikymmentä kumpuilevalle hiekkamaalle. Kesällä alue oli vielä aika keskeneräisen näköinen, mutta YIT:n Venäjän tytäryhtiön toimitusjohtaja Juha Vättö uskoi, että kaikki ehtii valmistua. Rakentajat toivat tarvikkeet ja materiaalit Suomesta. Alue on vanha inkeriläinen Keltto-niminen kylä ja sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Pietarista. Talot poikkeavat Venäjän uusrikkaiden hirsilinnoista, joita ympäröi pienellä tontilla korkea ja ahdas tiiliaita. Suomalaistaloihin tulee pihat ja pihaterassit, eikä tarkoitus ole piiloutua linnoihin. Kylissä näkee rähjäisiä puutaloja, joten suomalaisten on nyt näytettävä, että puutalo voi olla hieno ja nykyaikainen asumus. Mainio vientiartikkeli monelle pienellekin yritykselle, kunhan pää saadaan auki ja ennakkoluulot karisemaan. Henkinen energiansäästö n Kesän paras mökkituliainen oli nippu kuivia tuohia sidottuna kauniisti rusetilla yhteen. Ei tarvinnut kirota saunaa lämmittäessä, kun ei syty, ei syty Saunan uuni syttyi joka kerta heti ensi yrittämällä eikä tarvinnut ruttailla kosteita hesareita mikä henkisen energian säästö! Viihde on iso teollisuudenala n Valtaosa katsoo televisiota noin 20 tuntia viikossa, mutta uusi nuori sukupolvi seuraa eri medioita jopa 20 tuntia päivässä. No, eivät he lue sanomalehtien pääkirjoituksia, vaan yhtä aikaa ovat kuulokkeet korvilla ja yhtä aikaa ollaan netissä niin että reaaliaikaista medioiden seuraamista kertyy seitsemän tuntia vuorokaudessa. Sähköinen media on nuorten juttu. Nuoret vaikuttavat toiminnallaan uusien liiketoimintamallien syntyyn. Tutkimuksen viihde- ja mediateollisuuden tulevaisuudennäkymistä laati PricewaterhouseCoopers. Selvityksen mukaan yli 50-vuotiaat ylläpitävät perinteisempiä medioita ja heidän määränsä kasvaa maailmanlaajuisesti 13 prosentilla seuraavan viiden vuoden aikana. On jopa parikymmentä maata, joissa viihde- ja media-ala kasvaa maan bruttokansantuotetta nopeammin. Meillä Suomessakin viihde- ja kulttuurialoille on syntynyt valtava määrä uusia yrityksiä, joilla on myös tavoitteena kansainvälisyys. HIM tai Nightwish eivät ole vain bändejä, vaan myös yrityksiä. 6 Y R I T T Ä J Ä 4 0 8
Pienet verkkoon n Oletko yksinpuurtaja niin kuin minä? No ihan yksin ei pärjää kukaan, kumppaneita on kaikilla tavalla tai toisella. Menestyminen vaatii yhteistyötaitoja, meinaa yrityskehittäjä Kari Sivula Oy Profes Partnersista. Jokaisella yrittäjällä on ydinosaaminen, mitä hänen kannattaa täydentää yhteistyöllä. Sitä voi kutsua myös verkottumiseksi. Alihankintasuhteesta voi siirtyä kumppanuuteen, mikä on vähän enemmän. Vaikka katteenottajia on useampia, se kuulemma kannattaa. Sivula kouluttaa pienyrittäjiä puolen päivän kurssillaan Suomen Yrittäjien tiloissa Mannerheimintiellä 2. lokakuuta. Vielä ehtii ilmoittautua. Taidetta halvalla n Moni kesän taidenäyttely on muodostunut brändiksi julkisuuden rummuttaessa niitä. On Retretti, Taidekeskus Salmela, Oriveden Purnu, Sysmän Suvi-Pinx Mutta minäpä löysin pienestä itäuusmaalaisesta Pukkilan kunnasta, mutkaisten pikkuteiden takaa kivan taidenäyttelyn. Esillä oli kansainvälistä mainetta niittäneen ja ulkomailla opiskelleen Nanna Suden maalauksia. Koivulinnan galleriassa vaihtui näyttely pitkin kesää, mutta Nanna Susi oli heinäkuun taiteilija. Nanna Susi oli maalannut suuret maalaukset varta vasten Koivulinnan korkeille seinille. Koivulinna on vanha huvila Porvoonjoen laaksossa ja pääsymaksu museoon oli peräti yhden euron! Kahvilassa tarjottiin kahvia ja kotileivonnaisia, ei kun ensi kesänä uudelleen. Koivulinnan gallerian löytää itä-uusmaalaisten pikkuteiden varrelta Pukkilasta. FUTUREIMAGEBANK.COM ja luovat alat kasvaneet autoteollisuuden ohi n Luovat alat kasvavat kun perinteiset teollisuudenalat junnaavat paikoillaan. Euroopan unionin alueella kulttuurin ja luovien alojen arvo oli jo muutaman vuoden takaisen tilaston mukaan miltei 700 miljardia euroa. Eli enemmän kuin koko autoteollisuuden arvo Euroopassa. Luoviksi aloiksi lasketuilla aloilla työskentelee jo kuutisen miljoonaa ihmistä. Suomalaisen kulttuuritilaston mukaan kulttuurin, joukkoviestinnän ja vapaa-ajan yrityksiä on yli 14 500 kappaletta! Joukossa on itsensä työllistäjiä, mutta myös isoksi kasvaneita konserneja. Luova yritys hyödyntää ja kaupallistaa aineetonta omaisuutta. Luovat alat tuottavat tekijänoikeuksia, patentteja ja tuotemerkkejä. Ja tietysti myös itse teosten sisältöjä. Luovuuden avulla voidaan synnyttää itsenäistä liiketoimintaa tai auttaa muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palvelujaan. Kun luovaa osaamista käytetään hyväksi, sen voi uskoa parantavan koko Suomen kilpailukykyä. Y R I T T Ä J Ä 4 0 8 7
> MAKASIINI Joustoa sopimiseen n Pk-yritykset suhtautuvat pääosin myönteisesti siihen, että työehdoista sovitaan yrityskohtaisesti. Käytännössä pk-yritykset sopivat eniten joustavista työajoista, mutta varsinkin kasvuhakuisissa yrityksissä myös kannustavista palkkausjärjestelyistä. Elinkeinoelämän keskusliiton selvitys kartoitti pk-yritysten asenteita ja valmiuksia yrityskohtaiseen sopimiseen. Sillähän tarkoitetaan työnantajan ja työntekijän välillä käytäviä neuvotteluja, joissa sovitaan työehdoista. Kyselyyn vastasi 1 259 yritystä, joista kolme neljäsosaa oli alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Jopa neljä viidesosaa vastaajista arvioi yrityskohtaisten sopimusten edistävän tuottavuutta ja kilpailukykyä. Kolmella neljäsosalla yrityksistä on jo käytössä joustavia työaikajärjestelyjä. Valtaosa on sopinut yrityskohtaisesti jaettavasta palkankorotuserästä sellaisilla toimialoilla, joilla En minä vielä kotiovia tule koputtamaan, mutta yrittäjä - päivillä Rovaniemellä minut saattaa tavata jo lokakuussa. tämä mahdollisuus on työehtosopimuksessa. Yrityksissä on joustavasti sovittu mm. liukuvasta työajasta tai työaikapankeista. Erilaisista kannustavista palkkausjärjestelyistä on puolestaan sovittu kasvuhakuisissa, kansainvälisissä ja verkostomaisesti toimivissa yrityksissä. Nämä haluavat sitouttaa ja houkutella henkilökuntaa esimerkiksi tulos- ja voittopalkkioilla. Selvityksen mukaan viidennes pk-työnantajista ei mielestään tunne riittävästi työehtosopimuksen antamia mahdollisuuksia yrityskohtaiseen sopimiseen. Moni kaipasi lisää koulutusta yrityskohtaisista menettelyistä. Sen kyllä uskoo. Mutkaisia ovat työsopimuslait. Älä koskaan siirrä huomiseksi sitä minkä voit yhtä hyvin tehdä ylihuomenna. Mark Twain Kirkkovuoren näkötorni on rakennettu hirrestä. Oma hirsipuu n Keskisuomalaiskunta Karstula kunnostautui yrittäjien ja yksittäisten ihmisten yhteistyössä rakentamalla talkoovoimin maailman suurimman puisen näkötornin. Yritys sai lunastaa hirren näkötorniin 200 eurolla ja yksityishenkilö 50 eurolla. Tuloksena on Honkarakenteen kotipitäjässä yli 20 metriä korkea hirsinen näkötorni, joka lisäksi seisoo korkealla mäellä. Kiipeäminen käy kuntoilusta. Metsäpolun varrella kyltit muistuttavat: älä kiirehdi, nauti näkymistä. Järvimaisemaa silmä pyyhkäiseekin kauas. Paikallisen Lions Clubin puuhaama hanke toteutettiin talkoovoimin, eikä tuloksessa ole häpeämistä Tornin juurella on jopa ulkoilmakirkko, koska Kirkkovuorella ollaan. Joulupukkia katsomaan n Rovaniemellä valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä näkee varmaan jossain välissä joulupukin 24.-26. lokakuuta. Liittokokouskin lie aiempaa jännittävämpi, kun kasvot vaihtuvat järjestön johdossa ja uusia linjauksia tehdään tuleville vuosille. Lappilaista vieraanvaraisuutta ja säihkettä ei varmaan puutu iltajuhlista. Mutta erityisen kiinnostavalta näin etukäteen vaikuttaa minusta lauantain seminaari. Siellä etsitään vastausta, mihin tämä maailma on matkalla. Miten yritys voi tehdä bisnestä luontoa kunnioittaen ja mihin talouskäyrät kallistuvat? Lappilaistunut laulaja ja eräopas Kai Hyttinen herättelee teemaan ja seminaarin juontaa suurlähettiläs Jari Vilén. Hänen kanssaan keskustelevat Lappset Groupin hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo, Nordean pääekonomisti Leena Mörttinen, toimitusjohtaja Kyösti Pietikäinen Harrinivan Lomakeskus Oy:stä, Lintuseikkalujen yrittäjä Visa Ruokokoski sekä Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola. Pohdinnassa on, miten ympäristövaatimukset saadaan sovitetuksi kannattavaan ja vastuulliseen yritystoimintaan. Ja mihin tämä maailma on menossa, sen kun tietäisi! 8 Y R I T T Ä J Ä 4 0 8
Anna ideoiden liikkua vapaasti Vain kaksi askelta sähköpostiin. Nokia E71 -laitteen avulla jaat ideasi paikasta ja ajasta riippumatta nopeasti eteenpäin. Asennusohjelman avulla sähköpostin käyttöönotto on nyt erittäin helppoa. Myös sähköpostin käyttäminen sekä liitetiedostojen työstäminen onnistuu vaivatta. Ja kun on aika vaihtaa vapaalle, työasiat jäävät halutessasi taaksesi asettamalla puhelimesi vapaa-aikatilaan. www.nokia.fi Nokia E71
Perisuomalaisia sosiaalisia innovaatioita a la Ilkka Taipale n Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta kolmikanta Ahvenanmaan itsehallinto isyysloma karjalaisten asuttaminen Raha-automaattiyhdistys sadutusmenetelmä jokamiehen oikeus pyykkilaituri salmiakkikossu maksuton ja korkealuok kainen koulutus korruption vähäisyys ammatillisen järjestäytymisen aste työeläkejärjestelmä takaisin lainauk sineen talkoot tango ja karaoke sauna HK:n sininen työterveyshuolto arjen erotiikka pilkkiminen Viron viinaralli. 1 0 Y R I T T Ä J Ä 4 0 8
> YHTEISKUNTA Kansan yhteistä omaisuutta Jouko Lantto kuvat Pekka Sipola 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta on Ilkka Taipaleen toimittama ja Itämerikeskussäätiön kustantama teos, joka eri kirjoittajien tekstein esittelee sata suomalaista sosiaalista innovaatiota; keksintöä, oivallusta, uutuutta, jotka ovat muuttaneet suomalaisten toimintatapoja, tai luoneet käytöskulttuuria, jota ei muualta löydy. Ilkka Taipaleen mukaan näitä innovaatioita löytyy kaikilta yhteiskunnan alueilta, sosiaali- ja terveyspolitiikasta, koulutuksen areenoilta, hallinnosta tai ihmisten arjesta. Sosiaalinen keksintö on yhteistä omaisuutta, sitä ei voi patentoida, Taipale rajaa aluetta erilleen varsinaisista bisneskeksinnöistä. Hänen mukaansa suurta osaa teknisistä keksinnöistä edeltää kuitenkin oivallus, sosiaalinen innovaatio ja niinpä ne ovat usein kytköksissä toisiinsa. Monet sosiaaliset innovaatiot luovat infrastruktuurin taloudelliselle toiminnalle ja tehokkuudelle. Ajatusten alulle panijoita Moni teoksen kirjoittaja on ollut käsittelemänsä sosiaalisen keksinnön luomisessa mukana, esimerkkeinä Pekka Puska ja Pohjois-Karjala -projekti, Jouko Lönnqvist ja itsemurhien ehkäisyprojekti, Ilkka Taipale luettelee. Vappu Taipale ja Marjatta Väänänen olivat puolestaan eri puolilla pöytää lasten päivähoitokomiteassa, ja niinpä syntyi myös kotihoidon tuki. Suomalaisen työeläkejärjestelmän isänä pidetään Toivo Pentikäistä. Piispa Getzelius vanhempi loi taas lukutaitovelvoitteen, K.J.Ståhlberg kirjoitti yksikamarista eduskuntaa koskevaa perustuslakia. Punaisen Ristin nälkäpäivän on keksinyt muuan erittäin lihava mies, Taipale tietää, mutta myös sen, että monet keksinnöt ovat ryhmätyötä, neuvottelujen ja yhteiskunnallisten voimien aallokossa syntyneitä. Osa on syntynyt oivalluksesta, osa pitkäaikaisesta sitkeydestä ja ahkeruudesta. Lämmin kouluateria lienee Tuusulan varuskuntalääkäri Lindenin > Ilkka Taipale on lääketieteen tohtori, psykiatri, sosiaali lääketieteen dosentti, kirjailija ja kaiken muun ohella myös yrittäjäyhteisön jäsen. Monipuolisuusaktivistina hän on innostunut innovaatioista, jotka koskettavat meitä kaikkia. Y R I T T Ä J Ä 4 0 8 1 1
Ilkka Taipaleen kymmenen kärjessä 1) Lukutaito! 1680-luvulta lähtien ei päässyt naimisiin, ellei osannut lukea 2) Maksuton opetus esikoulusta korkeakouluihin 3) Lasten päivähoito subjektiivisena oikeutena 4) Naisten äänioikeus ja asema 4) Kunnallinen itsehallinto verotusoikeuksineen 5) Äitiys- ja lastenneuvola 6) Kirjastolaitos 7) 70 000 elävää kansalaisjärjestöä 8) Ammatillinen järjestäytyminen ja kolmikanta 9) Koalitiohallitukset 10) Sosiaalinen asuntotuotanto > keksimä. Kutsuntoihin tuli niin heikkokuntoista väkeä, että hän arveli maksuttoman kouluaterian kohentavan lasten ja nuorten kuntoa. Äitiyspakkauksen kehittäjänä oli yksi kansanedustaja, opiskelija-asuntoliikkeen voimamiehiä olivat Paavo Kykkänen, Matti Väisänen ja Paavo Jauhiainen. Omaa ja lainaa Y-säätiön idea on syntynyt väitöskirjani jälkeen keittiöpöytämme ääressä, Ilkka Taipale muistelee omia panostuksiaan sosiaalisten keksintöjen maailmassa. Liikennekuolemat sen sijaan puolitimme parlamentaarisen liikennekomitean liikenneturvaryhmässä, jonka jäsen olin. Olinpa myös nopeusrajoitustyöryhmän puheenjohtajakin, enkä silloinkaan kovin suosittu mies, Taipale vinoilee. Yritän joskus tehdä luetteloa keksintöjen taustavoimista. Mitkä innovaatioista ovat mahdollisesti lainatavaraa, idea varastettu vaikutteita hakemalla Ruotsista, Saksasta, Venäjältä. Yrittäjyyttä ja urheilua Sosiaalisten innovaatioiden vanavesistä löydetään myös selviä bisnespaikkoja niin suurteollisuudelle kuin pienyrittäjyydellekin. Laaja sosiaalinen asuntotuotan- Perhepäivähoito työllistää hoitajia ja joulupukki postikorttiyrittäjiä. to on elähdyttänyt ja rikastuttanut rakennusteollisuutta, kun taas jokamiehen oikeus ylläpitää marja- ja sieniyrityksiä, kunhan sitä oikeutta näin 2000-luvulla ovat ensin käyttämässä thainaiset ja -miehet. Urheilulajeista sauvakävely, pesäpallo, pilkkiminen tai Naisten kymppi saavat kiittää sosiaalista keksintöä ja urheiluvälineyritykset niitä. Perhepäivähoito työllistää hoitajia ja joulupukki postikorttiyrittäjiä ja muita joulutarvikkeiden tuottajia, Ilkka Taipale summaa ja siirtyy saunaan, joka hänen mukaansa on relikti eli jäänne, kuten Saimaan norppa. Saunaperinne on kuollut pääosassa muita maita, mutta jäänyt tänne. Joulupukin versioita on eri maissa, mutta Korvatunturin pukki lienee ainoa aito? Ruotsissa on ollut alkoholimonopoli, ns. Brattin järjestelmä. Peruskoulun kehittämisessä lienee ruotsalaista vaikutusta alussahan pyrittiin 12-vuotiseen peruskouluun ei DDR:n, vaikka niin väitetään. Maassa maan tavalla Ammatillinen järjestäytyminen on kytköksissä työväenliikkeen nousuun, mutta järjestäytymisaste työnantajan jäsenmaksuperinnän vuoksi on erikoisen korkea, mikä sekin perintä on suomalainen innovaatio, Ilkka Tai- 1 2 Y R I T T Ä J Ä 4 0 8
Ilkka Taipaleella on ollut sormensa pelissä lukuisien suomalaisten sosiaalisten keksintöjen valmistelussa. Liikennekuolemat puolitimme parlamentaarisen liikennekomitean liikenneturvaryhmässä, hän muistelee. pale muistuttaa. Kehitysyhteistyön palvelukeskus sai mallin Ruotsista, mutta suomalainen tango ja karaoke tietysti ovat oma lajinsa, hän raamittaa. Pilkkiminen on yleistä Venäjälläkin, jossa on tehty myös mämmiä ja kaiketi pettuakin. Pesäpallon Tahko Pihkala loi baseballin muunnelmana. Taipaleen mukaan monessa maassa voitaisiinkin tehdä vastaava kirja muille maille opiksi ja iloksi. Onneksemme Ruotsin surströmming ei ole rantautunut Suomeen, norjalaisten keksimä juustohöylä kuitenkin on, kuten myös tanskalainen voileipä. Olemme siis aika lujia matkimaan ja omaksumaan eri kulttuureista, tohtori Taipale todistaa ja toivoo, että joku jaksaisi vielä toimittaa pari teosta maamme lukiolaisille ja muillekin. Sata suomalaista teknistä keksintöä ja Sata suomalaista tieteellistä keksintöä. Nämä voisivat kohottaa itsetuntoamme formula- ja rallikilpailujen ohella. n Kokous merinäköalalla Päiväristeilykokous alkaen 32 hlö Hinta sis. laivamatkat kansipaikoin, kokoustilan käytön 2 x 3,5 h sekä kahvitorin menomatkalla. Minimi 15 henkilöä. Hyvä ruoka on puoli kokousta Ateriapaketti alkaen 32 hlö Hinta sis. Meriaamiaisen ja Buffet-illallisen ruokajuomineen EckeröBuffetissa. Alkaen-hinnat voimassa 30.12.2008 asti. Yksilölliset kokoukset ja juhlat Viru Inn -hotelli yksityiskäyttöön alkaen Ainoat suomalaiset laivat Tallinnaan 159 hlö Pieni 16 huoneen Viru Inn -hotelli sijaitsee Tallinnan Vanhassa kaupungissa. Hotellissa on kahvila, viinikellari ja sisäpihalla viihtyisä pizzeria. Allasosasto on ryhmän käytössä koko majoituksen ajan, yksi sviiteistä on muunnettavissa kokouskäyttöön. Minimi 20 henkilöä, maksimi 27 henkilöä. www.viruinn.ee Hinta sis. laivamatkat kansipaikoin, 1 vrk majoituksen Viru Inn -hotellin yksilöllisissä huoneissa hotelliaamiaisineen. Ateriat ja kokouspalvelut laivalla lisämaksusta. Alkaen-hinta voimassa 30.12.2008 asti. RYHMÄMYYNTIPALVELU ryhmat@eckeroline.fi tai puh. (09) 228 8540 MATKAMYYMÄLÄ Mannerheimintie 10 Helsinki www.eckeroline.fi Mukavampia matkoja
> YHTEISKUNTA Kunnes 1 4 Y R I T T Ä J Ä 4 0 8
kuolema meidät erottaa Moni haluaa antaa ja saada vihkivalan mukaiset niin myötä- kuin vastoinkäymisissä ja kunnes kuolema teidät erottaa lupaukset parisuhteensa perustaksi. Vähän samantapainen suhde tuntuu monilla yrittäjillä olevan yritykseensä. Jarna Heinonen ja Satu Aaltonen piirros Juha Harju Yrittäjä sitoutuu yrittämiseen vahvasti ja pyrkii tekemään kaikkensa, jotta yhteinen taival olisi mahdollisimman pitkä. Ja samoin kuin avioero koetaan merkiksi suhteen epäonnistumisesta, myös yrityksestä luopumiseen liittyy usein karvas sivumaku. Turun kauppakorkeakoulun TSE Entren ja Suomen Yrittäjien yhteisen tutkimushankkeen perusteella yrityksestä luopumisen stigmatisointi on täysin perusteetonta, koska tiedämme, että yrityksestä luopumisen jälkeiset reitit sekä luopumissyyt ovat erilaiset eri ikäryhmillä. Väliaikaista vain Alle nelikymppisillä yrittäjyys oli yleisimmin jo alkujaankin tarkoitettu väliaikaiseksi ratkaisuksi. Keski-ikäiset 40 50-vuotiaat luopuivat yrityksistään selvästi useammin taloudellisista syistä. Nämä yrittäjät myös pyrkivät kamppailemaan luopumista vastaan pidempään kuin muut ryhmät. Terveydelliset tekijät nousivat heti 50 ikävuoden jälkeen tärkeimmiksi lopetussyiksi. Vanhimmassa ikäryhmässä (yli 60-vuotiaat) yleisin syy luopumiseen oli halu jäädä eläkkeelle. Ei parisuhteen säännöille Erityisesti keski-ikäisten kamppailijoiden sitkeä taistelu yrityksen lopettamista vastaan saattaa ulkopuolisesta tuntua kohtuuttomalta. Kenties joskus voi olla perusteltua niin yksilön tulokehityksen kuin kansantalouden kannalta luopua heikosti menestyvästä yrityksestä ja siirtyä uusien, elinkelpoisempien hankkeiden pariin. Tässä kohtaa parisuhteen moraalisääntöjä ei kenties ole tarkoituksenmukaista siirtää yrittäjän ja yrityksen väliseen suhteeseen, vaan pikemminkin rohkaista yrittäjää irtautumaan vanhasta ja kokeilemaan jotakin uutta. Tämä ei tarkoita heikkoa sitoutumista yrittäjyyteen, vaan sen saattamista uudelle elinkelpoiselle uralle. > Tyytyväisyyttä ja harkintaa Tutkimuksessa selvitettiin, ketkä Suomessa luopuvat yritystoiminnasta, mistä syystä ja mitä he sen jälkeen tekevät. Tutkimus toi esiin erilaisia syitä yrityksestä luopumiseen. Joukossa oli niin kannattamattomina alas ajettuja tai lopetettuja yrityksiä, yrittäjän uravaihdoksia palkkatyöhön, opiskelemaan tai eläkkeelle sekä luopumisia, joiden taustalla olivat yrittäjien henkilökohtaiset syyt kuten terveys tai perhetilanne. Vain harvoin yrittäjyydestä luopuminen oli seurausta epäonnistuneesta yritystoiminnasta. Yrityksestä luopuminen ei myöskään aina merkitse yrityksen loppua, kuten ei yrityksen lopettaminenkaan merkitse yrittäjyysuran loppua. Oli sekä toivottuja että ei-toivottuja, sekä äkillisiä että pitkään suunniteltuja luopumisia. Kaiken kaikkiaan kyselyn vastauksista piirtyi kuitenkin kuva tyytyväisistä ja harkitsevista yrittäjistä. n Y R I T T Ä J Ä 4 0 8 1 5
> Ei tekohengitystä Tutkimuksen perusteella huonosti menestyvän yritystoiminnan tekohengitys ei ole sen paremmin yrittäjän kuin yhteiskunnan edun mukaista. Keinotekoisesti hengissä pidetty yritys ei syö ainoastaan taloudellista pääomaa tulevalta yritystoiminnalta, vaan myös yrittäjän fyysisiä ja henkisiä voimavaroja. Kamppailijat Lyhyellä aikavälillä 40-50 vuotiaista kamppailijoista löytyy merkittävin uudelleenaloitus potentiaali. Tässä ryhmässä myös välittömästi vanhasta luopumisen jälkeen uuden yrityksen aloittaneiden osuus oli suurin (13%). On kuitenkin tärkeää, että yrittäjän uusi yritystoiminta alkaa aidosti uudessa asennossa esimerkiksi asiakkaiden, kilpailijoiden ja ennen kaikkea liiketoimintamahdollisuuden suhteen. Kokemuspankki Yrityksestä luopuminen sekä aiemmat kokemukset yritystoiminnasta koettiin arvokkaaksi seuraavaa yritystä pyöritettäessä tai laajemmin missä tahansa työssä tulevaisuudessa. Tässäkään mielessä luopumista ei voida pitää epäonnistumisena. Yrityksestä luopuneet arvioivat oppineensa paljon sekä yrityksen strategisesta suunnittelusta että operatiivisesta johtamisesta. Eniten kuitenkin olivat lisääntyneet taidot, jotka liittyvät yrittäjän paineensietokykyyn ja itsetuntemukseen. Kertynyt osaaminen ja kokemus saataisiin paremmin hyödynnettyä, mikäli yrittäjät ymmärtäisivät ajoissa irtaantua elinkelvottomasta yritystoiminnasta ja tarttuisivat uusiin ja lupaavampiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Uusille urille Tutkimustulokset herättä vät ajatuksia myös yrittäjyyspolitiikan näkökulmasta. Aiemmin totutusta ajattelusta poiketen joskus voikin olla aiheellista kannustaa yrittäjää lopettamaan yritystoimintansa ja siirtämään resurssinsa ja kiinnostuksensa johonkin tuottavampaan käyttöön. Näin ajatellen yritystoiminnasta luopuminen ei todellakaan ole epäonnistumista ja jonkin lopettamista, vaan pikemminkin kyse on jonkun uuden elinkelpoisemman toiminnan aloittamisesta. n Artikkelin ovat kirjoittaneet TKKK:n TSE Entressä työskentelevät yrittäjyyden ma professori Jarna Heinonen ja VTM, projektitutkija Satu Aaltonen. Kuka Suomessa luopuu liiketoiminnasta ja miksi? raportin yhteenveto on luettavissa http://info.tse.fi/julkaisut/liite/e2_2008.pdf. Lisäarvoa kytkinvaihtoon SecIT Oy on vahva ja sertifioitunut verkko-osaaja: kartoitamme, mittaamme, kaapeloimme, asennamme kytkimet, suunnittelemme langattomat lähiverkot turvallisesti. Hyödynnä HP:n kytkinvaihtokampanja. HP hyvittää silkkaa rahaa per vaihdettu portti ja malli, kysy lisää! www.secit.fi/hp Osaamisen huipulla vuodesta 1991 Networking and Security Specialist
Yrittäjän arjessa kaikki ei aina mene ihan nappiin Koskaan ei voi tietää mitä sattuu. Tai mihin sattuu. Nordea Yrityksen Pro Henkilövakuutus on onni onnettomuudessa. Se korvaa tapaturman ja sairastumisen aiheuttamat hoitokulut sekä ansionmenetykset niin lyhytaikaisen kuin pitkäaikaisenkin työkyvyttömyyden varalta. Ota edullinen Yrityksen Pro Henkilövakuutus itsellesi ja työntekijöillesi Nordea Vahinkovakuutuksesta. Soita 0200 72020 (pvm/mpm) ma pe 9 17 ja pyydä laskelma. Lue lisää nordea.fi/yritysturva Nordea Yritysturva -vakuutukset myöntää Nordea Vahinkovakuutus, joka on pohjoismaisen TrygVestan Suomen sivuliike. Y-tunnus 1643390-0. TrygVesta Forsikring A/S, CVR-nro 2426 0666, kotipaikka Ballerup, Tanska. Vakuutusten myynti tapahtuu asiamiehenä toimivan Nordea Pankki Suomi Oyj:n kautta. Teemme sen mahdolliseksi
Pk-yritykset pitävät vaikeimpina asioina kansainvälistymisen polulla yhteistyökumppanien löytymistä ja lainsäädäntöä, Heikki Tikkanen tietää. 1 8 Y R I T T Ä J Ä 4 0 8
> YHTEISKUNTA Katse maailmalle, voimaa valmennuksella Jouko Lantto kuvat Pekka Sipola Kansainvälistymisen kynnyksellä olevia tai jo maailman markkinoilla toimivia suomalaisia yrityksiä valmentava Fintra on toiminut lähetystehtävässään liki 50 vuotta. Valmennuksiimme osallistuu vuosittain noin 6 000 henkilöä, Fintran toimitusjohtaja Heikki Tikkanen summaa ja väittää, että Fintran tarjoaman valmennuksen lopputuloksena pitää olla entistä paremmin työnsä tekemiseen pystyvä henkilö, ja toimialallaan aiempaa kilpailukykyisempi yritys. Kuvion taustalla on havainto, jonka mukaan tämän ajan yritykselle tosiarvokas työntekijä on itseään ja toisia arvostava, oman osaamisensa kehittämiseen sekä omaksutun kokemustiedon jakamiseen sitoutunut muutoksentekijä. Menestystä maailman markkinoilla tavoitteleva suomalaisyritys nähdään puolestaan suunnan näyttäjänä, luottamusta herättävänä ja vastuullisena kasvuyrityksenä, tai sen strategisena kumppanina. Sekä yksilö- että yritystasolla menestyskonseptin tavoitevaateisiin vastataan valmennuksella. Enimmäkseen pienimuotoista toimintaa Heikki Tikkasen mukaan noin viidennes pk-yrityksistä harjoittaa vientiä, josta viennistä 60 prosenttia on suoraa vientiä ulkomaisille asiakkaille ja 40 prosenttia epäsuoraa vientiä kotimaisten toimeksiantajien kautta ulkomaisille asiakkaille. Pk-yritysten vienti on kuitenkin pienimuotoisempaa kuin isojen yritysten, sillä vain viidelle prosentille pk-yrityksistä ulkomaat ovat keskeisin markkina-alue. Viennin osuus pk-yritysten liikevaihdosta on keskimäärin ja arviolta noin kolmannes. Tästä huolimatta Tikkanen pitää pk-yrityssektoria keskeisessä asemassa, jos ja kun työ- ja elinkeinoministeriön asettamaa tavoitetta nostaa viennin osuus bruttokansantuotteesta 50 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä ryhdytään tosimielel- > Työ- ja elinkeinoministeriön tavoite nostaa viennin osuus bruttokansantuotteesta 50 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä edellyttää vientiyritysten määrän kasvattamista huomattavasti nykyisestä, Fintran toimitusjohtaja Heikki Tikkanen laskee. Helpoksi on verkkokaupan perustaminen mennyt. Käynnistyssarja Kun aloittelet verkkokauppiaana, tarvitset kauppapaikan, markkinointia ja kumppanin, joka hoitaa paketit asiakkaille. Tarvitset siis Itellan Käynnistyssarjan. Lue lisää ja tilaa: www.itella.fi/verkkokauppa Smart Move
> lä hakemaan. Toisaalta kyllä tiedämme, minkälaisten asioiden kanssa kansainvälistymisprosesseissa ollaan tekemisissä, Fintran toimitusjohtaja jatkaa. Pk-yritykset pitävät vaikeimpina asioina kansainvälistymisen polulla yhteistyökumppanien löytämistä, lainsäädäntöä, uusien markkinoiden löytämistä, kulttuurien erilaisuutta, rahoituksen järjestämistä ja sopivan henkilöstön rekrytointia. Lähialueilla myös Venäjän byrokratia koetaan vaikeaksi. käynnistetty työ varmistamaan, että koko palveluvalikoima muotoutuu toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi, mistä ensimmäiset merkit ovat näkyvissä mm. palveluportaalissa www.yrityssuomi.fi Rahaa kasvuun on tarjolla Viennin kasvutavoitteen tueksi on ministeriöltä tulossa rahaakin, sillä ensi vuoden budjettiin on ehdotettu alustavasti innovaatioi- Lisää tietoa palveluista Pk-yritysten näkökulmasta ulkomaankauppaan ryhtyminen on kuitenkin, ainakin Tavoitteena 5 000 yritystä julkisen innovaatiorahoituksen piirissä. den ja kansainvälistymisen edistämiseen 737 miljoonaa euroa, Heikki Tikkanen toteaa. Tästä Tekesin rahoitus on 520 miljoonaa, teoriassa, helpompaa kuin suuryrityksille jo siksi, et- tä lähes kaikkiin haasteisiin on saatavissa julkista tukea, Heikki Tikkanen sanoo. Mutta miten tukea osataan hyödyntää yrityksissä, onkin jo toinen asia, hän tietää. Vaikka meillä onkin kattava viennin- ja kansainvälistymistä tukeva palveluverkko, monesti yritykset kokevat, että apua ja tukea on vaikea saada, tai sitä ei edes löydy. Tikkasen mukaan TEM:n muodostamisen myötä kansainvälistymisen tukipalvelut ovat kuitenkin nyt ensimmäistä kertaa koottu saman katon alle. Samalla on Valtion teknisen tutkimuskeskuksen VTT:n perustä rahoitus 85 miljoonaa ja kansainvälistymisen rahoitukseen on myös varattu huomattava summa, joka tarkentuu myöhemmin. Tekemistä kyllä riittää, sillä nyt Suomen noin 250 000 yrityksestä noin 3 000, eli vain runsas prosentti on vuosittain julkisen innovaatiorahoituksen kohteena. Tätä tilannetta TEM pyrkii korjaamaan asettamalla ministeri Pekkarisen sanoin tavoitteeksi vuositasolla 5 000 yrityksen saamisen julkisen innovaatiorahoituksen piiriin vielä tällä vaalikaudella. n Pk-yritykset lähimarkkinoilla Teollisuuden pk-yrityksistä vientitoimintaa on noin joka toisella. Kuljetuksissa ja liike-elämän palvelualoilla arviolta 30 prosentilla yrityksistä on suoraa tai epäsuoraa vientiä, Fintran toimitusjohtaja Heikki Tikkanen sanoo. Muilla palvelualoilla vientitoiminta on vähäistä. Pk-yritysten vienti on alueellisesti painottunut suuria yrityksiä enemmän lähialueille kuten Baltiaan, Venäjälle ja Pohjoismaihin. Suomalaisten pk-yritysten tuotteet ja palvelut ovat vahvasti mukana erityisesti Baltian markkinoilla: Pk-yritysten osuus maakohtaisesta kokonaisviennistä oli Liettuassa 36 prosenttia sekä Virossa ja Latviassakin runsaat 30 prosenttia vuonna 2004. Yhdysvaltoihin ja Kiinaan suuntautuvasta kokonaisviennistä pk-yritysten osuus oli 8 prosenttia, kun suurten yritysten osuus näillä markkinoilla on yli 90 prosenttia. n 2 0 Y R I T T Ä J Ä 4 0 8
> JUKKA KEITELE Älä tule paha lama Itsensä Kauppalehden pääkirjoitus heinäkuun lopussa oli otsikoitu: Ei lietsota taantumaa. Muita otsikoita: Taantuma kiertää Suomen ja Suomen kasvu hidastuu muttei päädy taantumaan. Lehdissä kiiteltiin ministeri Kataista uskon valamisesta kuluttajiin, jotka barometrin mukaan ovat pessimistisiä. Edellinen kuluttajabarometrin pohjanoteeraus tehtiin 1990. Sinä vuonna Kauppalehti antoi Pohjolan pääjohtajan Yrjö Niskasen julistaa näyttävästi, että lamaa ei tule, ei edes taantumaa. Vielä vaalien alla 1991, kun talous oli jo vapaassa pudotuksessa, silloinen finanssiministeri valoi uskoa kuluttajiin. Suuret sanomalehdet kokevat isänmaalliseksi velvollisuudekseen yrittää estää laskusuhdanteita loitsuin ja rukouksin. Kun öljykriisi ja ylikuumeneminen olivat 1975 hyytyneet ilmiselväksi ja eskaloituvaksi taantumaksi, pääministeri Kalevi Sorsa selitti Neue Zürcher Zeitungille, miten Suomi pääsee lamasta kuin koira veräjästä. Syksyllä 1975 julistettiin kansallinen hätätila. Näin ollen on pidettävä varmimpana laman enteenä sitä, että Kauppalehden pääkirjoitus ja johtavat ministerit vannovat, ettei tässä mitään hätää ole. Suhdannekierto opetetaan jo peruskoulussa, mutta aina se on yhtä suuri yllätys. Ja vaikka se perustuu osittain psykologian lainalaisuuksiin, siihen ei voi vaikuttaa suggeroimalla, eikä koroilla. Aikanaan on uuden nousukauden tunnistaminen yhtä hidasta kuin taantuman. Pörssikurssit laskivat tammi-heinäkuussa 26 %. Suomalaisosakkeet ovat halpoja, efektiiviset osinkotuotot aika muhkeita, jos osinkovirrat jatkuvat. Asuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla laskeneet, mitä ei näe tilastoista ja mitä eivät välittäjät halua myöntää, mutta se on hyvä asia. On parempi, että kohtuuttomat ja hypetetyt hinnat päästävät ilmaa vähitellen kuin kertaromahduksella kuten 1991. Inflaatio on kiihtynyt enemmän kuin selektiivisiin tuotekoreihin nojaavat tilastot myöntävät. Lihan ja viljan kuluttajahintojen globaali ja Suomessakin toteutunut nousu oli noin 50 % vuodessa. Kuluttajilla ei ole syytä optimismiin, kun rahalla saa joka päivä vähemmän. Toisaalta taantuma onneksi pudottaa raaka-aineiden hintoja. Varmimpana laman enteenä on pidettävä sitä, että Kauppalehden pääkirjoitus ja johtavat ministerit vannovat, ettei tässä mitään hätää ole. Viimeisen sadan vuoden aikana on ollut vain kaksi oikeaa lamaa, 1930-luvun ja 1990-luvun. Pahoja taantumia kuuluu olla noin kerran vuosikymmenessä. Edellinen oli 2001-2002 ja yhdellä toimialalla (IT) se sai laman ulottuvuudet. Aasian ja Venäjän finanssikriisit 1997 ja 1998 olivat alueellisesti laman luokkaa. Tästä taantumasta, joka on täällä ja päällä eikä kierrä Suomea, voi tulla oikea lama siinä tapauksessa, että inflaatio syö palkalla eläjien kulutusvaran ja pysäyttää heitä palvelevat investoinnit. Inflaation vastapainoksi tarvitaan deflaatiota edes asumiskustannuksissa. Lamaa ei torjuta kiistämällä eikä loitsimalla. Olisi parempi jarruttaa hallitusti, kun kuoppa on kuitenkin edessä. Infraja asuntorakennusprojekteja pitää aloittaa heti, jos suhdanteita halutaan tasata eikä kärjistää. Valtiontalous kestäisi ne paremmin kuin koskaan, vaikka velkaakin pitäisi ottaa. n Kirjoittaja Jukka Keitele on helsinkiläinen toimittaja. Y R I T T Ä J Ä 4 0 8 2 1
> JOHTAMINEN Futureimagebank.com Kommunikointitaidoilla olisi kysyntää Elämä jatkuvan muutoksen keskellä vaatii meiltä yhä parempaa osaamista ja ammattitaitoa. Haasteista selviäminen edellyttää avointa vuorovaikutusta esimiesten ja johdettavien välillä, sanoo Soile Brushane Mercuri Internationalista. Teksti ja henkilökuva Taru Mälkiä Kuinka hyvin tiedät, mitä assistenttisi, sihteerisi tai toimistosi koordinaattori päivittäin tekee, tuoteryhmäpäällikkö Soile Brushane kysyy johtajalta ja esimieheltä. Samalla hän toteaa, että mitä paremmin tiedämme alaisemme vastuutehtä- vät, sitä paremmin pystymme esimiehenä käyttämään hyödyksemme hänen resurssejaan ja osaamistaan. Onnistunut ja vastavuoroinen kommunikointi on monesti se puuttuva avain tehokkaaseen työskentelyyn. Mercurin selvityksen mukaan joka kolmas toimiston palveluasiantuntija kokee, että häntä ei kuunnella riittävästi, kun kohteena on oman työn sisältöä kos- Asiantuntijoiden työ ja tulevaisuus Mercuri International Oy selvitti palveluasiantuntijoiden työn muutosta ja tulevaisuuden kehittymistarpeita nettikyselynä keväällä 2008. Mukana oli 650 toimiston palveluasiantuntijaa ja 249 esimiestä. Kolme neljästä vastaajasta on sitä mieltä, että työ on muuttunut paljon tai hyvin paljon viimeisten kolmen vuoden aikana. Työn sisältöön on vaikuttanut suuresti muun muassa erilaisten sähköisten työkalujen ja ohjelmistojen lisääntyminen sekä osaamiseen liittyvien odotusten kasvaminen. Kolme neljästä asiantuntijasta on sitä mieltä, että heillä on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ja sen sisältöön. Joka kolmas kokee, että heidän näkemyksiään omaan työhön liittyvistä muutoksista, yrityksen operatiivisesta toiminnasta tai toiminnan kehittämisestä ei kuunnella riittävästi. 49 prosenttia esimiehistä ja 22 prosenttia toimiston palveluasiantuntijoista on sitä mieltä, että he eivät saa parasta hyötyä irti yhteistyötilanteista. Esimiehistä 35 prosenttia on sitä mieltä, että palveluasiantuntijoilla on kehittämisen varaa ongelmanratkaisutaidoissaan. Kaikista vastaajista 71 prosenttia piti toimiston palveluasiantuntijoiden tärkeimpänä osaamisalueena kykyä nähdä oma työ kokonaisuutena ja kantaa siitä vastuu. 2 2 Y R I T T Ä J Ä 4 0 8
Soile Brushanen mielestä on hyvä keskustella avoimesti siitä, mitkä ovat niin yrityksen kuin omankin työn tavoitteet, miten niihin päästään ja mikä on järkevää tekemistä tavoitteisiin pääsemiseksi. kevat muutokset tai yrityksen operatiivinen toiminta ja sen edelleen kehittäminen, Brushane ihmettelee. Jopa kolme neljästä toimiston palveluasiantuntijasta on sitä mieltä, että heillä on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ja sen sisältöön. Hänen mukaansa tulokset kielivät selvästi avoimen kommunikoinnin puutteesta ja ehkä osin tietämättömyydestäkin. Kannattaisi kuunnella Teknologia hoitaa yhä enemmän perinteisiä toimistorutiineja. Suuntauksena on, että toimiston palveluasiantuntijat erikoistuvat tietylle tehtäväalueelle. Tunnistetaanko tämä suuntaus organisaatioissa ja osataanko erityisosaamista käyttää riittävästi hyväksi, Soile Brushane kysyy. Erityistehtävien lisääntyminen voi myös osaltaan muuttaa toimiston palveluasiantuntijan työtä yhä pirstaleisemmaksi. Sekin on hyvä tiedostaa. Soile Brushanen mukaan vanhat asenteet siitä, keitä kuunnellaan, miten paljon ja millä asenteella, saattavat vielä olla vallalla yrityksissä. Jos esimiehellä ei ole tietoa siitä, mitä toimiston palveluasiantuntija tekee, millaista osaamista häneltä löytyy ja miten tätä osaamista voitaisiin hyödyntää tavoitteisiin pääsemiseksi, hukataan organisaatiossa olevaa tehokkuutta. Onko organisaatioilla varaa tällaiseen tuhlaukseen? Puhu, älä purnaa! Brushanen mukaan tehokkaan työnteon kivijalka rakentuu sille, että toimiston palveluasiantuntijoiden työlle on määritelty selkeät, mitattavissa olevat tavoitteet. Niiden on linkityttävä oman organisaation, oman tiimin tai ryhmän sekä oman esimiehen tavoitteisiin. Yhteiset ja selkeästi ymmärretyt tavoitteet ohjaavat tekemään oikeita töitä oikeaan aikaan. Tavoitteet vähentävät turhan työn tekemistä ja jopa suoranaisia virheitä. Tavoitteiden määrittelystä kantaa päävastuun esimies, mutta oma vastuunsa on myös palveluasiantuntijoilla. Brushanen mielestä kenen tahansa pitäisi pystyä ottamaan kantaa ja esittämään oma näkemyksenä työtehtävien järkevyydestä. Tähän eivät riitä puolivuosittaiset kehityskeskustelut. Oikein toteutettuna kehityskeskustelu antaa kyllä Esimiestaidot ajan tasalle Yksi yhteistyön selkeimmistä kehittämis - alueista on kommunikointi ja vuorovaikutus esimiesten ja asiantuntijoiden välillä. Voiko kommunikoinnin puutteeseen olla syynä se, että palveluasiantuntijoiden muuttunutta työnkuvaa ei tunneta riittävän hyvin, Soile Brushane Mercuri Internationalin tuoteryhmäpäällikkö kysyy. Hänen mielestään ainoa korjauskeino on kommunikoida ja vaatia myönteisellä tavalla keskustelua työnkuvan kehittämiseksi molemmilta osapuolilta. Sähköposti ei ole tässäkään asiassa sen enempää johtamisen kuin käskyttämisenkään väline. Toimiston palveluasiantuntijan ei myöskään kannata olla liian vaatimaton. Arvosta ja tunnista oma osaamisesi, mutta ole samalla myös nöyrä muiden kokemukselle ja osaamiselle, Soile Brushane kannustaa. Ammattilaisen tunnistaa siitä, että hänellä on riittävästi myönteistä itsetuntoa. Hän osaa keskustella omasta työstään ammattimaisesti, pyytää apua sitä tarvitessaan, hyödyntää muiden osaamista ja tekee tarvittaessa kompromisseja. n mahdollisuuden kehittää omaa työtä ja mitata tavoitteisiin pääsyä - mikäli tavoitteet on yhdessä ja huolellisesti asetettu, mutta päivittäisen työskentelyn työkaluksi kehityskeskustelusta ei ole. Brushane suositteleekin esimiehen ja toimiston palveluasiantuntijan välisiä statuspalavereita. Sovitaan ja sitoudutaan yhdessä säännölliseen, viikoittaiseen palaveriin. Siinä käydään läpi muun muassa seuraavan viikon tai viikkojen tehtävät. Ajankohdasta ei saisi lipsua kiireeseenkään vedoten. Kiire lisääntyy varmasti, jos asiat jäävät auki. n Y R I T T Ä J Ä 4 0 8 2 3
> JOHTAMINEN Onnistumisten johtaminen Se, mihin kiinnitämme huomiotamme, alkaa kasvaa ja vahvistua meissä. Se, mihin emme kiinnitä huomiota, alkaa heikentyä. Toisin sanoen energia virtaa huomion suuntaan. Erica Selin ja Jarmo Selin kuva Eija Hartemaa Niin kauan kuin ihmiset tekevät ja toimivat, tapahtuu aina myös inhimillisiä virheitä. Yleinen käsitys on, että virheiden kautta ihminen oppii parhaiten. Tästä johtuen monissa yrityksissä keskitytään ongelmiin ja niiden ratkaisemiseen. Hyvin menemiset ja onnistumiset sen sijaan jätetään huomiotta itsestään selvyyksinä. Onnistuminen on yrityksissä kuitenkin paljon yleisempää ja arkipäiväisempää kuin epäonnistuminen. Mitä tapahtuisi, jos onnistumisia nostettaisiin vahvemmin esiin? Onnistumisen kulttuuri Onnistumisen johtaminen tarkoittaa, että ongelmalähtöisen ajattelun rinnalle luodaan onnistumisen kulttuuri, jota aletaan vahvistaa organisaatioissa. Se ei tarkoita, että esiin otetaan ainoastaan onnistumisia ja kaikki kielteiset asiat unohdetaan, vaan suhtautuminen virheisiin ja epäonnistumisiin muutetaan sellaiseksi, että niistä aidosti opitaan. Onnistumisten johtaminen haastaa siten avaamaan uusia näkökulmia, omaa ajattelutapaa sekä rikkomaan totuttuja kaavoja. Kun onnistumisen kulttuuria lähdetään rakentamaan, on tärkeää muistaa yksi perusperiaate: Kaikissa yrityksissä ja organisaatioissa toimii jokin asia aina. Oli sitten kyseessä myynti tai muu toiminta. Muutenhan yritystä ei olisi olemassakaan! Siksi on hyvä tiedostaa, että kannattaa korjata vain sitä, mikä ei toimi, ja tehdä enemmän sitä, mikä toimii. Kannattaa myös selvittää, voiko sitä toimivaa osaa tai toimintamallia monistaa muille toiminnan alueille, jotka siten lisäisivät omaa toimivuuttaan. 2 4 Y R I T T Ä J Ä 4 0 8
Onnistumisen kulttuuri n ajattelu on joustavaa ja sallii asioiden korjaamisen n keskitytään henkilöstön voimavaraistamiseen n otetaan tilanne hallintaan parhaalla mahdollisella tavalla n etsitään mieluummin ratkaisua kuin analysoidaan ongelmia n aktivoidaan voimavaroja oikeisiin paikkoihin, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla n lisätään nopeasti myös työn tuottavuutta n varmistetaan yrityksen kannattavuus Erica Selin ja Jarmo Selin toimivat liikkeenjohdon konsultteina ja yritysvalmentajina. He ovat mallittaneet huippuosaajien taitoja, mm. taitavia johtajia ja julkaisseet 4 CD:n äänikirjan Vapauta liiketoimintasi nousukiitoon Onnistumisten johtaminen. Iloitaan yhdessä Oikeiden puitteiden luominen ajatusten ja kokemusten vaihdolle on myös tärkeää onnistumisten johtamisessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että onnistumiseen johtaneet toimenpiteet jaetaan muiden kanssa, jolloin muutkin voivat hyödyntää niitä omassa työssään. Näin jokainen toimii toinen toisensa valmentajana ja tukena ja onnistumisia voidaan hehkuttaa yhdessä. Kun yrityksessä bongataan enemmän onnistumisia, luo tämä oikein ja aidosti tehtynä ilmapiirin, jossa ihmisten arvostus ja kunnioitus toteutuu niin johtajilta ja esimiehiltä henkilöstön suuntaan kuin päinvastoin. Työt hoituvat, kauppa käy ja yrityksessä vallitsee vahva luottamus ihmisiin ja näiden osaamiseen. Korjaa vain sitä, mikä ei toimi, tee enemmän sitä, mikä toimii. Mitä teemme toisin Hyvin menneestä työstä kannattaa antaa myös kiitosta. Jos yritykseen ei ole luotu kiitoksen kulttuuria, kiittäminen voi aluksi aiheuttaa kulttuurishokin. Tällöin kannattaa kuitenkin huomioida hyvin menneet asiat vaikka ilman kiitosta. Esimerkiksi monet yrityksen sisäiset palaverit tarjoavat hyvän foorumin onnistumisten huomioimiselle. Taito avata ja luoda uusia ja erilaisia tarkastelunäkökulmia varmistaa yrityksen toimintaa ja menestystä. Kun tarkastellaan jotakin tapahtumaa, esim. palaveria, toimitusta, myyntitilannetta, tarkastellaan usein, mikä meni hyvin ja missä epäonnistuttiin, eli plussat ja miinukset. Vaihtamalla näkökulmaa muuttuu tämä tarkastelu kehittävämmäksi. Kysymys mikä meni hyvin ja mitä teemme ensi kerralla toisin? aktivoi mielemme toimimaan oikeaan suuntaan. Tällöin jopa totuudet ja itsestäänselvyydet muuttuvat, ja avautuu uusia ratkaisuja tai mahdollisuuksia. Hyvät kysymykset auttavat myös rakentamaan onnistumisen kulttuuria. Esimerkiksi Mikä tässä asiassa / tilanteessa meni hyvin?, Mitä me teimme hyvin? ovat kysymyksiä, jotka avaavat uusia ulottuvuuksia ajatteluun. n Y R I T T Ä J Ä 4 0 8 2 5
Tapahtuma on tilaisuus, osa 4/6 Kirjoittaja on yrittäjä ja konsultti, joka on toiminut useissa markkinoinnin johtotehtävissä vakuutus- ja it-toimialoilla. Helena Vallo on kirjoittanut kirjan Tapahtuma on tilaisuus opas onnistuneen tapahtuman järjestämiseksi (Tietosanoma), josta ilmestyi toinen uudistettu painos keväällä 2008. Tässä jatkosarjassa seurataan punaista lankaa, onnistuneen tapahtuman luomiseen. Artikkelisarjassa olemme edenneet tapahtuman strategisesta suunnittelusta taktiseen tekemiseen. Olemme aiemmissa artikkeleissa käyneet läpi tapahtumasuunnittelun kolme strategista kysymystä miksi, kenelle ja mitä järjestetään. Kaikkiin näihin kysymyksiin pitää löytyä vastaukset organisaation sisältä, ennen kuin kannattaa ryhtyä tapahtuman toteuttamiseen. Seuraavissa jaksoissa siirrymme taktiseen tekemiseen ja tässä jaksossa perehdytään nimenomaan siihen miten tehdään? Aikaa ja vaivaa vaativaa työtä Tapahtuman järjestäminen on työtä. Oli kyseessä suuren suuri yleisötilaisuus tai pienen pieni tuotelanseeraus vaatii tapahtuma aina omat junailunsa. Oman aikansa vie sopivan tapahtumapaikan valinta, kutsuprosessi postituksineen, ilmoittautumisten vastaanottaminen, ohjelman laatiminen, esiintyjien yhteydenotot, ruokailun ja kahvittelun tilaaminen, materiaalin suunnittelu ja painattaminen ja tietysti isäntien informoiminen. Harvoin organisaatiot osaavat laskea työmäärää joka kuluu alkaen suunnittelusta ja päättyen jälkimarkkinointiin. Mikä on oma arviosi paljonko kuluu aikaa yhden asiakastilaisuuden organisoimiseen? Parhaimmillaan yhteistyö sujuu kuin onnellinen avioliitto ja toimisto synnyttää organisaation tavoitteiden mukaisia ikimuistettavia tapahtumia. Suomen tapahtumamarkkinointiyhdistys teetti vuoden alussa tutkimuksen päättäjille, jossa he arvelivat, että yhden tapahtuman järjestämiseen käytetty työaika on 28 tuntia eli karkeasti arvioiden 4 työpäivää. Panee ajattelemaan. Mielelläni tapaan tuon organisaation, joka saa messut kiitettävästi organisoitua neljässä työpäivässä! Asiakastilaisuudesta puhumattakaan. Käytännön totuus lienee toisenlainen ja mitenkä käy omien töideni, jos työstän tapahtumaa oman toimeni ohella? Itse, kokonaan vai osittain ulkoa Tapahtumia voi tehdä monella tapaa. Yksi tapa on suunnitella ja toteuttaa itse, toinen on ostaa osaksi organisaation ulkopuolelta palveluna esimerkiksi ruokailut catering-yrityksestä tai ohjelma elämyspalveluja tarjoavalta yritykseltä. Kolmantena vaihtoehtona on ostaa tapahtuman suunnittelu ja toteutus kokonaisuudessaan tapahtumarkkinointitoimistolta. Yhteistyö tapahtumatoimiston kanssa pitäisi olla yhtä saumatonta kuin yhteistyö mainos- tai viestintätoimiston kanssa. Parhaimmillaan se sujuu kuin onnellinen avioliitto ja toimisto synnyttää organisaation tavoitteiden mukaisia ikimuistettavia tapahtumia. 2 6 Y R I T T Ä J Ä 4 0 8