SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN. Jyväskylä 23.1.2014 Syöpäyhdistys / vapaaehtoiset Juha Hänninen



Samankaltaiset tiedostot
Miten hyvä kuolema on mahdollinen? Juha Hänninen Mieli 2010 Kuopio

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN Mari Kärkkäinen

Lataa Palliatiivinen hoito. Lataa

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

Potilas ja omaiset. Perusterveyden. -huolto. Erikoissairaanhoito. Lisätietoja. Palliatiivinen hoito/ saattohoito kotona/hoitokodissa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö,

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA

Asia: KAA 2/2017 vp Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Saattohoito nyt, huomenna ja Juha Hänninen Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

MUISTISAIRAAN HYVÄ SAATTOHOITO

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

TERVETULOA PACE-HANKKEEN JUHLASEMINAARIIN Marika Kylänen Erikoistutkija, PACE-hankkeen maajohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote

Palliatiivinen hoitoketju - Mitä ja miksi? Seinäjoki Juho Lehto Vs. palliatiivisen lääketieteen prof./vs. Ylilääkäri, TAYS/TY

Palliatiivinen hoito ja saattohoito kotisairaalan näkökulmasta

Saattohoitoketjut päivystyksen kannalta

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

Kärsimys ja saattohoidon linjaukset. Jyväskylä Ammatihenkilöille Juha Hänninen

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Petri Jalonen

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote

Minna Hökkä & Juho Lehto. EduPal hanke

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen

Väliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA. Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri

PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA VUONNA Minna-Liisa Luoma, THL

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma

Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Palliatiivisen hoidon asiantuntija - erikoistumiskoulutus

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen

Hoitotahto käytännössä

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Saattohoitopotilaan polku - terveestä sairaaksi, sairaasta kuolevaksi

Saattohoidon nykytilasta. Juha Hänninen Saattohoito Nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Palliatiivinen hoito ja saattohoito kotisairaalan näkökulmasta

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Doulana elämän loppumetreillä Hyvän saattohoidon ytimessä rohkeus kohdata

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Hyvän hoidon kriteeristö

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

DNR ei elvytetä ei hoideta. Esitelmä Akuuttihoitopäivillä

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Ti Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Hematologisen potilaan palliatiivinen hoito

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE

MAAKUNNALLINEN PALLIATIIVISEN JA SAATTOHOIDON TOIMINTAMALLI

Palliatiivinen Hoitopolku. Keskussairaalan Tehtävät:

PALKOn avoin seminaari

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu.

Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY

Syöpää sairastavan potilaan saattohoidon toteutuminen erikoissairaanhoidossa

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Hyvän saattohoidon toteuttaminen Jyväskylä Yleisöluento Juha Hänninen

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Transkriptio:

SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN Jyväskylä 23.1.2014 Syöpäyhdistys / vapaaehtoiset Juha Hänninen

Terveydenhuollon päämäärät Sairauden ja vammautumisen ehkäisy ja terveyden ylläpito ja edistäminen Sairauksien aiheuttaman kivun ja kärsimyksen lievittäminen Sairaiden hoiva Ennenaikaisen kuoleman estäminen ja rauhallisen kuoleman takaaminen

Asennoituminen kuoleviin kuolevat ihmiset menetettyjä potilaita ei enää kannata, johan se kohta kuolee kuolema voi tarttua emotionaalisesti oma kuolema kuolevat ovat epäkiinnostavia kuihtuneita ihmisen rankoja

Kuka tarvitsee saattohoitoa Casaret ym 2009 tekijät jotka liittyivät suurempaan tarpeeseen sosiaalisen tuen puute toimintakyvyn heikkous suuri psykologinen oiretaakka perheenjäsenten työskentely kodin ulkopuolella

Mikä kuolemisessa on kummallista vaikeus sairaalassa muuttaa hoitolinjausta oirehoidon vieraus, diagnostisten tutkimusten jatkaminen, suunnittelemattomuus hankaluus ennustaa kuoleman ajankohta väärä ennuste (optimistinen) = tarpeettomat hoidot ja viivästynyt saattohoito liian lyhyt ennuste = potilaan virheelliset ratkaisut vaikeus diagnostisoida potilaan olevan kuoleva

Elämän ulottuvuudet Syntymä Kuolema Mennyt Tuleva

Mistä saattohoidossa päätetään kuka päättää hoidon rajat hoidoista luopuminen hoitosuunnitelma mihin pyritään hoitolinjaus hyöty haitta hyödyttömyys lääkäri potilas hoitotiimi perhe muut kertaluontoinen päätös, prosessi voidaanko päätöstä muuttaa, millä ehdoilla

Hoitolinjauksen teko saattohoidossa Potilas tarvitsee tiedot : että hän on kuolemassa mitkä hoidot ovat hyödyttömiä kuinka hyvä oireenmukainen hoito toteutetaan hoito on turvallista ja apua saa ennakoidaan yhdessä mahdolliset tulevat hätätilanteet kuinka hän kuolee, mitä tapahtuu < tieto tai tapa jolla kerrotaan ei saa vahingoittaa potilasta

Mitä saattohoito on Kuolevan oireita lievitetään Kuolema nähdään elämän normaalina päätepisteenä Kuolevalle tarjotaan psyykkistä ja henkistä tukea Kuolevaa tuetaan aktiiviseen elämään jäljellä olevana aikana Omaisille tarjotaan tukea (myös potilaan kuoleman jälkeen)

Hoitoketju ilman palliatiivista hoitoketjua Saattohoitolinja (Ei aina kirjattu) Jatkohoito: Epikriisi omalle lääkärille tai kontrolli ESH Ei ehdi toteutua ennen kunnon heikkenemistä KOTI Päivystyspkl Tk/vuode-os. Usein ainoa paikka kunnon heiketessä ESH/vuode-os. Tk/Omalääkäri

Missä kuollaan 58 % 4 % 3 % 18 % 17 % home 18% care home 17% acute hospital 58% hospice 4% other 3%

Missä klinikassa potilas kuolee (Becker ym 2007 Jpsm 33 (6)) Kaikki yhdessä akuuttisairaalassa kuolleet 3 kk:ssa (N= 226) Syöpä 35,4 % onkologinen osasto Kardiovaskulaarinen 24,8 % sisätautiosasto Aivoverenkiertosairaus/trauma 19,9 % neurologinen / sisätautiosasto Muut 19,9 %

Kuinka potilaat kuolevat Ennusteen lyhyys Lähestyvän kuoleman havaitseminen Akuutti komplikaatio tuo nopean heikkenemisen Ennuste muuttuu viikkojen sijaan tunneiksi / päiviksi Ovat yleensä odotettavissa olevia (COPD tai vajaatoiminnan pahenemisvaihe, dialyysin lopetus) Ks komplikaatio dia Lähestymistapa potilaaseen Omaisten kanssa kommunikointi Progressiivinen tauti tuo tasaisen yleistilan laskun Viikoissa, kuukausissa Usein ennuste yliarvioitu, heikkeneminen saattaa jäädä havaitsematta / vaille toimia Kun havaitaan ajoissa, jää aikaa terapeuttisille toimille ja niiden suunnittelulle

Elämän lopun hoitopäätökset % Syöpä; N = 80 (Becker) Kardio; N = 56 Aivo ; N = 45 Muu ; N = 45 kuolevan dg saattosuunnit hoitotah to 41.3 23.2 53.3 28.9 26.3 3.6 11.1 6.7 6.3 5.4 2.2 8.9 DNR 66.3 58.9 66.7 64.4

Hetki jolloin kuolema olisi tullut ilman aiottua toimenpidettä Potilaan elinaika Viimeisten elinpäivien lisääminen: Pitkitetäänlö elämää vai kuolinprosessia? Harkitse tarkkaan elämän pidentämisen hyödyllisyyttä ja potilaan elämänlaatua viimeisinä päivinään!

Saattohoidossa kuolemiselle ja heikkenemiselle annetaan muoto, jota kohti sekä potilas, läheiset että hoitohenkilökuntakin suuntaavat. Lopputuleman ennustettavuus säätelee ja strukturoi odotusaikaa ja suo mahdollisuuden kuoleman kohtaamiseen.

Miten mitata saattohoidon onnistumista oirehoito elämän laadun säilyminen toimintakyky tyytyväisyys hoitoon läheissuhteet hoidon jatkuvuus / kommunikaatio perheen taakka ja jaksaminen kuolemisen laatu (omaisten kokemukset)

Oirehoito Attention to the details (Tony O Brien) Potilaat usein monioireisia Potilaat eivät välttämättä osaa nimetä oirettaan Aktiivinen oirekysely Oireen hoitovasteen seuranta

Onko kriisi kriisi kuoleman läheisyydessä? Palliatiivisessa hoidossa toimet suhteutetaan kuoleman läheisyyteen Tulee olla valmius yhdessä muun sairaanhoidon kanssa arvioida, diagnostisoida ja hoitaa hätätilanteet Elämän lopulla prioriteetit muuttuvat samoin teot mihin toimilla voidaan päästä mikä on potilaan toive tekeekö medisiininen toimi kuoleman helpommaksi lähetetäänkö kuolemaan päivystykseen onko aikaa titrata lääkitystä

Palliatiivinen sedaatio - Mitä se on? nukuttavien lääkeaineiden käyttöä lievittämättömän kärsimyksen helpottamiseksi alentamalla potilaan tietoisuuden tasoa mitä on lievittämätön / sietämätön kärsimys potilas päättää mikään hoitokeino ei ole auttanut, mitään palliatiivisia hoitoja ei ole enää käytettävissä ero vaikeahoitoiseen oireeseen kuinka syvä tietoisuuden lasku on tarpeen titrattu lääkeannos suhteutettuna tarvittuun kärsimyksen lievitykseen väliaikainen sedaatio > parempi oirevaste myöhemmin saavutettavissa tai sedaatio parantaa potilaan kykyä kestää oiretta break a cycle of pain, anxiety and distress

Kärsimyksen monimuotoisuus kärsimys voi liittyä näköalattomuuteen tai tapahtumien odottamattomuuteen / äkillisyyteen ihminen kestää fyysistä oireilua paremmin kuin psyykkistä ja eksistentiaalista saattohoidossa perheen tukeminen on oleellista yksilöllisesti kaikille ei vain luopumista, vaan myös hylkäämistä, syyllisyyttä > Saattohoidon erityisyys ei ole oirehoidossa vaan turvallisuuden luomisessa ja positiivisessa / rauhallisessa tukemisessa matkalla kuolemaan

Eksistentiaalinen kärsimys Kuolevan potilaan sietämätöntä eksistentiaalista kärsimystä ei ole nähty perusteeksi palliatiiviselle sedaatiolle. Tällainen suhtautuminen kuvastaa perustavaa inhimillisen kärsimyksen väärinymmärrystä. Cassell EJ, Rich BA Pain Medicine 2010; 11(3): 435-8.

Olen taakkana toisille yhteys kuolemantoiveeseen masennus ja toivottomuus kohtalaisen yleinen ajatus kuoleman lähestyessä elämän loppuvaiheen hoidolla suuri merkitys riittävä oirehoito, hyödyttömät elämän pidentämisyritykset, tunne elämänhallinnasta, läheissuhteiden vahvistaminen, taakan pienentäminen / helpottaminen < saattohoidon tehtäviä

Yhteisvastuukeräys saattohoidon kehittämiseksi 2014 tavoitteet: 1.Saattohoidon profiilin nostaminen ja kuolemaan suhtautumisen muuttaminen. 2.Integroitu saattohoidon suunnittelun ja palvelutuotannon suunnittelu. 3.Elämän loppuvaiheessa olevien ihmisten tunnistaminen ja hoitoon saattaminen sekä sen toteuttaminen. Koulutuksen lisääminen. 4.Suunnitelmallinen saattohoito. Hoidon tarpeen arviointi moniammatillisessa työryhmässä. Suunnitelman tulee olla käytettävissä myös päivystyksissä työskentelevillä ammattihenkilöillä tarvittaessa. 5.Hoidon koordinointi. Potilas saa suunniteltua hoitoa kaikissa hoitoa toteuttavissa toimipisteissä. Palliatiiviset keskukset / saattohoitoyksiköt ylläpitävät keskitetysti tietoa potilaista. 6.Nopea hoitoon pääsy. Avun tulee olla saavutettavissa 24/7 siellä missä potilas on (kotona, hoitokodissa, sairaalassa). 7.Korkeatasoisen hoidon saatavuus kaikkialla. Riittävä osaaminen ja konsultointi. 8.Elämän viime päivien hoito ja kuoleman jälkeinen tuki. 9.Omaishoitajien / läheisten tukeminen (lapset mukaan lukien) 10.Jatkuva ammattihenkilöstön koulutus ja kliininen harjoittelu. 11.Toiminnan arviointi ja tutkimus.