Kajaanin kaupunki Tilinpäätös 2012
Kajaanin kaupungin painatauskeskus Kajaani 2013 ISBN 978-951-800-348-2
SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 6 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset... 6 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 6 1.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 6 1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 9 1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 14 1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 19 1.2.5 Kaupungin henkilöstö... 20 1.2.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan vaikuttavista seikoista... 25 1.2.7 Ympäristötekijät... 26 1.3 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä... 28 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 30 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 30 1.4.2 Toiminnan rahoitus... 35 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset... 39 1.6 Kokonaistulot ja menot... 43 1. 7 Kajaanin kaupungin konsernirakenne 31.12.2011... 44 1.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 45 1.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 46 1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 47 1.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 48 1.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 49 1. 8 Keskeiset liitetiedot... 53 1.9 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 54 1.9.1 Tilikauden tuloksen käsittely... 54 1.9.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet... 55 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 57 2.1 Tavoitteiden toteutuminen... 57 2.2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen... 59 2.2.1 Tarkastustoimi... 60 2.2.2 Kaupunginhallituksen toimiala... 61 2.2.2.1 Kaupunginhallitus tulosalue... 61 2.2.2.2 Työllisyyden hoito tulosalue... 64 2.2.2.3 Keskushallinto tulosalue... 66 3
2.2.3 Sivistystoimiala... 68 2.2.3.1 Sivistyslautakunta tulosalue... 71 2.2.3.2 Varhaiskasvatus tulosalue... 73 2.2.3.3 Perusopetus tulosalue... 76 2.2.3.5 Kulttuurilaitokset tulosalue... 78 2.2.3.8 Liikunta- ja nuorisopalvelut... 81 2.2.4 Ympäristötekninen toimiala... 83 2.2.4.1 Tekninen hallinto tulosalue... 85 2.2.4.2 Ympäristö ja maankäyttö tulosalue... 86 2.2.4.3 Kunnallistekniikka tulosalue... 88 2.2.4.4 Tilapalvelu tulosalue... 90 2.2.5 Kainuun pelastuslaitos toimiala... 92 2.2.6 Kaupungin tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut... 95 2.3 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 99 2.3.1 Peruskunnan käyttötalouden toteutuminen... 99 2.3.2 Peruskunnan tuloslaskelmaosan toteutuminen... 100 2.3.3 Peruskunnan investointien toteutuminen... 103 2.3.4 Peruskunnan rahoitusosan toteutuminen... 107 2.3.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 108 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT...108 3.2 Tuloslaskelma... 109 3.3 Rahoituslaskelma... 110 3.4 Tase... 111 3.5 Konsernilaskelmat... 113 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...117 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 117 4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 118 4.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 119 4.4 Tasetta koskevat liitetiedot... 123 4.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 128 4.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 130 4
5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 131 5.1 Liikelaitosten erillistilinpäätökset... 131 5.1.1 Kajaanin Ammattikorkeakoulu -liikelaitos... 131 5.1.2 Kajaanin kaupunginteatteri liikelaitos... 158 5.1.3 Kajaanin Mamselli liikelaitos... 179 5.1.4 Kajaanin Vesi -liikelaitos... 200 5.1.5 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos... 226 5.1.6 Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen... 242 5.2 Tytäryhtiöiden toimintakertomus- ja tilinpäätöstiedot... 244 5.2.1 Kajaanin Elokuvakeskus Oy... 244 5.2.2 Kajaanin Teknologiakeskus Oy... 245 5.2.3 Measurepolis Development Oy... 246 5.2.4 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari... 247 5.2.5 Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan Palvelukeskus... 249 6 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 250 5
1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kaupungin toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kaupungin toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kaupungissa ja kaupunkikonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kaupungin ja kaupunkikonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, josta ei ole tehtävä selkoa kaupungin tai kaupunkikonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kaupunginhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kun kaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteuttamisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Liikelaitosten tilinpäätösten laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Kuntalain mukaan kaupungin liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat sekä talousarvion toteuttamisvertailu ja toimintakertomus. 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuotta 2012 on leimannut yleismaailmallinen taloudellinen epävarmuus. Euroopan Unionin jäsenvaltioiden yhteistyökyky on ollut koetuksella yhteisiä talouslinjauksia määriteltäessä. On jopa väläytelty yhteisvaluutta euron kaatumista. Arviot maailmantalouden tilasta vaihtelevat koko ajan, mutta pientä kasvua ja myönteisiä merkkejä talouden elpymisestä on havaittavissa. Elpyminen näyttää kuitenkin olevan poikkeuksellisen hidasta. Hyvinvointivaltion toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvitaan vähintään muutaman prosentin vuotuinen talouskasvu, ja se on paljolti sidoksissa työllisyyskehitykseen. Työpaikat ja hyvä työllisyyskehitys ovat entistä tärkeämmässä roolissa. Vientiteollisuuden kasvunäkymät, kotimaisen kulutuskysynnän kasvu sekä teollisuuden ja rakentamisen investointien kasvu korreloivat suoraan työllisyyteen. Näiden mittareiden pysyminen hyvällä tasolla on välttämätön edellytys, jotta selviäisimme tulevaisuudessa. Muita kriittisiä asioita ovat Suomen kilpailukyvyn säilyminen ja rakennemuutoksen hallinta. Suomalainen teollisuussektori on joutunut kovaan saneeraukseen jo menneinä vuosina, ja nyt rakennemuutos koettelee myös niin sanotun korkean teknologian sektoria. Kuntatalous on keskeinen osa julkista sektoria, joten kaikki myllerrykset näkyvät myös yksittäisten kuntien taloudessa. Julkisen talouden velkaantumisen hillitseminen pakottaa kuntien palvelurakenteiden kehittämiseen ja palvelutasojen tarkasteluun. Kuntasektori tuottaa valtaosan kansalaisten peruspalveluista. Juuri näissä palveluissa tarve on kasvanut valtavasti ja laatukriteereitä on tiukennettu. Kunta-valtio suhde on aina ollut jossain määrin jännitteinen, mutta terveydenhuollon, sairaanhoidon, koulutuksen varhaiskasvatuksen ja muiden lakisääteisten peruspalveluiden rahoitus on aina jotenkuten saatu sovitettua kulloisenkin tulopohjan perustalle sekä valtionosuudet että verotulot huomioiden. Edellä esitetyt yleiset talousvaikeudet ovat pakottaneet valtiovallan supistamaan ja jäädyttämään valtionosuuksia. Tällainen toimenpide poikkeaa viime vuosien ja jopa vuosikymmenien vakiintuneesta menettelytavasta. Samanaikaisesti kuntien vastuulle on tullut koko ajan uusia lakisääteisiä velvoitteita mutta ei täyttä rahoitusta niiden hoitamiseen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksella tavoitellaan erittäin suuria muutoksia suomalaiseen kuntakenttään. Kuntarakenteen hallintorajat ovat tarkastelun alla ja palvelurakenteisiin halutaan myös muutoksia. Kunnat ovat tilanteessa, jossa ei enää pystytä jatkamaan nykyisillä toimintaperiaatteilla. Kunnat ovat pystyneet sopeuttamaan toimintaansa karsimalla ei-lakisääteisiä menojaan ja käyttäneet jatkuvaa juustohöyläystä. 6
Näillä konsteilla ei enää ole paljon löydettävissä lisäsäästöjä. Tilanne alkaa olla niillä rajoilla, että menojen lisäleikkaukset tarkoittavat väistämättä joistakin palveluista luopumista. Kuntatalouden haasteista vaikein ja nopeinta ratkaisua vaativa on palvelutarpeen kasvu käytettävissä oleviin taloudellisiin resursseihin nähden. Palveluiden kysynnän kasvu on väistämätöntä monestakin eri syystä. Erityisesti ikäsidonnaisten menojen nousupaineet ovat kovia lähimmän kahdenkymmenen vuoden aikana. Meillä Kainuussa tämä on näkynyt kahden viime vuoden aikana Kainuun maakunta-kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon menojen voimakkaana kasvuna. Kehittämispanokset onkin suunnattava yhä enenevässä määrin palvelutuotannon ja tuottavuuden parantamiseen sekä ennaltaehkäisevän toiminnan tukemiseen, jos nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää. Kajaanissa oli monia tulevaisuudenuskoa lisääviä ilonaiheita vuonna 2012. Yksi suurimmista oli Kainuun Prikaatin tulevaisuuden varmistuminen alkukeväästä. Prikaatimme tulee vahvistumaan nykyisestään ja sitä kehitetään yhtenä tärkeimmistä puolustusvoimien valmiusyksiköistä. Lentoyhteyksien jatkuminen Kajaaniin saatiin myös turvattua. Kajaanin ammattikorkeakoulu on käynyt läpi tiukan saneerauksen ja on nyt yksi Suomen tuloksellisimmista oppilaitoksista alallaan. Transtechin vaunutilaukset saivat jatkoa ja vaikuttivat suotuisasti koko maakunnan metalliteollisuuden elinvoimaan. Renforsin Rannan yritystoiminnan kehittyminen jatkui hyvää vauhtia ja siellä aloitti toimintansa CSC:n supertietokoneyksikkö. Petäisenniskan teollisuusalueen kehittäminen sai jatkoa. Biopolttoaineteollisuuden yksiköt harkitsevat vakavasti sijoittumista Tihisenniemelle. Myös erilaisten palvelukeskusten työpaikkoja on syntynyt edelleen runsaasti lisää Kajaaniin. Muualla Kainuussa kaivosteollisuus ja puurakentaminen kasvoivat hyvää vauhtia. Pahin takapakki elinkeinosektorilla oli Talvivaaran kipsisakka-altaan pettäminen. Täytyy todella toivoa, että kaivosyhtiö saa tämän allasvuodon seuraukset selvitettyä ja korjattua. Työllisyyskehitys heikkeni loppuvuodesta ja se on yksi suurimmista huolenaiheista Kajaanissa. Yhteistoimintaneuvotteluja on ollut myös kajaanilaisissa yrityksissä, mutta onneksi suurilta irtisanomisilta ja konkursseilta on vältytty. Kajaanin kaupungin talouden parantamiseen on käytetty runsaasti voimavaroja viime vuosien aikana. Henkilöstösuunnitelma auttaa henkilöstön määrän hallinnassa. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että joiltakin osa-alueilta henkilöstöä voidaan vähentää luontaisen poistuman kautta ja tällä resurssilla paikataan henkilöstön lisäämistä vaativien sektoreiden (erityisesti varhaiskasvatus) tarpeita. Talouden tasapainottamisohjelma on toiminut kolme vuotta varsin hyvin taloutta ohjaavana säästöohjelmana ja sen toteutusaste on ollut hyvä. Koko ajan muuttuvassa toimintaympäristössä se ei kykene enää toimimaan nykymuodossaan riittävän tehokkaasti. Kaupunkiin ollaan rakentamassa tuloksellisuusohjelmaa, jolla pureudutaan toimintaprosesseihin ja palveluiden tuottamistapoihin. Henkilöstösuunnitelmaa kehitetään yhä enemmän palvelustrategian toteuttamista ohjaavaksi ja kehittäväksi työkaluksi. Palvelurakenteet, palveluiden laajuus, laatu ja tuottamistavat eli koko palvelustrategia täytyy sovittaa aiempaa tehokkaammin käytettävissä oleviin resursseihin. Tilinpäätös vuodelta 2012 on kaupungin osalta noin 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä on hyvä tulos tässä tilanteessa. Vuosi 2012 oli taloudellisten epävarmuustekijöiden vuoksi haastava. Talousarvio vuodelle 2012 oli yli 3 miljoonaa euroa alijäämäinen ja verotuloissa jäätiin noin miljoonan euron verran alle budjetoidusta tasosta. Lisäksi alkuvuodesta näytti, että maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimi tekee yli 20 miljoonan alijäämän. Lopulliseksi alijäämäksi muodostui 10,6 miljoonaa euroa. Kaupungin osuus tästä on 4,7 miljoonaa euroa. Maakunta -kuntayhtymän osalta näin isoihin alijäämiin ei ole pystytty varautumaan talouden tasapainottamisohjelmaa laadittaessa. Tästä huolimatta kaupungin taseeseen kertyneitä alijäämiä on saatu pienennettyä 4,5 miljoonaa euroa vuosina 2010 2012. Maakunta -kuntayhtymän vuosien 2010 2012 nettoalijäämästä kaupungin vastuulle on jäänyt noin 5,5 miljoonaa euroa. Nettoalijäämä tarkoittaa, että KAO:n ja työterveyshuollon ylijäämät on vähennetty alijäämistä. Kaupungin omia alijäämiä ja maakunta kuntayhtymän alijäämiä on näin ollen saatu katettua kolmen vuoden aikana noin 10 miljoonaa euroa. Erityisen myönteistä on se, että myös viime vuonna toimialat pysyivät varsin hyvin talousarvioissaan. Sivistystoimialalla perusopetus ylitti jonkin verran raaminsa. Budjettikurin pitävyydestä on syytä kiittää niin poliittisia toimielimiä kuin henkilöstöä. Kaupungin yhteenlasketut alijäämät ovat vuoden 2012 jälkeen 15,4 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta kasvoi (287 euroa/asukas) ja oli tilinpäätöksessä 2167 euroa/asukas. Lainamäärä asukasta kohden on Kajaanissa aika lähellä valtakunnan keskiarvoa. Lainamäärän kasvun syynä on viime vuosien reipas investointitahti. Kaupungin (liikelaitosten kanssa) bruttoinvestoinnit olivat noin 23,3 miljoonaa euroa. Niistä merkittävä osa oli rakennusten ja kunnallistekniikan peruskorjausta. Investointitaso pysyy korkeana myös tulevina vuosina. Vuoden 2012 tärkeimpiä investointikohteita olivat vesiliikuntakeskus, Keskuskoulun peruskorjaus ja Teppanan hoitotalo. Vuosikate oli noin 8,2 miljoonaa euroa (215 euroa/as) ja kattoi noin 68 prosenttia poistoista. 7
Kuluneen vuoden keskeisimpiä asioita oli Kainuun mallin korvaavan uuden palvelumallin suunnittelu. Entinen Kainuun liitto palaa omaksi kuntayhtymäkseen, lukiot palautuvat kunnille ja Kainuun ammattioppilaitos Kajaanin kaupungille. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä saatiin rakennettua laaja-alaisen kuntayhteistyön pohjalle. Kuntayhtymän rahoitusmalli on Kajaanille aiempaa parempi ja lähes sellainen, jota kaupunki rahoitusneuvotteluissa tavoittelikin. Kuntarakenneuudistuksen onnistumisesta on vaikea vielä sanoa lopullista totuutta. Kaikki kunnat, kaikki puolueet ja Kuntaliitto ovat yksimielisiä siitä, että kuntauudistus on tarpeellinen, suunnasta vain näyttää olevan erilaisia näkemyksiä. Loppuvuodesta 2012 energiayhtiö E.ON ilmoitti vetäytyvänsä Suomesta. Tämä tarkoittaa sitä, että myös Kajaanin kaupungin omistusosuudet E.ON Kainuussa ja sen omistamissa yhtiöissä ovat valinkauhassa. Jari Tolonen kaupunginjohtaja 8
1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Jäsenet Kaikkonen Vesa, pj. VAS Karjalainen Aki, I vpj. KESK Matero Vuokko SDP Kemppainen Hannu T, II vpj. SDP Mikkonen Ritva VAS Enroth Paavo KOK Myllylä Raili VAS Haataja Minna VAS Nissinen Matti KESK Hakkarainen Eija PS Oikarinen Markku SDP Halonen Auli KOK Okkonen Arto KESK Halonen Markku KESK Ovaska Jukka-Pekka VIHR kv 24.9.2012 ero Haukipuro Airi KESK Parviainen Heikki KESK Heikkinen Jukka KESK Patronen Kaija KESK Hurskainen Timo KESK Peittola Minna KESK Huusko Vesa, KV 15.3.2011 ero VAS Piirainen Raimo SDP Hynynen Evelyn KD Rissanen Maija KESK Hyyryläinen Mauno KESK Ronkainen Tauno VAS Immonen Kauko VAS Rytkönen Timo Vapauspuolue Immonen Marjatta KESK Räisänen Aki VAS Juntunen Hannu KOK Rönkkö Tommi, VAS KV 15.3.2011 valittu Karppinen Veli-Matti Kaj.Sit. Rönty Markku KOK Kemppainen Hannu S Hannu K. Kesk. Sankilampi Jaana PS Kettunen Pentti PS Sistonen Toivo KOK Kiljunen Ella SDP Suutari Eero KOK Koistinen Pekka KESK Tolonen Markku KESK Krogerus Timo Kaj.Sit. Tornberg Raimo KESK Kuutti Päivi KOK Turunen Anne kv 24.9.2012 valittu Kyllönen Toivo PS Törrö Leena SDP Lämpsä Jouni VAS Vatula Anneli Kaj.Sit. Majuri Jenni KOK Väisänen Sanni VIHR Tilivelvolliset toimielinten jäsenet Kaupunginhallitus Jäsenet Okkonen Arto, pj. Myllylä Raili, I vpj. Väisänen Sanni Sistonen Toivo, II vpj. Hyyryläinen Mauno Immonen Marjatta Rissanen Maija Kyllönen Sari Oikarinen Markku Kuutti Päivi Kyllönen Toivo Henkilökohtaiset varajäsenet Koistinen Pekka Immonen Tyyne Heiman Eva Juntunen Hannu Halonen Markku Peittola Minna Immonen Maarit Räisänen Aki Leinonen Niilo Heikkinen Seija Tihinen Ari 9
Tarkastuslautakunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Enroth Paavo, pj. Rantakurtakko Maarit, ero KV 12.3.2012 Heikkinen Miariikka, valittu KV 12.3.2012 Mikkonen Ritva, vpj. Haataja Minna Tolonen Markku Alasalmi Aila Ahlqvist Pertti Elfving Seppo Törrö Leena Hekkala Heikki Keskusvaalilautakunta Jäsenet Ei-henkilökohtaiset varajäsenet mainitussa järjestyksessä Väyrynen Pentti 1. Vatula Anneli, ero KV 24.9.2012 Jaanus-Nykänen Elvi Viiru Kunto, valittu 24.9.2012 Latvakangas Osmo 2. Väisänen Antero Petrovic Stevo 3. Moilanen Riitta Karjalainen Maija, vpj. 4. Kettunen Jonas, ero KV 12.6.2012 Kettunen Heli, valittu 12.6.2012 5. Ohinmaa Onerva Sivistyslautakunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Tornberg Raimo, pj. Hurskainen Timo Lämpsä Jouni, vpj. Puskala Pasi Heikkinen Jukka Aittamaa Janne Peittola Minna Parviainen Tuula Vatula Anneli Kyllönen Mika Hynynen Evelyn Seppänen Irja, ero KV 30.1.2012 Karvinen Marita, valittu 30.1.2012 Hekkala Heikki Leinonen Paula Heiman Eva Hirvilahti Marja Käsmä Jouko Väinölä Aki Majuri Jenni Ojala Katriina Kyllönen Sari, kaupunginhallituksen edustaja Sarr Kerttuli Jestola Satu Liikunta- ja nuorisoasioiden neuvosto Jäsenet Heikkinen Jukka, pj. Patronen Kaija Komulainen Tuomas Kyllönen Tuija Puskala Pasi Korhonen Hannu Kivilahti Ritva Viiru Kunto Kallinen Matleena Henkilökohtaiset varajäsenet Schroderus Antti Parviainen Tuula Karjalainen Jonna Pelkonen Sisko Saarinen Mauri Valtanen Leena Pesonen Mikko Kuvaja Risto Kallunki Antti Väisänen Sanni, kaupunginhallituksen edustaja 10
Ympäristötekninen lautakunta Jäsenet Kyllönen Antero, pj. Halonen Markku, vpj. Haukipuro Airi Patronen Kaija Parviainen Heikki Lindgren Seppo Väyrynen Tuula Leinonen Voitto Kiljunen Ella Tihinen Ari Heikkinen Sirpa Hyyryläinen Mauno, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Rytkönen Timo Nissinen Matti Ronkainen Minna Mulari Eeva-Liisa Jokelainen Esa Järvelä Matti Jestola Satu Surma-aho Timo Järvelin Matti Suutari Janne Huusko Päivi Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Jäsenet Surma-aho Timo, pj. Halonen Markku, vpj. Kyllönen Antero Tartia-Jalonen Aila Huusko Päivi Immonen Marjatta, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Leinonen Voitto Parviainen Heikki Väyrynen Tuula Kemppainen Maarit Vesala Iiris Pelastuslautakunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Romppainen Mirja Hyrynsalmen kunta Keränen Taisto Hyrynsalmen kunta Koistinen Pekka, pj Kajaanin kaupunki Halonen Markku Kajaanin kaupunki Halonen Auli Kajaanin kaupunki Majuri Jenni Kajaanin kaupunki Kyllönen Mika Kajaanin kaupunki Kuvaja Risto Kajaanin kaupunki Kinnunen Anneli, vpj. Kuhmon kaupunki Piipponen Eira Kuhmon kaupunki Moilanen Heli Paltamon kunta Karppinen Irma M. Paltamon kunta Peltola Harri Puolangan kunta Moilanen Erkki Puolangan kunta Heikkinen Mauno Ristijärven kunta Oikarinen Olavi Ristijärven kunta Hyvönen Timo Sotkamon kunta Mustonen Juha Sotkamon kunta Holappa Veijo Suomussalmen kunta Kemppainen Risto Suomussalmen kunta Pärkkä-Hietala Leena-Kaisa Vaalan kunta Kyllönen Helinä Vaalan kunta Leinonen Niilo, kaupunginhallituksen edustaja 11
Kajaanin ammattikorkeakoulun johtokunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Piippo Esko, pj. Matero Vuokko Halonen Auli, vpj. Rantakurtakko Maarit, ero 28.2.2012 Heikkinen Miariikka, valittu 28.2.2012 Käsmä Jouko Korhonen Hannu Karjalainen Aki Kauppinen Juha Immonen Maarit Peittola Minna Rissanen Maija Karjalainen Maija Nissinen Matti Komulainen Tuomas Kunnas Karl Pääskylä Esko Sankilampi Jaana Hakkarainen Eija Salonen Eero Kortelainen Janne Soikkeli Maija Kilpeläinen Eeva Sistonen Toivo, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin kaupunginteatteri-oulun läänin alueteatteri -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Myllylä Raili, pj. Krogerus Timo, vpj. Heikkinen Seija Ovaska Pekka Vatula Esko, henkilökunnan edustaja Kemppainen Mikko, henkilökunnan edustaja Isokoski Sisko, alueell.neuvottelukunnan edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Palm Riitta Karppinen Veli-Matti Heikkinen Mikko Kivilahti Ritva Lipponen Satu Siltala Tiina Manner Leena Rissanen Maija, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin Mamselli liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Hurskainen Timo, pj. Moilanen Erkki Melakari Jaana, vpj. Tolonen Maria Räisänen Aki Leinonen Kaija Huotari Tellervo Latvakangas Osmo Närhi Pirkko Turunen Anne Karppinen Sirkka, henkilökunnan edustaja, ero 13.8.2012 Leikkainen Tarja, ero 13.8.2012 Leikkainen Tarja, valittu 13.8.2012 Soldaktin Riikka, valittu 13.8.2012 Aapakari Marjaana, palveluiden käyttäjien edustaja Niemi Pekka Kuutti Päivi, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin Vesi liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Kettunen Pentti, puheenjohtaja Koskensalmi Leila, varapuheenjohtaja Leinonen Voitto Immonen Maarit Juutinen Eero Vimpari Jouni, henkilöstön edustaja Hyyryläinen Mauno, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Elfving Seppo Tartia-Jalonen Aila Käsmä Jouko Hurskainen Timo Pelkonen Sisko Halonen Jarmo 12
Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Järvinen Reijo, puheenjohtaja Määttä Anneli, varapuheenjohtaja Melakari Jaana Valovaara Rainer Soininen Timo Tuominen Anssi Mäkinen Merja Henkilökohtaiset varajäsenet Koskelo Juha Kauppinen Juha Käsmä Jouko Tolonen Iikka Karjalalainen Tommi Kovalainen Pirjo Kilpeläinen Turo Myllylä Raili, kaupunginhallituksen edustaja Tilivelvolliset viranhaltijat Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Hallintojohtaja, kaupunginlakimies Talousjohtaja Henkilöstöpäällikkö Henkilöstösihteeri Kansliapäällikkö Tietohallintopäällikkö Maahanmuuttopalvelujen johtaja Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Kajaanin ammattikorkeakoulun hallinto- ja talousjohtaja Kajaanin Mamsellin johtaja Kajaanin Veden johtaja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtaja Kajaanin Teatterin johtaja Tolonen Jari Aarnio Tuija Huotari Juha Sivonen Pekka Tokkonen Paula Hämäläinen Risto Hyvönen Kari Komulainen Asta Kilpeläinen Turo Mäkinen Merja Vuorinen Tuija Nurminen Juha Haverinen Markku Jaakkola Miko Sivistystoimiala Sivistysjohtaja Saari Mikko Talouspäällikkö Kurkinen Osmo, palvelusuhde päättyi 31.12.2012 Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja Kemppainen Sirpa Perusopetuksen tulosalueen johtaja Niemi Martti Kaukametsän johtaja Saari Mikko Liikunta- ja nuorisotyön tulosalueen johtaja Kinnunen Jarmo Ympäristötekninen toimiala Tekninen johtaja, kaupungingeodeetti Tilapalvelupäällikkö Kaupungininsinööri Rakennustarkastaja Soininen Timo Haverinen Markku Nousiainen Matti Leskinen Hannu Kainuun pelastuslaitos -toimiala Pelastusjohtaja Parviainen Anssi 13
1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuolella ja kasvun hidas vaihe jatkuu vielä ainakin vuoden 2013 alkupuolelle. Kasvun hidastumisen taustalla ovat hallituksen elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä yksityisen kysynnän hauraus. Useassa teollisuusmaassa julkisen talouden, kotitalouksien ja rahoituslaitosten on yhtä aikaa vahvistettava rahoitusasemaansa, jolloin kysyntä heikkenee ja kasvu hidastuu. Kasvun painopiste on edelleen kehittyvissä talouksissa, vaikka niissäkin kasvu pysyy aiempaa vaimeampana. Euroalue ja EU ovat kääntyneet lievään taantumaan, joka oikenee hitaaksi kasvuksi vuoden 2013 lopulla. Kasvua hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, julkisten talouksien mittavat vakautustarpeet, kuluttajien ja yritysten epäluottamus sekä teollisuusmaiden tuontikysynnän heikkous. Esimerkiksi Euroopan vahvimpiin talouksiin kuuluvat Ruotsi ja Saksa yltävät ennusteperiodilla vain 1-2 prosentin kasvuun. Talousja rahoituskriisin kanssa painivien maiden taloudet supistuvat vielä vuonna 2013. Kuluttajien kokema epävarmuus on loppukesän ja syksyn aikana lisääntynyt selvästi. Odotukset niin oman talouden kuin erityisesti koko kansantaloudenkin kehityksestä ovat kuluttajabarometrin tietojen perusteella heikentyneet tuntuvasti. Kuluttajien kokema työttömyyden uhka ei kuitenkaan vielä ole lisääntynyt samassa suhteessa kuin odotukset yleisen taloudellisen tilanteen heikkenemisestä. Vuonna 2013 yksityisen kulutuksen kasvun oletetaan jäävän vaatimattomaksi. Nopeimmin kasvaa palvelujen kysyntä. Kulutuskysyntää rajoittaa ennen muuta reaalitulojen heikko kehitys. Arvonlisäverokannan nosto heikentää myös kuluttajien ostovoimaa. Korkotason aleneminen pienentää sekä korkotuloja että menoja. Korkotulot alenevat kuitenkin korkomenoja voimakkaammin pankkien lainamarginaalien noustessa ja velan kasvun jatkuessa edelleen myös ensi vuonna kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja nopeampana. Kuluttajien odotusten ennakoidaan kohenevan ensi vuoden aikana, mikä näkyy kotitalouksien säästämisen laskuna. Vuonna 2014 yksityisen kulutuksen ennustetaan nouseman 1,4 %. Työttömyysaste on kääntynyt kasvuun, mutta suhdannekäänne on toistaiseksi näkynyt selvimmin rekisteröidyissä työttömyydessä kuin työvoimatutkimuksen mukaisessa työttömyydessä. Kuluvan vuoden heikon taloudellisen kehityksen ennakoidaan heijastuvan vuonna 2013 työllisyyden heikkenemiseen. Heikentyneet kasvunäkymät heijastuvat suoraan julkisen talouden rahoitusasemaan. Julkisen talouden alijäämä kuitenkin pienenee ensi vuonna hallituksen sopimustoimien ansioista. Sopeutustoimet pienentävät alijäämää runsaan prosenttiyksikön suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisyhteisöjen menoaste ja samoin veroaste kohoavat ensi vuonna. Veroastetta nostavat veronkorotukset. Julkista velkaa kasvattavat valtion ja kuntien velkaantumisen lisäksi Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen myöntämät luotot, jotka Eurostatin päätöksellä kirjataan takauksia myöntäneiden euromaiden julkiseen velkaan. pienempänä. Valtiontalouden ennakoidaan olevan vuonna 2013 noin 6,1 mrd. euroa alijäämäinen kansantalouden tilinpidon käsittein, mikä on noin 3,0 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Suhdannekatsaus Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotiedot osoittavat, että kuntatalous on pelättyäkin huonommassa kunnossa. Peräti 63 kunnalla viime vuoden vuosikate oli negatiivinen. Määrä on lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kuntien verotulojen kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta. Kuntien yhteenlaskettu toimintatulojen, verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ei riittänyt kattamaan kuntien toimintamenojen kasvua. 14
Toimintakatetta heikensi myös maksu- ja myyntitulojen kasvun hidastuminen. Samalla toimintamenojen kasvu säilyi lähes edellisvuoden, noin 5 prosentin tasolla. Tähän vaikutti osaltaan vuosilomamääräysten ja lomapalkkakirjausten muutokset. Kuntakentän sisäiset erot kasvoivat kaikkien keskeisten vertailutekijöiden eli tulopohja-, toimintakate-, investointi- ja lainakantavertailujen mukaan Kuntien vuotuinen lainakannan kasvu on merkittävin tällä vuosituhannella. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta nousi lähes 14 miljardiin euroon. Lainakanta kasvoi 13 prosenttia, eli 1,6 miljardia euroa edellisvuoteen verrattuna. Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit kasvoivat huomattavasti, peräti 8,5 prosenttia vuonna 2012. Investoinnit kasvoivat eniten yli 100 000 asukkaan kunnissa sekä 10 000-20 000 asukkaan kunnissa. Teksti: Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Tilastokeskuksen alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen sulautettu velka kasvoi vuoden 2012 aikana 10,3 miljardilla eurolla 103,1 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 49 prosentista 53 prosenttiin. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 1,9 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 0,8 prosenttia. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella. Suomen julkisyhteisöjen alijäämä (-) ja velka, suhteessa BKT:hen Lähde: Tilastokeskus 1.3.2013 15
Keskeiset tunnusluvut Suomi 2009 2010 2011 2012 Määrän muutos, prosenttia BKT -8,5 3,3 2,7-0,1 Yksityinen kulutus -2,9 3,3 2,4 1,7 Julkinen kulutus 1,1-0,3 0,4 0,8 Kuluttajahinnat 0,0 1,2 3,4 2,8 Ansiotaso 4,0 2,6 2,7 3,5 Työttömien osuus työvoimasta, % 8,2 8,4 7,8 7,7 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 3,7 3,0 3,0 1,9 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 56,1 55,8 54,8 55,4 Veroaste, % BKT:sta 42,7 42,4 43,3 43,4 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta -2,7-2,8-0,9-1,6 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 43,5 48,6 49,0 53,2 Kuntatalous Vuosikate euroa/asukas 337 461 390 238 Lainakanta euroa/asukas 1838 1956 2085 2282 Keskimääräinen tuloveroprosentti 18,59 18,97 19,16 19,25 Lähde: Valtiovarainministeriö, Suhdannekatsaus, joulukuu 2012 Tilastokeskus, Suomen Kuntaliitto Oman talousalueen kehitys Tilastokeskuksen mukaan Kainuun väestön määrä oli vuoden 2012 lopussa 80 685 (81 298 vuonna 2011). Väkiluku väheni edellisestä vuodesta 613 hengellä eli 0,75 prosentilla, mihin vaikutti kuntien välinen nettomuutto, joka oli negatiivinen 537 henkilöä. Nettomaahanmuutto oli positiivien 210 henkilöä ja syntyneiden määrä oli 282 pienempi kuin kuolleiden määrä. Väestömäärä väheni kaikissa Kainuun kunnissa. Kainuun väkiluku on pienentynyt vuodesta 1995 vuoteen 2012 noin 15 256 henkeä eli 848 henkeä vuodessa. Kainuun alueella huolestuttavaa väestökehityksessä on, että ainoastaan Kajaanissa syntyvyys on kuolleisuutta suurempaa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 Kainuussa on 78 016 asukasta ja vuonna 2040 Kainuussa on 75 431 asukasta. Kajaanin asukasluku oli vuoden 2012 lopussa 37 973. Asukasluku väheni 72 hengellä. Syntyneisyyden enemmyys (+56) ja nettomaahanmuutto (+150) eivät pystyneet korvaamaan kuntien välistä nettomuuttoa (- 270). Kajaanissa syntyi 426 lasta eli 59,0 prosenttia koko Kainuun syntyneiden määrästä (60,2 % vuonna 2011) Väestökehitys ikäryhmittäin on ollut viime vuosina seuraava (tilanne 31.12.) 2010 2011 2012 Ikäryhmä lkm % lkm % lkm % 0-14 6 301 16,5 6 262 16,5 6 233 16,3 15-64 25 186 66,0 24 897 65,4 24 635 64,9 65-6 670 17,5 6 886 18,1 7 105 18,7 Yhteensä 38 157 100,0 38 045 100,0 37 973 100,0 16
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kajaanin väestön ikärakenne muuttuu 2020 2030 seuraavasti: 2020 2030 Ikäryhmä lkm % lkm % 0-14 6 423 16,9 6 249 16,4 15-64 22 620 59,5 21 573 56,7 65-8 948 23,6 10 238 26,9 Yhteensä 37 991 100,0 38 060 100,0 TILINPÄÄTÖS 2012 Väestörakennetta koskevan ennusteen mukaan 0-14-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 3 prosentilla ja työikäisen väestön määrä vähenee yli 8 prosentilla. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 25,9 prosentilla. Huoltosuhteen (ei-aktiivinen väestö/aktiivinen väestö) odotetaan heikkenevän tulevina vuosina nopeasti. Vuonna 2011 huoltosuhde oli noin 53, kun sen arvioidaan olevan 68 vuonna 2020 ja vuonna 2030 jo 76. Lähde: Tilastokeskus Vuosi 2012 alkoi Kainuussa varsin hyvän työllisyyden merkeissä. Vuoden alussa työttömyys väheni vielä hyvin, mutta toukokuusta alkaen se sinnitteli edellisvuotta korkeammalla. Työttömyys kasvoi, vaikka samanaikaisesti työvoiman kysyntä kasvoi. Joulukuussa 2012 työttömyys kohosi Kainuussa jälleen roimasti. Se johtui osaksi kausivaihtelusta, mutta myös lomautukset ja irtisanomiset yleistyivät. Eniten niitä tapahtui rakennus- ja teollisuustyössä. Lomautuksista ja irtisanomisista johtuen myös uuden työvoiman kysyntä hiljeni vuoden lopulla. Uusia, avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kainuun työ- ja elinkeinotoimistoihin joulukuussa 2012 selvästi vähemmän kuin aiemmin. Joulukuun lopussa Kainuun työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 5.344 työtöntä. Se on 729 enemmän kuin marraskuussa ja 398 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys kasvoi Kainuussa 8 % vuoden takaisesta, kun se koko maassa kasvoi yli 10 %. Lähde: Kainuun ELY-keskus 22.1.2013 Oman talousalueen kehitys Kainuun elinkeinoelämä oli alkuvuonna 2012 erittäin hyvässä vaiheessa, keskeisten yritysten näkymät olivat vahvoja. Uuden työvoiman kysyntä oli vilkasta ja työllisyystilanne oli alkuvuodesta historiallisen hyvä. Muutamilla toimialoilla oli jo nähtävissä siirtymää kohti työvoimapulaa. Myönteinen kehitys alkoi kuitenkin selvästi hidastua kesää kohti ja syksyllä lähiajan suhdannenäkymät olivat muuttuneet aiempaan verrattuna vaisummiksi. Yritysten näkymät lähitulevaisuuden suhteen muuttuivat odottaviksi. Kajaanin seudulla perusvire säily silti positiivisena vielä syksylläkin, eikä jyrkkää pudotusta yritystoiminnassa ja työllisyydessä pidetty kovin todennäköisenä. Toukokuusta alkaen työttömyys pysytteli edellisvuotta korkeammalla, vaikka samanaikaisesti myös työvoiman kysyntä kasvoi. Avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin 14 % enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta se ei riittänyt työttömyyden kasvun pysäyttämiseen. Joulukuussa työttömyys kohosi Kainuussa jälleen. Se johtui osaksi kausivaihtelusta, mutta myös lomautukset ja irtisanomiset yleistyivät, eniten rakennus- ja teollisuustyössä. Lomautuksista ja irtisanomisista johtuen uuden työvoiman kysyntä hiljeni vuoden lopulla. Joulukuun 2012 lopussa Kainuun työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 5 344 työtöntä. Se on 729 enemmän kuin marraskuussa ja 398 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys kasvoi Kainuussa 8 % vuoden takaisesta, kun se koko maassa kasvoi yli 10 %. Kajaanin seutukunnassa työttömyysaste oli vuoden lopussa 13,1 % ja työttömiä työnhakijoita TE-toimistoissa oli 3 408 (luvut sisältävät lomautetut). 17
TEM:n syksyn 2012 kokonaisarvio alueellisesta kehityksen tilanteesta oli kuitenkin voittopuolisesti myönteinen. Alueelle kohdistuneista suurista työpaikkamenetyksistä oli toivottu hyvin. Kasvun vetureita ovat olleet kaivosteollisuus, metalliteollisuus, matkailu ja palvelualat. Uusia yrityksiä syntyi Kajaanissa 148, nettolisäys lopettaneet huomioon ottaen 68. Yritysperustanta oli lähes huippuvuosien 2007 ja 2008 tasoa, mutta tahti hiljeni siinäkin loppuvuotta kohden. Talvivaaran syksyllä alkaneet kaivoksen vesienhallinnan vaikeudet ja niistä aiheutuneet ympäristöriskit olivat yrityssektorin huonoimmat uutiset vuoden 2012 aikana. Kaivoksen työllisyysvaikutus ja aluetaloudellinen merkitys Kajaanin seudulle on suuri, ja ongelmat yrityksen toiminnassa heijastuvat laajalle. Sotkamon Taivaljärven hopeakaivos hanke puolestaan eteni, ja lupa-asioiden ratkeamisen hitaudesta huolimatta kaivosyhtiö odottaa edelleen tuotannon alkavan vuonna 2014. Metalliteollisuuden suurimman yrityksen Transtech Oy:n raideliikennepuolen tuotanto VR:lle ja HKL:lle on jatkunut ja luonut suuren työllisyysvaikutuksen Kajaaniin. Metallialan yritystoiminta Kainuussa vaikuttaa laajemminkin olevan edelleen varsin hyvässä vaiheessa, vaikka jonkin verran suhdannenäkymät muuttuivat sumuisemmiksi vuoden aikana. Vuokatin matkailun ainakin 50 milj. euron suuruiset lähivuosien investoinnit vahvistavat matkailualuetta, ja kasvavien matkailijavirtojen vaikutukset näkyvät Kajaanin kaupallisissa palveluissa. Palvelukeskusten kasvu on jatkunut edelleen, eikä vielä ole ollut näkyvissä merkittäviä vaikeuksia niiden työvoiman saannissa. SOTE-palveluissa työvoiman kysyntä on koko ajan voimakasta. Renforsin Rannan kehitys UPM:n Kajaanin paperitehtaan alueella on ollut erittäin voimakasta. Vuoden 2013 alkuun mennessä yritysalueella työpaikkamäärässä lähestyttiin paperitehtaalta irtisanottujen henkilöiden määrää. S-ryhmän palvelukeskus on alueen suurin yksittäinen työllistäjä. Yritysalueen ensimmäiset datacenterit CSC Oy:n ja paikallisen Herman IT Oy:n toimesta ovat käynnistyneet. Koulutuksen, tutkimuksen ja TKI:n alalla kehitys on ollut kokonaisuutena hyvä. Ammattikorkeakoulun ja ammatti-opiston aloituspaikkaleikkaukset ovat jäämässä pelättyä pienemmiksi, mikäli OKM:n suunnitelmat eivät muutu. Osaamisen perusrakenteet säilyvät vahvoina ja mahdollistavat osaavan työvoiman saatavuuden pitkälle tulevaisuuteen. Rakennustuotanto Kajaanissa 2010-2012 2010 2011 2012 Muutos, lkm 2012-2011 Muutos, % 2012-2011 Valmistuneet rakennukset 315 302 268-34 -11,3 Kerrosala (k-m²) 29543 28862 46108 17246 59,8 Asuntojen lkm 62 140 172 32 22,9 Myönnetyt rakennusluvat 352 353 284-69 -19,5 Kerrosala (k-m²) 32367 54573 47976-6597 -12,1 Asuntojen lkm 114 183 69-114 -62,3 Lähde: Luvut perustuvat rakennusvalvontarekisteriin vietyyn aineistoon Lähteet: Suomen kuntaliitto TEM ja ELY-keskukset: Alueelliset talousnäkymät keväällä 2012 Tilastokeskus Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 2/2012 18
1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Tuloperusteissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia lukuun ottamatta valtakunnan tasolla toteutettua 631 miljoonan euron valtionosuusleikkausta. Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Kainuun hallintokokeilun päättyminen merkitsi sitä, että Kainuun maakunta kuntayhtymän toiminta jouduttiin organisoimaan uudelleen. Sosiaali- ja terveystoimi siirrettiin vuoden 2013 alusta uuteen Kainuun sosiaali- ja terveyden huollon kuntayhtymään. Kainuun liitto kuntayhtymä perustettiin hoitamaan maakunnan liiton tehtäviä. Ammatillinen ja lukio koulutus palasi kaupungin toiminnaksi ja ne on organisoitu vuoden 2013 alusta lukien liikelaitokseksi. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2012 tilinpäätös toteutui talousarviota parempana. Vuoden 2013 talousarvio laadittiin alijäämäiseksi, mutta yhteistoimintamenettelyn kautta säästöjä ja tulolisäyksiä löydettiin noin 2 miljoonan euron edestä. Kuntatalous kiristyy menopaineiden ja valtionosuusleikkausten seurauksena talousarviovuoden 2013 sekä suunnitelmavuodet 2014 2015. Meneillään olevat suuret uudistukset kuten kuntarakenne-, sote- ja valtionosuusuudistus voivat muuttaa tulevaisuuden näkymiä. 19
1.2.5 Kaupungin henkilöstö Henkilöstö Kajaanin kaupungin tavoitteena on olla hyvä ja arvostettu työnantaja. Kajaanin kaupungilla on voimassa Kajaani sopimus, jonka mukaan kaupunki työnantajana ja henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt toimivat yhteistyössä henkilöstöstrategian, talouden sopeuttamisohjelman, rakenteellisten muutosten ja henkilöstösuunnitelman toteuttamiseksi. Lisäksi sopimus sisältää tuottavuuden kasvuun, palvelujen parantamiseen ja työhyvinvoinnin lisäämiseen liittyviä kohtia. Tämä yhteinen näkemys ja tahtotila poliittisten päätöksentekijöiden, virkamiesjohdon ja henkilöstön kesken on palvelussuhdeasioita koskevaa päätöksentekoa. Kajaani-sopimus uusittiin alkuvuodesta 2012. Työyhteisön toimivuustutkimus toteutettiin 2011 syksyllä. Kyselyyn vastasi 69 % henkilöstöstä. Kysymyksiin vastattiin asteikolla 1-4. Kysymyksiä oli yhteensä 50, jotka jakaantuivat neljään aihealueeseen. Kyselyn yhteenveto: Tavoitteellisuus ja strateginen ajattelu 3,32 Johtamis- ja esimiestyö 3,30 Viestintä ja vuorovaikutus 3,28 Osaaminen 3,30 Kyselyitä on toteutettu vuosina 2005, 2007, 2009 ja 2011. Kaikissa neljässä aihealueessa on tapahtunut vuosi vuodelta tasaista kehitystä. Kehitys on tulos onnistuneesta päätöksenteosta ja johtamisesta sekä työntekijöiden hyvästä yhteistyötaidosta. Työyhteisöillä on ollut mahdollisuus vuoden 2012 puolella tehdä johtopäätöksiä ja kehittämishankkeita toteutettujen toimivuustutkimusten perusteella. Henkilöstösuunnittelutyöryhmä on vakiinnuttanut asemansa. Kaikilla toimialoilla on toteutettu toiminnan, talouden ja henkilöstön mitoitus samanaikaisesti ja jokaista uutta rekrytointia harkitessa. Menettely on ollut parasta henkilöstömenojen hallintaa. Palkkaus- ja palvelussuhdeasioissa on toteutettu henkilöstömenosäästöjä tukevaa työnantajapolitiikkaa. Pääsopimusten mukaiset neuvottelut työnantajan edustajien ja henkilöstöjärjestöjen välillä ovat toteutuneet hyvässä hengessä pienistä näkemyseroista huolimatta. Kajaanin kaupungilla on palveluksessaan hyvä ja työhönsä motivoitunut henkilöstö. Aktiivisen tuen toimintamalli uudistettiin alkuvuodesta 2012. Oppaan mukaan työhyvinvoinnilla tarkoitetaan mielekkyyden, hallinnan, arvotuksen, oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden tunnetta. Työhyvinvointi kohdistuu henkilöstön terveyteen, toimintakykyyn, sitoutumisedellytysten luomiseen, ammattitaitoon ja työyhteisön kehittämiseen. Työkyvyn ylläpitäminen on jokapäiväistä toimintaa ja osa työtä. Vastuu työhyvinvoinnista on koko henkilöstöllä ja jokaisella yksittäisellä työntekijällä on itsellään vastuu ja velvollisuus pitää huolta omasta työkyvystään. Työnantajalla on kuitenkin erityinen huolehtimisvelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että esimiehen pitää pystyä tunnistamaan työhyvinvointia ja työkykyä heikentävät ongelmat ja ottamaan ne puheeksi sekä toimimaan jämäkästi tilanteen korjaamiseksi. Aktiivisen tuen toimintatapaan kuuluu, että esimies ottaa sairauspoissaolot puheeksi viimeistään silloin, kun sairauspoissaolojen määrä ylittää sovitut rajat, toistuvasti lomien, vapaapäivien tai tms. jatkona, kolmen kuukauden aikana enemmän kuin kolme 1 5 vrk:n sairauslomaa, 12 kuukauden aikana 30 vuorokautta tai enemmän muulla tavoin huomiota herättävästi. Aktiivisen tuen toimintamalli edellyttää puuttumista muuttuneen, heikentyneen työsuorituksen johdosta (työkyvyn lasku, asiakasvalitukset, virheet ja ammatillinen taantuma). Aktiivisen tuen toimintamalli helpottaa asioiden puheeksiottoa ja mallintaa asioiden hoidon. Kajaanin kaupungin päihdeohjelma uusittiin alkuvuodesta 2012. Muutosta aikaisempaan on huumausaineiden testauksen mukaanotto päihdeohjelmaan. Vuoden 2012 aikana valmisteltiin toisen asteen koulutusliikelaitoksen henkilöstön siirto kaupungin palvelukseen. Siirrosta laadittiin henkilöstötyöryhmässä sopimus ja siirtyminen onnistui ongelmitta. 20
Kunnallisen yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut 1,5 milj. euron säästöjen aikaansaamiseksi vuonna 2013 talousarvioesitykseen aloitettiin marraskuussa 2012. Raamisopimuksen mukaiset korotukset eri aloilla 1.1.2012 KVTES OVTES TS TTES Yleiskorotus 1,7 % 1,6 % 1,7 % 1,7 % Keskitetysti käytetty järjestelyerä 0,7 % 0,8 % 0,3 % 0,7 % Paikallinen järjestelyerä - - 0,4 % - Tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä Kertaerä 150 150 150 150 Henkilöstökulut Kaupungin henkilöstökulut 2012 2011 euroa Palkat ja palkkiot 42 308 478,42 40 134 478,16 * Henkilöstökorvaukset -713 434,70-534 729,41 Palk at ja palk k iot vähennettynä henk.k orvauk silla 41 595 043,72 39 599 748,75 Henkilösivukulut * Eläkekulut 12 727 315,07 12 304 501,23 * Muut henkilösivukulut 2 804 105,90 2 300 621,07 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 57 126 464,69 54 204 871,05 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 442 286,76 595 689,25 Henkilöstökulut yhteensä 57 568 751,45 54 800 560,30 Liikelaitosten henkilöstökulut Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos 2012 2011 Palkat ja palkkiot 10 093 318,42 9 892 083,49 * Henkilöstökorvaukset -110 328,74-81 628,35 Palk at ja palk k iot vähennettynä henk.k orvauk silla 9 982 989,68 9 810 455,14 Henkilösivukulut * Eläkekulut 1 900 088,76 1 809 101,66 * Muut henkilösivukulut 629 326,23 568 529,27 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 12 512 404,67 12 188 086,07 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 12 512 404,67 12 188 086,07 Kajaanin Vesi -liikelaitos 2012 2011 Palkat ja palkkiot 901 135,00 887 182,01 * Henkilöstökorvaukset -9 939,60-8 767,25 Palk at ja palk k iot vähennettynä henk.k orvauk silla 891 195,40 878 414,76 Henkilösivukulut * Eläkekulut 261 170,84 260 217,27 * Muut henkilösivukulut 56 829,89 51 088,81 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 1 209 196,13 1 189 720,84 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 2 045,42 4 006,07 Henkilöstökulut yhteensä 1 211 241,55 1 193 726,91 21
Kajaanin Mamselli -liikelaitos 2012 2011 Palkat ja palkkiot 5 255 552,96 5 086 478,78 * Henkilöstökorvaukset -124 940,01-98 589,30 Palk at ja palk k iot vähennettynä henk.k orvauk silla 5 130 612,95 4 987 889,48 Henkilösivukulut * Eläkekulut 1 468 611,68 1 453 934,66 * Muut henkilösivukulut 331 095,89 294 449,93 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 6 930 320,52 6 736 274,07 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 6 930 320,52 6 736 274,07 Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos 2012 2011 Palkat ja palkkiot 1 745 694,31 1 787 894,63 * Henkilöstökorvaukset -34 371,66-18 134,40 Palk at ja palk k iot vähennettynä henk.k orvauk silla 1 711 322,65 1 769 760,23 Henkilösivukulut * Eläkekulut 356 270,30 355 910,72 * Muut henkilösivukulut 108 974,02 101 494,19 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 2 176 566,97 2 227 165,14 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 2 176 566,97 2 227 165,14 Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstökulut yhteensä 2012 2011 euroa Palkat ja palkkiot 60 304 179,11 57 788 117,07 * Henkilöstökorvaukset -993 014,71-741 848,71 Palk at ja palk k iot vähennettynä henk.k orvauk silla 59 311 164,40 57 046 268,36 Henkilösivukulut * Eläkekulut 16 713 456,65 16 183 665,54 * Muut henkilösivukulut 3 930 331,93 3 316 183,27 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 79 954 952,98 76 546 117,17 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 444 332,18 599 695,32 Henkilöstökulut yhteensä 80 399 285,16 77 145 812,49 22
KAJAANIN KAUPUNGIN JA LIIKELAITOSTEN HENKILÖTYÖVUODET Määräaikaiset Työllistetyt Vakinaiset Vakinaiset, määräaikaiset ja työllistetyt yhteensä 2012 2012 2012 2012 2011 Tulosalueittain Kaupunginhallitus, projektit 2,79 0,00 0,00 2,79 3,71 Keskushallinto 45,00 4,43 1,06 50,49 51,93 Maahanmuuttajapalvelut 16,05 1,78 0,00 17,83 19,08 Varhaiskasvatus 267,27 45,74 22,11 335,12 316,59 Perusopetus 289,42 73,31 1,70 364,42 359,69 Kulttuuripalvelut 47,39 1,59 1,08 50,06 49,64 Kaukametsä 49,22 54,75 0,67 104,64 103,67 Liikuntapalvelut 9,02 2,54 0,00 11,56 10,89 Ympäristö ja maankäyttö 29,10 1,66 0,00 30,75 34,74 Kunnallistekniikka 74,95 1,52 0,79 77,26 78,70 Tilapalvelu 57,02 11,33 0,42 68,78 69,58 Kainuun pelastuslaitos 57,37 15,70 0,00 73,07 75,18 Tukityöllistäminen 0,00 0,01 14,06 14,07 16,20 Kaupunki yhteensä tulosalueittain 944,59 214,36 41,88 1 200,83 1 189,59 Toimialoittain Kaupunginhallitus, projektit 2,79 0,00 0,00 2,79 3,71 Keskushallinto ja maahanmuuttajapalvelut 61,05 6,21 1,06 68,32 71,01 Sivistystoimi 662,32 177,93 25,55 865,80 840,48 Ympäristötekninen toimiala 161,07 14,51 1,21 176,79 183,02 Kainuun pelastuslaitos 57,37 15,70 0,00 73,07 75,18 Tukityöllistäminen 0,00 0,01 14,06 14,07 16,20 Kaupunki yhteensä toimialoittain 944,59 214,36 41,88 1 200,83 1 189,59 Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos 152,87 61,88 1,12 215,87 219,66 Kajaanin Vesi-liikelaitos 19,05 1,31 20,36 20,84 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 141,73 26,53 6,31 174,57 173,43 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 39,10 8,73 0,21 48,04 51,13 Liikelaitokset yhteensä 352,75 98,46 7,64 458,85 465,06 Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä 1 297,34 312,82 49,52 1 659,68 1 654,65 23
KAJAANIN KAUPUNGIN JA LIIKELAITOSTEN HENKILÖTYÖVUODET Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Vakinaiset, määräaikaiset ja työllistetyt yhteensä 2012 2012 2012 2012 2011 Tulosalueittain Kaupunginhallitus, projektit 2,79 0,00 0,00 2,79 3,71 Keskushallinto 45,00 4,43 1,06 50,49 51,93 Maahanmuuttajapalvelut 16,05 1,78 0,00 17,83 19,08 Varhaiskasvatus 267,27 45,74 22,11 335,12 316,59 Perusopetus 289,42 73,31 1,70 364,42 359,69 Kulttuuripalvelut 47,39 1,59 1,08 50,06 49,64 Kaukametsä 49,22 54,75 0,67 104,64 103,67 Liikuntapalvelut 9,02 2,54 0,00 11,56 10,89 Ympäristö ja maankäyttö 29,10 1,66 0,00 30,75 34,74 Kunnallistekniikka 74,95 1,52 0,79 77,26 78,70 Tilapalvelu 57,02 11,33 0,42 68,78 69,58 Kainuun pelastuslaitos 57,37 15,70 0,00 73,07 75,18 Tukityöllistäminen 0,00 0,01 14,06 14,07 16,20 Kaupunki yhteensä tulosalueittain 944,59 214,36 41,88 1 200,83 1 189,59 Toimialoittain Kaupunginhallitus, projektit 2,79 0,00 0,00 2,79 3,71 Keskushallinto ja maahanmuuttajapalvelut 61,05 6,21 1,06 68,32 71,01 Sivistystoimi 662,32 177,93 25,55 865,80 840,48 Ympäristötekninen toimiala 161,07 14,51 1,21 176,79 183,02 Kainuun pelastuslaitos 57,37 15,70 0,00 73,07 75,18 Tukityöllistäminen 0,00 0,01 14,06 14,07 16,20 Kaupunki yhteensä toimialoittain 944,59 214,36 41,88 1 200,83 1 189,59 Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos 152,87 61,88 1,12 215,87 219,66 Kajaanin Vesi-liikelaitos 19,05 1,31 20,36 20,84 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 141,73 26,53 6,31 174,57 173,43 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 39,10 8,73 0,21 48,04 51,13 Liikelaitokset yhteensä 352,75 98,46 7,64 458,85 465,06 Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä 1 297,34 312,82 49,52 1 659,68 1 654,65 24
1.2.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Perusta Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan kunnan ja kuntakonsernin on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä. epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Palvelujärjestelmän toimivuuteen ja kaupunkilaisten turvallisuuteen kohdistuvia riskejä Palvelujärjestelmässä ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuonna 2012. Kaupungin palvelut sekä sosiaalija terveydenhuollon palvelut on voitu tuottaa alenevista resursseista huolimatta. Kainuun hallintokokeilun päättyminen merkitsi kuitenkin sitä, että vuoden 2012 sosiaali- ja terveydenhuollon, maakuntien liiton sekä toisen asteen koulutuksen järjestäminen jouduttiin organisoimaan uudelleen. Toimintaympäristön muutokset ja taloudellisten resurssien niukkuus aiheuttavat epävarmuutta ja vaikuttavat toiminnan kehittämiseen Henkilöstöriskejä Riskikartoituksissaan kaupungin toimialat ja liikelaitokset ovat kirjanneet henkilöstöriskien kohdistuvan henkilöiden eläköitymiseen, saatavuuteen, osaamiseen ja sairastavuuteen. Henkilöstön eläköityminen tulee olemaan runsasta lähivuosina ja tämä merkitsee rekrytointien lisääntymistä. Saatavuusongelmia ei ole vielä esiintynyt vakinaisten paikkojen täyttämisessä, mutta varhaiskasvatuksen puolella alkaa näkyä ongelmia sijaisten saannissa. Sama ongelma tulee todennäköisesti olemaan myös perusopetuksen puolella opettajakoulutuksen lakkauttamisen jälkeen 2013. Taloudellisia riskejä Kaupunkia koskevia tunnistettuja rahoitusriskejä ovat maksuvalmiuteen, velkaantumiseen, korkojen muutokseen sekä toiminnan mahdollisesta alijäämäisyydestä aiheutuvat riskit. Maksuvalmiutta on yllä pidetty tarvittaessa kuntatodistuslainalla. Korkoriskiä on alennettu jo useamman vuoden ajan korkosuojauksin. Lainasalkun suojausaste vuoden lopussa oli 61 %. Matala tulorahoitus ja korkea investointitaso merkitsi velkaantumisen jatkumista. Tietoriskejä Taloudellisten resurssien riittävyys osaamisen ja tietoteknisten ratkaisujen kehittämiseen koetaan olevan yksi merkittävimmistä riskeistä, koska teknologinen muutos on hyvin nopeaa. Riskin vähentämiseksi laaditaan pitkän aikavälin suunnitelmat, jossa resurssit kohdistetaan oikein ja voidaan samalla määrittää osaamistarpeet. Sähköinen asiointi ja niihin liittyvät tietojärjestelmät vaativat hallittuja käyttöönottoprosesseja ja muutosjohtamista, jotta henkilöstö sitoutuu uudenlaisiin toimintatapoihin. Tulevaisuudessa johtaminen ja asioiden hallinta tapahtuvat tiedon avulla. Tällöin on tärkeää tiedostaa, että tietoturvan tavoitteet toteutuvat kaikilta osin. Näitä ovat luottamuksellisuus, eheys, todennus, kiistämättömyys, pääsyn valvonta ja käytettävyys. Tietoriskien osalta kehittämisen kohteena on kokonaisvaltainen kartoitustyö, jossa sekä strategiset että operatiiviset riskit otetaan paremmin hallintaan. 25