TRAUMA JA PSYKOSOSIAALINEN TUKEMINEN NAISTENTAUTIEN ALUEELLINEN KOULUTUS : SEKSUAALIVÄKIVALLAN UHRIEN AUTTAMINEN. 3.4.2017, THL, HELSINKI PSYKOLOGI, PSYKOTERAPEUTTI (VET) PERTTI HAKKARAINEN, HYKS, NAISTENKLINIKKA, SERI-TUKIKESKUS
SISÄLLYSLUETTELO hieman luennoitsijasta ja näkökulmista 1. Trauman psykologinen määrittely 2. Psykososiaalisen tukemisen muotoja ja ilmiöitä liittyen seksuaaliväkivallasta puhumiseen 3. Seri-tukikeskuksen suunniteltu toiminta 4. Yhteenveto 5. Kysymyksiä? Kirjallisuutta 3.4.2017 2
PSYYKKINEN TRAUMA Traumaperäisten stressireaktioiden ja -häiriöiden etiologisena kriteerinä mainittu rasittava, järkyttävä ja poikkeuksellinen traumatisoiva tapahtuma voi käynnistää psyykkisen prosessin, olipa samassa yhteydessä tapahtunut fyysistä vahingoittumista tai ei. Jotta tapahtumalla ja sen psyykkisenä seuraamuksena olevalla stressihäiriöllä olisi todennäköinen syy-yhteys, stressitapahtuman tulee kuitenkin olla kriteerien mukaisella tavalla selvästi tavanomaisesta elämäntapahtumasta poikkeava, yksilön voimavarat ylittävä ja useimmiten kertaluonteinen tai lyhyessä ajassa toistunut. Pitemmän ajan kuluttua toistunut stressitapahtuma voi aiheuttaa stressihäiriön vaikeutumisen tai uusiutumisen. Käypä hoito suositus: Traumaperäinen stressihäiriö 3
Traumaattinen kriisi on psyykkinen tilanne, jossa yksilö kohtaa ulkoisen tapahtuman, joka uhkaa hänen ruumiillista olemassaoloaan, sosiaalista identiteettiään ja turvallisuuttaan tai tyydytysmahdollisuuksiaan. Traumatisoivissa tapahtumissa yksilö voi olla tai kokea olevansa kuolemanvaarassa tai joutua todistamaan läheisen ihmisen kuolemanvaaraa. Jo yhden erittäin voimakkaan traumatisoivan tapahtuman seurauksena saattaa kuva maailmasta ja elämisen luonteesta muuttua. Kokemukset voivat synnyttää myös ehdollistuneita pelkoreaktioita, jolloin aiemmin neutraalit asiat alkavat aiheuttaa pelkoa. Traumatisoiva tapahtuma uhkaa ihmisen uskomusjärjestelmää. Yleensä terve ihminen uskoo, että maailma on hyvä, elämä on tarkoituksenmukaista ja että ihmiset ovat arvokkaita. Järkyttävä tapahtuma voi murskata uskomusjärjestelmän, koska se tapahtuu ennustamatta ja sattumanvaraisesti. Haavoittumattomuuden illuusio häviää ja ihminen menettää hallinnantunteensa. Traumaterapiakeskus www.traumaterapiakeskus.com/18 4
Seksuaalinen väkivalta on traumaattinen tapahtuma, joka vaikuttaa syvästi koko ihmisen persoonaan, käsitykseen muista ihmisistä ja koko maailmasta. Se järkyttää ihmisen turvallisuuden tunnetta ja perusluottamusta elämään. RKK-Tukinainen: Mitä sitten tekisin? Traumaattinen tapahtuma ylittää ihmisen psyykkisen sietokyvyn. Se koetaan (hengen)vaarallisena ja yhtä aikaa siihen yhdistyy avuttomuus vaaran edessä. Aktivoi hengissä pitäviä järjestelmiä kehossa ja mielessä. Romauttaa turvallisuuden tunteen. Jättää ihmisen ensin selviämään hengissä ja sitten rakentamaan koko maailmankuvaansa vaiheittain uudelleen. Suuri psyykkinen sopeutumistehtävä, jossa tavoitteena palauttaa mm. usko turvallisuuteen (vs. hengenvaara/vaarallisuus), usko ihmisten hyvyyteen (vs. toisten vaarallinen pahuus) ja usko hallintaan (vs. avuttomuus/armoilla olo). Ennen luotin ihmisiin, maailmaan ja itseeni; Nyt maailma näyttää ennustamattomalta, muut ihmiset vaarallisilta ja minä avuttomalta; Tulevaisuudessa koen, etten olen turvassa ja voin vaikuttaa elämääni. 5
RAISKAUSTRAUMAN SEURAUKSIA Psyykkiset: mielialahäiriöiden, päihdeongelmien ja debression riski nousee kaksinkertaiseksi Somaattiset: suurentunut somaattisten sairauksien riski, erityisesti gynekologiset häiriöt. Selitetty stressimallin avulla. Sosiaaliset: vaikeudet sosiaalisissa suhteissa, pelko, vetäytyminen, sosiaalisen toimintakyvyn lasku 6
PSYYKKISEN TRAUMAN TUOTTAMAT OIREET I. Uudelleen kokeminen vasten tahtoa tapahtuva uudelleen eläminen, mielikuvat, muistot, tunteet, kehollinen virittyminen. tavallaan asiaa käsitellään, mutta se tapahtuu hallitsemattomasti. II. Välttäminen sisäinen dissosiaatio; fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen asiasta muistuttavien välttely, vetäytyminen, kapeutuminen pyritään pysymään asiasta etäällä niin psyykkisesti kuin ulkoisestikin III. Vireystilan muutokset keho joko ylivirittyneessä ( taistele tai pakene ) tai alivirittyneessä (lamaantuminen) tilassa Kaikkien tavoitteena pysyä hengissä ja olla turvassa. Usein kuitenkin ylikorostuvat arjen suhteen haitallisesti. 7
TRAUMAN KÄSITTELYN VAIHEET Shokkivaihe, jossa hlö ei kykene käsittelemään tapahtunutta. tapahtumasta tunneista päiviin. dissosiaatio, kieltäminen ja torjunta; toisaalta joillakin kiihtymys HOITO: vakautetaan tilanne luomalla turvallinen ja huolta pitävä kohtaaminen ja ympäristö Reaktiovaihe, jossa hlö asteittain kohtaa muuttuneen todellisuuden tapahtumasta muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen uudelleen kokemisen, välttelyn ja virittyneisyyden oireita jotka vaikeuttavat elämää HOITO: vakauttamista jatketaan mm. oiretietoisuuden avulla, tukea ja apua arjesta selviytymiseen vaikka kokee oireita. hoidetaan oireita/seurauksia. 8
Käsittelyvaihe, jossa tapahtunutta aletaan hyväksyä ja assimiloida omaan maailmankuvaan Tapahtumasta muutamista kuukausista vuoteen oireet vähentyneet, mutteivät poistuneet. aktiivisen pohdinnan vaihetta. HOITO: autetaan aktiivisesti käsittelemään tapahtunutta ja rakentamaan uskomusjärjestelmää uudelleen esim. lyhyt- tai traumaterapian avulla. Uudelleensuuntautumisen vaihe, jossa koettu alkaa hiljalleen muuttua osaksi elämää ja identiteettiä tapahtumasta tavallisimmin vuodesta kahteen tapahtunutta ei unohdeta, mutta se ei enää vaikuta elämään ja identiteettiin niin paljoa ja niin haitallisesti. Turvan, hallinnan ja itsearvostuksen kokemus rakennettu uudelleen. HOITO: kontrollikäyntejä tarvittaessa. Elämän sujumisen ja hyvyyden havaitsemista ja vahvistamista 9
Raiskausuhri Toipumista vaikeuttavat Varhaiset traumakokemukset Ristiriita hyvän maailmankuvan ja pahan todellisuuden välillä Traumanaikainen ja välitön dissosiaatio Passiivisuus ja itsesyyttely TOIPUMISEN ENNUSMERKKEJÄ LÄHDE: RAISKAUSTRAUMA I: RAISKAUKSEN KOKEMINEN ALTISTAA PSYYKKISILLE ONGELMILLE Raiskausuhri Toipumista edistävät Usko selviytymisen mahdollisuuteen Pyrkimys ymmärtää ja jakaa kokemuksia Ajan, paikan ja kehotajun nopea palautuminen aktiiviset selviytymiskeinot Raiskaustapahtuma Väkivalta ja vakava nöyryytys Tekijä tuntematon Kuolemanpelko ja kontrollin menetys Lamaantuminen ja vastustelun puute Trauman jälkihoito Kokemuksen salaaminen Raiskauksesta ilmoittaminen Yksinäisyys ja puhumattomuus Hoitohenkilökunnan välinpitämättömyys Raiskaustapahtuma Pelastautumisen tunne Vastaan taistelu Trauman jäkihoito Raiskauksesta ilmoittaminen Traumasta puhuminen, mahdollisuus luoda eheä kertomus Asiallinen hoito, tiedon saaminen ja kunnioitus 10
Toipumista edistävät tekijät liittyvät vankempaan ja myös traumaattisessa tapahtumassa paremmin säilyneeseen kokemukseen turvasta, omasta arvosta, ihmisten hyvyydestä ja kyvystä olla oman elämänsä aktiivinen toimija. 11
SERI-TUKIKESKUKSEN TOIMINTA Rikoksen uhri saa samasta toimipisteestä sekä oikeuslääketieteellisen tutkimuksen ja näytteidenoton että psykosososiaalisen tuen. Tilanteen arviointi ja hoidon suunnittelu sekä hoito- ja tukiverkoston rakentaminen ei enää jää rikoksen uhrin oman, trauman vuoksi järkkyneen, toimeliaisuuden varaan. shokki- tai reaktiovaiheessa oleva uhri saa tukea ja apua tilanteensa hahmottamiseen ja oireiden helpottamiseen. 12
AKUUTTIHOITO SERI-KESKUKSESSA - PSYKOSOSIAALINEN TUKEMISEN OSALTA välittömästi näytteidenoton (kätilö ja lääkäri) ja haastattelun (lääkäri) jälkeen asiakas ohjataan psykologin ja sosiaalityöntekijän puheille luodaan turvallinen, vakauttava ensikontakti myös psykososiaaliseen tukeen varmistetaan, että potilaalla on turvallinen paikka mihin mennä (sos.tt) sovitaan seuraava tapaaminen tuen jatkamiseksi annetaan mukaan tietoa tyypillisistä oireista ja jatkokontakteista kirjallisena Tavataan asiakasta jatkaen tilanteen vakauttamista annetaan jatkuvasti tietoa tyypillisistä oireista ja niiden etenemisestä, normalisoidaan pidetään yllä toipumiseen suuntaavaa prosessia asiakkaan tahtia kuunnellen tavataan kerran myös läheisiä tehdään hoito- ja tukisuunnitelma sekä ohjataan muun tarvittavan tuen pariin Tavoitteena tukea shokki- ja reaktiovaiheessa olevia potilaita ja ehkäistä akuutin stressireaktion/-häiriön kehittymistä traumaperäiseksi stressihäiriöksi (PTSD). Inhimillisyys, kunnioittavuus ja luotettavuus alusta pitäen erittäin tärkeitä. 13
ELEKTIIVINEN HOITO SERI-TUKIKESKUKSESSA - SUUNNITELMA Akuuttihoidon jälkeen valikoituu pienempi joukko potilaita jatkohoitoon myös Seri-tukikeskuksessa oma halu, valmius hyötyä jatkohoidosta sekä merkkejä lisätuen tarpeesta mm. traumaoireilun kroonistumisesta. kroonistumista ennustavina tekijöinä mm. aiempi traumatausta, nykyisten traumaoireiden voimakkuus ja dissosiaatio-oireet myös psyykkinen sairastavuus, päihdeongelmat, yksinäisyys, eristyneisyys ja sosiaalisen tuen puute ennustavat kroonistumista. Keinoina psyykkisen vakauttamisen jatkuva opettelu, toistuva psykoedukaatio oireista, käytännön järjestelyissä tukeminen, mahdollinen lyhytterapia, läheisten tukeminen muutamalla tapaamisella, psykiatrinen apua ja tarvittaessa lääkitys pidetään auki mahdollisuus myös pidempikestoiseen traumafokusoituun psykologiseen hoitoon Seri-tukikeskuksessa 14
YHTEENVETO Traumaattinen tapahtuma järisyttää ihmisen peruskokemusta turvallisuudesta, toisista ihmisistä ja omasta itsemääräämisen kyvystä perustavanlaatuisella tavalla. Raiskaus on erittäin traumatisoiva tapahtuma jopa traumatisoivampi kuin sotakokemukset. Kohtaamme siis ihmisiä, jotka ovat kokeneet olleensa avuttomina hengenvaarassa ja yrittävät nyt selvitä kokemuksensa kanssa. He ovat poikkeuksellisen tapahtuman jälkeen poikkeuksellisessa tilassa. Kohtaamisen voima: Tehtävämme on auttaa palauttamaan perusturvallisuuden kokemusta ja voimme aloittaa sen jo ensikohtaamisessa olemalla itse korostetun selkeästi asian suhteen vakaita, luotettavia ja turvallisia sekä uhria kunnioittavia. Olemisemme tapa välittää sanoja voimakkaammin korjaavaa kokemusta. Spesifi & fokusoitu keskustelu- ja muu apu: Myös spesifit konkreettiset ja psykologiset auttamisen tavat ovat tarpeen ja tehokkaita turvallisen tilanteen varmistaminen, tuen järjestäminen, saattaen vaihtaminen oireiden ymmärtämisessä auttaminen, tapahtuneen merkityksen käsittelyssä auttaminen, sisäisen maailmankuvan uudelleen rakentamisessa auttaminen, tukiverkoston varmistaminen oikealla tavalla, oikeaan aikaan 15
KIRJALLISUUTTA Häpeästä myötätuntoon. Näkökulmia vakavaan traumatisoitumiseen. Anne Suokas-Cuinliffe (toim.). 2015. Traumaterapiakeskus. Nipuli S. ja Bildjuschkin K. Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi. THL 5/2016 http://www.julkari.fi/handle/10024/130504 Punamäki R-L. ja Ylikomi R. Raiskaustrauma I: Raiskauksen kokeminen altistaa psyykkisille ongelmille. Suomen lääkärilehti, 8/2007; 757-761. http://www.tukinainen.fi/sll82007-757.pdf Raiskauskriisikeskus tukinainen. Mitä sitten tekisin? Vinkkejä seksuaalista väkivaltaa kohdanneiden auttamiseksi. http://www.tukinainen.fi/e_kirja_1/#/4 Traumaperäinen stressihäiriö (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014. Saatavilla internetissä: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50080 Traumaterapiakeskus. Psyykkinen trauma. http://www.traumaterapiakeskus.com/18 Ylikomi R. ja Punamäki R-L. Raiskaustrauma II: Raiskauksen Uhrin psyykkinen akuuttihoito ja hoitopolun rakentaminen. suomen lääkärilehti 9/2007: 877-883. http://www.tukinainen.fi/sll92007-877.pdf 16