Rautjärvi rajalla, sillä Simpele. Kunnanvaltuusto

Samankaltaiset tiedostot
Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Kunnanhallituksen tulosalueiden kriittiset menestystekijät, tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET

Rautjärvi ja Simpele antavat rajan suojaa ihmisille ja yrittämiselle.

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008

KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

KUNTASTRATEGIA

Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2013 Liite sivistyslautakunta

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä

KUNTASTRATEGIA Hyväksytty valtuustossa / 65

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Kiteen kaupunkistrategia Strategiatyöryhmä Strategian taustamateriaali

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

Ristijärven kuntastrategia

Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2013 Liite sivistyslautakunta

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

KUNTASTRATEGIA

Pertunmaan kunnan strategia

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

KUNTASTRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA

Turvallisuusvaikutukset osana ennakkoarviointia?

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Tehtäväalue: Hyvinvointi LIITE 1

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela

Kuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Oulun palvelumalli 2020:

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja yritysten tukemisessa. Mikko Komulainen

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Sipoon kunnan SOSTER osastostrategia 2025

Valtuusto Kunnanhallitus Strategiakortit 2013 LIITE 1

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015

Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus

Nuorten kuuleminen ja osallisuus. Siiloista kokonaisuuteen Pori Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

Haukiputaan kunnan tekniset palvelut ovat kilpailukykyinen osa Oulun seudun teknisiä palveluja.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Kulttuuri sivistyskunnan voimavarana

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Koulutus- sekä kirjasto-, nuorisoja liikuntatoimen palvelujen tila

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sulkavan elinvoimastrategia

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa

VISIOMME ELINVOIMAISESTA JA HYVINVOIVASTA SOINISTA AKTIIVINEN & YHTEENPUHALTAVA

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Transkriptio:

Kunnanvaltuusto 16.3.2015

Rakenne Tausta 3 Laadinta ja toimeenpano 4 Visio 2025 5 Strategiset tavoitteet / Päästrategiat 6 Talousstrategia 7 8 Kriittiset menestystekijät 9 11 Tulosalueiden tavoitteet ja mittarit 12 25 Kärkihankkeet 26 Strategisten tavoitteiden arviointi 27-31

Tausta Kunnanvaltuusto hyväksyi syksyllä 2013 kuntastrategian, jonka lähtökohtana olivat kunnan lähipalvelujen turvaaminen ja elinvoiman lisääminen matkailun kehittymisen avulla. Oman taustansa strategiaan toi maakunnallisen kuntarakenneselvityksen laadinnan alkaminen. Vuoden 2014 aikana olosuhteet muuttuivat olennaisesti: Kunnan rahoitusasema lähti heikkenemään voimakkaasti valtionosuusleikkausten ja valtionosuusjärjestelmän muutoksen takia, jossa Rautjärvi oli yksi suurimmista häviäjistä. Yleinen taloustilanne ja väestörakenteen muutos johtivat verotulojen kasvun tyrehtymiseen. Venäjän poliittisen tilanteen muutos ja ruplan voimakas heikkeneminen veivät pohjan matkailun kehittämiseltä. Vuoden lopussa Etelä-Karjalan kunnat hylkäsivät erityisen kuntajakoselvityksen tuloksen Rautjärven kuntaa lukuun ottamatta. Hyväksyessään vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 2017 taloussuunnitelman kunnanvaltuusto päätti kuntastrategian tarkistamisesta muuttuneita olosuhteita vastaavaksi.

Laadinta ja toimeenpano Strategian sisältö ja tavoitteet on määritelty kolmessa valtuuston iltakoulussa. Lisäksi kunnanhallitus sekä sivistys- ja tekninen lautakunta ovat käsitelleet uusien strategisten tavoitteiden / päästrategian mukaisia tulosalueiden kriittisiä menestystekijöitä sekä niiden pohjalta laadittavien tuloskorttien sisältöjä. Tavoitteena on ollut, että kunnanvaltuusto voisi hyväksyä tarkistetun kuntastrategian maaliskuun 2015 loppuun mennessä, jolloin uudet talousarvion toiminnalliset tavoitteet voitaisiin vahvistaa noudatettaviksi jo vuonna 2015 ja ne voitaisiin ottaa huomioon valmistautuessa vuosien 2016 2018 taloussuunnitelman laadintaan. Tarkistetun kuntastrategian toimeenpano alkaa välittömästi valtuuston päätöksestä. Kunnan henkilöstölle tarkistettu strategia esitellään 23.4.2015 ja tavoitteet käsitellään työyhteisötoimikunnassa ennen toimeenpanoa varten laadittavien tuloskorttien käsittelyä tulosalueiden toimielimissä. Tarkistetun kuntastrategian toimeenpanon sisältävät tulosalueiden tuloskortit on tarkoitus vahvistaa kesäkuun 2015 kunnanvaltuuston kokouksessa.

Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina elinympäristöinä osana Imatran seutua tarjoten yrittäjille ja järjestöille kumppanuuksia ja toimintaedellytyksiä. Harri Anttila 5

Strategiset tavoitteet / Päästrategiat Toimiva kuntalainen (yhteisön näkökulmasta, että paikkakunnalla olisi tietty tarjonta aktiiviselle kuntalaiselle) Turvallinen elinkaari (kunta lupaa hoitaa kunnolla tietyt asiat, esim. päivähoito, koulu, sote) Seudullinen palveluverkko (kunta aktiivisesti pyrkii yhteistyöhön muiden kuntien kanssa, taloudellisuus, henkilöstövaikutukset, osaamisen uudistaminen, sote) Elinvoima (paikallista toimeliaisuutta tuettaisiin, kaavoitus, infra, työvoiman saaminen, palkkatuki, oppisopimusmahdollisuus, sukupolvenvaihdokset, nuorten työllisyyden tukeminen

Talousstrategia 2019 Kunnallisveroprosentti enintään 21,5 % Kiinteistöveroprosentit enintään Yleinen 1,20 % Vakinaiset asunrakennukset 0,60 % Muut asuinrakennukset 1,20 % Talouden nettosäästöt ja verotuksen taso 2016 260.000 20,5 % 0,8 % 2017 300.000 21,0 % 1,2 % 2018 300.000 21,0 % 1,2 % 2019 150.000 21,5 % 1,2 % Yhteensä 1.010.000 Talousstrategiassa ei ole huomioitu soteuudistuksen vaikutuksia

Säästöjen kohdentaminen hlöä Hallinto 190.000 3,5 Opetus ja varhaiskasvatus 280.000 6 Kirjasto ja kulttuuri 55.000 1 Liikunta- ja nuoriso 10.000 0 Rosmariini 70.000 2 Kiinteistöjen hoito 200.000 3 Kadut ja yleiset alueet 100.000 1 Elinkeinotoimi 75.000 Simpeleen Lämmön osinko 30.000 Yhteensä 1,01 M 16,5

Kriittiset menestystekijät 1 Osallisuus ja päätöksenteko Aktiivinen ja osallistuva kuntalainen Kunnan taloudellisten ja henkilöriskien hallinta Elinvoimaisuuden kehittäminen Työllisyysasteen nostaminen Tehokas ja laajeneva kumppanuus kolmannen sektorin kanssa Yhteistyö yritysten kanssa

Kriittiset menestystekijät 2 Terveyden ja hyvinvoinnin kehittäminen Aktiivinen ja osallistuva kuntalainen Toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut Elinikäinen oppiminen ja kulttuuri Toimivat ja tehokkaat varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut Aktiivinen ja osallistuva kuntalainen Tehokas ja laajeneva yhteistyö kolmannen sektorin kanssa

Kriittiset menestystekijät 3 Yhdyskunta ja ympäristö Toimivat infrastruktuurin peruspalvelut Toimivat rakennetut kiinteistöt Tehokas ja laajeneva yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Yhteistyö yritysten kanssa

Tavoitteet ja mittarit Osallisuus ja päätöksenteko 1 Aktiivinen ja osallistuva kuntalainen Kuntalaisten osallistuminen kunnan tapahtumiin ja kunnan avustamien yhteisöjen toimintaan kasvaa 2 % vuosittain (osallistujia/vuosi) Syrjäytyminen vähenee. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit (toimeentulotuen saajat, nuorisotyöttömyys, pitkäaikaistyöttömyys) Riittävä asiointiliikenteen taso koko kunnan alueella (vähintään kerran viikossa) Kuntalaisten osallistuminen kuulemis- ja keskustelutilaisuuksiin ja sähköisten vaikuttamiskanavien kautta. Tavoitetaso: tilaisuuksiin osallistuu keskimäärin (20) kuntalaista (lukuun ottamatta virkamiehiä ja luottamushenkilöitä). Kuntalaiset tyytyväisiä osallistumismahdollisuuksiin (Kuntalaiskysely ka 3,5 (5)) Sähköisten palvelujen käyttö osaksi perustoimintaa; kaikista hakemuksista 20 % tulee sähköisenä, EVA liitetään palveluja ja sisäisiä toimintaprosesseja koskevien päätösten valmisteluun; Merkittävät päätökset on arvioitu. Ikäystävällinen kunta -arviointi (vanhusneuvosto) Päätöksenteko sujuvaa; Oikaisuvaatimusten ja palautteiden määrä Järjestöjen tukemisen kustannusvaikuttavuus euroa/osallistuja

Tavoitteet ja mittarit Osallisuus ja päätöksenteko 2 Kunnan taloudellisten ja henkilöriskien hallinta Asioiden käsittely sujuvaa; henkilöstön oma arvio 3,5 kuntalaisten arvio 3 (5) Riskitaso alenee lähtöarvioinnin tasosta kohtuullisen riskin tasolle Palvelu- ja työprosesseille on nimetty vastuuhenkilöt ja varahenkilöt Hallinnolliset kulut ovat enintään pienten kuntien keskitasoa Talouden kehityksen arviointi osuvaa ja realistista Talouden raportointi ajantasaista

Tavoitteet ja mittarit Elinvoivoimaisuuden kehittäminen 1 Työllisyysasteen nostaminen Alle 25-vuotiaiden työllisyys parantuu Pitkäaikaistyöttömyyden hoidon toimenpiteet ovat tehokkaita; työmarkkinatuen kuntaosuuden väheneminen 80.000 eurolla; Työn Vuoksi ry:n erityisavustuksen vaikuttavuus Palkkatuettujen työntekijöiden määrä kasvaa pienissä yrityksissä Nuorille ammattikoulutetuille tarkoitettu oppisopimuskoulutus käynnistyy Verkostoyhteistyön sujuvuus (TE-toimiston, TYP:n, Työn Vuoksi ry, Kehy, kunta, etsivä nuorisotyö, Eksote), aktivointitoimenpiteet ja työllistyneet/työttömät työnhakijat Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen aleneminen yli 1000 pv työttömänä olleiden osalta

Tavoitteet ja mittarit Elinvoivoimaisuuden kehittäminen 2 Tehokas ja laajeneva kumppanuus kolmannen sektorin kanssa Järjestöjen aktiivinen ja vetovoimainen toiminta, kuntalaisten arviointi toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta Järjestöjen ja kunnan yhteisten toimintojen määrä kasvaa Kunnassa toimivien järjestöjen enemmistö on mukana kumppanuudessa Kunnan panokset järjestöjen tukemiseen eivät kasva Kuntalaisten suopeus maksaa kohtuulliset käyttömaksut palveluista paranee (Kuntalaiskysely)

Tavoitteet ja mittarit Elinvoivoimaisuuden kehittäminen 3 Yhteistyö yritysten kanssa Kunta hyödyntää paikallisia yrityksiä toiminnassaan, jolloin yritysten mahdollisuus tarjota palveluja kuntalaisille paranee, Kuntalaiskysely (marraskuussa) Yritysverkostoon osallistuvien määrä vähintään 10 Kunnan yritysilmaston paraneminen yhdellä arviointipisteellä Paikallisten yrittäjien osallistuminen kunnan tarjouskilpailuihin on laajempaa Monipuolisten hyvinvointiyritysten määrä lisääntyy Yritysten kyky palkata työntekijöitä paranee, yrityksissä olevien työpaikkojen määrän kasvu Kunnan palveluhankintojen kustannusten nousun hillitseminen

Tavoitteet ja mittarit Terveyden ja hyvinvoinnin kehittäminen 1 Aktiivinen ja osallistuva kuntalainen Palveluasumisen ja laitoshoidon käyttö ei kasva; Omassa kodissa asuvien yli 65-vuotiaiden osuus (%) Kaatumis- ja putoamistapaturmien määrä alenee Hyvinvointiin vaikuttavia asioita pidetään esillä tiedotuksessa EVA-arvionneissa huomioitava kotona asumisen tukeminen Omatoimisuutta tukevan palvelutarjonnan määrä Vanhusten sote-palvelujen kustannukset vähenevät, euroa/75 v. täyttänyt Kiusaamiseen puuttuminen/ kouluterveyskyselyssä yli 50 % vastaa, että aikuiset puuttuvat kiusaamiseen

Tavoitteet ja mittarit Terveyden ja hyvinvoinnin kehittäminen 2 Toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut Kunnassa on terveydenhoitajan ja mielenterveyshoitajan matalan kynnyksen palvelu, kotihoito ja kotisairaanhoito, lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut arkisin virka-aikana, neuvola, oppilashuolto, sosiaalityöntekijä ja etuuskäsittely, perhetyöntekijä ja nykyiset tehostetun palveluasumisen paikat Sairaalatasoisen hoidon ylikäyttö poistuu Hyvinvointiasemakonseptin ja verkoston kehittyminen; Tyytyväisyys kuntalaiskyselyssä 3,5 (5) Ajantasainen tieto kuntakohtaisesta Eksoten palvelujen käytöstä; Raportit ¼- vuosittain Eksoten kustannusten nousukatto 1,5 %/vuosi Palveluseteliyritysten määrä lisääntyy

Tavoitteet ja mittarit Elinikäinen oppiminen ja kulttuuri 1 Toimivat ja tehokkaat varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut Koko ikäluokka siirtyy saumattomasti varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta perusopetukseen/lapsella hyvät oppimis- ja sosiaaliset taidot. Koko ikäluokka siirtyy saumattomasti perusopetuksesta toiselle asteelle /kaikki perusopetuksen päättävät saavat jatko-opiskelupaikan toiselta asteelta. Lukiokoulutuksen säilyttäminen paikkakunnalla; Seudullinen järjestämislupa Ylioppilaiden jatko-opintoihin siirtymisen tukeminen; Kaikille jatkopaikka. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hyvä laatu. Tehokas yhteistyö kodin ja koulun välillä ; Vuosittaiset vanhempainillat, aktiivinen tiedotus Wilman välityksellä, yhteiset teemapäivät Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö; työhyvinvointimittaus, kelpoisuusehtojen täyttyminen Turvallinen toimintaympäristö. Toimivat ja ajantasaiset oppimisen ja oppilashuollon prosessit. Opetuksen riittävät resurssit/seudullinen keskitaso Perusopetus ja lukio: euroa/oppilas/opiskelija

Tavoitteet ja mittarit Elinikäinen oppiminen ja kulttuuri 2 Aktiivinen ja osallistuva kuntalainen Palvelujen tarjonnan monipuolisuuden ja laadun säilyttäminen. Tehokas ja laaja tiedottaminen tapahtumista ja toiminnasta. Sähköisten palveluiden laajentaminen. Tehokas yhteistyö verkostoja hyödyntäen. Vanhempainiltoihin osallistuvat yli 70 % vanhemmista Yhteisiä mittareita Toiminnan riittävät resurssit/seudullinen keskitaso Kansalaisopiston opiskelijamäärä Kirjaston kävijämäärät ja lainaukset Kulttuuritapahtumat ja kävijämäärät Liikuntatoimen ikäihmisten ryhmiin osallistujien määrä Nuorisotilojen kävijämäärät Liikunta- ja harrastetilojen käyttö ja kävijämäärät

Tavoitteet ja mittarit Elinikäinen oppiminen ja kulttuuri 3 Tehokas ja laajeneva yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Kolmannen sektorin innostaminen ja aktivoiminen laajentamaan toimintaansa (esim. opintopiirit) Kunnan ja yhdistysten yhteiset tapahtumat, kunnan roolin muuttuminen yhdistyksiä tukevaksi ja opastavaksi. Yhdistysten avustusten myöntämisperusteissa painotetaan toiminnan hyvinvointivaikutuksia. Laajennetaan ja parannetaan toiminnasta tiedottamista ja saavutettavuutta sähköisin palveluin. Arvioidaan toiminnan vaikuttavuutta sähköisin palveluin/asiakaskyselyt. Palveluiden ja yhteystietojen tehokas markkinointi (ajantasaiset yhdistysten yhteystiedot). Hyvä vuorovaikutus (yhteinen järjestötapaaminen vähintään kerran vuodessa). Yhteisiä mittareita Tapahtuminen määrä. Tapahtumissa kävijöiden määrä.

Tavoitteet ja mittarit Yhdyskunta ja ympäristö 1 Toimivat infrastruktuurin peruspalvelut Turvallinen asuinympäristö / Onnettomuustiheys, seudullinen turvallisuuskysely Häiriöttömyys / jakeluvarmuus Hyvin hoidetut liikuntapaikat ja puistoalueet taajamissa / hoitotaso Liikennöitävät kadut ja tiet Seudullinen yhteistyö tiivistyy/yhteisten palvelujen määrä Varautuminen häiriötilanteisiin riittävää/sopimusten kattavuus Katujen kunnossapito päätöksen mukaisen luokituksen mukaan / 90 % kunnossapidetty päätöksen mukaisesti Päivystysjärjestelmän toimintavarmuus säilyy Energiatehokkuus paranee Synergiaedut seudullisesta yhteistyöstä

Tavoitteet ja mittarit Yhdyskunta ja ympäristö 2 Toimivat rakennetut kiinteistöt Turvallisuus ja terveellisyys / sisäilmaraportit, käyttäjäpalautteet, asiakaskyselyt Esteettömyys Hallittu kiinteistöohjelma Ajantasainen ylläpito / Builder.com Oikea kiinteistönhuollon ja siivouksen tason määrittely Energiatehokkuus/käyttäjän kustannukset Sisäisten vuokrien oikea taso Sisäisten vuokrien käytettävyys tilastoinnissa

Tavoitteet ja mittarit Yhdyskunta ja ympäristö 3 Tehokas ja laajeneva yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Liikuntapaikkojen käytettävyyden säilyminen/käyttöaste, käyttäjäpalaute Yhteisöjen oma toiminta tehostuu Selkeät pelisäännöt yhteistoiminnalle Hankintaprosessi toimii hyvin/reklamaatiot, hankitun palvelun laatu Kunnan organisointikustannukset/kiinteät kustannukset ovat pienemmät kumppanuuksia hyödynnettäessä Vuosittainen liikenneturvallisuustapahtuma nuorille

Tavoitteet ja mittarit Yhdyskunta ja ympäristö 4 Yhteistyö yritysten kanssa Säännöllinen tiedotus toteutettavista töistä Selkeät pelisäännöt yhteistoiminnalle Hankintaprosessi toimii hyvin/reklamaatiot, hankitun palvelun laatu Kunnan organisointikustannukset/kiinteät kustannukset ovat pienemmät kumppanuuksia hyödynnettäessä

Kärkihankkeet Riskienhallintaohjelma Talouden tasapainotusohjelma Yhtenäiskoulun rakentaminen Asiointiliikenteen ja koululaiskuljetusten järjestäminen Työllisyysfoorumi Uusien kumppanuus- ja hankintamallien kehittäminen Kiinteistöohjelma

Strategisten tavoitteiden arviointi Talousstrategia Hyvinvointi ja terveysvaikutukset Turvatut peruspalvelut Harventuva palveluverkko Yritysvaikutukset Erityispalveluissa yritysten merkitys kasvaa Ympäristövaikutukset Ympäristöstä huolehtiminen vähenee Taloudelliset vaikutukset Verorasitus ja asumiskustannukset nousevat Henkilöstövaikutukset Henkilöstömäärä vähenee Työtehtävät sirpaloituvat

Strategisten tavoitteiden arviointi Toimiva kuntalainen Hyvinvointi ja terveysvaikutukset Ennaltaehkäisy paranee Yritysvaikutukset Yleinen aktiivisuus parantaa yritysten toimintaedellytyksiä Ympäristövaikutukset Yhteinen vastuu ympäristöstä kasvaa Taloudelliset vaikutukset Resurssien käyttö tehostuu Henkilöstövaikutukset Yhteistoimintataitojen osaamisvaatimukset kasvavat

Strategisten tavoitteiden arviointi Turvallinen elinkaari Hyvinvointi ja terveysvaikutukset Elämisen perusedellytyksistä pidetään huolta Yritysvaikutukset Työtekijöiden asumisedellytykset säilyvät Ympäristövaikutukset Kriittiset ympäristöriskit hallinnassa Taloudelliset vaikutukset Resurssien tehokkaampi hyödyntäminen Henkilöstövaikutukset Peruspalvelutehtävät säilyvät

Strategisten tavoitteiden arviointi Seudullinen palveluverkko Hyvinvointi ja terveysvaikutukset Erityspalvelut voidaan turvata Palvelujen käyttö edellyttää kulkuyhteyksiä Yritysvaikutukset Yritysten merkitys kasvaa Ympäristövaikutukset Liikkumistarve lisääntyy Taloudelliset vaikutukset Tehokkuus kasvaa Käyttäjien kustannukset lisääntyvät Henkilöstövaikutukset Henkilöstön siirtymisiä uusien työantajien palvelukseen

Strategisten tavoitteiden arviointi Elinvoima Hyvinvointi ja terveysvaikutukset Yleinen aktiivisuus parantaa elämänlaatua Yritysvaikutukset Yrityksen toimintaedellytykset paranevat Ympäristövaikutukset Toimintakyky pidetään yllä Taloudelliset vaikutukset Tuottavuuden paraneminen Ansioverotulojen lisääntyminen Henkilöstövaikutukset Uusien toimintatapojen omaksuminen