7.10.2014 Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
Luento 3 MISTÄ TIEDÄN MILLOIN METSÄNI TARVITSEE HOITOA? Kasvatushakkuiden merkitys tasa-ikäismetsän kasvatuksessa Kasvatushakkuiden tarpeen määrittäminen ja ajoitus Eri-ikäismetsän kasvatus, hakkuut 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 2
Uudistushakkuu Luontainen uudistaminen tai metsänviljely Taimikon varhaiskasvatus Perkaus Harvennus 2. harvennus Ensiharvennus 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 3
METSÄN HARVENNUS Luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon Harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) Metsän monimuotoisuuden säilyttäminen Eri-ikäisrakenteinen kasvatus on jatkuva harvennus 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 4
Metsikön varttuessa syntyy kilpailua Valosta ja ravinteista Vapaassa kilpailussa»»»»» alaoksat kuolevat latvukset supistuvat hävinneet heikkenevät parhaat kärsivät heikot vievät ravinteita Metsä harventaa itse itseään 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 5
Latvusosuudet KOIVU 50 % KUUSI 60 % MÄNTY 40 % 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 6
Harvennushakkuulla vaikutetaan metsän tulevaan rakenteeseen Järeys Kasvun ohjautuminen paksuuskasvuun Laatu Puuyksilöiden valinta, kasvatetaan parhaita Puulajisuhteet Kasvatetaan kasvupaikan potentiaalin parhaiten hyväksikäyttäviä puita. Huomaa sekametsärakenne! Korjataan talteen kilpailussa hävinnyt puusto ilman hakkuuta luonto hoitaa harvennuksen Harvennusmetsikköä pyritään kasvattamaan täystiheänä 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 7
Harvennuksen vaikutus metsänomistajan talouteen Hakkuutulojen hankkiminen paljon ennen uudistamista ja edelleen uudistamiskustannusten kattaminen Tuoton keskittäminen metsikön parhaisiin puihin Tulevien korjuukustannusten vähentäminen Metsikön uudistuminen Puuston tuhokestävyyden parantaminen Metsäympäristön ja metsämaan hoito 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 8
Harvennusten vaikutus metsän terveyteen Riukuuntumisen estäminen lumituhot Juuriston vahvistaminen tuulituhot Elinvoimaisuus säiden ääri-ilmiöt, hyönteiset, sienet, taudit Sairaiden ja vahingoi uneiden puiden poisto taudit, sienet, hyönteiset Puulajisuhteet sienet, taudit, hyönteiset Tuuletus sienet, hyönteiset Huomaa juurikääpäriskin lisääntyminen harvennuksissa 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 9
HARVENNUSTAVAT 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 10
Alaharvennus Yläharvennus Laatuharvennus Poimintahakkuu Pienaukkohakkuu Harvennustapoja 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 11
Kuusikon alaharvennus Piirros : Juha Varhi / Hyvän metsänhoidon suositukset 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 12
Kuusikon yläharvennus Piirros : Juha Varhi / Hyvän metsänhoidon suositukset 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 13
Männikön harventaminen Ensiharvennuksessa jäävien puiden laatu on tärkeä tekijä (laatuharvennus) Pystykarsitut puut ovat etusijalla Hyvälaatuisessa männikössä voi pidentää kiertoaikaa Ota huomioon tyvitervastauti - kantokäsittely 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 14
Kuusikon harventaminen Harvenna ajoissa myrskytuhoriskin vuoksi Tee voimakas ensiharvennus Kasvuvoimansa menettänyttä kuusikkoa ei kannata harventaa Lahoriski kantokäsittely ja kesäkorjuussa erityinen tarkkaavaisuus 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 15
Koivikon harventaminen Voimakas harvennus nopea järeytyminen Tarpeeksi ajoissa Hieskoivu tiheämpänä 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 16
Lehtipuusekoituksen ja sekapuustoisuuden ylläpitäminen Luonto ja ympäristö Riistatiheikön säilyttäminen Lahopuuston, erityisesti järeiden runkojen ja pökkelöiden, kiertäminen Monimuotoisuudelle tai maisemalle arvokkaan puun säästäminen Pesän tai muun erityiskohteen kiertäminen Säästöpuuryhmän rajaaminen käsittelyn ulkopuolelle Kaivukatkojen ja lietekuoppien tekeminen ojien kaivuussa Pintavalutuksen hyödyntäminen vesien johtamisessa Suojakaistan rajaaminen vesistöön tai pienveteen Maisemahoidollinen näkymien avaaminen ja säilyttäminen 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 17
HAKKUUN ENNAKOINTI JA AJOITUS 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 18
Ennakkoraivaus 1-2 vuotta ennen hakkuuta kaikki pois näkemäraivaus raivaus ennen energiapuuharvennusta korjuuvaurioiden estäminen 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 19
Harvennuksen ajankohta Kiertoajalla tehtävien harvennusten määrä vaihtelee metsänomistajan tavoitteen ja metsän kasvupaikan mukaan. Ensiharvennus: Jos metsikön tila sallii, n. 13-15m pituisena Viimeistään silloin kun puiden alaoksat ovat tyvitukin pituudelta (4-5m) kuolleet tai kuivumassa Elävä latvus ei saa supistua liian pieneksi Jos puusto kasvanut ylitiheänä, harvennus aikaisemmin ja lievemmin Alikasvoksen raivaus ennen harvennusta 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 20
Esimerkki harvennusmallista 21
Kasvatushakkuutavat tasaikäisrakenteisessa kasvatuksessa 1.Ensiharvennukset» Alaharvennus, laatuharvennus 2.Myöhemmät harvennukset» Yleensä ala- tai yläharvennuksia 3.Väljennyshakkuut» Tavoitteena myös siementuoton kohottaminen» Ennen luontaisen uudistamisen hakkuuta 4.Ylispuuhakkuut» Siemen- tai suojuspuiden poistoa taimettuneelta luontaisen uudistamisen alalta tai verhopuuston poistoa kaksijaksoisesta metsiköstä» Oikea ajoitus tärkeää, viivyttely maksaa! 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 22
ERI-IKÄISRAKENTEINEN METSÄ 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 23
Tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyn periaate 24
Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteet Sekaisin eri kehitysvaiheissa olevia puita, nuorta puustoa enemmän kuin varttuneempaa Ryhmittäisyyttä: tiheämpiä ja harvempia kohtia, suuri vaihtelu luonteenomaista, tasaisuuteen ei tarvetta Uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvokseen. Isojen puiden hakkuun jälkeen pienemmät puut lisäävät kasvuaan vapautuneen kasvutilan ansiosta. Harvapuustoiset kohdat tarpeen uudistumiselle Pieniä puita oltava reservissä, koska osa vaurioituu suurempien puiden korjuussa 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 25
Kasvupaikan huomioon ottaminen Kaikki kasvupaikat eivät ole yhtä hyviä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen Kasvatettavat puulajit kasvupaikan mukaan» viljaville maille kuusi (rauduskoivu) kuntta? juurikääpä?» karummille maille mänty karukkokankaat? Metsän rakenne» käsittelymenetelmien valinta» aika eri-ikäisrakenteen muodostumiseen 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 26
Rakennepiirteiden kehittäminen Poimintahakkuut poimitaan yksittäisiä puita Pienaukkohakkuut tehdään 0,3 ha:n aukkoja Lisäksi» Harvennus vaihtelevaan tiheyteen» Ylispuiden kasvattaminen ja niiden poisto vaiheittain» Useamman suuren puun poiminta ryhmänä» Siemen- ja suojuspuuryhmien jättäminen» Kuitupuumittaisten puiden jättäminen pienaukkoihin 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 27
SIIRTYMÄ TASAIKÄISRAKENTEISESTA METSÄSTÄ ERI-IKÄISMETSÄN KASVATUKSEEN 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 28
Siirtymä tasaikäisrakenteisesta metsästä Siirtyminen helpompaa:» Valmiiksi erirakenteinen, esim. kaksijaksoinen metsä» Nuori, hyväkuntoinen puusto» Näkyvä taimettumisen onnistuminen Siirtyminen vaikeampaa:» Hoitamaton metsä, jossa alikasvos ränsistynyt» Täystiheä, uudistuskypsä metsä, jolloin uuden alikasvoksen saaminen vaikeaa, ongelma erityisesti kuusikoissa» Paksu kunttakerros 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 29
Siirtymävaihe Metsät, joissa alikasvos Ylispuusto harvennetaan useassa vaiheessa - valoa saava alikasvos kasvaa nopeammin Vältetään puiden kokoerojen tasoittamista Myöhemmin käytetään poiminta- ja pienaukkohakkuita Taimikot ja nuoret metsät Yleensä valmiiksi kokovaihtelua Hoidossa ja hakkuussa lisätään vaihtelua:» Harvennus vaihtelevaan tiheyteen» Eri kokoisten puiden harvennus» Poistetaan ensisijaisesti laadultaan huonompia puita» Sekametsän suosiminen 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 30
Siirtymävaihe Varttuneet ja uudistuskypsät metsät ilman alikasvosta Muutos kestää vuosikymmeniä, jopa puuston kiertoajan verran. Mahdollisuus palata jaksolliseen kasvatukseen Kuusi (Väljennyshakkuu) Suojuspuuhakkuu Suojuspuiden poimintahakkuu Sitten vähitellen eri-ikäisrakenteiseksi Mänty» Tiheä siemenpuuasento tai pienaukkohakkuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 31
Lähtökohtana eri-ikäiskasvatukselle kuusivaltainen metsä, jossa alikasvosta. Alikasvoksen kehittymistä edistetty väljennyshakkuulla. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus Juha Varhi 32
Ylispuustoa harvennettu, jolloin taimet saavat lisää kasvutilaa. Hakkuussa jätetty vielä melko paljon suuria puita. Niiden määrää vähennetään seuraavassa poimintahakkuussa. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus Juha Varhi 33
Poimintahakkuu Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu- ja hoitotapa Ylläpidetään ja kehitetään eri-ikäisrakennetta» Poistetaan suurimpia puita» Poistetaan myös viallisia, sairaita ja huonolaatuisia puita» Tehdään tilaa elinvoimaisille pienemmille puille tehdään kasvutilaa kenttäkerrokseen uusien taimien syntymiseksi. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 34
POIMINTAHAKKUU 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 35
Poimintahakkuu Kasvamaan jätetään:» Hyväkuntoiset puut, joilla on edellytykset kehittyä hyvälaatuisiksi tukkipuiksi» Monipuolinen puulajisekoitus, kun siihen on luontaiset edellytykset» Säästöpuita tai säästöpuuryhmiä. Lahopuut säilytetään ehjinä. Säästöpuuryhmät on syytä merkitä käsittelyalueen paikkatietoihin Talvi yleensä sopivin ajankohta, kesän kuivat jaksot?» Juurikäävän torjunta» Latvusvauriot, pakkasella ja lumettomaan aikaan 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 36
Suurimpia puita Puiden valinta hakkuussa Vaurioituneet ja sairaat puut Tiheikköä harvennetaan tarvittaessa Säästöpuut säilytetään Pienaukko edistää runsaasti valoa vaativien puiden uudistamista Juha Varhi 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 37
Poimintahakkuu Ajourat pyritään sijoittamaan kohtiin, joissa on suurimpia puita Säästöpuuryhmä Juha Varhi 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 38
15 vuotta poimintahakkuun jälkeen aukkokohdat ovat taimettuneet ja uuden poimintahakkuun tekoa voi harkita Hakkuut toistuvat tyypillisesti 15 20 vuoden välein Säästöpuuryhmä Juha Varhi 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 39
PIENAUKKOHAKKUU 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 40
Pienaukkohakkuu Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu- ja hoitotapa Metsään hakataan pieniä luontaisesti taimettuvia aukkoja (alle 0,3 ha = uudistamisvelvoitteen raja) Seuraavissa hakkuissa aukkoja voidaan laajentaa ja tehdä uusia aukkoja Kuusikoissa tarpeen poimintahakkuuta täydentämään, jotta valoa tarvitsevat puulajit uudistuisivat Soveltuu myös kuusivaltaisille turvemaille Mikäli pienaukon koko muuttuu suuremmaksi kuin 0,3 ha esimerkiksi tuulenkaatojen vuoksi, uudistamisvelvoite tulee voimaan 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 41
Pienaukkohakkuu Pienaukon koko vaikuttaa taimettumiseen:» Kivennäismailla alle 20 metrin läpimitaltaan olevat aukot taimettuvat huonosti reunapuiden kilpailu (juuristo, varjostus )» Vähintään 40 metrin läpimitaltaan olevat aukot mahdollistavat myös männyn ja koivun uudistumisen (valo)» Pitkänomainen kapea aukko taimettuu heikommin, reunapuuston vaikutus suuri koko alalla Vesoittuminen ja heinittyminen huonontavat taimettumista viljavilla kasvupaikoilla Siemenvuodet ja sääolot vaikuttavat taimettumiseen Aukon reunat pehmennetään (reunapuuston vahvistaminen, kilpailun vähentäminen) 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 42
Pienaukkohakkuu» Pienaukko sekametsässä Kalle Vanhatalo 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 43
Pienaukkoja tehdään kohtiin, joissa varttunutta puustoa Reunustavaa puustoa harvennetaan Kun aukko taimettunut, sitä voidaan laajentaa ja tehdä tarvittaessa uusia pienaukkoja. Taimettumisen onnistuminen vaikuttaa hakkuiden toistumiseen 10.11.2014 Suomen metsäkeskus Juha Varhi 44
Pienaukkohakkuu Ensimmäinen pienaukkohakkuu on valmis Reunametsää on harvennettu antamaan valoa 10.11.2014 Suomen metsäkeskus Juha Varhi 45
Toisessa pienaukkohakkuussa laajennettu aiempia, taimettuneita pienaukkoja ja tehty tarvittaessa uusia Tämä hakkuu on tehty 20 25 vuotta edellisestä 10.11.2014 Suomen metsäkeskus Juha Varhi 46
Edellisestä pienaukkohakkuusta kulunut 20 25 vuotta Tehdyt pienaukot taimettuneet Välialue hakattu jättäen siemenpuita, joista osa voi jäädä säästöpuiksi Samalla ensimmäisten pienaukkojen nuori puusto harvennettu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus Juha Varhi 47
10.11.2014 Suomen metsäkeskus 48
ILLAN TÄRKEIMMÄT Harveneminen kuuluu luontaiseen metsän kehitykseen Metsänhoitosuositusten mukaisesti tehty harvennus ylläpitää metsän kasvua Eri-ikäiskasvatuksessa tehdään vain harvennuksia Siirtyminen tasaikäisrakenteisesta eriikäisrakenteisen metsänkasvatukseen vaatii useamman hakkuun ja vuosikymmenen 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 49
KIITOS! HEIKKI KARPPINEN JOHTAVA BIOENERGIA-ASIANTUNTIJA, ASIAKKUUSASIANTUNTIJA PUH. 0500 186603 HEIKKI.KARPPINEN@METSAKESKUS.FI SUOMEN METSÄKESKUS, JULKISET PALVELUT POHJOIS-KARJALA PL 17 (SILTAKATU 20 B) 80101 JOENSUU 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 50