Seppo Honkapohja Rahapolitiikka normaalioloissa ja finanssikriiseissä KA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous HY 6.10.2010 klo 16.15-17.45 1
Luennon rakenne 1. Johdanto 2. Hintavakaus 3. Rahapolitiikan toimintatavat 4. EKP:n rahapolitiikka 5. Finanssikriisit ja rahapolitiikka 2
1. Johdanto 3
Rahapolitiikalla tarkoitetaan talouspoliittisia toimia, jotka vaikuttavat rahoitusjärjestelmän kautta. Hintavakaus ( rahan arvon säilyttäminen ) on keskeisellä sijalla rahapolitiikan rahapolitiikan tavoitteissa. Eri maiden keskuspankit vastaavat rahapolitiikasta kussakin maassa tai talousalueella. Euroopan keskuspankkijärjestelmä vastaa euroalueen rahapolitiikasta. Euroopan keskuspankki 16 euroalueen jäsenmaan keskuspankit Virosta tulee euro-alueen jäsen 2011 alussa 4
Yhdysvalloissa keskuspankki on Federal Reserve System Federal Reserve Board Washington DC:ssa 12 alueellista jäsentä Muita tunnettuja keskuspankkeja Bank of England Bank of Canada Bank of Japan People s Bank of China Sveriges Riksbank 5
2. Hintavakaus 6
Inflaatio ja deflaatio Inflaatio: yleinen hintatason nousu rahan ja rahamääräisen omaisuuden arvo laskee kiinteäkorkoisten velkojen reaaliarvo laskee Inflaation mittaaminen perustuu hintaindeksien käyttöön Euroalueella nk. yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi on yleisimmin käytetty. Deflaatio: yleinen hintatason lasku rahan ja rahamääräisen omaisuuden arvo nousee kiinteäkorkoisten velkojen reaaliarvo nousee Odotettu hintojen muutos näkyy nimelliskoroissa 7
Inflaation vaikutukset Inflaatio johtaa tulojen ja varallisuuden sattumanvaraiseen uudelleenjakoon Inflaatioepävarmuus näkyy riskilisänä koroissa ja kustannuksissa Inflaatio on hiekkaa talouden rattaissa (Milton Friedman) informaatio hinnoista heikkenee inflaation oloissa Inflaatio voitelee talouden rattaita (James Tobin) hinnat ja palkat ovat alaspäin jäykkiä; hintamekanismi toimii takkuisesti hyvin alhaisen inflaation oloissa Deflaatio saattaa aiheuttaa epävakautta rahoitusjärjestelmässä 8
Hintavakauden määritelmä Hintavakaus vallitsee, kun yritysten ja yksityisten henkilöiden ei tarvitse ottaa huomioon yleistä hintatason nousua omia päätöksiä tehdessään (Greenspan 1989) 9
10
Kuluttajahintojen nousuvauhteja Euroalue Yhdysvallat Ranska Iso-Britannia Saksa Japani 30 25 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Great inflation 20 15 10 5 0-5 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Lähteet: Eurostat ja OECD. 11
12
Inflaatio Suomessa ja Euroalueella Euroalue Suomi 5 YKHI:n muutos vuoden takaa, % 4 3 2 1 0-1 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Eurostat. YKHI=Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. 22974@Inflaatiot 13
3. Rahapolitiikan toimintatavat 14
Rahapolitiikka Korkojen, rahan määrän tai valuuttakurssin ohjaaminen asetettujen tavoitteiden aikaansaamiseksi Vaikuttaminen tapahtuu markkinoiden kautta Aikaisemmin myös suora säännöstely korkosäännöstely luotonsäännöstely Kelluvien valuuttakurssien oloissa pääasiallinen väline nykyään on keskuspankin ohjauskorko. Lisäksi kommunikaation avulla pyritään vaikuttamaan odotuksiin. 15
Rahapolitiikan tavoitteet Rahapolitiikalle asetetaan yleensä kolmenlaisia tavoitteita hintavakaus reaalitalouden kehityksen vakaus rahoitusmarkkinoiden vakaus Rahapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi on vakiintunut hintavakaus perustuu sekä käytännön kokemuksiin että talousteoriaan menossa oleva finanssikriisi saattaa johtaa uusiin painotuksiin Vakauttamalla inflaatio-odotukset alhaisen inflaation tasolle (hintavakaus) keskuspankki voi parhaiten tukea kestävää pitkän ajan kasvua. 16
Rahapolitiikan strategia Määrittelee toimintatavat yleisen tavoitteen saavuttamiseksi Ensisijainen tavoite: hintavakaus Suora inflaatiotavoite Mahdollisia välitavoitteita: inflaatio-odotukset / inflaatioennuste valuuttakurssi rahan määrä 17
Suora inflaatiotavoite Selvästi määritelty tavoite inflaatiolle Edellyttää kelluvaa valuuttakurssia Tilivelvollisuus (accountability) Kommunikaatio Esimerkkejä Ruotsi, Norja, Islanti, Suomi (1993-96) Iso-Britannia, Uusi Seelanti, Kanada, Puola, Tsekki 18
Valuuttakurssitavoite Kiinteä valuuttakurssi muutettavissa oleva vaikeasti muutettavissa oleva Ei omaa inflaatiotavoitetta Esimerkkejä useimmat maat 1970-luvun alkuun saakka Suomi v. 1993 helmikuuhun saakka (markka kellutettiin syyskuussa 1992) Tanska Valuuttakatejärjestelmä (currency board) Viro, Liettua, Bulgaria 19
Ohjauskorot ja markkinakorot Rahapolitiikan keskeisin väline on korko ohjauskorko maksuvalmiusjärjestelmän korot Markkinakorot muodostuvat odotusten perusteella lyhyet korot: odotukset tulevasta rahapolitiikasta pitkät korot: inflaatio- ja kasvuodotukset Obligaation tuotto jossa R=tuotto nykyhetkestä seuraavaan hetkeen +1, P=tämänhetkinen hinta, P +1 =hetken +1 hinta, C=kuponkituotto R C P P 1 P P 20
7 Keskuspankkien ohjauskorkoja % Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko Yhdysvaltain fed funds -tavoitekorko Japanin yön yli -lainakorko Iso-Britannian repokorko Ruotsin repokorko 6 5 4 3 2 1 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Reuters. 22887@Chart22 (2) 21
6 Euroalueen keskeisiä korkoja % 12 kk Euriborkorko (tod.pv/360) Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko 10 v. obligaatiokorko, Saksa 5 4 3 2 1 0 2007 2008 2009 2010 Lähde: Euroopan keskuspankki ja Reuters. 22887 @Chart25 22
Rahapolitiikan välittymismekanismi Korkokanava muiden korkojen kautta investointeihin ja kulutukseen muut korot riippuvat tulevaa rahapolitiikkaa koskevista odotuksista ja keskuspankin inflaatiotavoitteen uskottavuudesta Valuuttakurssikanava kysynnän ja odotusten kautta valuuttakurssiin Omaisuushintakanava kysynnän ja odotusten kautta omaisuushintoihin Likviditeettikanava rahan määrän kautta kokonaiskysyntään ja inflaatio-odotuksiin Luottokanava Korkojen ja odotusten kautta pankkien luotonantopolitiikkaan 23
Odotusten ja uskottavuuden merkitys Rahapolitiikka vaikuttaa talouteen keskeisesti yksityisen sektorin tulevaa tuotantoa, inflaatiota ja korkotasoa koskevien odotusten kautta Uskottavuus on rahapolitiikan onnistumisen edellytys rahapolitiikka on yksityisen sektorin odotuksiin vaikuttamista Keskuspankki voi onnistua politiikassaan vain jos yhteiskunta on laajasti valmis jakamaan ja tukemaan hintavakaustavoitteen saavuttamista alhaiset inflaatio-odotukset taloudenpitäjien toimet keskuspankki toteuttaa alhaisen inflaation 24
Onnistunut rahapolitiikka perustuu Uskottavaan sitoutumiseen asetettuun tavoitteeseen Keskuspankin itsenäisyyteen tavoitteen toteuttamisessa Laaja-alaiseen arvioon tulevasta talouskehityksestä Avoimuuteen politiikan perusteluissa ja keskuspankin kommunikaatiossa yleisölle Laajaan yhteisymmärrykseen rahapolitiikan tavoitteista ja mahdollisuuksista 25
Tavoitteista johdettu käyttäytyminen on johdonmukaista ja siten ennustettavaa => säännönmukainen käyttäytyminen. Oikea korkotaso riippuu monista tekijöistä, joita ei voida suoraan havaita. potentiaalinen tuotanto luonnollinen työttömyysaste nk. neutraali reaalikorko Mikään keskuspankki ei noudata jotain sääntöä mekaanisesti. Aika ajoin on voitava poiketa totutuista säännöistä ja toimintatavoista, esim. finanssikriisin oloissa. 26
Yhteys muuhun talouspolitiikkaan Finanssipolitiikka kireä FIPO ja kevyt RAPO johtavat alhaiseen korkotasoon, mikä suosii investointeja ja kasvua Kevyt FIPO ja kireä RAPO nostavat korkotasoa, mikä haittaa investointeja ja kasvua Hintajäykkyydet (hidas sopeutuminen) voivat lisätä rahapolitiikan reaalisia vaikutuksia lyhyellä aikavälillä RAPOlla on jonkin verran mahdollisuuksia tasoittaa suhdanteita RAPOlla ei voida juuri vaikuttaa talouden kasvun pitkällä aikavälillä 27
Rahapolitiikan välineet Keskuspankeilla on monopoliasema perusrahan tarjonnassa setelit ja kolikot pankkien varantotalletukset keskuspankissa pankkien ylimääräiset reservit keskuspankissa Avomarkkinaoperaatiot Maksuvalmiusluottoikkuna Talletusmahdollisuus pankkien ylimääräisille reserveille 28
Rahapolitiikka ja maksujärjestelmä Maksut toteutuvat lopullisesti vasta kun maksu on suoritettu keskuspankkirahalla Pankkien shekkitilit keskuspankissa muodostavat rahatalouden ytimen Reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä suuret maksut siirtyvät tililtä toiselle heti Pankkijärjestelmän kautta likviditeetti leviää välittömästi koko järjestelmään lyhyet korot yhtäläistyvät koko valuutta-alueella 29
4. EKP:n rahapolitiikka 30
EKP, EKPJ ja eurojärjestelmä Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) 27 kansallista keskuspankkia ja EKP Yleisneuvosto (2 + 27 jäsentä) ei päätä rahapolitiikasta Eurojärjestelmä 16 kansallista keskuspankkia ja EKP (Viro mukaan 2011 alusta) EKP:n neuvosto (6+16 jäsentä) päättää rahapolitiikasta päätöksenteko: jokaisella jäsenellä on yksi ääni Kansalliset keskuspankit eivät ole sivukonttoreita EKP:n johtokunta Jäsenet (6 kpl) eivät ole maittensa edustajia 31
Päätöksenteko Päätökset läsnä olevien neuvoston jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä Korkopäätös kerran kuussa (tarvittaessa milloin tahansa) Eurojärjestelmä on riippumaton. Ei ohjeita EU:n toimielimiltä, jäsenmaiden hallituksilta eikä muilta tahoilta Tilivelvollisuus ja avoimuus Rahapolitiikan käytännön toteutus (mm. avomarkkinaoperaatiot) hajautetusti 32
Eurojärjestelmän tavoitteet Ensisijainen tavoite on hintavakaus Toissijainen tavoite on yleisen talouspolitiikan tavoitteiden tukeminen silloin kun tämä ei rajoita hintatason vakauden tavoitteen toteuttamista 33
Eurojärjestelmän muut tehtävät Valuuttamarkkinaoperaatiot tarvittaessa Valuuttavarannon hoito Maksujärjestelmien yleisvalvonta Käteisrahan liikkeelle lasku ja turvallisuus Rahoitusmarkkinoiden vakauden tukeminen Toiminnan edellyttämien tilastotietojen kokoaminen 34
EKP:n rahapolitiikan strategia Hintavakauden operationaalinen määrittely yhdenmukaistetun kuluttajahinta-indeksin nousu lähellä mutta alle kahta prosenttia Inflaationäkymien laaja-alainen arviointi taloudellinen analyysi rahataloudellinen analyysi Euro on kelluva valuutta; ei valuuttakurssia koskevaa tavoitetta 35
Hintavakaus ensisijainen tavoite EKP:n neuvosto, Laaja-alainen analyysi Taloudellinen analyysi, kehitys ja sen häiriöt Rahataloudellinen analyysi, raha, luotot ja häiriöt Kaikki relevantti informaatio 36
Välineet Ohjauskorko = perusrahoituksessa käytettävä minimikorko Muut avomarkkinaoperaatiot tarvittaessa Maksuvalmiusjärjestelmä maksuvalmiusluotto maksuvalmiusjärjestelmän talletus-fasiliteetti Vähimmäisvarantojärjestelmä Erityiset toimet kriisiaikana myöhemmin 37
Korot Rahapoliittiset korot perusrahoitusoperaatioiden minimikorko (i) maksuvalmiusluoton korko (i+0.75) yli yön talletusten korko (i-0.75) huom: korkoputken leveys vaihtelee Markkinakorot EONIA (pankkien välinen yli yön korko) EURIBOR (1-12 kk rahamarkkinakorot) joukkovelkakirjojen korot (ns. pitkät korot) 38
6 Euroopan keskuspankkikorot % EKPJ:n minimitarjouskorko EKPJ:n maksuvalmiusjärjestelmä, maksuvalmiusluoton korko EKPJ:n maksuvalmiusjärjestelmä, Yötalletuksen korko 5 4 3 2 1 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Euroopan keskuspankki. 22887@Chart26 39
Euroopan keskuspankkikorot ja markkinakorkoja EKPJ:n minimitarjouskorko Eonia EKPJ:n maksuvalmiusluoton korko EKPJ:n yön yli -talletuskorko 1 kk euribor % 6 5 4 3 2 1 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Euroopan keskuspankki ja Reuters. 22887@Chart27 40
Euriborkorot 1 kk 3 kk 12 kk 6 % 5 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Reuters. 24080 @euribor 41
6 % Toteutunut ja odotettu 3 kk:n euriborkorko Odotettu korko on laskettu korkotermiininoteerauksista 15.6.2008 5 4 15.6.2007 15.12.2007 15.3.2008 15.9.2008 15.12.2006 3 15.12.2008 2 1 15.3.2009 15.9.2009 15.3.2010 15.6.2010 14.9.2010 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Reuters. 22296 @KPT2006-42
14 Rahamäärän (M3) kehitys euroalueella * Euroalueen M3, vuotuinen prosenttimuutos M3, vuotuisen prosenttimuutoksen 3 kk:n liukuva keskiarvo Euroalueen M3:n kasvun viitearvo (4,5 %) % 12 10 8 6 4 2 0-2 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 * Kausi- ja kalenterivaihtelusta puhdistetut tiedot. Lähde: Euroopan keskuspankki. 24082@Chart1 43
Ohjauskorko ja inflaatio euroalueella 6 % 5 4 Ohjauskorko 3 2 1 0 Inflaatio Hintavakauden yläraja -1 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Eurostat. 20058@Eurojärj. korkopol. (2) 44
Lyhyet reaalikorot (3kk) Euroalueella ja USA:ssa 6 Euroalue Yhdysvallat Euroalue, keskiarvo 1980-2009 Yhdysvallat, keskiarvo 1980-2009 % 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 1995 2000 2005 2010 Lähde: Eurostat, OECD ja Reuters. 18919 @Chart22 45
Tuotot yhtenäistävät inflaatiovauhdit euroalueella ja Yhdysvalloissa 3.5 % Euroalueen tuotot yhtenäistävä infl. odotus Yhdysvallat infl. odotus 3 2.5 2 1.5 1 0.5 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Tuotot on laskettu n. 20 vuoden pituisten valtion nimellisten ja indeksisidonnaisten joukkolainojen tuottojen erotuksena. Euroalueen tiedot perustuvat Ranskan valtion joukkolainoihin. Lähde: Bloomberg. 19842 @us_eur 46
Pitkän aikavälin inflaatioswap -sopimusten implikoimat markkinoiden inflaatio-odotukset euroalueella 1 vuotta 2 vuotta 5 vuotta 10 vuotta 4 % 3.5 3 2.5 2 1.5 1 0.5 0-0.5 2008 2009 2010 Lähde: Bloomberg. 22926 @euroalue_swapit 47
Markkinoiden odottama inflaatio euroalueella 5 vuotta 5 vuoden jälkeen 3 vuotta 3 vuoden jälkeen 2.9 % 2.7 2.5 2.3 2.1 1.9 1.7 1.5 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Bloomberg. johdettu inflaatioswapeista. 3 päivän liukuvia keskiarvoja. 48
Inflaatio-odotukset kyselytutkimusten perusteella Kuluttajien inflaatio-odostus Teollisuuden myyntihintaodotus 40 Saldoluku 30 20 10 0-10 -20 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Lähde: Euroopan komissio. 24080@Chart77 49
5. Finanssikriisi ja rahapolitiikka 50
Finanssikriisien historiaa Pankit ja rahoituksen maturiteettitransformaatio Ottolainaus lyhytjänteistä ( vaadittaessa tai lyhyt määräaika) Antolainauksesta iso osa pitkäaikaista => Epävakauden ( paniikkien ) lähde, tarve pitää puskureita Spekulaatiokuplat ovat toinen finanssikriisien muoto Osake- ja kiinteistömarkkinat, velalla rahoitettu sijoittaminen Valuuttakriisit Julkisen talouden rahoituskriisit Finanssikriisit yleisiä kautta taloushistorian Kehittyneissä maissa 18 kriisiä II maailmansodan jälkeen, 5 suurta (nykyinen poislukien): Suomi, Ruotsi, Norja 1990- luvulla, Espanja 1980-luvulla ja Japani 1990-luvulla 51
Nykyisen kriisin pääpiirteet Hermostuneisuuden lisääntyminen keväällä ja kesällä 2007 Elokuussa 2007 alkoi markkinoiden likviditeetin nopea kuivuminen pankkien välinen epäluottamus riskilisä vakuudettomassa interbank-lainauksessa kasvoi rajusti Yritystodistusten markkinat romahtivat Pakoa laatuun valtionpapereiden kysynnän kasvu Osakemarkkinoiden volatiilisuus kasvoi Pankkiosakkeet halpenivat 52
Vakuudellisen ja vakuudettoman rahan hinta euroalueen interbank-markkinoilla 6 % 3 kk euribor-korko (vakuudeton) 3 kk eurepo-korko (vakuudellinen) 5 4 3 2 Likviditeettikriisi puhkesi elokuun alussa 2007 1 0 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Bloomberg. 21135@Korkotaso EU (2) 53
Osakemarkkinoiden kehitys S&P 500 Eurooppa 350 USA:n rahoitussektori Euroopan rahoitussektori 1,2 Indeksi, 1.1.2007=1 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 01/07 07/07 01/08 07/08 01/09 07/09 01/10 07/10 Lähde: Bloomberg 54
Keskuspankkien toimet Likviditeetin tarjonta Keskuspankkien pitkäaikaisten jälleenrahoitusoperaatioiden kasvattaminen keskuspankkien yhteiset operaatiot dollarilikviditeetin turvaamiseksi Muita toimia vakuuskelpoisuuden laajentaminen (USA ja UK; EKP:lla valmiina laaja lista ) Kp-rahoituksen vastapuolten laajentaminen (USA) hätärahoituksen järjestäminen tai siihen osallistuminen (USA, UK) Ohjauskoron lasku (USA, UK; muut maat myöhemmin) 55
Jatkovaiheita Tilanne paheni syksyn 2007 kuluessa ja jatkui 2008 Northern Rock -paniikki UKssa ja pelastus syyskuussa 2007 Saksassa Sachsen LB:n pelastusoperaatio Countrywide -paniikki USAssa tappiokirjauksia laajalti rahoitusjärjestelmän instituutioissa Bearn Stearns- investointipankin fuusio JPMorgan Chaseen USAn valtion tuella maaliskuussa 2008 Syksyn 2008 alussa kriisi siirtyi akuuttiin vaiheeseen USAssa tärkeät asuntorahoittajat Fannie Mae ja Freddie Mac valtion huostaan Lehman Brothers investointipankin konkurssi 15.9.-08 ja Merrill Lynch fuusio Bank of Americaan isot investointipankit katosivat v.2008 aikana vakuutusyhtiö AIG:lle hätärahoitus 16.9.-08 jne. 56
Lisää talouspoliittisia toimia USAssa TARP-suunnitelma pankkien tilanteen parantamiseksi (syys-lokakuu 2008) aluksi suunnitelmana ostaa ongelmapapereita, muuttui pankkien pääomittamiseksi Uusia likviditeetin turvaamisen muotoja erit. USAssa Monissa maissa pankkien haltuunottoja ja tukipaketteja Talletussuojan nostot Talouspoliittiset yhteistoimet lokakuussa 2008 keskuspankkien yhteinen korkojen alentaminen 0,5%-yks. likviditeettitarjonnan määrä vapaaksi ( full allotment ) Euroalueen maat ja UK ilmoittivat yhteisistä toimista pankkien pääomien vahvistamiseksi Keskuspankkikorot nollaan tai lähelle sitä 57
Tiivistelmä nykytilasta Rahapolitiikassa korkopolitiikan liikkumatila on useissa maassa käytetty. Epätavalliset rahapoliittiset toimet otettu käyttöön likviditeetin tarjonta pankeille ja (maasta riippuen) joihinkin kohtiin rahoitusmarkkinoita Keskuspankkien tekemät suorat arvopapereiden ostot Eurojärjestelmässä katettujen joukkovelkakirjojen ostot ja ongelmamaiden (GIIPS-maat: Kreikka, Irlanti, Italia, Espanja, Portugali) valtion papereiden ostot toukokuusta 2010 alkaen Fed ja Bank of England ostaneet valtion papereita Rahoitusmarkkinoiden säätelyn uudistukset menossa 58
7 Keskuspankkien ohjauskorkoja % Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko Yhdysvaltain fed funds -tavoitekorko Japanin yön yli -lainakorko Iso-Britannian repokorko Ruotsin repokorko 6 5 4 3 2 1 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Reuters. 22887@Chart22 (2) 59
Eurojärjestelmän taseen saamiset 2500 Valuuttavaranto Muut saatavaerät Saamiset luottolaitoksilta Mrd. euroa Valuuttasaamiset euroalueelta Saamiset yrityksiltä ja valtioilta 2000 1500 1000 500 0 2001 2003 2005 2007 2009 Lähde: EKP. 22887 @Chart23 60
Yhdysvaltain keskuspankin taseen saamiset 2 500 000 Securities held outright Other loans Maiden Lane LLC, Total Other Milj. dollaria Term auction credit Commercial paper Funding Facility Central bank liquidity swaps 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2008 2009 2010 Lähde: Federal Reserve. 22887@Chart24 (2) 61
BANK of ENGLAND tase 62
EKP:n likviditeettioperaatiot Pitempiaikaiset operaatiot (3 kk) Perusrahoitusoperaatiot (1 vko) Ylimääräiset pitempiaikaiset operaatiot (1-12 kk) Maksuvalmiusjärjestelmän käyttö (1 pv) Hienosäätöoperaatiot (1-7 pv) 1 000 Miljardia euroa 800 600 400 200 0-200 -400-600 01/08 05/08 09/08 01/09 05/09 09/09 01/10 05/10 09/10 Lähde: Suomen Pankki. 63
Tiivistelmä, jatkoa Rahoitusmarkkinoilla tilanne selvästi parantunut Reaalitaloudessa voimakas pudotus 2008 lopulla ja 2009 alussa. Käänne tapahtui monissa maissa 2009 lopulla tai 2010 puolella. Nousu toistaiseksi melko vaatimatonta. Jotkut maat (Australia, Norja) nostaneet rapo-korkoa jonkin verran. Keväällä 2010 käynnistyi julkisen talouden kriisi useissa EU-maissa (GIIPS-maat: Kreikka, Irlanti, Italia, Espanja, Portugali). 64
Rahamarkkinoiden riskilisät euroalueella 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 Prosenttiyksikköä 1 kk 3 kk 12 kk 0,00 01/07 07/07 01/08 07/08 01/09 07/09 01/10 07/10 Lähde: Bloomberg. Korkoerot Euribor- ja EUREPO-korkojen välillä 65
Pankkien luottoriskijohdannaisten (CDS) hintoja Euroopassa 11 Prosenttiyksikköä 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 01/08 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09 07/09 10/09 01/10 04/10 07/10 Alpha Banco Espirito Banco Comercial Raiffeisen Banco Santander Rahoitussektori (Eurooppa) Deutsche Bank Nordea Lähde: Bloomberg 66
Valtioiden riskilisiä Euroopassa ero Saksan valtionpaperin (10 v.) tuottoon 12 Suomi Itävalta Ranska Kreikka Irlanti Italia Portugali Espanja %-yksikköä 10 8 6 4 2 0 2008 2009 2010 Lainojen maturiteetti n. 10 vuotta. Lähde: Bloomberg. 67
Kirjallisuutta Kontulainen, J. ja A. Suvanto, Rahapolitiikan teoria ja EKP:n rahapolitiikka. Teoksessa Pikkarainen, P. ja A. Suvanto, Suomen Pankki, EMU ja rahoitusmarkkinat, Suomen Pankki A:109, 2006. Euroopan keskuspankki, EKP:n rahapolitiikka. Frankfurt 2004. 68
Saarenheimo, T. ja T. Välimäki, EKP:n rahapolitiikka finanssikriisissä, BoF Online 8/2009. Saatavana: http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_rap ortit/bof_online/index.htm?year=2009. Kohn D.L., Monetary Policy in the Financial Crisis. Speech at the Conference in Honor of Dewey Daane, Nashville, Tennessee, April 18, 2009. Saatavana: http://www.federalreserve.gov/newsevents/speech/kohn 20090418a.htm. Suvanto, A. ja K. Virolainen, Rahoitusmarkkinat ja rahapolitiikka kriisin aikana ja sen jälkeen, teoksessa Rouvinen, P. ja P. YläAnttila (toim.), Kriisin jälkeen, Taloustieto Oy, Helsinki 2010. 69