18 Raha ja inflaatio (Mankiw & Taylor, Chs 29-30)
|
|
- Vilho Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 18 Raha ja inflaatio (Mankiw & Taylor, Chs 29-30) 1. Raha ja rahapolitiikka 2. Euroopan keskuspankkijärjestelmä 3. Rahan tarjonta ja inflaatio 4. Inflaation kustannukset 1 1
2 18.1 Raha ja rahapolitiikka Rahan tehtävät vaihdon väline arvon mitta arvon säilyttäjä Rahan eri muodot hyödykeraha (commodity money) rahana toimivalla hyödykkeellä on muutakin käyttöä tai arvoa, esimerkkinä kulta raha (fiat money) rahan arvo perustuu luottamukseen, fiat = mahtikäsky 2 2
3 Rahavaranto Rahavaranto = yleisön (eli yritysten ja kotitalouksien) hallussa oleva raha Suppea raha = käteinen + käteistalletukset Lavea raha = suppea raha + määräaikaistalletukset Shekit, pankkikortit ja luottokortit eivät ole rahaa vaan välineitä, joilla rahaa siirretään tililtä toiselle Tilastolliset rahavarannon käsitteet: M1 = setelit, kolikot sekä siirto- ja käyttelytilit M2 = M1 + määräaikaistalletukset M3 = M2 + pankkien liikkeelle laskemat sijoitustodistukset 3 3
4 Euroalueen rahavaranto (money stock) huhtikuussa 2005 Mankiw & Taylor, s
5 Lähde: 5 5
6 Keskuspankki Keskuspankin tehtävänä on ylläpitää luottamusta rahan arvoon säätelemällä rahan määrää eli rahan tarjontaa (money supply) kansantaloudessa. Tärkeitä keskuspankkeja: European Central Bank (ECB): Bank of England: U.S. Federal Reserve System (FED): Bank of Japan: 6
7 Rahapolitiikka Rahapolitiikkaa ovat kaikki julkisen vallan toimet, joilla vaikutetaan rahajärjestelmän rakenteeseen tai toimintaan Keskuspankit vastaavat rahapolitiikan käytännön toteutuksesta ne säätelevät taloudessa liikkuvan rahan määrää, markkinoilla vallitsevia korkoja tai valuuttakursseja Rahapolitiikkaa harjoitetaan yleisten taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi rahan arvon vakaus eli hintatason vakaus on perinteinen tavoite Hintavakaus vallitsee, kun yritysten ja yksityisten henkilöiden ei tarvitse ottaa yleistä hintatason nousua huomioon päätöksiä tehdessään (FEDin entinen pääjohtaja Alan Greenspan 1989) 7 7
8 Rahapolitiikan riippumattomuudesta EKP Eurojärjestelmään kuuluvien keskuspankkien omistama asettaa itse rahapolitiikan tavoitteensa 2 prosentin inflaatiotavoite Bank of England FED valtiovarainministeriön omistama asettaa rahapolitiikan tavoitteet yhdessä valtiovarainministerin kanssa nykyään 2 prosentin inflaatiotavoite käytännössä valtiovarainministeriön alainen ei määrällisiä tavoitteita Bernanke pyrkinyt implisiittiseen inflaatiotavoitteeseen 8 8
9 Pankkijärjestelmän luotonlaajennus eli rahanluonti I Rahapolitiikan harjoittamista vaikeuttaa se, että pankkijärjestelmä voi vaikuttaa rahan määrään. Pankeilla on velvoite säilyttää vain osa saamistaan talletuksista reservinä (käteisenä rahana tai keskuspankkiin tehtynä talletuksena). Jos tallettajat nostavat ennakoimattoman suuren osan talletuksistaan samanaikaisesti, pankki voi lainata rahaa toisilta pankeilta tai keskuspankilta alla esiteltävällä tavalla. Kassavarantosuhde R ilmaisee, kuinka suuri osa talletuksista pankin on säilytettävä käteisenä rahana tai talletuksina keskuspankissa. Esim. jos R=0.1, pankki joutuu säilyttämään 10% saamistaan talletuksista, ja 90% voidaan antaa lainaksi. 9
10 Pankin tase yleisemmin Vastaavaa (varat) Vastattavaa (velat) Arvopaperit Rahoitus markkinoilta Lainat yrityksille Yleisön talletukset Lainat kotitalouksille Oma pääoma 19 10
11 Pankkijärjestelmän luotonlaajennus eli rahanluonti II Suurin osa pankin asiakkailleen lainaamista varoista palautuu pankkijärjestelmään talletuksiksi. Jos velallinen käyttää rahansa palveluiden tai hyödykkeiden ostamiseen, suurin osa hänen lainaamastaan rahasta päätyy niiden yritysten tai henkilöiden tileille, joilta hän tekee ostoksensa. Koska rahavaranto (M1) sisältää myös pankkitalletukset, samalla rahan määrä taloudessa kasvaa. Rahanluontikerroin (money multiplier) on se määrä rahaa, jonka pankkijärjestelmä pystyy luomaan jokaista reservinä pidettyä euroa kohti. Jos kassavarantosuhde (reserve ratio) on R, niin rahanluontikerroin on 1/R silloin, kun kaikki lainaksi annettu raha palaa talletuksina pankkijärjestelmään. 11
12 Esimerkki (Mankiw, s ) Sellaisen pankin tase, joka ottaa talletuksia, pitää osan reservinä, antaa loput lainaksi ja jonka kassavarantosuhde on 10%. Alkuperäinen talletus $100: - reserviksi $10, - lainaksi $90. First National Bank Assets Reserves $10.00 Loans $90.00 Liabilities Deposits $ Total Assets $ Total Liabilities $
13 Esimerkki (jatkoa) First National Bank Second National Bank Assets Liabilities Assets Liabilities Reserves $10.00 Deposits $ Reserves $9.00 Deposits $90.00 Loans $90.00 Loans $81.00 Total Assets $ Total Liabilities $ Total Assets $90.00 Total Liabilities $90.00 Rahan tarjonta = $190.00! 13 11
14 Esimerkki (jatkoa) Second National Bank voi lainata edelleen ulos $81,00, joka palautuu talletuksena esim Third National Bankiin, joka pitää siitä reservinä $8,10 ja antaa lainaksi $81,00- $8,10 = $72,90 Tämä prosessi jatkuu edelleen: Rahan luonti (päättymättömänä geometrisena sarjana) = , = ,9 x ,9 x 0,9 x ,9 x 0,9 x 0,9 x = 100 x (1+0,9 + 0, , ) = 100 x 1/(1-0,9) = 100 x 10 = dollaria = 100 x 1/R, kun R = 0,
15 Rahanluonti ja rahapolitiikka Rahan luonti lisää rahan määrää ja siten kansantalouden likvidiyttä siinä mielessä, että vaihdannan välinettä (eli rahaa) on enemmän käytettävissä Se ei kuitenkaan vaikuta mitenkään kansantalouden varallisuuteen, sillä pankista otettua lainaa vastaa aina velka pankille, joten luotonottajien varallisuus ei mitenkään muutu Koska pankkijärjestelmä pystyy luomaan rahaa, niin keskuspankki voi vaikuttaa rahan määrään vain välillisesti tämä vaikeuttaa rahapolitiikan harjoittamista 13 15
16 Keskuspankin rahapolitiikan välineet Avomarkkinaoperaatiot (open market operations) Keskuspankki ostaa ja myy hallussaan olevia lyhytaikaisia rahoitusvaateita (esim. valtion obligaatioita) Ostamalla lisätään rahan määrää ja myymällä vähennetään sitä Ohjauskorko (refinancing rate) Pankeille tarjottavan lyhytaikaisen luoton korko Koron nosto vähentää pankkien haluaman keskuspankkirahoituksen kysyntää ja lasku lisää sitä. Kassavarantovelvoitteen muuttaminen Nosto vähentää rahan luontia ja siten rahan tarjontaa, lasku lisää sitä Muutetaan käytänössä harvoin. 16
17 Avomarkkinaoperaatiot rahapolitiikan välineenä: esimerkki Tarkastellaan edellä esitetyn esimerkin avulla, miten keskuspankki voi ostamalla pankeilta arvopapereita panna alulle luotonlaajennuksen eli rahan luonnin Alkutilanteessa keskuspankilla on seteleitä ja pankilla arvopapereita 100 dollarin edestä Keskuspankki ostaa arvopaperit pankilta, jonka reservit kasvat 100 dollarilla nämä pankki voi antaa lainaksi ne palautuvat pankkijärjestelmään talletuksiksi, joista kassavarantovelvoitteen mukainen määrä (tässä 10%) on jätettävä reserviksi mutta loput voi antaa lainaksi jne. Alkuperäinen 100 dollarin reservien lisäys kasvaa 1000 dollarin luottomääräksi 15 17
18 Rahamarkkinat (money market) Pankkien on huolehdittava maksuvalmiudestaan eli pystyttävä vastaamaan sitoumuksistaan joka päivä ja niiden pidettävä tietty määrä (R) talletuksista reserveinä Pankkien välisillä rahamarkkinoilla pankit tasaavat maksuvalmiuttaan ne pankit, joilla on ylimääräisiä reservejä lainaavat niille, joiden reservit ovat vajaat Näille lyhytaikaisille (yhdestä yöstä kahteen viikkoon) lainoille muodostuu korko joka riippuu siitä, mikä rahoitusjärjestelmän likviditeetti on Keskuspankki voi vaikuttaa rahamarkkinakorkoihin antamalla pankeille luottoa eli säätelemällä rahoitusjärjestelmän likviditeettiä 20 18
19 Rahamarkkinakorkoja Euribor (Euro Interbank Offered Rate) ja Eonia (Euro Over- Nigth Index Average) ovat viitekorkoja, joilla pankit tarjoutuvat lainaamaan vakuudettomasti rahaa toisilleen Euribor-korot lasketaan päivittäin euroalueella toimivien parhaaksi luokiteltujen pankkien (n. 50 kpl) antamista noteerauksista lainasopimusten eripituisille kestoajoilla (1-3 viikkoa, 1-12 kk) Eonia-korko lyhyiden, yön yli -luottojen painotettu keskikorko Eurepo-korot euribor-korkoja vastaavia, vakuudellisten luottojen korkoja vakuutena käytetään euroalueen valtioiden joukkolainoja ja velkasitoumuksia 21 19
20 Vakuudettomien (euribor) ja vakuudellisten (eurepo) 3 kuukauden korkojen ero tammikuusta 2006 tammikuuhun 2011 prosenttiyksikköä 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0, Korkoero kuvaa riskiä, jonka pankki arvioi vastapuoleen liittyvän antaessaan tälle lainaa - riski oli pieni ennen vuoden 2007 puoliväliä - mutta kasvoi elokuussa 2007 ja syyskuussa 2008 voimakkaasti - ja aleni nopeasti vuoden 2009 aikana - mutta ei ole palautunut entiselle tasolleen 22 20
21 Keskuspankkikorkoja Rahamarkkinoilla pankit hoitavat maksuvalmiuttaan ottamalla lainaa toisilta pankeilta tai antamalla lainaa toisille pankeille Vaihtoehtoisesti ne voivat ottaa lainaa keskuspankista tai tehdä sinne talletuksia Keskuspankki voi näin omilla koroillaan vaikuttaa rahamarkkinoilla määräytyviin korkoihin mutta markkinakorkoihin vaikuttavat myös muut tekijät, mm. taloudenpitäjien odotukset Euroopan keskuspankin korot maksuvalmiusluoton korko korko, jolla pankit voivat ottaa maksuvalmiusluottoa yön yli perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko toimii ohjauskorkona (ks. kalvo 24) yön yli -talletusten korko korko, jonka saa yön yli keskuspankkiin tehdyistä talletuksista 21 23
22 24 Lähde: 22
23 Ohjauskorko rahapolitiikan välineenä Ohjauskoroksi kutsutaan sitä korkokantaa, joka eniten vaikuttaa koronmuodostukseen rahamarkkinoilla Pankki, joka tarvitsee lisää reservejä, voi myydä lyhytaikaisia rahoitusvaateita (esim obligaatioita) keskuspankille Tähän myyntiin liittyy takaisinostovelvoite (repurchase agreement) Myyntihinnan ja takaisinostohinnan välinen ero määrittelee ohjauskorkokannan, jota kutsutaan repokoroksi (repurchase rate) Englannissa diskonttokoroksi (discount rate) Yhdysvalloissa perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskoroksi (refinancing rate) euroalueella Eurojärjestelmä antaa pankeille luottoa ( keskuspankkilikviditeettiä ) viikoksi viikoittain järjestettävässä huutokaupassa, jossa se asettaa tämän minimitarjouskoron 25 23
24 26 Lähde: 24
25 Korkopolitiikka Kun ohjauskorko nousee, niin pankkien lainaotto keskuspankista tulee kalliimmaksi, jolloin ne mieluummin vähentävät omaa luotonantoaan yleisölle, mistä seuraa rahan tarjonnan supistuminen Kun ohjauskorko laskee, niin pankit lisäävät luotonantoaan yleisölle tietäen, että keskuspankkirahoitus on halpaa, jos siihen joudutaan turvautumaan EKP:n maksuvalmiusluoton korko määrittää käytännössä rahamarkkinoiden yön yli koron (eli eonian) ylärajan ja yön yli talletuskorko sen alarajan yhdessä ne määrättävät ns. korkoputken EKP:n ohjauskorolla pyritään vaikuttamaan euriborkorkoihin Rahapolitiikan ongelmia keskuspankki voi vaikuttaa rahan määrään vain välillisesti siihen vaikuttavat myös pankkien luotonantoa koskevat päätökset ja yleisön päätökset tallettaa rahaa pankkiin 27 25
26 Keskuspankkikorot ja markkinakorot tammikuusta 2006 tammikuuhun 2011, % 5,50 5,25 5,00 4,75 4,50 4,25 4,00 3,75 3,50 3,25 3,00 2,75 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0, Maksuvalmiusluoton korko Euribor-12kk Euribor-3kk Ohjauskorko Euribor-1kk Eonia Yön yli -talletusten korko Lähde: Suomen Pankki 28 26
27 18.2 Euroopan keskuspankkijärjestelmä Euroopan keskuspankki (EKP) ja EU-maiden kansalliset keskuspankit Euroopan keskuspankki (EKP) perustettu 1. kesäkuuta 1998, toimii Frankfurtissa valtioista riippumaton alkuperäisiä euromaita on 11, nykyään 17 tehtävänä on ylläpitää hintavakautta euroalueella sekä suunnitella ja toteuttaa rahapolitiikkaa, joka edistää tämän tavoitteen toteutumista alunperin tavoitteeksi asetettiin se, että vuotuinen inflaatiovauhti on alle 2 prosenttia harmonisoidulla kuluttajahintaindeksillä mitattuna vuonna 2003 tätä täsmennettiin siten, että inflaatiovauhti pidetään lähellä kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä 30 27
28 18.3 Rahan tarjonta ja inflaatio Inflaatio tarkoittaa yleistä hintatason nousua. Rahan ja rahaomaisuuden arvo laskee. Kiinteäkorkoisten velkojen reaaliarvo laskee. Kuvio 18.1a näyttää että inflaatio on joskus ollut meilläkin korkea. Deflaatio tarkoittaa yleistä hintatason laskua Rahan ja rahaomaisuuden arvo nousee. Velkojen reaaliarvo nousee. 28
29 Kuvio 18.1a Inflaatiovauhti Suomessa, Lähde: Tilastokeskus,
30 Kuvio 18.1b Kansainvälinen inflaatio Suuri inflaatio Inflaation nujertaminen Hintavakaus Deflaation uhka Lähde: Antti Suvanto, Suomen Pankki 38 30
31 Oppikirja esittelee taloustieteen 10 perusperiaatetta. Niistä yhdeksäs on: 9.Rahan määrä on inflaation perimmäinen syy (Prices rise when the government prints too much money) Seuraavassa periaate 9 perustellaan rahan kvantiteettiteoriaan perustuvalla klassisella inflaatioteorialla. Rahan kvantiteettiteoria selittää, miten hintataso ja inflaatiovauhti määräytyvät pitkällä aikavälillä. Teoriassa rahalla on (muiden hyödykkeiden tapaan) arvo, joka määräytyy rahan kysynnästä ja tarjonnasta. 31
32 Rahan kysyntä ja tarjonta, ja rahan arvo Edellä (kuluttajahintaindeksiä käsitellessämme) mittasimme hintatasoa hyödykekorin hinnalla P. Hyödykekorin hinta kertoo meille myös rahan arvosta: jos korin hinta on P, niin yhden yksikön rahaa arvo on 1/P koria. Rahan tarjonnasta päättää keskuspankki (joka tuottaa käteisen rahan ja päättää pankeilta vaaditun kassavarantosuhteen). Tarjonta ei riipu rahan arvosta 1/P Kysynnästä päättävät yritykset ja kotitaloudet. 32
33 Rahan kysynnän määräytyminen Yritykset ja kotitaloudet säilyttävät osaa varallisuudestaan rahana, koska ne tarvitsevat rahaa mm. hyödykkeiden ostamiseen. Kysyntään vaikuttavat hintataso, korkokanta ym. tekijät Oletetaan, että rahan kysyntä on rahan arvon vähenevä funktio. Rahan arvon laskiessa eli hintojen noustessa rahan kysyntä kasvaa (eli kuluttajat ja yritykset haluavat pitää hallussaan entistä suurempaa rahasummaa rahana). 33
34 Klassinen inflaatioteoria Kuvio 18.2 näyttää, miten rahan arvo (vasen akseli) ja hintataso (oikea akseli) määräytyvät rahan kysynnän ja tarjonnan yhtäsuuruuden perusteella Kuviossa 18.3 oletetaan keskuspankin lisäävän rahan tarjontaa Rahan arvon täytyy laskea, jotta kysyntä lisääntyisi tarjontaa vastaavaksi Rahan arvon lasku merkitsee hintojen nousua Rahan tarjonnan lisäys nostaa siis hintatasoa 40 34
35 Kuvio 18.2 Hintatason määräytyminen Rahan arvo, 1/P Rahan tarjonta Hintataso, P (korkea) 1 1 (matala) 3 / /2 A 2 1 /4 Rahan kysyntä 4 Hintojen Rahan tasapainoarvo tasapainotaso (alhainen) 0 EKP:n päättämä tarjonta Rahan määrä (korkea) 41 35
36 Kuvio 18.3 Rahan tarjonnan kasvun vaikutus Rahan arvo, 1/P MS 1 MS 2 Hintataso P (korkea) 1 1 (matala) laskee rahan arvoa... (alhainen) 3 /4 1 /2 1 /4 0 A M 1 M 2 B 1. Rahan tarjonnan lisäys... Rahan kysyntä Rahan määrä ja nostaa hintatasoa. (korkea) 42 36
37 Klassinen inflaatioteoria Klassinen dikotomia Reaaliset suureet (työllisyys, tuotanto) ja nimelliset suureet (yleinen hintataso) määräytyvät toisistaan riippumatta Rahan sanotaan olevaan neutraali (monetary neutrality): rahan määrän muutos vaikuttaa vain nimellisiin suureisiin, ei reaalisiin Rahan kvantiteettiteoria perustelee tämän asian olettamalla, että rahan kiertonopeus taloudessa on vakio 43 37
38 Rahan kvantiteettiteoria Vaihdon identiteetti: M x V = P x Y M = rahan määrä, V = rahan kiertonopeus (velocity), joka ilmoittaa montako kertaa rahavarannolla keskimäärin suoritetaan maksuja vuoden aikana, P = hintataso ja Y = tuotannon määrä Jos rahan kiertonopeus V on käyttäytymisvakio ja jos tuotanto määräytyy reaalisten tekijöiden perusteella, niin rahan tarjonnan lisäys näkyy hintatason nousuna 44 38
39 Hyperinflaatio Hyperinflaatiolla tarkoitetaan inflaatiovauhdin hallitsematonta kiihtymistä vauhti esimerkiksi yli 50 % kuukaudessa Johtuu siitä, että hallitukset painavat rahaa menojensa rahoittamiseen Julkisen vallan budjettirajoite: G = T + B + M Menot G voidaan rahoittaa (i) veroilla T, (ii) velan B lisäyksellä B tai (iii) painamalla rahaa M eli kasvattamalla rahan määrää M Kuviossa 18.5 on näytetty neljä esimerkkiä historiasta Mankiw & Taylor, s. 617 Tuoreempia esimerkkejä Jugoslavia 313 miljoonaa prosenttia tammikuu 1995 Zimbabwe 80 miljardia prosenttia marraskuu
40 Kuvio 18.5a Raha ja hinnat neljässä hyperinflaatiossa (a) Austria (b) Hungary Index (Jan = 100) Index (July 1921 = 100) 100,000 10,000 Price level Money supply 100,000 10,000 Price level 1,000 1,000 Money supply Copyright 2004 South-Western 47 40
41 Kuvio 18.5b Raha ja hinnat neljässä hyperinflaatiossa (c) Germany (d) Poland Index (Jan = 100) Index (Jan = 100) 100,000,000,000,000 1,000,000,000,000 10,000,000, ,000,000 1,000,000 10, Price level 1923 Money supply ,000,000 1,000, ,000 10,000 1, Price level 1923 Money supply Copyright 2004 South-Western 48 41
42 Inflaatiovero ja Fisher-efekti Hallitus perii inflaatioveroa silloin, kun se rahoittaa menojaan rahaa painamalla. Vero kohdistuu kaikkiin, joilla on hallussaan rahaa. Edellä (luku 16) opimme, että nimellinen korkokanta = reaalinen korkokanta + inflaatiovauhti Inflaatiovauhdin kasvaessa nimellinen korkokanta kasvaa samaa tahtia. Tätä nimellisen korkokannan ja inflaatiovahdin välistä riippuvaisuutta nimitetään Fisher-efektiksi Irving Fisherin ( ) mukaan. 42
43 Korkojen määräytymisestä Nyt voimme sanoa täsmällisemmin, että ym. tulos pätee pitkällä aikavälillä: Pitkällä aikavälillä reaalinen korkokanta määräytyy investointi- ja säästämishalukkuuden mukaan lainavarojen markkinoilla ja nimelliskorko määräytyy reaalikoroista ja inflaatiosta Lyhyellä aikavälillä nimelliseen korkokantaan vaikuttavat lisäksi rahapolitiikan ohjauskorot sekä talousyksiköiden odotukset rahapolitiikasta. 43
44 Kuvio 18.6 Nimellinen korkokanta ja inflaatiovauhti Isossa- Britanniassa Mankiw & Taylor, s
45 18.4 Inflaation kustannukset Ennakoitu inflaatio ei näyttäisi itsessään aiheuttavan kustannuksia. Jos kaikki hinnat ja palkat nousevat samaa, ennakoitua tahtia, ja inflaatio huomioidaan myös nimelliskoroissa, niin suhteelliset hinnat eivät muutu. Mikään reaalitaloudessa ei näytä muuttuvan, ellei ihmisten ja yritysten käyttäytyminen muutu. Ennakoidullakin inflaatiolla on silti seuraavat kustannukset: Shoeleather costs Rahan menettäessä nopeasti arvoaan, on käytettävä paljon aikaa ja vaivaa vaihtoehtoisen arvon säilyttäjän hankkimiseen Kengät kuluvat Tämä on suuri kustannus hyperinflaation oloissa. 45
46 Menu costs Hintojen muuttuessa nopeasti, yritysten on päivitettävä tuotteidensa hinnastoja, mikä vaatii kustannuksia Menu costs termi viittaa ravintoloiden ruokalistoihin Suhteellisten hintojen muutos Suhteelliset hinnat muuttuvat inflaation myötä jos kaikkia hintojen ei päivitetä samanaikaisesti Verotuksen kiristyminen Inflaatio nostaa säästöjen nimellisarvoa ja siten korkotuloa verotuksen myötä säästämisen verotus kiristyy 53 46
47 Esimerkki: Mankiw & Taylor s prosentin tulovero säästöille: inflaation noustessa veron maksamisen jälkeen käteen jäävä reaalikorko laskee 54 47
48 Epämukavuus Inflaatio tekee vaikeaksi verrata suhteellisia hintoja esimerkiksi eri vuosien hintoja Ovatko esimerkiksi asuntojen hinnat nyt korkeita vai alhaisia? Inflaatio muuttaa myös tulonjakoa Säästäjät kärsivät, velalliset voittavat Onko tämä oikeudenmukaista? 55 48
20 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka (Taloustieteen oppikirja, luku 11)
20 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka (Taloustieteen oppikirja, luku 11) 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka 1 1. Inflaatio
LisätiedotOsa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka
Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka Mankiw & Taylor, Chs 29-30; Taloustieteen
Lisätiedot18 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka
18 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 29-30; Taloustieteen
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotPankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014
Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus
LisätiedotKappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala
Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä
LisätiedotRAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta
RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012 Lauri Vilmi, KTT Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Esityksen rakenne 1. Rahajärjestelmät
LisätiedotPankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,
LisätiedotNiku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Rahan syntyminen ja tuhoutuminen Rahan määrä vaihtelee yli ajan eikä se ole suoraan esim. keskuspankin kontrollissa. Miten rahaa
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008 Markus Haavio, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1.12.2008 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND
LisätiedotPaikatakseen budjettialijäämää valtio ottaa lainaa yksityiseltä sektorilta.
Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 5: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä 1 Tarkastellaan lainavarojen markkinoita. Analysoi seuraavia tapauksia kysyntä tarjonta-kehikossa
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009 Markus Haavio, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Esityksen
LisätiedotEurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008
Eurojärjestelmän rahapolitiikka Studia Monetaria 25.3.2008 Mikko Spolander SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro lehdistötilaisuudessa 6.6.2007 Kokouksessaan
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät
LisätiedotEurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.
Lisätiedot21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)
21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia 1 21.1 Politiikan tarve Suhdannevaihtelut
Lisätiedot16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31)
16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 1. Rahoitusjärjestelmä 2. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 3. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamarkkinat 1 Monisteen sisältö Rahan tarjonta Rahan kysyntä Rahapolitiikka käytännössä Taylor-sääntö Rahan kysynnän ja tarjonnan tasapaino 2 Rahan tarjonta Rahamäärän
LisätiedotRaha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?
Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden
Lisätiedot19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)
19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole
LisätiedotEurojärjestelmän perusteista
Eurojärjestelmän perusteista Matti Estola Yleisöluento Muikku -salissa Joensuussa 15.3.2012 Paperirahan historiasta lyhyesti Aluksi ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, jolloin niiden arvoja mitattiin
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Rahamarkkinat 1 Monisteen sisältö Rahan tarjonta Rahan kysyntä Rahapolitiikka käytännössä Taylor-sääntö Rahan kysynnän ja tarjonnan tasapaino 2 Rahan tarjonta Rahamäärän
LisätiedotRahapolitiikka. Antti Suvanto. Johtokunnan neuvonantaja Luento Talouden termit tutuiksi. Helsingin yliopisto, Porthania II, 23.1.2014 16-18.
Rahapolitiikka Antti Suvanto Johtokunnan neuvonantaja Luento Talouden termit tutuiksi. Helsingin yliopisto, Porthania II, 16-18. Rahapolitiikka Inflaatio ja deflaatio Rahapolitiikan periaatteita Rahapolitiikan
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html
Lisätiedot19 Avotalouden makroteoriaa
19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32
LisätiedotY55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010
Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 1 Ole hyvä ja vastaa kysymyksiin tähän paperiin. Tehtävät on palautettava joko luennolla tai kurssilaatikkoon (Latokartanonkaari 9., 3 krs.) ehdottomasti niitattuina
LisätiedotEuroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?
Olli Rehn Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Arvopaperilehden Rahapäivä 2017 Helsinki, 21.9.2017 21.9.2017 1 Rahapolitiikan
Lisätiedot16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)
16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.
Lisätiedot20 Raha, inflaa,o ja rahapoli,ikka (Talous,eteen oppikirja, luku 11)
20 Raha, inflaa,o ja rahapoli,ikka (Talous,eteen oppikirja, luku 11) 1. Inflaa,o ja deflaa,o 2. Raha ja inflaa,o 3. Rahapoli,ikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapoli,ikka Talous,eteen 9.
LisätiedotKappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala
Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline
LisätiedotOsa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)
Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien
LisätiedotKorko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016
Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna
LisätiedotRAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset
RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Hyödykeraha Miten seuraavat asiat sopisivat hyödykerahaksi? Tarkastele asiaa rahan kolmen perusominaisuuden valossa! (1 piste/hyödyke) Vaihtovirta (230 V) Hyvä arvon mitta,
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotRaha kulttuurimme sokea kohta
Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki
LisätiedotModerni rahatalousjärjestelmä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 27.9.2011
Moderni rahatalousjärjestelmä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 27.9.2011 Luennon sisältö 1. Liikepankkiraha ja keskuspankkiraha 2. FunkBonaalinen rahoitus 3. FunkBonaalinen rahoitus ja inflaabo Liikepankkiraha
LisätiedotKappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE
Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE KT34 Makroteoria I Juha Tervala Rahapolitiikka lyhyellä ajalla Rahapolitiikka on korkojen, rahan määrän ja valuuttakurssin ohjaamista rahapolitiikan
LisätiedotPIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com
PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Korkosijoitusten analysointi Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden
LisätiedotKeskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana
Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana Studia Monetaria 1.11.211 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu
LisätiedotRahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki
Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011 toimistopäällikkö Tuomas Välimäki 1 Esityksen rakenne: 1. Rahapolitiikan toimeenpanon pohja:
LisätiedotPIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN
PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat yleensä osakkeita
LisätiedotOsa 21 Raha- ja finanssipolitiikka
Osa 21 Raha- ja finanssipolitiikka 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia Mankiw & Taylor, Ch 35; Taloustieteen oppikirja, luku 13 1. Politiikan
LisätiedotMiten rahapolitiikan uutisia luetaan?
Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden
LisätiedotPääjohtaja Erkki Liikanen
RAHAPOLITIIKAN PERUSTEET JA TOTEUTUS Talousvaliokunnan seminaari 6.9.2006 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto 2 Rahapolitiikka
LisätiedotInflaatio ja rahapolitiikka. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Inflaatio ja rahapolitiikka Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Talouspolitiikan keinot vaikuttaa suhdannevaihteluut finanssipolitiikka: automaattiset vakauttaja ja julkisen kulutuksen tietoinen
LisätiedotKeskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana
Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana Pääjohtaja Erkki Liikanen 29.1.2009 1 BKT ennusteet vuodelle 2009 3.0 Konsensus IMF Euroopan komissio OECD % Yhdysvallat 3.0 % Euroalue 2.0 2.0
LisätiedotKUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?
KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista
LisätiedotKappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE
Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE KT34 Makroteoria I Juha Tervala Rahapolitiikka lyhyellä ajalla Rahapolitiikka on korkojen, rahan määrän ja/tai valuuttakurssin ohjaamista
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus
Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi
LisätiedotViitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin
Tuomas Välimäki Suomen Pankki Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin ACI Forex Finlandin vuosikokous Katajanokan kasino 1 Puheen runko Viitekorot Euroalueen ja Suomen talouskehitys Rahapolitiikan strategia:
LisätiedotMaailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka
Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien
LisätiedotRaha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com
Raha ja velka Mundus Socialis 16.7.2010 Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Mitä raha on? Rahan tehtävät Perinteisesti Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vai? Vaihdon kohde Arvon heiluttaja Ihmisarvon
LisätiedotKuinka rahapolitiikasta päätetään?
Kuinka rahapolitiikasta päätetään? EKP:n neuvoston kokous Helsingissä 5.5.2011 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankki Studia Monetaria luento Rahamuseo, Helsinki 26.4.2011 Mihin rahapolitiikalla pyritään?
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina
Erkki Liikanen Suomen Pankki Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina 25.3.2015 Julkinen 1 Näkymät vuoden 2014 lopulla Julkinen 2 Eurojärjestelmän ennuste joulukuussa 2014: BKT: 2015: 1,0 % 2016: 1,5
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 5 (viikko 11) ehtävä 1 Huom. tehtävänannon suluissa oleva lause on väärin. Kun rahan kysynnän näennäiskorkojousto on 0,1, se tarkoittaa,
LisätiedotMiten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta
Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)
LisätiedotInflaatio ja rahapolitiikka Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
13/1/18 Johdanto Inflaatio ja rahapolitiikka Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Talouspolitiikan keinot vaikuttaa suhdannevaihteluut finanssipolitiikka: automaattiset vakauttaja ja julkisen kulutuksen
LisätiedotMitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?
Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Lainopillinen Yhdistys ry 8.3.2012 1 Työnjako hallitukset - keskuspankit Miksi poikkeuksellisiin
LisätiedotVanhan kansan velkaviisautta
Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta
LisätiedotRahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa
Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Esityksen rakenne: 1. EKP:n rahapolitiikan peruskehikko. 2. EKP:n toimet finanssikriisin eri vaiheissa. 3. Euroalueen talouden tila tällä hetkellä. 4.
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1
10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot
Lisätiedot18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä
18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien rahoitusylijäämät Suomessa 4. Rahoitusjärjestelmä
LisätiedotKeskuspankit finanssikriisin jälkeen
Suomen Pankki Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 1 Kansainvälinen finanssikriisi Vuonna 2007 kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä merkkejä vakavista ongelmista Syksyllä 2008 kriisi:
LisätiedotSuomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.
Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Pääjohtaja Erkki Liikanen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syyskokouksen seminaari 27.11.2008 1 Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän
LisätiedotOnko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja
Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut
LisätiedotKeskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen
Juha Kilponen, @juhakilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 2018 koulutus Oulu, 30.8. 2018 30.08.2018 1 Agenda Johdanto Finanssikriisin taustatekijät
LisätiedotEuro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero
Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2. Maailman ja Suomen talouden näkymät 3. Euroalueen inflaatio ja rahapolitiikka
LisätiedotTalouden mahdollisuudet 2009
Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla
LisätiedotEKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahaliitosta sekä Suomen taloudesta
Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahaliitosta sekä Suomen taloudesta Euro & talous 4/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Euroalueen talous- ja inflaationäkymistä
LisätiedotMITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND
MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 1 Mitä on raha? Raha on sellainen millä maksetaan (Ilona, 7 v.) Se on vain sellaista rahaa (Justus, 5 v.) Todella hyvää määritelmää ei taida olla Perinteinen litania: arvon
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen
Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa
LisätiedotEuro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous
Euro & talous 4/2011 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 19.9.2011 1 Aiheet Maailmantalouden näkymät heikentyneet Suomen Pankin maailmantalouden kasvuennustetta laskettu Riskit
LisätiedotKuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot)
Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) 2,5 2,5 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 Tammi Helmi Maalis Huhti
LisätiedotRaha ja velka. Alppilan lukio 19.9.2013. Patrizio Lainà patrizio@talousdemokratia.fi
Raha ja velka Alppilan lukio 19.9.2013 Patrizio Lainà patrizio@talousdemokratia.fi Mitä raha on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon
LisätiedotEKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä
Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,
LisätiedotLuentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, IS-TR-malli
Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, Johdanto Kysyntä ja IS-käyrä Lyhyen aikavälin
Lisätiedot23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotLuentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS
Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS-AD-malli Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto IS-TR-IFM: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, kiinteät
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015
Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI
LisätiedotMAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014
MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän
LisätiedotRahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa
Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa Euro & talous 4/2018 4.10.2018 1 Euroalueen bruttokansantuote 2007-2020 Euroalueen reaalinen BKT EKP:n
LisätiedotMihin rahapolitiikalla pyritään? Rahapolitiikan tavoitteet
Seppo Honkapohja Mihin rahapolitiikalla pyritään? Rahapolitiikan tavoitteet Studia Monetaria 2011, Suomen Pankin rahamuseo 29.03.2011 1 I. Johdanto 2 Rahapolitiikka on toinen makrotalouspolitiikan kahdesta
Lisätiedot(1) Katetuottolaskelma
(1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto
LisätiedotViestintäpäällikkö Jenni Hellström 11.11.2014. Julkinen 1
Viestintäpäällikkö Jenni Hellström Julkinen 1 Esityksen rakenne Miten keskuspankkien viestintä on muuttunut? Mikä rooli viestinnällä on rahapolitiikassa? Mitä rahapolitiikan ennakoivalla viestinnällä tarkoitetaan?
LisätiedotSuomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.
Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Pääjohtaja Erkki Liikanen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syyskokouksen seminaari 27.11.2008 1 Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän
LisätiedotElvyttävä kansalaisosinko
Elvyttävä kansalaisosinko 6.2.2016 Helsingin yliopisto Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n pääsihteeri Määrällisen elvytyksen (QE) ongelmia Inflaatiotavoitteen epäonnistuminen (kuvio) Nollakorkorajoite
LisätiedotRahapolitiikan toteuttaminen nollakorkorajalla ja sen alapuolella
Rahapolitiikan toteuttaminen nollakorkorajalla ja sen alapuolella 3.9.2014 Eurojärjestelmä toteuttaa rahapolitiikkaa tällä hetkellä hyvin erilaisissa oloissa kuin finanssi- ja velkakriisin alkuvuosina.
LisätiedotLainaaminen, säästäminen ja pankit. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Lainaaminen, säästäminen ja pankit Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Viimeksi hyödyke- ja työmarkkinat milloin markkinat onnistuvat, milloin epäonnistuvat Tänään lainaaminen, säästäminen,
LisätiedotUhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä?
Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä? Pääjohtaja Erkki Liikanen Talousvaliokunnan seminaari 17.10.2007 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Kolme pääkysymystä rahamarkkinoiden
LisätiedotRahapolitiikka normaalioloissa ja finanssikriiseissä
Seppo Honkapohja Rahapolitiikka normaalioloissa ja finanssikriiseissä KA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous HY 13.11.2013 klo 16.15-17.45 1 Luennon rakenne 1. Johdanto 2. Hintavakaus 3. Rahapolitiikan
LisätiedotRaha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja
Raha taseessa Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Aiheet Millaista rahaa on olemassa? Mikä on tase? Kuinka keskuspankki
LisätiedotMakrokatsaus. Huhtikuu 2016
Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan
Lisätiedot