Tavoitteet vuodelle 2012 ja tärkeimmät kehittämisvalinnat vuosille 2005 2012 Helsingin kaupungin liikennelaitos
Miksi HKL on olemassa? Mikä on HKL:n perustehtävä? HKL tarjoaa kaupunkilaisille tasapuoliset liikkumismahdollisuudet ja luo edellytykset toimivalle ja elinvoimaiselle kaupungille 2
Lukijalle Tavoiteohjelmassa määritellään HKL:n tulevaisuuden tavoitteet ja tärkeimmät kehittämisvalinnat. Pitkän tähtäimen tavoite kertoo HKL:n tahtotilan ja tärkeimmät kehittämisvalinnat tuleville vuosille 2012 asti. Näihin panostamalla HKL saavuttaa asetetut tavoitteet. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen tavoiteohjelman kehittäminen aloitettiin vuonna 2003 ja sen tekemiseen osallistuivat HKL:n johto, henkilöstön edustajat ja joukkoliikennelautakunta. Lautakunta hyväksyi tavoiteohjelman kokouksessaan 4.3.2004. Tässä kirjasessa esitetyt tavoitteet vuodelle 2012 ja tärkeimmät kehittämisvalinnat on vuonna 2004 hyväksytyn ohjelman päivitetty versio, jonka laatimiseen ovat osallistuneet HKL:n johto, henkilöstön edustajat sekä vuoden 2005 alussa toimintansa aloittanut uusi joukkoliikennelautakunta. Tavoitteita on tarkistettu lähinnä sen tuottajatehtävän osalta, koska aiemmissa tavoitteissa lähdettiin siitä, että HKL-Bussiliikenne on edelleen osa HKL:ää. Tilanne on kuitenkin 1.1.2005 tapahtuneen yhtiöittämisen jälkeen tältä osin muuttunut. Muilta osin muutokset ovat täsmennyksiä ja ne selkeyttävät tavoitteita ja kehittämisvalintoja. Joukkoliikennelautakunta hyväksyi nämä tavoitteet ja tärkeimmät kehittämisvalinnat kokouksessaan 7.4.2005. HKL:n tavoiteohjelma näyttää suuntaviivat Helsingin joukkoliikenteen kehittämiselle seuraaville vuosille, aina vuoteen 2012 asti. Linjaukset ovat haastavia, mutta niiden seuraaminen on tärkeää niin, että Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun liikennetilanne tulevaisuudessakin säilyisi hyvänä ja loisi omalta osaltaan edellytykset pääkaupunkiseudun kehittymiselle taloudellisesti elinvoimaisena, kestävän kehityksen periaatteita noudattavana ja asukkailleen viihtyisänä kotikaupunkina. Helsingissä 7.4.2005 HKL Matti Lahdenranta toimitusjohtaja 3
Liikenteen toimivuus turvataan joukkoliikennettä suosivan liikennepolitiikan avulla Missään suuressa kaupungissa liikenneongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan väyliä rakentamalla. Helsingin seudun etuna on se, että seudulla on jo 1970-luvulta lähtien noudatettu joukkoliikennettä suosivaa liikennepolitiikkaa. Tämä on mahdollistanut sen, että Helsingin seudun liikennejärjestelmä toimii varsin hyvin, jos sitä verrataan samansuuruisiin kaupunkiseutuihin muualla Euroopassa. Myös jatkossa kilpailukykyisen joukkoliikennejärjestelmän ylläpitäminen ja sen kehittäminen on tärkeää. Toimiva joukkoliikennejärjestelmä luo tilaa katuverkolle ja säästää ympäristöä sekä kalliita ja tilaa vieviä tie- ja katuinvestointeja. Suurten kaupunkiseutujen taloudelliseen menestykseen on liikennejärjestelmällä suuri merkitys. Jos liikenne toimii, asukkaiden aika ei kulu ruuhkissa, vaan aikaa jää muuhun hyödyllisempään toimintaan. Kaupan ja teollisuuden kuljetuksille sekä muulle hyötyliikenteelle toimiva liikennejärjestelmä on ensiarvoisen tärkeää, sillä ruuhkissa kulutettu aika on yritykselle kilpailukykyyn vaikuttava kustannus. Joukkoliikenteen määrätietoinen kehittäminen on kaikkien liikenteessä liikkuvien etujen mukaista. Ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudulla asuu vuonna 2012 yli miljoona asukasta. Henkilöautoja on tuolloin yli 430.000 ja liikennettä yli 20 % enemmän kuin nyt. Lisääntynyt liikenne ei tuolloin enää mahdu nykyiselle liikenneverkolle. Edessä ovat pahenevat ruuhkautumisongelmat, ellei verkon kapasiteettia lisätä tai sen käyttöä tehosteta lisäämällä joukkoliikenteen käyttöä. Liikenneväylien kapasiteetin lisääminen on kallista eikä monien väylien kohdalla siihen ole edes mahdollisuuksia ilman merkittäviä ympäristöhaittoja. Kotimaisten ja kansainvälisten kokemusten mukaan näyttää myös siltä, että liikenneväylien kapasiteetin lisääminen antaa vain hetkellisen avun, sillä paremmat liikenneolosuhteet vain lisäävät henkilöauton käyttöä. Kestävä ratkaisu liikenneongelmien minimoimiselle on joukkoliikenteen suosimiseen nojaava liikennepolitiikka. Missä niin on tehty, on saatu hyviä kokemuksia. Se on myös yhteiskunnan talouden kannalta edullisin ratkaisu. 4
Tavoitteet ja kehittämisvalinnat pähkinänkuoressa Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää painopisteiden valintoja, joihin voimavaroja kohdistetaan. Kehittämistyössä on luotu pitkän tähtäimen tavoitteet seitsemälle eri alueelle. Eri osa-alueet ovat syy-seuraussuhteessa toisiinsa. Tärkeimmät syytekijät ovat tilaajatavoitteiden ja henkilöstötavoitteiden toteuttaminen. Tärkeimpiä seuraustekijöitä ovat asiakastavoitteiden, kestävän kehityksen ja taloustavoitteiden toteuttaminen. Seuraustavoitteissa onnistutaan, jos syytavoitteissa ja välittävissä tekijöissä onnistutaan. Tuottajatavoitteet ja liikennetavoitteet ovat tärkeitä välittäviä tekijöitä. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää riittävää rahoitusta. Tie- ja raideverkon investointeihin sekä järjestelmäinvestointeihin, eli muihin kuin kalustoinvestointeihin kuluu vuosina 2005-2012 noin 280 miljoonaa euroa eli keskimäärin 35 miljoonaa euroa / vuosi. Summaan sisältyvät poikkeuksellisen suuret investoinnit, kuten metron kulunvalvonnan uusiminen ja automatisointi sekä länsimetron Helsingin osuus. Rahoitusraami on realistinen, sillä vastaava investointitaso edellisenä kahdeksan vuoden jaksona 1996-2004 on ollut yhteensä 200 miljoonaa euroa eli keskimäärin 25 miljoonaa euroa / vuosi. 5
Tavoitetila 2012 Asiakas Joukkoliikennepalveluiden laatu ylittää asiakkaiden odotukset. Joukkoliikenteen laatu on kehittynyt Helsinki on Euroopan joukkoliikennekaupunkien kärkeä. Helsingin joukkoliikenteen koettu julkisuuskuva on seudun viiden parhaimman joukossa. Joukkoliikenne on nykyistä olennaisempi osa kaupunkikulttuuria ja se kehittyy nopeasti kaupunkirakenteen muuttumisen myötä. Asiakastyytyväisyyden parantuminen on saatu aikaan ystävällisemmällä asiakaspalvelulla, kysyntää vastaavalla liikennetarjonnalla, kaupunkiliikenteen nopeuttamistoimenpiteillä, aikaisempaa sujuvammilla vaihdoilla sekä lisäämällä kaluston matkustajaystävällisyyttä ja esteettömyyttä. Joukkoliikenne koetaan turvalliseksi ja viihtyisäksi. Palveluiden laatu ylittää asiakkaiden odotukset. Asiakasinformaatio on korkeatasoista Asiakkaille suunnattu liikennetiedotus ja asiakaspalautejärjestelmät on nostettu uudelle tasolle. Tosiaikainen informaatiojärjestelmä on toteutettu metroliikenteessä raitiotieliikenteessä keskustan keskeisillä bussilinjoilla ja poikittaisliikenteen bussilinjoilla ja reaaliaikaista informaatiota saa terminaaleista ja asemilta, vilkkaimmilta pysäkeiltä, internetistä ja matkapuhelimesta tai muusta henkilökohtaisesta päätelaitteesta. Tietoa liikenteen mahdollisista poikkeuksista saa helposti matkan kaikissa vaiheissa. Maksaminen on uudistunut Käytössä on kehittynyt toisen sukupolven maksujärjestelmä ja sähköisesti myytyjen lippujen osuus on 75 prosenttia. Raitiovaunuliikenteessä kuljettajarahastus on lopetettu, mutta uusi maksujärjestelmä lisää lipun ostaneiden osuutta. 6
Kehittämisvalintojen ydin: HKL:n maineen ja asiakaspalvelun kehittäminen ja vahvistaminen Mihin keskittymällä toteutamme tavoitteemme? HKL:n maineen kehittämisellä ja vahvistamisella laadukkaan ja asiakaslähtöisen toiminnan ja viestinnän sekä pitkäjänteisen julkisuuskuvan rakentamisen avulla. Hyvän asiakaspalvelukriteeristön luomisella. Kilpailuttamisen pelisääntöjen kehittämisellä siten, että tarjousvertailuissa laadun merkitys korostuu ja sopimuskauden aikaisia laatukannusteita lisätään. Toisen polven maksujärjestelmän kehittämissuunnitelman käynnistämisellä ja uuden järjestelmän käyttöönotolla vuoteen 2009 mennessä. Informaatiojärjestelmien parantamisella ja erityisesti tosiaikaisen matkustajainformaation määrätietoisella kehittämisellä. Nykyisten informaatiokanavien laajentamisella, asiakaspalautejärjestelmien kehittämisellä sekä kohdennetun markkinoinnin hyödyntämisellä. 7
Tavoitetila 2012 Liikenne Liikenteen toimivuus on hyvä ja joukkoliikenne kilpailee nopeudella, helppoudella ja varmuudella. Liikenne on sujuvaa Liikenteen toimivuus on turvattu tehokkaalla joukkoliikenteellä sekä liikenteen hinnoitteluun perustuvalla säätelyllä. Joukkoliikenne kilpailee nopeudella Nopeustaso on kasvanut vuoden 2004 tasosta raitiovaunuliikenteessä 4 prosentilla ja bussiliikenteessä 6 prosentilla. Nopeuttaminen on saatu aikaan vähentämällä pysäkki- ja liittymäviiveitä sekä ruuhkien aiheuttamia haittoja. Raideliikenne kehittyy Raitioliikenteen merkitys kantakaupungissa on kasvanut; linja 9 on ollut toiminnassa jo vuosia, Jätkäsaari on saatettu raitiotieliikenteen piiriin ja Arabianrannasta on raitioliikenneyhteys Pasilaan. Metro on automatisoitu ja länsimetron käyttöönottoa valmistellaan. Kalasataman metroasema on käytössä ja sen ympäristön maankäyttö kehittyy. Töölön metro ja raidejokeri on suunniteltu. Rautateiden lähiliikenteessä on nykyistä enemmän matalalattiaisia junia. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuudet ovat kasvaneet Ruuhka-aikoina Helsingin niemen rajan ylittävistä matkoista 73 prosenttia tehdään joukkoliikenteellä, kun vuonna 2004 osuus oli 70 prosenttia. Joukkoliikenteen osuus poikittaisliikenteessä on noussut neljä prosenttiyksikköä nykyisestä 13 prosentista 17 prosenttiin. 8 Kasvaneen joukkoliikenteen merkityksen myötä tarjontaa on lisätty Säteittäisliikenteessä paikkakilometritarjonta on lisääntynyt nykyisestä 10 prosentilla ja poikittaisliikenteessä olennaisesti, 30 prosentilla. Poikittaisliikenteen runkolinjana Jokeri toimii menestyksellisesti ja Jokeri II on jo toteutettu.
Kehittämisvalintojen ydin: Liikenteen säätely ja joukkoliikenteen nopeuttaminen Mihin keskittymällä toteutamme tavoitteemme? Älykkään sujuvuusmaksujärjestelmän toteuttamisella. Sujuvuusmaksun tuotoista vähintään 50 prosenttia kanavoidaan joukkoliikenteen kehittämiseen. Järjestelmän avulla ohjataan matkustajia joukkoliikenteeseen, säästetään väyläinvestointeja ja kerätään rahaa joukkoliikenneinvestointeihin ja joukkoliikenteen tarjonnan lisäämiseen. Joukkoliikenteen nopeuttamishankkeiden edistämisellä. Nopeuttamishankkeiden avulla saavutetaan myös joukkoliikenteen tuotantokustannusten säästöjä. Kuljettajarahastuksen poistamisella raitiovaunuliikenteestä. Raideliikennehankkeiden toteuttamisella. 9
Tavoitetila 2012 Kestävä kehitys Pääosa joukkoliikenteen tarjonnasta tuotetaan sähkö- ja kaasukäyttöisellä kalustolla. Pääosa liikenteen kasvusta on kanavoitunut joukkoliikenteeseen Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus pääkaupunkiseudun liikenteestä on kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä nykyisestä 40 prosentista 42 prosenttiin, mikä merkitsee sitä, että 60 prosenttia liikenteen kasvusta on suuntautunut joukkoliikenteeseen. Ympäristöystävällisen joukkoliikenteen osuus on lisääntynyt Joukkoliikenteen paikkakilometrituotannosta 70 prosenttia tuotetaan sähkö- ja kaasukäyttöisellä kalustolla (v. 2004 50 %). Helsingin sisäisen bussiliikenteen tuotannosta 40 prosenttia tuotetaan kaasukäyttöisellä kalustolla (v. 2004 15 %). Joukkoliikenteen tuottamat typen oksidi- ja partikkelipäästöt ovat puolittuneet vuoden 2004 tasosta. 10
Kehittämisvalintojen ydin: Raideliikenteen osuuden korottaminen Mihin keskittymällä toteutamme tavoitteemme? Raideliikennehankkeiden toteuttamisella. Metron automatisoinnilla. Maakaasun tankkausasemaverkon luomisella. Kilpailuttamisen pelisääntöjen kehittämisellä siten, että ne kannustavat vähäpäästöisen kaluston hankintaan, energiaa säästävään ajotapaan ja kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. Raskaan kaluston energiankulutus- ja päästömittaustekniikan kehittämisellä. Varikkojen energiatehokkuuden parantamisella. 11
Tavoitetila 2012 Tilaaja HKL luo tilaajana edellytykset menestyvälle joukkoliikenteelle. Seudullinen yhteistyö perustuu kumppanuuteen Tilaajaorganisaatioiden yhteistyö seudullisella tasolla perustuu kumppanuuteen ja tuo yhteistyön piiriin myös kehyskunnat. Tilaajan rooli ja vastuu on korostunut HKL vastaa Helsingin sisäisen liikenteen suunnittelusta sekä bussiliikenteen kilpailuttamisen pelisäännöistä ja kilpailuttamisesta. Kilpailuttamisessa ja sopimuksissa asiakaspalvelun laadun ja kestävän kehityksen merkitystä on korostettu. HKL:n päätösvalta joukkoliikenneasioissa on lisääntynyt Valtuusto päättää tariffituen määrän ja katu- ja raideinvestointien rahoituksen. Päätösvalta tariffista on siirretty joukkoliikennelautakunnalle. HKL vastaa joukkoliikenteen katu- ja raideverkostosta Helsingin alueella ja vastaa raideliikenteen kalustosta Helsingin osalta. Pääkaupunkiseudulla on terveet bussimarkkinat Pääkaupunkiseudun kilpailluilla bussimarkkinoilla toimii useita toiminnallisesti ja taloudellisesti terveitä yrityksiä. HKL ostaa bussiliikennepalvelut markkinoilta ja turvaa palvelujen laadun aitoon kumppanuuteen perustuvalla toimintatavalla. 12
Kehittämisvalintojen ydin: Rahoituksen järjestäminen Mihin keskittymällä toteutamme tavoitteemme? Rahoituksen järjestämisellä joukkoliikenneinvestoinneille ja laajentuvalle joukkoliikenteen tarjonnalle. Aitojen kumppanuussuhteiden luomisella toisaalta YTV:hen ja toisaalta niihin yrityksiin, joiden kanssa HKL on solminut pitkäaikaisia sopimuksia liikennepalveluiden, muiden palveluiden tai tavaroiden tuottamisesta. Vahvistamalla Helsingin pitkän tähtäimen joukkoliikennesuunnittelua ja palvelukehitystä. Lisäämällä vuorovaikutusta kaupunkilaisten tai joukkoliikenteen käyttäjien etujärjestöjen, yhdistysten tai ryhmien kanssa. Kehittämällä kilpailuttamisen pelisääntöjä niin, että ne kannustavat bussiyrityksiä laadukkaaseen toimintaan ja luovat edellytykset bussiyritysten kannattavalle toiminnalle. Hyödyntämällä kilpailuttamista tehokkaasti infrastruktuurin toteuttamisessa ja ylläpidossa. Varmistamalla liikennöinnin edellytyksiä erikoisesti varikkoalueiden ja maakaasun tankkausverkoston osalta. Metron laajentamismahdollisuuksia 13
Tavoitetila 2012 Henkilöstö HKL tarjoaa merkityksen ihmisen työlle. Johtaminen on kehittynyt HKL on johtamisessa ja henkilöstöpolitiikassa palvelualan edelläkävijä. Työilmapiiri on hyvä. Työntekijät voivat vaikuttaa työtänsä koskeviin päätöksiin ja kokevat työnsä arvokkaaksi. HKL:ssä vallitsee työilmapiiri, joka tarjoaa työlle merkityksen. Palkat ovat kilpailukykyiset HKL:n maksamat palkat ja muut etuudet ylläpitävät Helsingin kaupungin liikennelaitoksen vetovoiman työvoimamarkkinoilla. Työvoiman riittävyys on varmistettu Työvoiman riittävyys on varmistettu hyvällä työnantajakuvalla, koulutuksella ja monikulttuurista työyhteisöä kehittämällä. Muutostilanteissa henkilöstö sijoitetaan taitavasti uusiin tehtäviin. Osaaminen on kehittynyt Ammattitaitoa on kehitetty uuden ajan vaatimuksia vastaavasti. Sosiaalinen osaaminen ja yhteistyön merkitys on korostunut. Osaamistarpeet on selkeästi määritetty. 14
Kehittämisvalintojen ydin: Johtamisen kehittäminen Mihin keskittymällä toteutamme tavoitteemme? Panostamalla johtamisen ja esimiestoiminnan kehittämiseen. Uuden sukupolven esimiestoiminnan luomisella. Työnantajakuvan systemaattisella kehittämisellä. Kannustavan palkkauksen kehittämisellä. Pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella toiminnalla työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Kumppanuussuhteiden kehittämisellä alan koulutusta tarjoavien oppilaitosten kanssa. HKL:än liikennevalistaja Setä Sininen 15
Tavoitetila 2012 Tuottaja HKL on pääkaupunkiseudun johtava joukkoliikennepalvelujen tuottaja. HKL:n rooli palvelujen tuottajana on vahva HKL on pääkaupunkiseudun johtava joukkoliikennepalvelujen tuottaja. HKL-Raitioliikenne ja HKL-Metroliikenne ovat HKL-konsernin itsenäisiä yksiköitä, joiden omistajaohjaus on markkinalähtöistä. Tukipalvelut ovat tehokkaasti organisoituja Kaikki tukipalvelut tuotetaan tai hankitaan kilpailukykyiseen hintaan. Ratojen ylläpidon ja rakentamisen erityisosaaminen on HKL:n omassa hallinnassa. Tuottavuus on kehittynyt jatkuvasti Joukkoliikennetuotanto on korkealaatuista ja taloudellisesti kilpailukykyistä. 16
Kehittämisvalintojen ydin: Oman tuotannon tehostaminen Mihin keskittymällä toteutamme tavoitteemme? Kehittämällä oman tuotannon tuottavuutta pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Parantamalla sisäisten palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta olennaisesti. Hankkimalla ostettavat palvelut ja tavarat kilpailuttamalla kokonaistaloudellisesti edullisimpaan hintaan. Saattamalla Olen HKL:ssä töissä ja ylpeä siitä jokaisen HKL:läisen mielilauseeksi. 17
Tavoitetila 2012 Talous HKL:n talous hoidetaan hyvin. Kustannuksista puolet katetaan lipputuloilla Kustannuksista noin 50 prosenttia katetaan lipputuloilla sekä liiketoiminnan muilla tuotoilla. Loput kustannuksista katetaan tariffituella sekä kehittämällä sujuvuusmaksuja. Päätösvalta tariffipolitiikassa on siirretty joukkoliikennelautakunnalle. Henkilöstökustannukset mahdollistavat kilpailukyvyn HKL:n henkilöstökustannukset tarjoavat tuotantoyksiköille hyvän kilpailukyvyn. Talouden tulos positiivinen Tilinpäätöksen tulos on positiivinen koko suunnittelukauden ajan. Investoinneille löytyy rahoitus Investoinnit ja lainojen lyhennykset katetaan vuodesta 2006 alkaen tulorahoituksella, peruspääoma B:n korotuksella sekä hankkeiden liiketaloudellisen kannattavuuden takaavalla investointituella. Yksityisrahoitusmalleja hyödynnetään. Valtion osallistuminen joukkoliikenneinvestointeihin tapahtuu yhteishankkeiden kautta. 18
Kehittämisvalintojen ydin: Uusien rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen Mihin keskittymällä toteutamme tavoitteemme? Hoitamalla HKL:n taloutta hyvin. Pitkäjänteisen tariffipolitiikan määrittelemisellä ja erityisesti hintojen kehittämisen suuntaamisella. Osallistumisella sujuvuusmaksujen suunnitteluun. Sujuvuusmaksun tuotoista vähintään 50 prosenttia kanavoidaan joukkoliikenteen kehittämiseen. Matkakorttijärjestelmän hyödyntämisellä liikennesuunnittelussa. Tulosajattelun lisäämisellä kaikilla tasoilla. Joukkoliikenteen perusinvestointien rahoitusmallin uudistamisella. PPP-mallien eli yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuden hyödyntämismahdollisuuksien selvittämisellä kaikissa investoinneissa. Joukkoliikenteen talousmittareiden kehittämisellä. Tehostamalla jatkuvasti tuotantoa. 19
Helsingin joukkoliikenne ja HKL HKL huolehtii Helsingin sisäisen joukkoliikenteen suunnittelusta, kehittämisestä, tuottamisesta ja valvonnasta. HKL toimii Helsingin kaupungin joukkoliikennelautakunnan alaisuudessa. HKL:n liikevaihto oli 210,8 milj. euroa vuonna 2004. Lipputulot olivat noin 49 prosenttia liikevaihdosta, tariffituki 42 prosenttia ja muut myyntitulot noin 9 prosenttia. Matkustajakilometrikustannus oli 0,202 euroa vuonna 2004. Matkoja tehdään Helsingissä yhtenä arkipäivänä Bussilla 312 000 Raitiovaunulla 190 000 Metrolla 190 000 Lähijunalla 69 000 Suomenlinnan lautalla 3 000 Yhteensä 764 000 Helsingin sisäisiä matkoja tehdään vuodessa yhteensä noin 222 miljoonaa. Matkakortti otettiin käyttöön vuoden 2002 aikana. Helsingin seudulla oli vuoden 2005 alussa käytössä noin 820 000 matkakorttia. Henkilöstö vuonna 2005 Raitiovaununkuljettajat 278 Metronkuljettajat 99 Muu asiakaspalveluhenkilöstö 86 Huoltohenkilöstö 286 Toimihenkilöt ja johto 162 Yhteensä 911 Rataverkko vuoden 2004 lopussa (km) Raitiorata 84,6 Metrorata 21,1 PL 1400, 00099 Helsingin kaupunki Puh. (09) 4721 Liikenneneuvonta 0100 111. Palautteet 0800 111 811 Kalusto vuonna 2005 Raitiovaunut 127 - matalalattiaiset 40 Metrovaunuparit 54 Pysäkit vuoden 2004 lopussa (kpl) Raitio 242 Bussi 1 807 Metroasemat 16 Julkaisu E:1/2005 / HKL / Graafinen Suunnittelutoimisto Pentti Järvinen / Edita Prima Oy / 4/2005