Viljelytekniikka syysöljykasvit. Siuntio 31. lokakuuta Albin Gunnarson, Sveriges Frö- och Oljeväxtodlare

Viljelytekniikka syysöljykasvit Siuntio 31. lokakuuta 2013 Albin Gunnarson, Sveriges Frö- och Oljeväxtodlare

Öljykasvi-ala Ruotsissa 1981, 1989-2013 Areal (ha) 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Syysrapsi Kevätrapsi Syysrypsi Kevätrypsi 2005 83000 ha 2013 130000 ha 0 1981 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: www.scb.se

Perustaminen ei pelkkä kylvö Hyvän syysrapsikasvuston perustuksen edellytys 1 Tasainen ja hyvä taimettuminen 2 Oikea kylvöajankohta 3 Oikea syyslannoitus 4 Rikkakasvien ja jääntiviljan torjunta

Syysrapsi kylvetään matalaan Max 50 tainta/m2, hybridilajike Max 60 tainta/m2, linjalajike Syksyllä lannoitettava riittävästi typellä Torjuttava rikkakasvit ja jääntiviljat Lisäämällä kylvösiemenen määrää ei voida koskaan korvata huonoja olosuhteita

Syysrapsin perustaminen. Siemenmääräkokeet 2002-2005 n=12 kuva; Hans Jonsson

OS 212, siemenmäärät hybriideissä ja OP-lajikkeissa 12 f. 02-05 Lajike siemeniä/m2 noin kg/ha Hybridi (Status tai Kronos) 40 2,5 OP-lajike (SW Celcius tai Louice) 40 2,1 Hybridi (Status tai Kronos) 80 5 OP-lajike (SW Celcius tai Louice) 80 4,2 Hybridi (Status tai Kronos) 120 7,5 OP-lajike (SW Celcius tai Louice) 120 6,3

Syysrapsihybridin sato ja talvehtiminen eri siemenmäärillä Fröskörd kg/ha 5000 4000 3000 2000 1000 0 89% 88% 84% 4030 4164 4048 40 80 120 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Övervintring Önskat antal grobara kärnor/m2

OP-lajikkeen sato ja talvehtiminen eri siemenmäärillä Fröskörd kg/ha 5000 4000 3000 2000 1000 0 3758 89% 3872 88% 83% 3848 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Övervintring 40 80 120 Önskat antal grobara kärnor

Hybridirapsin sato eri taimilukumäärillä 5000 4000 4401 4052 3936 Fröskörd kg/ha 3000 2000 1000 0 <50 (7n) 51-80 (14 n) >80 (15 n) pl/m2 i november samt ant obs

OP-lajikkeen sato eri taimilukumäärillä Fröskörd kg/ha 5000 4000 3000 2000 1000 0 3787 3861 3822 <50 (12 n) 51-80 (14 n) >80 (10 n) antal pl i nov samt antal obs

12 kokeen johtopäätelmät Hybriidit OP-lajike Optimi on 40-50 tainta marraskuussa! Voi kylvää ohuemmin mikäli tietää mitä tekee Hajakylvö saattaa tuottaa hyvän sadon Optimi on noin 70-80 tainta marraskuussa Mitä pohjoisemmaksi mennään sitä tärkeämpi on käyttää pienempiä kylvösiemenmääriä. Enintään 50 tainta/m2 yhtä hybridiä!!

Kylvetäänkö liian myöhään? Kuinka aikaisin on mahdollista kylvää? Talvehtiminen riippuu seuraavista asioista Käytetty kylvösiemenmäärä Sisäinen kilpailu (sis. rikkakasvit ja jäännösviljat) Lannoitus Lajikkeen ominaisuudet - kasvupotentiaali Syksyn sääolosuhteet Tehoisa lämpösumma on kuitenkin tärkein tekijä ja auringonsäteilyllä on myös suuri vaikutus Projekt 20/20 -projektin kokeet osoittavat että talvehtiminen on hyvä aikaisilla kylvöillä ja 80 kg/ha N yltävillä typpimäärillä sekä käyttäen matalia kylvösiemenmääriä.

Syksyn lämpötila Rapsi kasvaa 4,5-5 o C peruslämpötiloissa (Ceresmalli) Kasvupisteen oltava alle 2 cm maan pinnasta Kasvupiste nousee liian korkealle vasta silloin kun tehoisa lämpösumma ylittää 450-500 astetta samaan aikaan kun yksi alla olevista tekijöistä toteutuu. Liian suuri kylvösiemenmäärä Liian paljon rikkakasveja ja jäännösviljaa Liian korkea typpitaso Mahdollisesti myös lajikeriippuvainen

Taimettuminen syysrapsi

Aikainen kylvö tuottaa suuremman sadon Kylvetty 2008-08-16 Kylvetty 2008-08-29 OS 190 Lajike-Kylvetty 2009-02-02

Kylvetty 2008-08-16 Kylvetty 2008-08-29 OS 190 Lajike-Kylvetty 2009-04-07

Siemensato, normaali ja myöhäinen kylvöajankohta 2008-2010 Normaali Myöhäinen Erotus Lkm Excalibur (H) 4204 3809-395 9 Winner 3278 3096-182 5 Status (H) 3036 2690-346 5 Californium 3252 2884-368 5 PR45D01 (H) 3578 2882-696 5 Gospel 2907 2763-143 3 Vision 4214 3244-970 6 Catalina 4207 3390-817 4 Hornet (H) 4397 3157-1240 4 PR44D06 (H) 4733 3893-840 4 Alpaga 4373 3160-1213 4 Keskiarvo Hybridit 3990 3286-703 27 Keskiarvo Linjalajikkeet 3705 3090-616 27 Öljypitoisuus keskiarvo 48,0 46,0-2,0

Siemensadon lasku myöhäisemmällä kylvöajankohdalla 11 syysrapsilajikkeella 2008-2010 5000 4500 4000 3500 3000 2500 Normal Sen Excalibur, Status, Gospel, Californium & Winner ovat esimerkkejä rotevista syysrapsilajikkeista jotka vähiten kärsivät myöhäisestä kylvöajankohdasta. Excalibur (H) Winner Status (H) Californium PR45D01 (H) Gospel Vision Catalina Hornet (H) PR44D06 (H) Alpaga

Taimettuminen syysrapsi

Auringonsäteily Vreta Kloster 25 20 Mj/m2 15 10 2008 2009 5 0 06-feb 17-jan 28-dec 08-dec 18-nov 29-okt 09-okt 19-sep 30-aug 10-aug 21-jul 01-jul 11-jun 22-maj 02-maj 12-apr Datum

Lämpösummat syksyllä 2011 700 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 05-aug 07-aug 09-aug 11-aug 13-aug 15-aug 17-aug 19-aug 21-aug 23-aug 25-aug 27-aug 29-aug 31-aug Sturup Malmöhus Sandby Gård Kristianstad Borgeby Malmöhus Helgegården Kristianstad Logården Västergötland Vadstena Östergötland Hacksta Uppland

OS 190 Lajike - Kylvöajankohta 9 koetta 2008-2010 Myöhäinen kylvöajankohta laski öljypitoisuutta 2,0 % yksikköä Kääpiöhybridit kylvettävä aikaisin myöhäinen kylvö tehtävä varoen. Kääpiöhybridi kasvaa hitaasti. Ei ole perusteita sanoa että hybridit ryhmänä soveltuisivat paremmin myöhäiseen kylvöön Yksittäisten lajikkeiden ominaisuudet ratkaisevat sopivan kylvöajankohdan Siemensato pienenee 45 kg/ha jokaiselta päivältä jolla kylvö myöhästyy Kylvön myöhästyminen 15 päivällä maksaa 2100 kr/ha (n. 239 /ha ) öljypitoisuus ei otettu huomioon Matalampi öljypitoisuus maksaa lisäksi n. 300 kr/ha (n. 34 /ha) Yhteensä: 160 kr/ha/pvä (n. 18 /ha/pvä). (3500 kg/ha ja 3,20 kr/kg vapaasti tilalla gård)

Kerran Carrierilla + kylvö Suorakylvö

Sivuversot tarvitsevat valoa

Miksi syysrapsisato oli niin suuri vuonna 2012?

Syysrapsin satokehitys Vuonna 1970 keskisato oli 2400 kg/ha 20 vuotta myöhemmin keskisato oli 2700 kg/ha Vuoden 1990 jälkeen keskisato on kasvanut noin 75 kg/ha/v 2012 oli ennnätysvuosi miksi?

Syysrapsisadot kasvavat koko ajan Höstraps, avkastning kg/ha 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2600 2400 2200 2000

Edistyksiä syysrapsijalostuksessa 70-luvun puolessavälissä otettin käyttön 0-lajike syysrapsi Matala erukahappo 80-luvulla parannettiin rapsipuristeen ja rouheen laatua ottamalla käyttöön 00-lajike syysrapsi Matala glukosinolaattipitoisuus Laatu maksaa, ominaisuudet otettiin kevätrapsista Tämän hinta oli heikompi talvenkestävyys 90-luvulla talvenkestävyys palautettiin Fokusoitiin korkeaan sadontuottoon

Mikä vaikuttaa sadon kokoon? Suurin vaikutus on kasvivuorottelulla ja sääolosuhteilla Vaikea tautivuosi laskee satoa johtuu aina runsaista sateista tietyssä kehitysvaiheessa Tiheämmällä kasvivuorottelulla seuraukset ovat vakavia niinä vuosina jolloin tuholaishyönteiset ja kasvitaudit iskevät Talvituhot laskee sadon määrää yksittäisinä vuosina

Minkälainen on suotuisa syys-sää rapsille Päivien lkm Optim. ka. lämpöt. Lämpöt. summa >0 C Typpi kg/ha Kuiva- aine dt/ha Sadanta mm Taimet-tuminen 4-15 20 C Maan lämpöt. 60 0 0,1 Itämis-kosteus 1-6 lehteä Pitkä pv 45 12 550 40 0,8 20 6-10 lehteä Lyhyt pv 45 6 270 40 12 50 Kasvu-kausi Syksy 100 850-900 C >80 20 70-100

Syksyn lämpötilat Ruotsissa 2011 700 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 Sturup Malmöhus Sandby Gård Kristianstad Borgeby Malmöhus Helgegården Kristianstad Logården Västergötland Vadstena Östergötland Hacksta Uppland

Östergötland keväällä 2012, kylvetty 5.8

Lajike Kylvö Paino kg/m 2 Tuoreen Kasvuston ka. N rapsissa 12,5% 4,50% 1 Fasion Södra Skåne 18-aug 2,4 0,30 135 2 Compass Södra Skåne 20-aug 3,5 0,44 197 3 Epure Södra Skåne 21-aug 3,3 0,41 186 4 Galileo Södra Skåne 27-aug 0,84 0,11 47 5 Compass Södra Skåne 31-aug 0,9 0,11 51 6 Excalibur Uppland 2,1 0,26 118 7 Excalibur Uppland 1,6 0,20 90 8 Compass Östergötland 06-aug 2,4 0,30 135 9 Compass Östergötland 06-aug 1,4 0,18 79 10 Compass/Vision Skåne 04-sep 0,9 0,11 51 11 Excalibur Östergötland 08-aug 2,1 0,26 118 12 Compass Sörmland 04-aug 5,5 0,69 309 13 Compass Sörmland 17-aug 2,1 0,26 118 14 Visby Uppland 12-aug 2,85 0,36 160 15 Visby Uppland 12-aug 2,55 0,32 143 16 Excalibur Östergötland 03-aug 2,8 0,35 158 17 Excalibur Östergötland 12-aug 1,8 0,23 101 18 Compass Uppland 3 0,38 169 Max 5,5 309 Min 0,8 47 Medel 2,3 131

Mitkä pellot kärsivät talvituhoista 2011/2012 Rapsi kylvetty ennen 8 elokuuta selvä raja Enemmän kuin 50 tainta/m 2 pahensivat tuhoja merkittävästi Lisättyä typpeä jäi maahan Lajikkeella oli pieni merkitys suurempi merkitys oli taimettumisajankohdalla

Tekijät jotka vaikuttavat keväällä satotasoon 70 % siemensadosta varastoituu kasviin ajanjaksolla kukinnasta tuleentumiseen Tämä jakso on noin 70-75 päivää Sivuversot, lidut ja siemenet kehittyvät Kasvusto kasvaa 170-180 kg ka / hehtaari / pv Hyvässä kasvustossa muodostuu 65 kg siementä päivässä Tämä nopea kasvu edellyttää Valoa Lämpötilaa Vettä Kasviravinteita

Ihanteellinen kesä-sää Viileä ja kuiva kevät on hyvä rapsille Typenotto edellyttä vain pientä sadantaa Ihanteellinen lämpötila on 20-25 C kukinnasta tulentumiseen Yli 30 C lämpötiloissa kasvu pysähtyy Vedenkäyttö kasvustossa on silloin noin 6 mm/vrk Kukinnan alkamisesta tuleentumiseen 70-75 päivää Käyttökelpoista vettä 250-300 mm huhtikuun puolestavälistä heinäkuun 20 päivään mennessä Huhti heinäkuun sadannalla on eniten merkitystä

Minkälainen oli rapsikesä 2012 Östergötlannissa DC Sade Max lämpöt. Kasvun alkamisesta ensimmäiseen mittaukseen 30 30 huhtikuu 56 0 15,6 8 toukokuu 59 26 18,6 15 toukokuu 62 0 15,9 22 toukokuu 65 0 23,3 29 toukokuu 66 0 26,2 5 kesäkuu 69 23 15,6 12 kesäkuu 75 21 16,7 19 kesäkuu 78 14 19,2 DC 80 sadonkorjuuseen 14 63 Päivien lkm >25 C DC 61- sadonkorjuu 4 kpl Sadanta DC 61 sadonkorjuuseen- 14 147 sadanta yhteensä 177

Sadanta ja maan vesi Ruotsissa satoi keskimäärin 152 mm DC 60:stä sadonkorjuuseen-14 päivää Vadstenassa 147 mm Vedelläkyllästetyssä savimaassa on noin 20 mm käyttökelpoista vettä dm:ssä Mikäli rapsin juurisyvyys on >50 cm vettä oli vähintään 100 mm kasvun alussa 100+147=247 mikä vastaa 250-300 mm joka on kasvin tarve

Miksi syysrapsisato oli niin hyvä vuonna 2012? Hyvät lajikkeet markkinoilla Lähes täydellinen syyskehitys Hyvä typenotto syksyllä Viileä ja kuiva kevät kevätlannoituksella hyvä teho Täydellinen sää kukinnasta tuleentumiseen Mielummin monta sadetta kuin muutama rankkasade Matala tautipaine ja tuholaisten hallinta Tavallista suurempi Cantus/Amistar käyttö saattoi vaikuttaa korkeamman satopotentiaalin turvaamiseen

Myöhäistetty sadonkorjuu? Koe Skåneessa vuonna 2012 (07A669) jossa arvioitiin eri sadonkorjuun ajankohtia 4 päivää myöhäisempi sadonkorjuu Öljypitoisuus nousi 0,69 % ***merkittävä Vesipitoisuus laski 4,56 % ***merkittävä Siemensato nousi 352 kg/ha tai 88 kg/pv

Voiko tämän toistaa? Vaihda lajiketta usein käytä nykyaikaisia lajikkeita Kylvää ajoissa vaikea syksyllä 2012 Lannoita riittävästi syksyllä NPKS Sovita typpitaso keväällä Tee vesitase voitko sadettaa rapsisi?

Muokkaa ajoissa

Jäännösrapsi tulee torjua Jäännösrapsille ei saa koskaan tulla kasvulehteä Tästä seuraa että kasvinvuorottelussa tulee rapsi rapsin jälkeen Möhöjuuri jää eloon pitkäksi aikaa maahan Viihtyy vesipidättyväisissä maissa Suurin infektioriski 20 C lämpötiloissa ja vapaassa vedessä Monet tavalliset rikkakasvit ovat isäntäkasveja, rikkasinappi, kenttäkrassi, lutukka Infektioilla on kohtalokkaat seuraukset Tiedosta maa-aineksen hygienia Infektioriski koneyhteistyössä Vihreät sillat ovat tosiasia Pinnalla olevat kasvijätteet levittävät Phomaa vieressä oleviin peltoihin