11 Northland Mines Oy

11 Northland Mines Oy Hannukaisen-Rautuvaaran lisäalueen luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys 2012 PL 96 96101 ROVANIEMI FINLAND Näistä metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä selvitysalueella tavattiin lähteitä, puroja ja pieniä lampia välittömine lähiympäristöineen, kivikoita, vähäpuustoisia soita, ruoho- ja heinäkorpia, saniaiskorpia sekä rantaluhtia (taulukko 3a, liitteet 5 ja 6). Taulukko 3a. Ristimellanjänkän alueella havaitut arvokohteet metsälakikohteet. Metsälakikohde Kuvio Luontotyyppi Kuvioiden lukumäärä Kivikot, kalliot, siirtolohkareet 42 kivikko 2 52 MCClT Rehevät korvet 12 LuRhHK 1 Rantaluhdat 57 KoLu 4 67 PaLuN 81 KoLu 82 PaLuN Lähteet, tihkupinnat, lähteiköt lähiympäristöineen 190 LäKR 1 Purot, norot yms. lähiympäristöineen 21 RhHK 10 28 RhKgK 47 KoLu 54 RhKgK 69 PaLu 73 GMT 115 RhMK 128 RhKgK 151 GMT 600 VkR Vähäpuustoiset suot 25 OlLkR 6 49 LuMeSR 53 KeRiLR 62 MeVSN 129 ReLR 34 ReLR 5.1.4 Vesilain tärkeät elinympäristöt Vesilain 15 pykälän perusteella toimenpiteet, jotka voivat muuttaa enintään alle 1 hehtaarin lammen tai järven säilymistä luonnontilaisena ovat ehdottomasti kiellettyjä. Lisäksi vesilaki suojaa luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset lähteet. Lisäksi alueen puroja ja lampia koskee vesilain muuttamiskielto, sillä lähteiden, vedenjuoksuuomien tai muiden vesistöjen luonnontilan muuttaminen on vesilain nojalla kielletty. Selvitysalueella löydettiin vain yksi vesilain suojaamaa pientä lampea (taulukko 3b). Vesilain suojaamia lähteitä, lähteikköjä tai tihkupintoja selvitysalueelta löytyi yhteensä 2.

12 Northland Mines Oy Hannukaisen-Rautuvaaran lisäalueen luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys 2012 PL 96 96101 ROVANIEMI FINLAND Taulukko 3b. Ristimellanjänkän alueella havaitut arvokohteet vesilakikohteet ja muut arvokohteet. Arvokohde Lyhenne Luontotyyppi Kuviolla Kuvioiden lukumäärä Vesilaki Lampi 35 1 Luonnontilaiset lähteet, tihkupinnat ja lähteiköt LÄ p.mt. Lä 200 2 Muut arvokohteet Vanha metsä W p.mt, MKK, GMT 8, 111, 121, 300, 1700 Kasvistollisesti arvokkaat kohteet K KeRiLR, ReLR, LK,Niitty, LuL 31, 34, 38, 40, 76,147, 110 5 7 5.1.5 Muut arvokkaat elinympäristöt Selvitysalueella löytyi lukuisia erilaisia pienialaisia kohteita, jotka ovat arvokkaita luonnontilansa tai poikkeavan kasvillisuutensa vuoksi (taulukko 3b) ja joita ei edellä mainituissa kohteiden suojeluarvoissa ole voitu arvottaa (kohdat 5.1.2 5.1.4). Tärkeimmät ja merkittävimmät näistä kohteista on listattu taulukossa ja kohteiden sijainnit on esitetty liitteissä. Tässä maininnan arvoisia ovat olleet 5 puustonsa puolesta edustavaa vanhan metsän kuviota ja 5 suokuvion ja 2 niityn on katsottu olevan kasvistollisesti arvokkaita. 5.2 Suojeltu ja uhanalainen lajisto 5.2.1 Valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Lajien uhanalaisuus on arvioitu Suomen lajien uhanalaisuus 2010 arvioinnissa määrällisten kriteerien perusteella (kriteerit A-E). Kriteerit koskevat ensi sijassa kannan, levinneisyysalueen ja esiintymisalueen suuruutta ja muutoksia (kts. tarkemmin Rassi ym. 2010). Äärimmäisen uhanalainen (CR): lajiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka hävitä luonnosta minkä tahansa uhanalaisuuskriteerin perusteella määriteltynä. Erittäin uhanalainen (EN): laji ei täytä äärimmäisen uhanalaisten kriteerejä, mutta siihen kohdistuu erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa hävitä luonnosta minkä tahansa uhanalaisuuskriteerin perusteella määriteltynä. Vaarantunut (VU): laji ei täytä edellisten luokkien kriteerejä, mutta siihen kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta minkä tahansa uhanalaisuuskriteerin perusteella määriteltynä. Silmälläpidettävä (NT): taantuneita tai harvinaisia lajeja, jotka lähes täyttävät vaarantuneiden kriteerit. Lisäksi huonosti tunnetut lajit, joiden elinympäristöjen tiedetään olevan uhanalaisia tai taantuvia. Elinvoimainen (LC): lajit, jotka ovat hyvin tunnettuja ja jotka ovat yleisiä tai runsaita tai joiden kanta on niin vakaa, että ne eivät ole uhanalaisia. Lajien säilyminen arvioidaan turvatuiksi. Ristimellanjänkän alueella tavattiin kolmea valtakunnallisesti vaarantunutta lajia suopunakämmekkää, röyhysaraa ja metsänemää (taulukko 4). Lisäksi tavattiin viisi valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi luokiteltua lajia.

13 Northland Mines Oy Hannukaisen-Rautuvaaran lisäalueen luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys 2012 PL 96 96101 ROVANIEMI FINLAND Taulukko 4. Ristimellanjänkän alueella tavatut suojelullisesti luokitelut lajit. Laji Tieteellinen nimi Luokitus Kuvioilla Runsaus Ahokissankäpälä Antennaria dioica NT 3, 39, 52, runsas 111 Ketonoidanlukko Botrychium lunaria NT 147 muutamia Ahonoidanlukko Botrychium NT, Vastuu 76, 147 muutamia multifidum (I) Röyhysara Carex appropinquata VU 38 runsas Velttosara Carex laxa NT, Vastuu (II) Suopunakämmekkä Dactylorhiza incarnata var. incarnata 31, 129 kymmeniä yks. VU 40, 110 muutamia Metsänemä Epipogium aphyllum VU 21 n. 20 yks. Lapinleinikki Ranunculus Dir (II, IV), 12, 8 kymmeniä lapponicus Vastuu (I) yks. Hetekinnassammal Scapania paludosa NT, Vastuu 110 Pohjanhoikkaängelmä Thalictrum simplex Vastuu (I) 76 runsas ssp. boreale VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, LC = elinvoimainen, Dir II, IV = direktiivilaji, liitteet II ja IV, Vastuu(I/III) = kansainvälisen suojelun Suomen vastuulajit, luokka I/III 5.2.2 Erityisesti suojeltavat lajit Luonnonsuojelulaissa on listattu erityisen suojelun tarpeessa olevat uhanalaiset lajit. Ristimellanjänkän alueella ei esiinny erityisesti suojeltavia kasvilajeja. 5.2.3 Alueellisesti uhanalaiset lajit Alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa on arvioitu valtakunnallisesti silmälläpidettävien (NT) ja elinvoimaisten (LC) lajien uhanalaisuutta metsäkasvillisuusvyöhykkeisiin perustuvilla alueilla (Ryttäri ym. 2012). Käytössä on vain yksi luokka (alueellisesti uhanalaiset, RT). Kartoitusalue kuuluu alueellisessa uhanalaisluokituksessa vyöhykkeeseen pohjoisboreaalinen, Perä-Pohjola. Ristemellanjänkän kasvillisuusselvityksessä ei havaittu alueellisesti uhanalaisia lajeja. 5.2.4 Rauhoitetut lajit Luonnonsuojelulain 42 perusteella luonnonvarainen kasvilaji voidaan rauhoittaa koko maassa tai jossakin osassa maata, jos sen olemassaolo käy uhatuksi tai rauhoittaminen muusta syystä osoittautuu tarpeelliseksi. Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on kielletty. Sama koskee soveltuvin osin rauhoitetun kasvin siemeniä. Ristimellanjänkän kartoitusalueella ei havaittu rauhoitettuja lajeja. 5.2.5 Luontodirektiivin liitteiden II ja IV kasvilajit Luontodirektiivi on lintudirektiivin ohella toinen Euroopan yhteisön keskeisistä luonnonsuojelusäännöksistä, joilla pyritään suojelemaan lajeja ja luontotyyppejä. Luontodirektiivin yleistavoite on saavuttaa ja ylläpitää lajien ja luontotyyppien suojelun taso

14 Northland Mines Oy Hannukaisen-Rautuvaaran lisäalueen luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys 2012 PL 96 96101 ROVANIEMI FINLAND suotuisana. Suotuisan suojelun taso tarkoittaa sitä, että lajin on pitkällä aikavälillä säilyttävä luontaisessa ympäristössään, eikä sen luontainen levinneisyysalue saa supistua. Lisäksi lajien elinympäristöjä pitää olla riittävästi turvaamaan lajin kannan säilyminen pitkällä aikavälillä. Luontodirektiivin liitteen IV lajit kuuluvat ns. tiukasti suojeltuihin lajeihin, joiden tahallinen tappaminen, pyydystäminen, häiritseminen sekä kaupallinen käyttö on kielletty. Lisäksi niiden lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Tämä koskee liitteen IV lajeja riippumatta niiden esiintymisalueesta. Luontodirektiivin liitteen II lajien suojelu tapahtuu erityisten suojelualueiden (Natura 2000 verkosto) avulla. Direktiivin tarkoittamat kasvilajit on lueteltu direktiivin liitteissä II, IV ja V. II-liite: eläin- ja kasvilajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita (Natura 2000 verkosto). IV-liite: eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. Lajien tahallinen tappaminen, pyydystäminen, häiritseminen ja kaupallinen käyttö on kielletty. Lisäksi lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kiellosta voi hakea poikkeusta. V-liite: eläin- ja kasvilajit, joiden ottaminen luonnosta ja hyväksikäyttö voi vaatia hyödyntämisen sääntelyä. Ristimellanjänkän kartoitusalueella havaittiin yksi luontodirektiivin liitteissä mainittu putkilokasvilaji, lapinleinikki (taulukko 4). 5.2.6 Kansainvälisen suojelun Suomen vastuulajit Vastuulajeilla pyritään suojelemaan lajeja kansainvälisellä tasolla. Lajin kansainvälinen merkittävyys tietyllä alueella määrittyy karkeasti sen perusteella, kuinka suuri osa kyseisen lajin kaikista tunnetuista esiintymistä on tietyllä maantieteellisellä alueella. Suomen vastuulajeiksi on putkilokasveista valittu ne lajit, joiden eurooppalaisesta kannasta on arvioitu olevan Suomessa vähintään noin 20 %. Vastuulajit on luokiteltu edelleen niiden arvioituina osuuksina Euroopan kannasta. I-lajeista Suomen kannan koko on 15 30 %, II-lajeista 30 45 % ja III-lajeista yli 45 % Euroopan kannasta. Ristimellanjänkän alueella havaituista putkilokasveista neljä on Suomen kansainvälisen suojelun vastuulajeja; ahonoidanlukko, velttosara, lapinleinikki sekä pohjanhoikkaängelmä (taulukko 4). Lisäksi yksi havaittu sammallaji, hetekinnassammal, on Suomen kansainvälisen suojelun vastuulajeja. Sammallajeja ei ole erikseen luokiteltu eri luokkiin.

15 Northland Mines Oy Hannukaisen-Rautuvaaran lisäalueen luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys 2012 PL 96 96101 ROVANIEMI FINLAND 6 YHTEENVETO Northland Mines Oy valmistelee rautamalmiin pohjautuvaa kaivoshanketta Kolarissa. Hankealue sijoittuu Kolarin kunnan pohjoisosiin lähelle Ylläksen aluetta. Hankkeen alueille Lapin Vesitutkimus Oy on suorittanut kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksiä kausien 2007, 2008 ja 2011 aikana. Vuonna 2012 selvitysaluetta laajennettiin Ristimellanjänkän alueelle Äkäsjokisuun lounaispuolella. Selvitysalueen pinta-ala oli noin 7 km² ja alueelle tehtiin vastaavat kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset elokuussa 2012. Selvitysalueen hallitsevin alue on Ristimellanjänkän suo. Suo on melko iso ja pääosin karu avoin lyhytkorsineva. Reuna-alueilla on laajoja rämealueita ja paikoin tavataan rehevämpiä suotyyppejä. Niistä mielenkiintoisimpia ovat kuviolla 110 oleva luhtaletto ja kuvion 129 eristyksissä oleva pieni lettoräme. Kuviolla 110 tavataan vaateliaammista lajeista mm. rantanuijasaraa ja vaarantuneeksi luokiteltua suopunakämmekkää sekä luontoarvoja indikoivaa sammallajia hetekinnassammalta. Kuvion 129 lajistossa tavataan mm. velttosaraa. Lisäksi suon ympärillä on kahdella kuviolla melko iäkästä ja kohtalaiset luontoarvot omaavaa metsää. Toinen luontoarvojensa puolesta mielenkiintoinen alue on Ristimellanahon ja Ristimellanjärvien seutu. Ristimellanahossa tavataan melko iäkkäitä kuusikoita, ja mielenkiintoisia korpia, jotka paikoin ovat luonnontilaltaan edustavia. Alueelta löytyy myös pari lähdettä. Kasvilajistossa tavataan yleisinä mm. lapinleinikkiä, herttakaksikkoa ja yövilkkaa sekä vanhojen uhanalaistietojen perusteella uhanalaista lajia. Ristimellanahon ja Ristimellanjärvien väliseltä alueelta löytyy yksi edustava luonnontilainen ruoho- ja heinäkorpi. Toisen vaatimattomamman korven kasvillisuudessa tavattiin harvinaista ja vaarantuneeksi luokiteltua metsänemää. Ristimellanjärvien ympäristöstä löytyy useita lettosuokuvioita, joiden lajistossa tavataan vaateliaita kasvilajeja, mm. röyhysaraa, soikkokaksikkoa ja velttosaraa. Selvitysalueelta löytyy muutama vanha ja osin umpeenkasvanut niitty. Niiden lajistossa tavataan muutamia harvinaisia lajeja. Niistä voi mainita sopulinsaran sekä silmälläpidettäviksi luokitellut aho- ja ketonoidanlukon. Uhanalaisia kasvilajeja selvitysalueelta löytyi kolme: suopunakämmekkä, röyhysara ja metsänemä. Kaikki kolme lajia luokitellaan uhanalaistarkastelussa vaarantuneiksi. Lisäksi alueelta löydettiin neljä silmälläpidettäväksi luokiteltua putkilokasvilajia (ahokissankäpälä, aho- ja ketonoidanlukko sekä velttosara) sekä yksi sammallaji (hetekinnassammal). Alueellisesti uhanalaisia tai rauhoitettuja lajeja ei tavattu. EU:n luontodirektiivin liitteissä II ja IV mainittuja kasvilajeja löydettiin yksi (lapinleinikki) ja Suomen kansainvälisen suojelun vastuulajeja tavattiin yhteensä viisi (lapinleinikki, pohjanhoikkaängelmä, velttosara, ahonoidanlukko ja hetekinnassammal). Metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä selvitysalueella tavattiin lähteitä, puroja ja pieniä lampia välittömine lähiympäristöineen, kivikoita, vähäpuustoisia soita, ruoho- ja heinäkorpia, saniaiskorpia sekä rantaluhtia. Metsälakikohteita esiintyy yhteensä 25 kuviolla. Näistä pienvesien lähiympäristöt ja vähäpuustoiset pienet suot olivat yleisimpiä. Vesilain suojaamia lähteitä oli yhteensä kaksi ja pieniä lampia yksi. Vanhaksi metsäksi luokiteltuja kuvioita määriteltiin yhteensä viideltä kohteelta ja kasvistollisesti arvokkaina sekä edustavina voidaan pitää yhteensä seitsemää suo- tai niittykohdetta. Selvitysalueella tavattiin uhanalaisia luontotyyppejä kaikissa. Merkittävimmät uhanalaisuusarvot alueella esiintyvät lettosoiden luontotyypeillä ja vanhemmilla säilyneillä metsäkohteilla sekä perinnebiotoopeilla. Niittyjen kosteat ja tuoreet suurruohoniityt on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi. Suotyypeistä arvokkain on luhtaletto, joka on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Yhdistelmätyyppisistä letoista sekä lettokorvet, lettonevarämeet että

16 Northland Mines Oy Hannukaisen-Rautuvaaran lisäalueen luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys 2012 PL 96 96101 ROVANIEMI FINLAND lettorämeet kuuluvat vaarantuneisiin luontotyyppeihin. Puustoista soista alueella esiintyy vaarantuneeksi luokiteltuja metsäkortekorpia. Alueen metsäkuvioista uhatuimpia uhanalaisimpia ovat keski-ikäiset ja vanhat kuusivaltaiset kangaskuviot. Yhteensä löydettiin luontotyyppinsä puolesta äärimmäisen uhanalaisia kasvillisuuskuvioita neljä, erittäin uhanalaisia yksi, vaarantuneita viisitoista sekä silmälläpidettäviksi luokiteltuja kuvioita kolmekymmentäviisi kappaletta.

17 Northland Mines Oy Hannukaisen-Rautuvaaran lisäalueen luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys 2012 PL 96 96101 ROVANIEMI FINLAND VIITTEET Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001. Natura 2000 luontotyyppiopas. 2. korjattu painos. Ympäristöopas 46. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Eurola, S., Huttunen, A. & Kukko-oja, K. 1995. Oulanka Reports 14/1995 Suokasvillisuusopas. 2. korj.p. Oulu, Oulun yliopisto. Hotanen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A. & Tonteri, T. 2008. Metsätyypit opas kasvupaikkojen määrittämiseen. Hämeenlinna, Metsäkustannus. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.). 1998. Retkeilykasvio. Helsinki, Yliopistopaino, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Kontula, T. & Raunio, A. 2005. Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi, menetelmä ja luontotyyppien luokittelu. Suomen Ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 765. Kuusipalo, J. 1996. Suomen metsätyypit. Kirjayhtymä Oy, Rauma. 144 s. Meriluoto, M. & Soininen, T. 2002. Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. 2.p. Hämeenlinna, Karisto, Metsälehti Kustannus Tapio. Mossberg, B. & Stenberg, L., 2003. Suuri Pohjolan kasvio. Vuokko, S. & Väre, H. (suom.). 2005. Helsinki, Kustannusosakeyhtiö, Tammi. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R., 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981 2010. 83 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. 2010. Suomen lajien uhanalaisuus 2010. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. 572 s. Ryttäri, T., Kalliovirta, M. & Lampinen R. (toim.). 2012. Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi, Helsinki. 384 s. Ulvinen, T., Syrjänen, K. & Anttila, S. 2002: Suomen sammalet levinneisyys, ekologia ja uhanalaisuus. Suomen ympäristö 560. Suomen ympäristökeskus, Vammala. 354 s. Lappalainen, N. & Väyrynen, T. 2011. Niesan esiselvitys. Northland Mines Oy. Moniste 20 s., Lapin Vesitutkimus Oy. Luukkonen, M., Väyrynen, T., Hamari, S., Paksuniemi, S. & Pääkkölä, T. 2009. Kolarin kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys. Northland Resources inc. Moniste 90 s., Lapin Vesitutkimus Oy Väyrynen, T. 2012. Hannukaisen-Rautuvaaran lisäalueen kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys. Northland Mines Oy. Moniste, 50 s. Lapin Vesitutkimus Oy TYÖNRO: 20417 TALLENNE:20417_ristimella_kasvillisuus_14122012_final.doc

Liite 1. Selvitysalueen sijainti ja rajaus sekä aiempien vuosien selvitysalueet 2012 selvitysalue kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys Vuoden 2011 selvitysalueet 0 3 6 kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys kilometriä esiselvitysalue Vuosien 2007 ja 2008 selvitysalueet kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys LAPIN VESITUTKIMUS OY Työn nimi Ristimellanjänkän kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 2012 Sisältö selvitusalueet Piirtäjä TVä Mittakaavat 1:130 000

Liite 2. Selitteet karttaliitteisiin. Luontotyyppikuviot pääryhmittäin Kartta 2 Hakkuut ja taimikot (22) Kuivat kankaat (6) Kuivahkot kankaat (27) Tuoreet kankaat (13) Lehtomainen kankaat (5) Turvekankaat (1) Korvet (23) Rämeet (41) Nevat (20) Letot (11) Luhdat (8) Niityt ja kedot (5) Lammet (3) Asutus ja lähialueet, tiet yms. (1) Luontotyyppien uhanalaisuus Pohjois-Suomen osa-alue, tarkasteltu vain luonnontilaluokkien 3 ja 4 kuviot CR äärimmäisen uhanalainen (4) EN erittäin uhanalainen (1) NT silmälläpidettävä (35) LC elinvoimainen (65) VU vaarantunut (15) Luontotyyppikuvioiden arvot Kartta 4 Kasvistollisesti edustava suo (6) Metsälakikohde (kalliot ja kivikot) (2) Metsälakikohde (reheväkasvuiset korvet) (1) Metsälakikohde (luhdat) (4) Metsälakikohde (lähteen välitön lähiympäristö) (1) Metsälakikohde (purojen lähiympäristöt) (10) Metsälakikohde (vähäpuustoinen pieni suo) (5) Vesilain suojaama lampi (1) Vanhan metsän kuvio (3) Lajiesiintymäpisteet ja lähteet Kartoitukset 2012, kartta 5 ahokissankäpälä (4) ahonoidanlukko (2) hetekinnassammal (1) ketonoidanlukko (1) lapinleinikki (4) lettohammassammal (1) lähde (2) metsänemä (1) pohjanhoikkaängelmä (1) punakämmekkä (2) röyhysara (1) velttosara (2) Viranomaistiedot uhanalaisista lajeista ahonoidanlukko (3) ketonoidanlukko (1) kosteikkomörsky (1) lapinleinikki (1) lettotuhkelo (2) mustapääsammal (2) neidonkenkä (3) röyhysara (1)

Liite 7. Kuviotiedot Kuvio Luonnontilaisuus Luontotyyppi Suojeluarvo Luontotyypin uhanalaisuus / luokittelun luontotyyppi Luontotyypin uhanalaisuus /Suomi Luontotyypin uhanalaisuus / Pohjois- Suomi karttatyyppi Kuvaus 0 1 asutus asutus Selvitysalueen pihapiirit, tiet ym. niihin verrattavat alueet 1 2 HTM tuore talousmetsää 2 1 ha hakkuu 3 3 p.mt vanhat kuusivaltaiset tuoreet kankaat VU VU tuore Komeaa sekametsää, keloja. Lajistossa herttakaksikko ja yövilkka 4 2 p.mt tuore talousmetsää 5 3 MkK korpi tavanomainen korpi 6 4 PsKR korpirämeet VU NT räme melko avoin ja kostea räme 7 3 MKgK mustikkakangaskorvet VU NT korpi luonnontilainen karuhko korpi, puusto komeaa 8 4 MkK W metsäkortekorvet EN VU korpi lapinleinikkiesiintymiä, lahopuuta, järeitä haapoja. komea runsaspuustoinen korpi, korpisara 9 3 KaRaR rahkarämeet LC LC räme tavanomainen räme 10 1 räme räme hakattu räme 11 1 ha hakkuu 12 4 LuRhHK ML (korpi) ruoho- ja heinäkorvet VU NT korpi lapinleinikkiesiintymä, edustava luonnontilainen mosaikkimainen ja märkä korpi korpi 13 3 PsKR korpirämeet VU NT räme tavanomainen korpiräme 14 1 ha hakkuu 15 2 EMT kuivahko talousmetsää 16 3 PsKR korpirämeet VU NT räme talousmetsää 17 4 LR lettorämeet VU VU letto tavanomainen lettoräme, karhunruoho, äimäsara, vaateliasta sammalista lettokilpisammal ja kultasammal 18 4 LuVSN saranevat LC LC neva avointa ravinteikasta rantanevaa, mm. liereäsaraa ja vilukkoa 19 4 MeSR sararämeet LC LC neva keskiravinteista nevaa 20 2 EMT kuivahko nuorta talousmetsää 21 3 RhK ML (puro) ruoho- ja heinäkorvet VU NT korpi purokorpi, ML-puro, metsänemäesiintymä, muuten vaatimaton metsä 22 1 ha hakkuu 23 4 vesi suolammet LC LC vesi Isopmpi ristimellanjärvi 25 4 OlLkR ML (suo) lyhytkorsirämeet NT NT neva luonnontilainen pieni neva 26 4 VmRaR rahkarämeet LC LC räme tavanomainen räme 27 4 VkR isovarpurämeet LC LC räme tavanomaïnen räme 28 3 RhKgK ML (puro) ruohokangaskorvet EN NT korpi vaatimaton purokorpi 29 3 EMT keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivahkot kankaat NT LC kuivahko talousmetsää 30 3 HMT keski-ikäiset sekapuustoiset tuoreet kankaat NT LC tuore talousmetsää 31 3 ReLR lettorämeet VU VU letto ravintiekas letto, keskusta ScoRiL, velttosara, sammalia 31 3 KaRaR rahkarämeet LC LC räme tavanomainen räme 32 1 T hakkuu 33 4 RuRiLN lettonevat VU NT letto ravinteikas lettoneva, sammalia, lettovilla 34 4 ReLR ML (vesi) lettorämeet VU VU letto runsaskasvuinen yhdistelmätyypin letto, vaateliaita sammalia ja mm. nuijasara 35 4 lampi VL suolammet LC LC vesi Pieni Ristimellanjärvi, VL-lampi 36 4 KaRaR rahkarämeet LC LC räme luonnontilainen räme 37 3 EMT keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivahkot kankaat NT LC kuivahko komeapuustoista talousmetsää 38 3 LK lettokorvet VU VU letto runsaskasvuista yhdistelmälettoa. röyhysaraesiintymä 39 2 EMT kuivahko talousmetsää 40 4 KeRiLR lettonevarämeet VU VU letto punakämmekkä, muuten melko vaatimaton letto 41 1 ha hakkuu 42 4 kivikko ML (kallio) roudan nostamat kivikot LC LC kuivahko muutama pieni kivirakka-alue kangasmetsän keskellä 42 3 MeSR sararämeet LC LC räme melko ravinteikas yhdistelmätyypin suo 43 4 PaLu pajuviitaluhdat LC LC luhta märkä ja laaja puronvarren pajuluhta, puron kulku epäselvä 43 2 MK korpi ojitettu ja hakattu korpi 44 3 EMT keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivahkot kankaat NT LC kuivahko talousmetsää 45 3 LK lettokorvet LC LC korpi vaatimaton korpi, jonka lajistossa muutama vaateliaampi laji (kultapiisku, lääte) 46 2 EMT kuivahko talousmetsää 47 3 KoLu ML (puro) koivuluhdat NT LC luhta kuviolla ML-puro 48 2 NR räme pieniä kuivahtaneita suolaikkuja, välissä räme/korpikasvillisuutta 49 4 LuMeSR ML (suo) sararämeet LC LC neva pieni avoin suolaikku, kasvillisuus melko karua 50 1 ha hakkuu 51 1 MCClT kuiva karu taimikkokangas 52 2 MCClT ML (kallio) karut ja keskiravinteisest siirto- ja rapakivilohkareet LC LC kuiva kallio (ML-kohde), rapautuva hiekkakivikallio, noin 5m jyrkänne 53 3 KeRiLR ML (suo) lettonevarämeet VU VU letto pieni ravinteikas avosuo 54 3 RhKgK ML (puro) ruohokangaskorvet EN NT korpi vaatimaton purokorpi 55 1 ha hakkuu 56 2 PKgK korpi vaatimaton korpi 57 4 KoLu ML (luhta) koivuluhdat NT LC luhta puronvarren laaja koivuluhta 58 1 ha hakkuu 59 3 MCClT keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivahkot kankaat NT NT kuiva keski-ikäistä talousmetsää 60 2 korpi korpi radanvarren kosteaa metsää 61 2 MCClT kuiva talousmetsää 62 3 MeVSN ML (suo) saranevat LC LC neva pieni vaatimaton nevalaikku 63 2 EMT kuivahko radanvarsimetsä 64 3 VkR isovarpurämeet LC LC räme luhtainen tavanomainen räme 65 3 EMT keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivahkot kankaat NT NT kuivahko talousmetsää 67 4 PaLuN ML (luhta) luhtanevat LC LC luhta avointa luhtaa 68 3 MeSR sararämeet LC LC neva tavanomainen sararäme 69 4 PaLu ML (puro) pajuluhdat NT LC luhta puronvarren pajuluhta 70 3 RhMK ruoho-mustikkakorvet VU NT korpi puron varresta rehevämpi korpi, muuten melko tavanomainen 71 2 EMT kuivahko talousmetsää 72 2 EMT kuivahko talousmetsää 73 1 niitty tuoreet suurruohoniityt CR CR niitty umpeenkasvanut niitty, lajistossa mm. sopulinsara 73 3 GMT ML (puro) vanhat kuusivaltaiset lehtomaiset kankaat NT NT lehtomainen lehtomainen kangas ja rehevä korpi 74 3 HMT keski-ikäiset sekapuustoiset tuoreet kankaat NT LC tuore keski-ikäistä talousmetsää 75 3 EMT keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivahkot kankaat NT NT kuivahko talousmetsää 76 1 niitty K tuoreet pienruohoniityt CR CR niitty noidanlukkoja (vanha esiintymätieto)

Kuvio Luonnontilaisuus Luontotyyppi Suojeluarvo Luontotyypin uhanalaisuus / luokittelun luontotyyppi Luontotyypin uhanalaisuus /Suomi Luontotyypin uhanalaisuus / Pohjois- Suomi karttatyyppi Kuvaus 77 1 ha hakkuu 78 2 HMT tuore talousmetsää 79 3 EMT keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivahkot kankaat NT NT kuivahko talousmetsää 80 1 EMT kuivahko talousmetsää 81 3 KoLu ML (luhta) koivuluhdat NT LC luhta puronvarren pajukkoinen luhta 82 4 PaLuN ML (luhta) luhtanevat LC LC luhta avoin märkä luhtaneva 83 3 VIR isovarpurämeet LC LC räme vaiheutuva rantaräme 83 4 vesi metsälammet LC LC vesi Halinkojärvi, kasvillisuudessa ulpukka, pitkälehtivita, ruskoärviä, rannalla liereäsara 84 1 ha hakkuu 85 3 VkR isovarpurämeet LC LC räme tavanomainen räme 86 2 VmRaR räme ojitettu räme 87 1 Tkg turvekangas ojitettua korpea ja rämettä 88 1 ha hakkuu kuvion läpi menenvän tien varrella ahonoidanlukko (2 yks.) 89 2 korpiräme räme pajuttunutta rämettä 90 3 VkR isovarpurämeet LC LC räme tavanomainen räme 91 3 MkK metsäkortekorvet EN VU korpi tavanomainen karu korpi 92 3 PsKR korpirämeet VU NT korpi tavanomainen karu korpi 93 3 MeSR sararämeet LC LC neva ravinteisempaa sararämettä 94 3 VkR isovarpurämeet LC LC räme tavanomainen räme 95 2 OlLkR räme ojitettu, osin kuivunut räme 96 3 VmRaR rahkarämeet LC LC räme tavanomainen räme 97 3 OlLkN minerotrofiset lyhytkorsinevat LC LC neva tavanomainen karu neva 98 1 ha hakkuu 99 3 VkR isovarpurämeet LC LC räme tavanomainen räme 100 3 VLN lettonevat VU NT letto ravinteisempaa nevaa, lajisto mm. kulta- ja punasirppisammal, lettolierosammal, ryti 101 2 EMT kuivahko nuorta talousmetsää 102 3 MKK metsäkortekorvet EN VU korpi melko edustava korpinotko 103 3 EMT keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivahkot kankaat NT LC kuivahko talousmetsää, talvilaidunnuspaikka 104 2 LuMeSR neva neva, joka on entinen heinäniitty, luhtanevakasvillisuutta 105 2 räme räme tavanomainen räme 106 1 T hakkuu 107 4 MeSR sararämeet LC LC neva melko ravinteikas suoyhdistelmä, lajistossa mm. mähkä 108 4 VkR isovarpurämeet LC LC räme tavanomainen räme 109 4 MeSR sararämeet LC LC neva melko ravinteikasta nevarämettä 110 3 LuL luhtaletot EN EN letto kasvistollisesti runsaskasvuinen suo, lajistossa mm. rantanuijasara ja punakämmekkä sekä vaateliasta sammallajistoa 111 3 GMT W vanhat kuusivaltaiset lehtomaiset kankaat NT NT lehtomainen melko iäkästä talousmetsää 112 2 EMT kuivahko talousmetsää 113 2 EMT kuivahko talousmetsää 114 3 EMT keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivahkot kankaat NT NT kuivahko talousmetsää 115 4 RhMK ML (puro) ruoho-mustikkakorvet VU NT korpi kapea puronvarren korpikasvillisuus, edustava ja luonnontilainen, lahopuuta niukasti 116 3 p.mt vanhat kuusivaltaiset tuoreet kankaat VU VU tuore vanhahkoa talousmetsää 117 2 räme räme tavanomainen räme 118 3 MeLkR lyhytkorsirämeet NT NT neva tavanomaista hieman ravinteisempaa nevarämettä 119 3 VkR isovarpurämeet LC LC räme tavanomainen räme 120 4 VkR isovarpurämeet LC LC räme tavanomainen räme 121 4 p.mt W vanhat kuusivaltaiset tuoreet kankaat VU VU tuore melko iäkäs ja sulkeutunut sekametsä, runsaahkosti koivulahoa, monipuolinen puuston rakenne 122 3 VkR isovarpurämeet LC LC räme tavanomainen räme 123 2 PKgK korpi nuorta talousmetsää 124 3 VkR isovarpurämeet LC LC räme tavanomainen räme 125 1 T hakkuu 126 1 T hakkuu 127 2 HMT tuore nuorta talousmetsää 128 3 RhKgK ML (puro) ruohokangaskorvet EN NT korpi keski-ikäinen talousmetsäkorpi, jonka aluskasvillisuus runsasta. Puro osittain maanalainen 129 4 ReLR ML (suo) lettorämeet VU VU letto kasvistolliseti rikas pieni suo, lajistossa mm. velttosara, äimäsara, karhunruoho 130 1 T hakkuu laaja alue eri-ikäisiä taimikoita 131 3 KgK kangaskorvet VU LC korpi tavanomainen korpi 132 3 PsR pallosararämeet NT LC räme tavanomaista rämettä 133 4 ReLR lettorämeet VU VU letto tavanomainen ravinteinen lettoräme 134 4 MeRuRiN rimpinevat LC LC neva märkää tavanomaista nevaa 135 4 MeSR sararämeet LC LC neva tavanomaista hieman ravinteisempaa nevaa 136 4 OlLkNR lyhytkorsirämeet NT NT neva tavanomaista nevarämettä 137 4 OlVLkN minerotrofiset lyhytkorsinevat LC LC neva karu avoin nevajuotti 138 4 TR tupasvillarämeet LC LC räme tavanomainen räme 139 3 EMT vanhat mäntyvaltaiset kuivahkot kankaat NT NT kuivahko kohtuullisen iäkäs pieni metsäniemi, keloja 140 3 EMT keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivahkot kankaat NT LC kuivahko tavanomaista metsää 141 2 VkR räme tavanomaista rämettä 142 2 GMT lehtomainen tavanomaista talousmetsää, oja lähellä rehevintä 143 3 EMT keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivahkot kankaat NT LC kuivahko talousmetsää 144 3 VkR isovarpurämeet LC LC räme tavanomaista rämettä 145 3 OlVLkR lyhytkorsirämeet NT NT neva tavanomaista karua nevaa 146 2 HMT tuore talousmetsää 147 1 niitty tuoreet pienruohoniityt CR CR niitty osin umpeenkasvava niitty, aho (4 kpl)- ja ketonoidanlukkoja (6 kpl), sopulinsara 148 1 T hakkuu 149 2 LuK korpi luhtaista korpea ja rämettä 150 2 LuN neva märkä suon lasku 151 3 GMT ML (puro) vanhat kuusivaltaiset lehtomaiset kankaat NT NT lehtomainen varsin reheväkasvuinen pieni puronotko 152 3 HMT keski-ikäiset sekapuustoiset tuoreet kankaat NT LC tuore talousmetsää 153 3 VkR isovarpurämeet LC LC räme tavanomainen räme 154 1 ha hakkuu 155 2 EMT kuivahko talousmetsää 156 2 HMT tuore talousmetsää

Kuvio Luonnontilaisuus Luontotyyppi Suojeluarvo Luontotyypin uhanalaisuus / luokittelun luontotyyppi Luontotyypin uhanalaisuus /Suomi Luontotyypin uhanalaisuus / Pohjois- Suomi karttatyyppi Kuvaus 157 3 VkR isovarpurämeet LC LC räme tavanomaista rämettä 158 4 OlLkR lyhytkorsirämeet NT NT neva tavanomaista karua nevaa 159 2 VkR isovarpurämeet LC LC räme tavanomainen räme 160 3 MCClT keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivahkot kankaat NT NT kuiva keski-ikäistä talousmetsää 160 2 SRhLu luhta metsätien patoamaa suopohjukkaa 161 3 MCClT keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivahkot kankaat NT NT kuiva keski-ikäistä talousmetsää 162 3 VkR isovarpurämeet LC LC räme tavanomainen räme 163 2 EMT kuivahko talousmetsää 164 2 VkR räme ojitettu ja hakattu räme 165 1 ha hakkuu 166 1 niitty kosteat ruohoniityt CR CR niitty umpeenkasvaneita kosteita niittyjä 167 3 PKgK puolukkakangaskorvet VU NT korpi kostea painanne 168 3 korpi korpi Niesajoen koivuvaltaiset rantakorvet 169 3 EMT keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivahkot kankaat NT NT kuivahko talousmetsää 180 3 EMT keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivahkot kankaat NT LC kuivahko talousmetsää 190 4 LäKR ML (lähde) lähdekorvet VU NT korpi kuviolla pari lähdettä 200 4 p.mt W vanhat kuusivaltaiset tuoreet kankaat VU VU tuore reheväkasvuinen kuusikko, paikoin järeää puusto, lähteisyyttä, lahopuuta, edustava metsä 210 3 PsKR korpirämeet VU NT räme tavanomainen korpiräme 300 3 VkR isovarpurämeet LC LC räme tavanomainen pieni räme 420 1 T hakkuu 600 4 VkR ML (puro) isovarpurämeet LC LC räme Kuvion keskellä ML-puro, lahopuinen 1500 4 MeSR sararämeet LC LC räme keskiravinteinen puustoinen suo, mm. lettovillaa, tuppisaraa ja katajaa 1600 4 MeVSN saranevat LC LC neva keskiravinteinen melko märkä neva, vaatelaista lajistoa, mm. vilukkoa 1700 3 GMT W vanhat kuusivaltaiset lehtomaiset kankaat NT NT lehtomainen vaiheutuva rehevähkö kangas/korpi, herttakaksikko, yövilkka 1800 0 RaKe niitty koko Muonionjoen rannan jatkuva kuivahko somerikkoketo 1900 1 T hakkuu ravinteikkaampi puustoinen suo, hakattu. Kasvisto osin lettoisuuteen viittaavaa (lääte, vilukko)

Liite 7. Taulukkoliitteiden selitteet Kuvioiden luonnontilaisuus Muut erittäin korkea 4 W vanha metsä korkea 3 K lajistollisesti arvokas kuvio kohtalainen 2 heikko 1 Uhanalaisuusluokat Äärimmäisen uhanalainen Erittäin uhanalainen Vaarantunut Silmälläpidettävä Elinvoimainen Alueellisesti uhanalainen CR EN VU NT LC RT Etu- ja loppumääreet Luontotyypit Ravinteisuus Sukkessiovaihe tai ihmisen aiheuttama muutos Oligotrofinen Ol Hakkuu Ha Mesotrofinen Me Taimikko T Eutrofinen Eu Soistuma soist. Muuttuma mu Lisämääreet Luhtainen Lu Rahkoittunut Ra Reunavaikutteinen Re Kangasmetsät Luhdat Kangas (yleinen) Kg Luhta (yleinen) Lu Mustikka-kanerva-jäkälätyyppi MCClT Koivuluhta KoLu Variksenmarja-mustikkatyyppi EMT Pajuluhta PaLu Variksenmarja-puolukkatyyppi EVT Kerrossammal-mustikkatyyppi HMT Lähdekasvillisuus Metsäkurjenpolvi-mustikkatyyppi GMT Lähteikkö Läkkö Lakimetsä Lkm Lähdesuo LäS Rämeet Letot Räme (yleinen) R Warnstorfii-letto WaL Kangasräme KgR Campylium-letto CaL Rahkaräme RaR Diandra-Hirculus -letto DiHiL Pallosararäme PsR Luhtaletto LuL Varsinainen isovarpuräme VIR Vaivaiskoivuräme VkR Yhdistelmätyypit Variksenmarjarahkaräme VmRaR Lettokorpi LK Kanervarahkaräme KaRaR Luhtanevakorpi LuNK Sarakorpi SK Korvet Pallosarakorpiräme PsKR Korpi (yleinen) K Tupasvillaräme TR Kangaskorpi KgK Sararäme SR Puolukkakorpi PK Lyhytkorsiräme LkR Puolukkakangaskorpi PKgK Varsinainen lyhytkorsiräme VLkR Mustikkakorpi MK Rimpinevaräme RiNR Mustikkakangaskorpi MKgK Lettoräme LR Ruoho- ja heinäkorpi RhK Ruopparimpilettoräme RuRiLR Ruoho-mustikkakorpi RhMK Ruopparimpilettoneva RuRiLN Ruohokangaskorpi RhKgK Suppa Suppa Nevat Turvekankaat Neva (yleinen) N Turvekangas (yleinen) Tkg Luhtaneva LuN Lyhytkorsineva LkN Varsinainen lyhytkorsineva VLkN Kalvakka lyhytkorsineva KaLkN Suursaraneva SN Varsinainen suursaraneva VSN Kalvakka suursaraneva KaSN Sirppisammalrimpineva SsRiN Ruopparimpineva RuRiN

Liite 8. Lajitiedot Laji Tavattu kuviolla Kasvupaikkoja, luontotyypit Suojeluasema Putkilokasvit siankärsämö Achillea millefolium niityt luhtarölli Agrostis canina LuN pohjanrölli Agrostis mertensii niityt harmaaleppä Alnus incana ssp. Incana nurmipuntarpää Alopecurus pratensis niityt suokukka Andromeda polifolia väinönputki Angelica archangelica ssp. Arcangelica puronvarsikorvet karhunputki Angelica sylvestris korvet ahokissankäpälä Antennaria dioica 3 p.mt, NT pohjantuoksusimake Anthoxanthum alpinum 1900, 147 LK, taimikko, niityt tunturikurjenherne Astragalus alpinus RaKe, pientareet soreahiirenporras Athyrium filix-femina RhMK, RhHK vaivaiskoivu Betula nana ketonoidanlukko botrychium lunaria 147 niitty NT ahonoidanlukko Botrychium multifidum 76, 147 niitty NT, Vastuulaji korpikastikka Calamagrostis purpurea RhHK, MKK luhtakastikka Calamagrostis stricta LuN kanerva Calluna vulgaris rentukka Caltha palusris korvet, rannat harakankello Campanula patula niityt lutukka Capsella bursa-pastoris niityt viiltosara Carex acuta LuN röyhysara Carex appropinquata 38 LK VU vesisara Carex aquatilis korpipolkusara Carex brunnescens var. laetior RhKgK rantanuijasara Carex buxbaumii ssp. buxbaumii 34, 110 ReLR, LuL harmaasara Carex canescens mätässara Carex cespitosa niityt juurtosara Carex chordorrhiza nevat, luhdat liereäsara Carex diandra 38, 83, 18 LK, rannat äimäsara Carex dioica 1500, 100, 38 MeSR, RuRiLN, letot, Me nevat pallosara Carex globularis jouhisara Carex lasiocarpa velttosara Carex laxa 31, 129 ReLR NT, Vastuulaji mutasara Carex limosa korpisara Carex loliacea MKK sopulinsara Carex macloviana 73, 147 niityt riippasara Carex magellanica ssp. irigua nevat, luhdat juolasara Carex nigra ReLR, RaKe tupassara Carex nigra var. juncea korvet rahkasara Carex pauciflora karut nevat pullosara Carex rostata tuppisara Carex vaginata MeSR, ReLR, letot, korvet, GOMT huopaohdake Cirsium helenioides kurjenjalka Comarum palustre ruohokanukka Cornus suecica RhHK suopunakämmekkä Dactylorhiza incarnata var. incarnata 40, 110 KeRiLR, LuL VU maariankämmekkä Dactylorhiza maculata 190, 38 LäKR, LK lapinlauha Deschampsia atropurpurea nurmilauha Deschampsia cespitosa niityt, pientareet, metsät ym. metsälauha Deschampsia flexuosa keltalieko Diphasiastrum complanatum kangasmaat pitkälehtikihokki Drosera anglica rantaluikka Eleocharis palustris MeSN koiranvehnä Elymus caninus 1900 taimikot variksenmarja Empetrum nigrum maitohorsma Epilobium angustifolium pohjanhorsma Epilobium hornemannii 190 lähteet suohorsma Epilobium palustre nevat, lähteet, luhdat metsänemä Epipogium aphyllum 21 RHK VU järvikorte Equisetum fluviatile 100 VLN, suokorte Equisetum palustre nevat, letot metsäkorte Equisetum sylvaticum luhtavilla Eriophorum angustifolium hoikkavilla Eriophorum gracile MeSsRiN, MeSR, OlRiNR, WaL lettovilla Eriophorum latifolium 1500, 40, 34, 38, 33, 133, 31, 129, 110 KeRiLR, ReLR, LK, RuRiLN, LuL töppövilla Eriophorum scheuchzeri tupasvilla Eriophorum vaginatum mesiangervo Filipendula ulmaria LuN, korvet, rannat luhtamatara Galium uliginosum korvet, rannat metsäkurjenpolvi Geranium sylvaticum korvet, lettokorvet, rehevät kankaat ahojäkkärä Gnaphalium sylvaticum sora-alue yövilkka Goodyera repens 1700, 200, 3, GMT, p.mt (letto)kirkiruoho Gymnadenia conopsea 38 LK metsäimarre Gymnocarpium dryopteris RhKgK, GMT, jouhivihvilä Juncus filiformis korvet kataja Juniperus communis metsät, ravinteiset suot rantanätkelmä Lathyrus palustris RaKe vanamo Linnea borealis herttakaksikko Listera cordata 1700, 200 GMT, p.mt soikkokaksikko Listera ovata 31 ReLR kevätpiippo Luzula pilosa Korvet riidenlieko Lycopodium annotinum terttualpi Lysimachia thyrsiflora rannat oravanmarja Maianthemum bifolium korvet, GMT kangasmaitikka Melampyrum pratense metsämaitikka Melampyrum sylvaticum nuokkuhelmikkä Melica nutans korvet, lettokorvet, rehevät kankaat raate Menyanthes trifoliata nevat siniheinä Molinia caerulea rehevät nevat, letot tähtitalvikki Moneses uniflora 200 p.mt ruskoärviä Myriophylllum alterniflorum Halinkojärvi valkolumme Nymhaea alba 34 lampi nuokkutalvikki Orthilia secunda p.mt sudenmarja Paris quadrifolia LK, GMT vilukko Parnassia palustris letot, lähteiköt, rav. nevat, rannat luhtakuusio Pedicularis palustris RaKe, MeSR, ReLR kaarlenvaltikka Pedicularis spectrum-carolinum 1800 RaKe luhtasuoputki Peucedanum palustre luhdat, nevat korpi-imarre Phegopteris connectilis korvet, GMT järviruoko Phragmites australis MeSR, ReLR siniyökönlehti Pinguicula vulgaris 31, 129 ReLR heinävita Potamogeton gramineus Halinkojärvi uistinvita Potamogeton natans 34 lampi metsätuomi Prunus padus ssp. padus RhMK, GOMT

Laji Tavattu kuviolla Kasvupaikkoja, luontotyypit Suojeluasema pikkutalvikki Pyrola minor lähteet, LR isotalvikki Pyrola rotundifolia ssp. rotundifolia DiHiL, niittyleinikki Ranunculus acris lapinleinikki Ranunculus lapponicus 12 LuRHK, Dir. korpipaatsama Rhamnus frangula 34 ReLR suopursu Rhododendron tomentosum pohjanpunaherukka Ribes spicatum GMT mesimarja Rubus arcticus hilla Rubus chamaemorus lillukka Rubus saxatilis korvet, lettokorvet, GMT niittysuolaheinä Rumex acetosa niityt virpapaju Salix aurita RhHK pohjanpaju Salix lapponum lettopaju Salix myrsinites 40, 38, 31 KeRiLR, LK, ReLR kiiltopaju Salix phylicifolia kangaspaju Salix starkeana ssp. cinerascens lääte Saussurea alpina 190, 40, 47, 45, 34 ReLR, LäKR, KeRiLR, LK, luhdat leväkkö Sceuchzeria palustris nevat mähkä Selaginella selaginoides 38, 107 LK, MeSR puna-ailakki Silene dioica kultapiisku Solidago virgaurea 45 LK, niityt kotipihlaja Sorbus aucuparia ssp. aucuparia heinätähtimö Stellaria graminea niityt pohjanhoikkaängelmä Thalictrum simplex ssp. boreale 76 RaKe pohjankarhunruoho Tofieldia pusilla 31 KeRiLR, ReLR Vastuulaji villapääluikka Trichophorum alpinum letot, ravinteiset nevat tupasluikka Trichophorum cespitosum ssp. cespitosum metsätähti Trientalis europaea kullero Trollius europaeus niityt pikkukarpalo Vaccinium microcarpum mustikka Vaccinium myrtillus isokarpalo Vaccinium oxycoccos juolukka Vaccinium uliginosum ssp. Uliginosum puolukka Vaccinium vitis-idaea lehtovirmajuuri Valeriana sambucifolia ssp. sambucifolia korvet, rannat rantatädyke Veronica longifolia rannoilla, niityt hiirenvirna Viccia cracca niityt korpiorvokki Viola epipsila RhKgK, LuRHK, suo-orvokki Viola palustris pikkutervakko Viscaria alpina RaKe, pientareet

Liite 8c. Selvitysalueen sammallajisto ja niiden esiintyminen luontotyypeillä. Sammallaji Tieteellinen nimi Luontotyyppi Uhanalaisuus Vastuulaji Luontodirektiivi Rauhoitettu Luontoarvolaji lehtisammalet suonihuopasammal Aulacomnium palustre (Hedw.) Schwägr. lettoräme LC lettohiirensammal Bryum pseudotriquetrum (Hedw.) P. Gaertn. et al. lettoräme LC lettoväkäsammal Campylium stellatum (Hedw.) Lange & C.E.O. Jensen lettoräme, rimpiletto, luhtaletto LC lettokilpisammal Cinclidium stygium Sw. lettoräme, rimpiletto LC kultasirppisammal Loeskypnum badium (Hartm.) H.K.G. Paul rimpiletto, luhtaletto LC rassisammal Paludella squarrosa (Hedw.) Brid. lettoräme, rimpiletto LC lettolehväsammal Rhizomnium pseudopunctatum (Bruch & Schimp.) T.J. Kop. luhtaletto LC rimpisirppisammal Scorpidium revolvens (Sw. ex Anonymus) Rubers lettoräme, rimpiletto, luhtaletto LC lettolierosammal Scorpidium scorpioides (Hedw.) Limpr. lettoräme, rimpiletto LC heterahkasammal Spagnum warnstorfii Russow lettoräme, rimpiletto, luhtaletto LC kalvaskuirisammal Straminergon stramineum (Dicks. ex Brid.) Hedenäs rimpiletto. lettoräme LC kultasammal Tomentypnum nitens (Hedw.) Loeske lettoräme, rimpiletto, luhtaletto LC aapasirppisammal Warnstorfia procera (Renauld & Arnell) Tuom. rimpiletto LC punasirppisammal Warnstorfia sarmentosa (Wahlenb.) Hedenäs rimpiletto LC maksasammalet rahkapaanusammal Calypogeia sphagnicola (Arnell & J. Perss.) Warnst. & Loeske lettoräme LC saksipihtisammal Cephalozia bicuspidata (L.) Dumort. rimpiletto LC rahkarahtusammal Cephaloziella spinigera (Lindb.) Warnst. lettoräme LC nevaruoppasammal Gymnocolea inflata (Huds.) Dumort. rimpiletto LC lettohammassammal Leiocolea rutheana (Limpr.) Müll. Frib. lettoräme LC x hetekinnassammal Scapania paludosa (Müll. Frib.) Müll. Frib. luhtaletto NT/RT x

Liite 25 Kolarin Ristimellanjänkän linnusto

20417 Northland Mines Oy Kolarin Ristimellanjänkkän linnusto LAPIN VESITUTKIMUS OY

LAPIN VESITUTKIMUS OY NORTHLAND MINES OY KOLARIN RISTIMELLANJÄNKKÄN LINNUSTO 20417 14.12.2012 Olli-Pekka Karlin, linnustoasiantuntija Tuomas Väyrynen, luontokartoittaja (EAT) Lapin Vesitutkimus Oy SISÄLLYS sivu 1. JOHDANTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 2. TULOKSET... 3 2.1 LINJALASKENTA 14.6.2012... 4 2.2 VESILINTULASKENNAT 4.6.2012... 4 3. LAJISTON SUOJELUARVOT... 5 3.1. VALTAKUNNALLISESTI UHANALAISET LAJIT... 5 3.2. ALUEELLISESTI UHANALAISET LAJIT... 5 3.3. EU:N LINTUDIREKTIIVIN LIITTEEN I LAJIT... 5 3.4. SUOMEN VASTUULAJIT... 5 4. YHTEENVETO... 6 VIITTEET... 7 Liitteet Liite 1. Selvitysalueen rajaus, linjalaskennan reitti ja vesilintulaskentakohteet. Pohjakartat copyright Maanmittauslaitos lupa nro 16/MML/12 Valokuvat Olli-Pekka Karlin, LVT Oy

LAPIN VESITUTKIMUS OY 1. Johdanto ja tutkimusmenetelmät Ristimellanjänkän linjalaskenta toteutettiin maalintujen linjalaskennasta annettujen ohjeiden mukaisesti (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2011, Koskimies & Väisänen 1988). Selvitysalueella laskettiin välillä 14.6. yksi linja. Vuorokauden sisällä laskenta ajoittui ohjeiden mukaisesti auringonnoususta aamupäivään, jolloin lintujen lauluaktiivisuus on korkeimmillaan. Linjalaskennassa edetään maastossa kuviteltua linjaa kävellen rauhallisesti (puoli tuntia tunti kilometriä kohden), säännöllisesti pysähdellen ja ympäristöä havainnoiden. Kiikareita käytetään vain lintujen tunnistamiseen, ei niiden etsimiseen. Valtaosa linjalaskennan havainnoista on aina kuulohavaintoja. Havaitut linnut kirjataan laskentalomakkeille laskijan edestä ja sivuilta, mutta ei laskijan takaa, jotta vältyttiin laskemasta samoja lintuja uudelleen. Havainnot erotellaan laskijan molemmin puolin 25 metriin ulottuvalta pääsaralta sekä tämän ulkopuolelle jäävältä apusaralta. Pääsarka ja apusarka yhdessä muodostavat tutkimussaran. Tulosten käsittelyssä työyksikkö on pari, esimerkiksi tyypillinen havainto laulava koiras tuottaa yhden parin. Selvitysalueen kosteikkolinnusto selvitettiin pistelaskentamenetelmällä yhteen kertaan 4.6.2012. Laskennat toteutetaan Koskimiehen ja Väisäsen (1988) antamien ohjeiden mukaisesti. Kosteikkolintulaskennan kohteina olivat Ristimellanjärvet (isompi ja pienempi lampi) ympäröivine soineen, Halinkojärvi sekä Ristimellanjänkkä. Maastolaskennat suoritti Olli-Pekka Karlin Lapin Vesitutkimus Oy:stä. Kuva 1. Ristimellanjänkkän reuna-alueita. 2. Tulokset Linnuston laskennat suoritettiin kesäkuun aikana kahdella eri käyntikerralla. Ensimmäisellä kerralla kierrettiin lammet ja käytiin Ristimellanjänkkän keskiosassa, toisella kerralla laskettiin linjalaskenta.

LAPIN VESITUTKIMUS OY 2.1 Linjalaskenta 14.6.2012 Linjalaskenta suoritettiin 14.6. aamuyön aikana sään ollessa hyvä. Linjan pituus oli 6 km. Linjan biotooppeina oli nuorta taimikkoa, nevaa, rämettä, tuoretta ja kuivaa kangasmetsää. Linjalaskennan havainnot on esitetty taulukossa 1. Laskennassa tavattiin yhteensä 26 lajia ja niiden yhteenlaskettu parimäärä oli 101. Laskennassa havaittiin alueellisesti tyypillinen linnusto runsaimpien lajien ollessa pajulintu, peippo ja järripeippo. Suolinnustoa havaittiin vain hyvin vähän. Kahlaajista runsain laji oli liro ja lisäksi havaittiin vain taivaanvuohi ja valkoviklo. Suoympäristön varpuslinnuista linjalla esiintyivät yleisimmät lajit eli niittykirvinen ja keltavästäräkki. Laskennan mielenkiintoisimpia havaintoja olivat palokärki, kuukkelipoikue ja pohjansirkku. Taulukko 1. Ristimellanjänkän linjalaskennan tulokset. Pääsarka Apusarka Yhteensä Laji pajulintu 6 15 21 peippo 9 5 14 järripeippo 7 7 14 punakylkirastas 3 5 8 pensastasku 3 2 5 niittykirvinen 2 2 4 metsäkirvinen 4 4 harmaasieppo 1 3 4 liro 4 4 kirjosieppo 1 2 3 punatulkku 2 2 rautiainen 1 1 2 kuukkeli 2 2 käki 2 2 pohjansirkku 1 1 keltavästäräkki 1 1 räkättirastas 1 1 laulurastas 1 1 leppälintu 1 1 punarinta 1 1 talitiainen 1 1 hömötiainen 1 1 käpytikka 1 1 palokärki 1 1 taivaanvuohi 1 1 valkoviklo 1 1 yhteensä 101 2.2 Vesilintulaskennat 4.6.2012 Alueen lammille suoritettiin piste- ja kiertolaskennat 4.6 sään ollessa +15 astetta, puolipilvinen, kello 12.00-14.30 välisenä aikana. Myöhemmin samana päivänä kiertolaskenta suoritettiin myös Ristimellanjänkkällä. Tulokset on esitetty taulukossa 2. Kohteilla ei juurikaan havaittu lintuja. Taulukko 2. Kosteikkolaskentakohteilla havaitut linnut (yksilöitä). Ristimellanjärvet Halinkojärvi Ristimellanjänkkä

LAPIN VESITUTKIMUS OY telkkä 1 taivaanvuohi 1 3. Lajiston suojeluarvot 3.1. Valtakunnallisesti uhanalaiset lajit Selvitysalueen kartoituksissa havaittiin valtakunnallisessa uhanalaisuustarkastelussa kaksi vaarantuneeksi luokiteltua sekä yksi silmälläpidettäväksi luokiteltua lajia (taulukko 3). Taulukko 3. Selvitysalueen kartoituksissa havaitut valtakunnallisesti uhanalaisiksi luokitellut lajit (Rassi ym. 2010). Selitys: erittäin uhanalainen (EN), vaarantuneet (VU) ja silmälläpidettävät (NT). Laji Status niittykirvinen Anthus pratensis NT keltavästäräkki Motacilla flava VU pohjansirkku Emberiza rustica VU 3.2. Alueellisesti uhanalaiset lajit Alueellisessa uhanalaisarvioinnissa (Rassi ym. 2001) Sodankylän selvitysalue kuuluu vyöhykkeeseen 4b: Pohjoisboreaalinen, Perä-Pohjola. Alueellisesti uhanalaisia lajeja ei havaittu. 3.3. EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit EU:n lintudirektiivissä liitteessä I on lueteltu ne lajit, jotka ovat yhteisön alueella erityisen suojelun kohteena (Ympäristöministeriö 2007). Näistä selvitysalueella havaittiin 2 lajia (taulukko 4). Taulukko 4 Selvitysalueen kartoituksissa havaitut lintudirektiivin liitteen I lajit. Laji liro Tringa glaerola palokärki Dryocopus martius 3.4. Suomen vastuulajit Suomen vastuulajit ovat lajeja, joiden säilyttämisessä Suomella on merkittävä kansainvälinen vastuu. Lajit on jaoteltu kolmeen luokkaan perustuen Suomen kannan osuuteen koko Euroopan kannasta. I- lajeista Suomen kannan koko on 15 30 %, II-lajeista Suomen osuus on 30 45 % ja III - lajeista osuus on yli 45 % Euroopan kannasta. Vastuulajeja alueella havaittiin 3 (taulukko 5). Taulukko 5. Selvitysalueen kartoituksissa havaitut Suomen vastuulajit Laji Luokka liro Tringa glareola II leppälintu Phoenicurus I phoenicurus kuukkeli Perisoreus infaustus I

LAPIN VESITUTKIMUS OY 4. Yhteenveto Kolarin Ristimellanjänkälle suoritetiin pienimuotoinen linnustoselvitys alkukesästä 2012. Selvityksessä laskettiin alueen järvien, lampien ja soiden kosteikkolinnusto, minkä lisäksi koko selvitysalueen linnusto selvitettiin linjalaskentamenetelmällä. Linnuston laskennat suoritettiin kesäkuun aikana kahdella eri käyntikerralla. Ensimmäisellä kerralla kierrettiin lammet sekä muut kosteikot ja toisella kerralla laskettiin linjalaskenta. Linjalaskenta (6 km) suoritettiin 14.6. aamuyön aikana sään ollessa hyvä. Linjan biotooppeina oli nuorta taimikkoa, nevaa, rämettä, tuoretta ja kuivaa kangasmetsää. Laskennassa tavattiin yhteensä 26 lajia ja niiden yhteenlaskettu parimäärä oli 101. Laskennassa havaittiin alueellisesti tyypillinen linnusto runsaimpien lajien ollessa pajulintu, peippo ja järripeippo. Suolinnustoa havaittiin vain hyvin vähän. Kahlaajista runsain laji oli liro ja lisäksi havaittiin vain taivaanvuohi ja valkoviklo. Suoympäristön varpuslinnuista linjalla esiintyivät yleisimmät lajit eli niittykirvinen ja keltavästäräkki. Laskennan mielenkiintoisimpia havaintoja olivat palokärki, kuukkelipoikue ja pohjansirkku. Alueen lammille ja muille kosteikoille suoritettiin laskennat 4.6. Laskennassa ei tehty merkittäviä havaintoja. Selvitysalueen kartoituksissa havaittiin valtakunnallisessa uhanalaisuustarkastelussa kaksi vaarantuneeksi luokiteltua lajia sekä yksi silmälläpidettäväksi luokiteltu laji. EU:n lintudirektiivissä liitteessä I havaittiin 2 lajia ja Suomen kansainvälisen suojelun vastuulajeja alueella havaittiin 3. Kuva 2. Ristimellanjärvi.

LAPIN VESITUTKIMUS OY Viitteet Koskimies, P. & Väisänen, R. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. 2010: Suomen lajien uhanalaisuus 2010. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 685 s. Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Ympäristöministeriö. [Viitattu 4.11.2011]. Saatavissa: <http://atlas3.lintuatlas.fi>. ISBN 978-952-10-6918-5. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otavan kirjapaino. Keuruu.