Varhaiskasvatuksen yksityiset palvelut Valtakunnallinen selvitys 2015 LSS-AVI 17.3.2017 Laadukasta varhaiskasvatusta yksityisesti -koulutus Kirsi Alila KT, opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto Opetus- ja kulttuuriministeriö
Selvityksen toteutus Selvitys toteutettiin Webropol-kyselynä aikavälillä 3.12.- 18.12.2015 Kysely lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin (n=301). Vastaajina kunnan varhaiskasvatuksesta vastaavaa johtaja/viranhaltija tai hänen määrittelemäänsä taho Kyselylomake suomen- ja ruotsinkielisenä Kyselylomake koostui 36 kysymyksestä, jotka jakautuivat yhdeksään teemaan. Pääosin monivalintakysymyksiä, muutamassa pyydettiin arvioimaan väittämiä asteikolla 1-3. Lisäksi mukana joitakin avoimia kysymyksiä. Vastaajia 215, suomeksi 206 ja ruotsiksi 9 Vastaukset kattavat 217 kuntaa Vastausprosentti 72 % 2
Selvityksen teemat 1. Varhaiskasvatuspalvelut kunnan alueella Tämä osio oli kaikille vastaajille pakollinen 2. Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tukeminen kunnassa 3. Henkilöstö yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa 4. Toiminta, tilat ja ympäristö yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa 5. Toiminnalliset ja pedagogiset painotukset yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa 6. Tietojärjestelmät yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa 7. Yksityisiä varhaiskasvatuspalveluja koskeva palveluohjaus 8. Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen ohjaus ja valvonta 9. Yhteistyö kunnan ja yksityisten palveluntuottajien välillä 10. Kuntien ajatuksia yksityisestä varhaiskasvatustoiminnasta ja sen valvonnasta (9. osion viimeinen kysymys, raportoitu tuloksissa omana lukuna) 3
Yksityisen toiminnan laajuus Kuntien tilanteet yksityisen varhaiskasvatuksen osalta ovat keskenään hyvin erilaiset. Kyselyyn vastanneista kunnista: 1/3 ei lainkaan yksityistä toimintaa kunnan alueella 1/3 yksityistä toiminnan osuus on alle 10 prosenttia 1/3 yksityisen toiminnan osuus on yli 10 prosenttia 142 kunnassa on selvityksen mukaan yksityisesti tuotettuja varhaiskasvatuspalveluja. Muutamaa kuntaa lukuun ottamatta kaikissa kyselyyn vastanneissa yli 10 000 asukkaan kunnissa on yksityistä varhaiskasvatustoimintaa. Suurimmalla osalla kunnista ei ole linjauksia yksityisen toiminnan osuuden lisäämisestä tai vähentämisestä seuraavien 5 vuoden aikana. 4
Palvelumuodoista yksityisessä toiminnassa Selvityksen tulokset eivät kerro yksityisten varhaiskasvatusyksiköiden lukumäärää eivätkä sitä, kuinka paljon lapsia niiden piirissä on. Yksityisen hoidontuen piirissä 17 234 lasta vuonna 2015 (7%), Palvelusetelin piirissä oli 15 514 lasta eli 6,3 %. Lähde:THL 21/2016 Monissa niissä kunnissa, joissa on yksityistä varhaiskasvatustoimintaa, toimii ainoastaan yksityisiä perhepäivähoitajia. On kuitenkin mahdollista, että varhaiskasvatusyksiköiden tai palvelujen piirissä olevien lasten lukumäärän mukaan mitattuna yleisimpänä yksityisen varhaiskasvatuksen palvelumuoto ei olisi perhepäivähoito. Vuorohoitoa ja avointa varhaiskasvatusta toteutetaan selkeästi vähemmän yksityisenä kuin muita varhaiskasvatuksen palveluja. 5
Linjauksia ja perusteluja yksityisestä toiminnasta Suurimmalla osalla kunnista (57-69 %) ei ole linjauksia yksityisen toiminnan osuuden lisäämisestä tai vähentämisestä seuraavien 5 vuoden aikana. Niistä, joilla on linjaus, suuri osa aikoo joko säilyttää osuuden ennallaan tai lisää yksityisen osuutta. Kunnat perustelivat yksityisiä palveluja seuraavasti: kustannustehokkuus vaihtoehtojen tarjoaminen perheille ratkaisu kasvavaan kysyntään Kunnat ohjaavat perheitä yksityisiin palveluihin pääosin kahdesta syystä: yksityiset palvelut ovat tasavertainen osa kunnan varhaiskasvatuspalveluja ja kunnan itse tuottamat varhaiskasvatuspalvelut eivät riitä vastaamaan palvelujen kysyntään. 6
Toimijat ja kunnan tuki yksityiselle toiminnalle Suomessa toimii yksityisiä ylikunnallisia varhaiskasvatuksen tuottajia. Selvityksessä vastaajista 78 % ilmoittaa, että kunnassa toimii yhden yksikön palvelun tuottajia. Kunnat tukevat yksityistä toimintaa: Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksoi 92 kuntaa. 8 kuntaa myöntää aloitusrahaa tmv. aloittaville palvelun tuottajille. 6 kuntaa tarjoaa tiloja (=perimättä vuokraa) palvelun tuottajalta Suurimmassa osassa vastanneista kunnista (N=122) yksityiset palvelun tuottajat käyttävät omia tilojaan (92 kuntaa) tai muulta taholta kuin kunnalta vuokrattuja tiloja (71 kuntaa) Lähes kolmasosa (39 kuntaa) vuokraa tiloja yksityisille tuottajille. 7
Henkilöstö yksityisissä palveluissa Vastanneista kunnista suurin osa (82 %, N=85/104) arvioi, että väittämä pitää täysin paikkansa: Yksiköiden johtajien kelpoisuusehdot toteutuvat kunnan alueella sijaitsevissa yksityisissä varhaiskasvatusyksiköissä Väittämän Kasvatushenkilöstön kelpoisuusehdot toteutuvat kunnan alueella sijaitsevissa yksityisissä varhaiskasvatusyksiköissä arvioi pitävän täysin paikkansa 68 % vastanneista (N=72/106). Neljäsosa vastanneista kunnista arvioi väittämän pitävän paikkansa vain joissakin tapauksissa ( N=27). Kaikilla kunnilla ole tietoa kelpoisuuksien toteutumisesta (20 % vastanneista, N=108). Osa kunnista ei tarkista yksityisten palvelujen henkilöstön kelpoisuuksia koskaan tai tarkistaa kelpoisuudet harvakseltaan. Kelpoisuuksia ei tarkisteta edes uuden palveluntuottajan aloittaessa toimintansa. 8
Henkilöstö yksityisissä palveluissa Kunnat arvioivat yksityisten palveluntuottajien joutuvan joissakin tapauksissa palkkaamaan epäpätevää henkilökuntaa ja käyttävän oppisopimussuhteisia työntekijöitä kasvatusvastuuta edellyttävissä tehtävissä. Lisäksi osalla kunnista ei ole tietoa, joudutaanko yksityisissä palveluissa käyttämään epäpätevää henkilökuntaa tai oppisopimussuhteisia kasvatusvastuussa. Suurin osa kunnista arvioi, että yksityisissä päiväkodeissa toimii kasvatushenkilökunnan lisäksi vain joissakin tapauksissa erillistä siivous- ja keittiöhenkilökuntaa. 9
Yksityisten palvelun tuottajien henkilöstö kunnan järjestämässä ammatillista osaamista kehittävässä koulutuksessa 3 % (4) kunta edellyttää osallistumista, maksullista 8 % (10) kunta edellyttää osallistumista, maksullista 79 % (97) osallistuminen on mahdollista 10 % (12) osallistuminen ei ole mahdollista 10
Asiakkaat yksityisessä varhaiskasvatuksessa Millä perusteilla asiakkaita otetaan yksityisiin palveluihin: Lasten iän mukaan asiakaskuntaansa rajaavia yksityisiä palveluntuottajia toimii 63 kunnassa, Erityisen tuen tarpeen mukaan rajaavia 68 kunnassa Ajallisen varhaiskasvatustarpeen mukaan rajaavia palveluntuottajia 99 kunnassa. Muilla perusteilla asiakaskuntaansa rajaavia palveluntuottajia toimii 22 kunnassa. Kunnista 32 kertoo, ettei kunnan alueella ole asiakaskuntaansa rajaavia palveluntuottajia. Kunnista 21 ei tiedä, rajaavatko yksityiset palveluntuottajat asiakaskuntaansa jollakin perusteella. Tyypillisin asiakas on 3-5-vuotias, jonka varhaiskasvatuksen tarve on tyypillisiin aikoihin eikä lapsi tarvitse tukea 11
Lapsen tukeminen yksityisessä varhaiskasvatuksessa Väittämä Lapsi saa tarvitsemaansa erityistä tukea 25% vastanneista (N=30/119) kunnista arvioi väittämän pitävän täysin paikkansa. 50% (N=60/119) arvioi väittämän pitävän paikkansa vain joissakin tapauksissa. 9% (N=11/119) arvioi, ettei väittämä pidä lainkaan paikkaansa 15% ei ollut tietoa asiasta. 12
Oppilashuollon toteutuminen Väittämä Esiopetuksessa oleva lapsi saa tarvitsemansa oppilashuollon palvelut 47 % vastanneista kunnista (N=45/95) arvioi väittämän pitävän täysin paikkansa. 23 % kunnista (N=22/95) arvioi väittämän pitävän paikkansa vain joissakin tapauksissa. 8% kunnista (N=8/95) arvioi, ettei väittämä pidä paikkaansa. 21% (N=20/95) vastaajista ei ole tietoa. 13
Vastauksia 99 kunnasta Toiminnalliset painotukset Steiner-pedagogiikka näyttäytyy yleisimpänä pedagogisena painotusalueena yksityisessä varhaiskasvatuksessa selvityksen perusteella. Toiseksi yleisimpänä pedagogisena painotuksena näyttäytyy Montessori-pedagogiikka. Toiminnallisia painotuksia yksityisillä palveluntuottajilla näyttäisi olevan pedagogisia painotuksia useammin. Näistä yleisimpiä näyttäisivät olevan liikuntakasvatus ja ympäristö- ja luontokasvatus. Myös näiden tulosten kohdalla on otettava huomioon se, että tulokset kertovat, kuinka useassa kunnassa toimii sellaisia palveluntuottajia, jotka toteuttavat pedagogisia tai toiminnallisia painotuksia toiminnassaan. On siis mahdollista, että tulokset näyttäytyisivät erilaisina varhaiskasvatusyksiköiden lukumäärien mukaan mitattuna. Kielellisistä painotuksista ruotsin- ja englanninkielinen varhaiskasvatus ovat yleisimmät. 14
Yksityisen toiminnan ohjaus ja valvonta Ohjauskäynnit yleisin keino, vastanneista 87 % (N=109/125) Ohjauskäyntejä tehdään yleisimmin 1 x vuodessa Vastanneista kunnista 80% (N=81/101) tekee ohjauskäyntejä vähintään kerran tai kaksi kertaa vuodessa yksityisiin päiväkoteihin. Perhepäivähoidon yksiköihin vastaavasti ohjauskäyntejä kerran tai kaksi kertaa vuodessa ilmoitti tekevänsä 62 % (N=75/121). Muita keinoja vastanneista 62% (N=77/109) ohjaa toimintaa yhteisillä tapaamisilla säännöllisesti ja 43 % (N=54/109) satunnaisilla tapaamisella 2% pitää kehityskeskusteluja 15
Muita menetelmiä ohjata yksityistä varhaiskasvatustoimintaa (Kysymys 25) Henkilöstölle suunnatut kyselyt (mm. työtyytyväisyyskyselyt) 7 % (9) Asiakastyytyväisyyskyselyt 39 % (49) Infotilaisuudet 46 % (58) Palveluntuottajan ohjaaminen toiminnan arviointiin 26 % (33) Kunnan laatima palvelujen ohjauksen toimintaohje 33 % (41) Tiedon tilastoiminen yksityisistä palveluista 78 % (98) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% %-osuus vastaajista (N=125) Avoimessa vastauskentässä mainitaan lisäksi muun muassa yhteiset koulutukset (14 mainintaa). 16
Mitä kunta tarkistaa uuden palveluntuottajan aloittaessa toimintansa? (Kysymys 28) Ilmoituksen sisältö 98 % (125) Ilmoitukseen tarvittavat liitteet 92 % (118) Ilmoituksessa mahdollisesti olevat puutteet korjattu 90 % (115) Henkilökunnan rikosrekisteriotteet 71 % (91) Henkilöstön (ml. johtaja) kelpoisuudet 77 % (99) Varhaiskasvatustoiminta 74 % (95) Toimintaympäristön ennen aloittamista 95 % (121) Toimintaympäristö aloittamisen jälkeen 61 % (78) 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% %-osuus vastaajista (N=128) 17
Valvonnasta Valvontatoimenpiteistä suurin osa vuosina 2014-2015 on koskenut henkilöstön toimintaa, turvallisuutta, henkilöstön riittävyyttä tai koulutustaustaa sekä pedagogista toimintaa. Muistutuksista ja kanteluista suurin osa on koskenut henkilöstön toimintaa, turvallisuutta tai pedagogista toimintaa. Avoimessa vastauskentässä yksittäisiä mainintoja saavat myös yleinen tyytymättömyys yrittäjää kohtaan (sekä muistutus että valvontatoimenpiteet, (1), päivähoitomaksut (muistutus, (1), vuorovaikutus perheen kanssa (valvontatoimenpiteet, (1) sekä työsuojelu (valvontatoimenpiteet, (2), joista toisessa tapauksessa palveluntuottaja on itse pyytänyt aluehallintoviraston tarkastajan tutustumaan toimintaan. Yksi vastaaja kertoo, että varsinaisia muistutuksia ei ole esiintynyt, mutta jonkin verran asiakaspalautetta, jonka pohjalta on otettu yhteyttä toimijaan. 18
Kuntien kehitysehdotuksia ohjaukseen, avovastauksista Suurimmiksi kehitystarpeiksi yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen ohjauksen ja valvonnan parantamisessa kunnat nostavat selkeän ohjeistuksen ja resurssien kohdentamisen. Selkeämpää ohjeistusta toivotaan kunnan rooliin valvojana, yksityisen palveluntuottajan toimintaan puuttumiseen sekä siihen, mitä niin yksityisen palveluntuottajan kuin kunnankin toiminnalta edellytetään. Konkreettisia toimintaohjeita kaivataan muun muassa siihen, millä tavalla valvontaa tulisi hoitaa ja kuinka usein. Myös säännöllistä tiedonkeruuta kaivataan ja koulutusta sekä yhteistyötä kuntien ja aluehallintoviranomaisten kanssa. Ohjaus ja valvonta vaativat myös resursseja. Kunnat kaipaavat myös selkeämpiä säädöksiä ja esim. selkeitä määräyksiä, siitä mitä yksityisen toiminnan osalta tulee tarkistaa ja kuinka usein. 19
Kuntien ehdotuksia Selkeytettävä kunnan rooli valvojana, mistä kaikesta valvova viranomainen on vastuussa. (Laillisuus ilman muuta) Seutukunnallinen valvonta. Valvontakäyntien merkitys, määrä. Omavalvonnan merkitys. Selkeät määräykset valvonnasta (mitä/kuinka usein) ja yksityisen päivähoidontuottajan velvollisuudesta välittää tietoa vaihtuvan henkilöstön koulutustaustasta. Velvoitetta valvoa mm. yksityisiä perhepäivähoitajia tarkemmin pitäisi korostaa. Kunta hyväksyy myös yksityisen hoitajan yksityisen hoidon tuessa; meillä tarkennettu ketä voi ottaa; mm ei alaikäisiä jne. Kaipaisin valtakunnan tasolta selvempiä ohjeita, johon voisi perustella omaa toimintaa tällä saralla. 20
Yhteenvetoa Kuntien kokemukset hyvä/huonoja yksityisistä vk.palveluista. Moni kunta kertoo hyvästä yhteistyöstä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Kuntien arvioiden mukaan yksityisen varhaiskasvatustoiminnan laatu näyttäisi kuitenkin vaihtelevan. Kunnista kutakuinkin yhtä moni arvioi väittämien, joiden mukaan varhaiskasvatustoiminta yksityisissä palveluissa on monipuolista, hyvin suunniteltua ja arvioitua ja tukee lapsen kehitystä ja oppimista, pitävän paikkansa täysin tai vain joissakin tapauksissa. Kasvatushenkilöstön kelpoisuuksien toteutumiseen yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa on selvityksen perusteella syytä kiinnittää tulevaisuudessa enemmän huomiota. Kasvatushenkilöstön kelpoisuusehdot eivät aina toteudu yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa eikä kaikilla kunnilla ole tietoa kelpoisuuksien toteutumisesta. Selvityksen perusteella kaikki yksityiset palveluntuottajat eivät tarjoa varhaiskasvatuspalvelujaan erityistä tukea tarvitseville lapsille eivätkä kaikki yksityisten palvelujen piirissä olevat lapset saa tarvitsemiaan tukipalveluja. Myös mahdollisimman pysyvä lapsiryhmä ja suhde kasvatushenkilökuntaan voi olla uhattuna, mikäli lapsi joutuu vaihtamaan yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen piiristä kunnan palvelujen piiriin tuen tarpeen ilmaannuttua. 21
Selvityksen perusteella näyttäisi siltä, että kunnilla ei ole aina tietoa yksityisten varhaiskasvatuksen palveluntuottajien toteuttamaan toimintaan liittyvistä asioista. Kuntien käytännöt siinä, kuinka usein yksityisten palveluntuottajien toimintaan liittyviä asioita ja asiakirjoja tarkistetaan, vaihtelevat. Moni kunta kertoo kokevansa yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen valvomisen haasteellisena. Valtakunnallinen ohjeistus koetaan epäselvänä ja erityisesti epäkohtiin puuttuminen vaikeana. Kunnat kaipaavat selkeämpiä säädöksiä, yhteneviä käytänteitä sekä lisää tukea yksityisten palvelujen ohjaamiseen ja valvomiseen koulutuksen ja yhteistyön avulla. 22
Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen voisi arvioida tulevaisuudessa lisääntyvän. Kysyttäessä kuntien linjauksia yksityisen hoidon tuella, ostopalveluna ja palvelusetelillä toteutettujen varhaiskasvatuspalvelujen määrän suhteen lähivuosina ei suurimmalla osalla kunnista ole asiaan linjausta. Kuitenkin niistä kunnista, joilla linjaus on, aikoo selvästi suurin osa joko säilyttää yksityisten palvelujen määrän ennallaan tai lisätä niiden määrää. Vain pieni osa kunnista aikoo vähentää yksityisten palvelujen määrää. Selvityksen perusteella suurin osa yksityisistä palveluntuottajista ei käytä sähköisiä asiakastietojärjestelmiä. Tässä selvityksessä yksityisiä varhaiskasvatuspalveluja on tarkasteltu kuntien tuottaman tiedon näkökulmasta, mutta jatkossa yksityisestä varhaiskasvatustoiminnasta tulisi selvittää myös palveluntuottajilta ja niiden henkilöstöltä sekä asiakkailta itseltään. 23
Muuta asiaan liittyvää VARDA VakaVai hanke Childcare hanke Varhaiskasvatuslain valmistelu Selvityshenkilöt 24
KIITOS! Raportti: Varhaiskasvatuksen yksityiset palvelut. Valtakunnallinen selvitys. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:3. Riitakorpi Julia, Alila Kirsi, Kahiluoto Tarja http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79206/okm03.pdf Yhteystiedot: Kirsi Alila, KT, opetusneuvos, puh. 0295 3 30365, kirsi.alila@minedu.fi 25