MaitoManagement 2020 Matkakertomus tilavierailut Hollanti sekä EuroTier2012 messut http://www.globaldairyfarmers.com http://en.wikipedia.org/wiki/agrifirm http://www.agrifirm.com Tavoitteena tienata enemmän rahaa puhtain käsin Maidon hinta n 35 sent/litra Maidosta maksetaan lisähintaa 0,5 sent/litra laiduntaville tiloille (vähintään 120 päivää / 6 h/päivä) Pellon hinta Pohjois-Hollannissa 40 000 euroa/ha, etelässä jopa 80 000 euroa Maitokiintiön hinta 10 sent/litra Tila1 Romme Niehove Yrittäjäpari on ostanut tilan 8 vuotta sitten. Muuttaneet 8 vuotta sitten Etelä-Hollannista, jossa mahdollisuudet maidontuotannon kehittämiseen mm. kalliin pellonhinnan vuoksi ovat heikot. Tuotantokustannusten hallinta nykyisessä sijainnissa helpompaa. Navetta oli pohjaltaan hyvin selkeälinjainen, jossa koko karja saman ruokintapöydän ääressä. Logistisesti tehokas yksikkö. Tilan kertoman mukaan ei kuitenkaan eläinten terveydenhallinnan kannalta ideaalinen ratkaisu ja erityisesti nuorkarjan osalta tämä on erityisesti ongelma. Tilan perustiedot Karja 125 lehmää, tuotos 9000 kg 4,56% - 3,4% Lypsyjärjestelmä 2x12 kalanruoto Navettatekniikka Koko karja yhdessä selkeälinjaisessa rakennuksessa, ternivasikat igluissa, vasikoilla jauheautomaatti. Ritiläpalkit ja pintaraapat. Vasikoilla puolen vuoden ikään asti kestokuivikepohja. Työvoima yrittäjäpariskunta + lapset auttavat mahdollisuuksien mukaan Rehuntuotanto Nurmisäilörehu omilta pelloilta, muut rehut ostetaan. Urakoitsijat tekevät kaikki peltotyöt. Peltoa 45 ha. Ruokintasysteemi Seosrehu, kioskeista (2 kpl) väkirehutäydennys Talousmanagement Neljännesvuosiseuranta neuvojan kanssa Karjamanagement Ruokinnan suunnittelu neuvojan kanssa, Omatoimisiemennys Lypsyasema on tämän tilan valinta, robottilypsyä eivät koe omaksi systeemikseen. Nykyinen asema toimii täydellä kapasiteetilla ja on vasta kuusi vuotta vanha. Tila ei koe lypsyä ongelmaksi, vaan pitävät lypsyasemalla työskentelystä. Aamulla tilan emäntä aloittaa lypsyn ja isäntä ajaa lehmät lypsylle, puhdistaa ja kuivittaa parret, jonka jälkeen hän siirtyy auttamaan lypsyssä. 2 lypsäjällä he ovat päässeet lypsytehokkuuteen 100 lehmää/tunti. Tämä oli yksi tärkeimmistä perusteista sille, etteivät olleet 1
kiinnostuneita robottilypsystä. Tilan keskituotos oli tällä hetkellä 9000 kg ja yrittäjäpariskunta toivoi sen tulevaisuudessa nousevan, mutta ei kuitenkaan eläinten terveyden kustannuksella. Navettatyöskentely on tilalla tehokasta ja järkevää. Henkilötyötunteja kertyy päivästä riippuen 8-16, eli tarvittaessa myös yksi ihminen pystyy tekemään navettatyöt. Navetta toimii täydellä kapasiteetilla, mutta ei kuitenkaan ylitäytettynä. Esimerkkinä lypsyaseman tehokas käyttö: kokooma-alueelle sopii 65%:a karjasta. Kaksi ensimmäistä lypsyasemaryhmää odottaa lypsynsä jälkeen navettaan takaisin pääsyä poistumiskäytävällä. Kun viimeiset eläimet on saatu sopimaan kokooma-alueelle, niin lypsettyjen ensimmäiset ryhmät päästetään ruokinta-alueelle syömään vastajaettua rehua. Ape jaetaan lehmille 2 kertaa päivässä aina lypsyn yhteydessä. Maidon tuottajahinta tällä hetkellä 35 senttiä, noussut edellisen kuun 32,5 sentistä. Maidon hinta nyt nousemassa. Maitoauto käy joka 3. päivä. Ostettu maissisäilörehua nurmisäilörehun lisäksi appeeseen, 700 000 kg jonka hinta 45 euroa/tonni. Ruokintasuunnitelma tehdään (Agrifirm) aina säilörehusiilon vaihtuessa. Tavoitteena tarkistaa rehustustilanne ja minimoida ruokinnan muutokset. Paras tilanne, kun säilörehusiilon vaihtuessa muuta rehustusta ei tarvitse säätää siihen pyritään. Tarkistus tehdään kuitenkin joka kerta rehusiilon vaihtuessa. Eläimet siemennetään itse. Siemennyksiä tarvitaan 2,4 kpl/poikiminen. Hiehojen poikimaikä 24 kk. Keskipoikimakerrat karjassa 3,0 ja lehmien poistoikä 4,9 v. Vasikkakuolleisuus 5% > 4% parantunut, hollantilaisessa vasikkakuolleisuusluvussa eivät ole mukana poikimisen yhteydessä menetetyt vasikat kuten meillä Suomessa. Hollantilainen systeemi kuvaa meitä paremmin vasikkamanagementia. Sonnivasikat lähtevät tilalta välitykseen noin 2 viikon iässä ja ne pidetään koko ajan igluissa. Sonnivaikat saavat täysmaitoa vapaasti ja lehmävasikat noin viikon verran, jonka jälkeen ne siirtyvät automaattijuotolle (juomajauhe). Tuotosseurannan koelypsy maitonäytteineen tehdään kuuden viikon välein. Tehdään itse, ei haittaa lypsytyötä. Saadaan runsaasti tuotannon suunnittelussa ja seurannassa tarvittavaa tietoa. Eläinlääkäri käy kuuden viikon välein tekemässä tiineystarkastukset ja nupoutukset. Tilan ajatukset vuodesta 2015, jolloin maitokiintiöt poistuvat. Kaksi ensimmäistä vuotta varmasti haasteellisia, mutta sen jälkeen tilanteen uskotaan tasaantuvan. Agrivision-ohjelmassa mukana. Neuvojan kanssa tehdään budjetointi ja neljännesvuosiseuranta. Tavoitteenmukaiset saavutukset ja poikkeamat näkyvät selkeässä A4-kokoisessa raportissa lukuina, vihreällä ja punaisella fontilla sekä kuvaajana. Viimeisimmässä raportissa maitomäärä oli odotettua korkeampi, mutta maidon hinta taas alhaisempi kuin tavoitteeseen oli laitettu, johtuen laskeneesta maidon valkuaispitoisuudesta. Toisaalta, jos joudutaan ostamaan paljon (valkuais)rehua, on kokonaistulos helposti negartiivinen. Tilan asettama credit limit on -80 000 euroa. 2
Meidän SWOT-analyysi tilasta: Vahvuudet - siistit ja selkeät tuotantotilat - työtehokas Uhkat - pieni rehuntuotanto- ja lannanlevitysala Heikkoudet - pieni peltoala suhteessa eläinmäärään - karjassa pälvisilsaa Mahdollisuudet - kustannustehokas yksikkö Pihatossa oli yhteensä 125 lehmää, jotka lypsettiin 2 x 12 paikkaisella kalanruotoasemalla 3
Tila2 Bregman Rasquert Perheviljelmä, jossa työskentelee isäntäparin lisäksi toinen pojista. Äiti osa-aikatyössä tilan ulkopuolella. Veljellä 200 lehmän lypsykarjatila Saksan puolella. Vanhoja rakennuksia on hyödynnetty järkevästi ja tila oli hyvä esimerkki 35 vuoden pihattoelämästä parsimitoitusta lukuun ottamatta. Tilan perustiedot Karja 160 lehmää 4,46% -3,45%, tuotos 9200 kg Lypsyjärjestelmä 24-paikkainen karusellilypsyasema, lypsy sisäkehältä Navettatekniikka Vanhoja tuotantorakennuksia hyödynnetty järkevästi, eläinryhmiä omissa yksiköissään, vasikoiden maitojuotto 12 viikon ikään asti. Ritiläpalkit ja pintaraappa. Vasikat puolen vuoden ikään asti kestokuivikkeella, samoin sairaskarsinassa olevat eläimet kestokuivikkeella. Työvoima Isä ja poika, äiti osa-aikaisena Rehuntuotanto 90 hehtaaria nurmea, maissia, vähän vehnää, suurin osa peltotyöstä urakoitsijalla Ruokintasysteemi aperuokinta, 4 kpl väkirehukioskeja sekä houkutusväkirehulisä lypsyasemalta (1-2 kg/lä/pv). Väkirehun määrä keskimäärin 10% maitomäärästä Talousmanagement Neljännesvuosiseuranta neuvojan kanssa Karjamanagement Karja laiduntaa kesäaikaan päivisin Työtunteja ei varsinaisesti lasketa, koska tilalla ei työskentele palkattua henkilökuntaa. Arviolta päivittäisiin navettarutiineihin menee kahdelta ihmiseltä 7 tuntia/pv/hlö ja työvuorossa on aina kaksi henkilöä. Lypsyasematyöskentely miellyttää, koska mahdollistaa fyysisen ja psyykkisen päivittäisen kontaktin tuotantoeläimiin. Karjan seuranta helppoa tehdä lypsytyön yhteydessä. 150 lehmän lypsy vie yhdeltä lypsäjältä aikaa tunnin ja 20 minuuttia/lypsykerta. Utare puhdistetaan paperipyyhkeellä ja vedinkastoa käytetään lypsyn jälkeen. Työtahti sujuu neljän lehmän tahdilla (neljän valmistelu ja kiinnitys, sitten seuraavat neljä jne.). Kaikki lypsäjät käyttävät kertakäyttöisiä lypsyhanskoja. Asemalla on tuotannonohjausjärjestelmä, joka tunnistaa lehmät ja ilmoittaa mm. mahdolliset maitopoikkeamat ja kiimat. Maitomäärää seurataan koko ajan ja tavoitteena on tuottaa 4000 litraa maitoa päivässä. Maitomäärää seurataan eläinkohtaisesti päivittäin ja sitä verrataan odotettuun maitomäärää. Sen mukaan säätyy automaattisesti myös annettavan lisäväkirehun määrä. Lisäväkirehun antamista tarkennetaan myös maidon ja väkirehun hintoja seuraamalla. Kesällä, laiduntamisen aikana maitomäärä on todella hyvä. Maitonäytteet lehmistä otetaan viiden viikon välein. Työn käy tekemässä teknikko. Näytteiden ottaminen ei hidasta lypsyä. Työstä maksetaan, mutta isäntä ei muistanut, kuinka paljon. Piti kuitenkin tällä systeemillä tehtynä niin hyvänä ja tärkeänä, ettei siitä maksettu hinta ole oleellinen. Ilmeisesti hinta ei siis isännän omien sanojenkaan mukaan ole liian kallis Maitonäytteiden otto on tärkeää utareterveyden seurannan kannalta. Rasvan, valkuaisen ja solujen lisäksi analysoidaan myös ketoaineet. Urakoitsija tekee appeen laakasiiloihin. Appeessa on nurmi- ja maissisäilörehua, soijaa, perunaa sekä kivennäiset. Tavoiteltava raakavalkuaistaso 15%, loppu tarvittavasta valkuaisesta annetaan lisäväkirehuna. Appeen päälle laitetaan perunapulppaa tiivistämään ja varmistamaan hapeton olotila. Apetta tehdään noin 4
vuoden tarve kerrallaan. Teko kestää 1-2 päivää. Laakasiilossa apetta oli jäljellä noin puoli siiloa. Aistinvarainen havainto rehusta erinomainen, ruokintapöydällä rehu lämmennyttä, mutta lehmät söivät sitä hyvin. Ape jaetaan tilalla kahdesti päivässä, aamulla kello 10-12 välillä ja iltaruokinta lypsyn jälkeen. Ruokintapöytä puhdistetaan 2 3 kertaa viikossa. Ruokinnan suunnittelussa tasapainoillaan koko ajan maksimimaitotuotoksen ja maksimi katteen välillä. Tilan mukaan peli ei ole helppo pelattavaksi, joten ruokinnan suunnitteleminen on ulkoistettu asiantuntijalle. Paras tulos saadaan kuitenkin maksimoimalla oman säilörehun käyttö. Seuraava investointi on joko kunnostaa nykyiset tilat tai rakentaa uusi navetta nuorkarjalle. Lehmämäärää ei sen sijaan haluta lisätä. Vasikat ovat igluissa kahden viikon ikään saakka ja ne saavat juomarehua, heinää ja vasikkarehua. Kahden viikon jälkeen ne siirtyvät tilan vanhaan navettaan, jossa ne sijoitetaan ryhmäkarsinoihin joissa on runsas olkikuivitus. Myös poikiville lehmille oli karsinat samassa tilassa. Vanhan navetan matala katto aiheuttaa ongelmia ilmanvaihdossa erityisesti syksyllä. Umpeutettavat oli sijoitettu samaan ryhmään lypsävien kanssa ja ruokintakonsulttien kanssa oltiin käyty keskusteluja mahdollisuudesta siirtää ne eri ryhmään ja omalle ruokinnalle. Nykyisissä tiloissa tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista. Isännän mukaan ongelmia ei kuitenkaan ole umpeutettaessa tai lehmien poikiessa. Tilan ajatusten mukaan vuonna 2015 maidon ja rehun hinta tulee vaihtelemaan. Tila ei osaa sanoa, onko tilanne heidän kannaltaan hyvä vai huono asia. Kiintiöiden poistumiseen kuitenkin valmistaudutaan ja siihen mennessä pidetään huoli siitä, että tilan tuotantorakennukset ovat kunnossa, työvoima osaavaa, talous on tasapainossa ja tuotanto on tehostettu kaikilta osilta huippuunsa. Taloutta seurataan neljännesvuosittain asiantuntijan kanssa. Tärkeitä seurattavia lukuja ovat tuotannon tunnusluvut maitolitraa kohden laskettuna sekä tilisaldo. Näiden perusteella ei kuitenkaan tehdä lyhyen aikavälin muutoksia, vaan mennään vuosistrategian mukaan. Vanha isäntä työskentelee enemmän fiiliksellä, nuoremmat veljekset haluavat syventyä tunnuslukuihin ja pohtia mitä&miksi kysymyksiä. Nurmia on uusittu korkeista vuositason kustannuksista huolimatta, sillä ovat pidemmän aikavälin investointeja. 5
Meidän SWOT-analyysi tilasta: Vahvuudet - vanhojen rakennusten tehokas ja järkevä hyödyntäminen Uhkat - navetassa selkeä ylitäyttötilanne - lehmien kuntoluokat ja pötsien täyttöasteet hieman alhaiset > tuotantokapasiteetin vajaakäyttö & eläinten sairastumisriski Heikkoudet - ei mahdollisuutta lisätä eläinten ja hehtaarien määrää Mahdollisuudet - hyvä talousosaaminen Tiineillä hiehoilla on käytössä muuttuva ruokintapöytä Lehmät lypsetään 24-paikkaisella karusellilypsyasemalla 6
Tila3 Sikkenga Bedum Tila on siirtynyt luomutuotantoon (myös maito) vuonna 2010. On yksi Hollannin suurimmista luomutiloista, sillä keskimäärin hollantilaisella luomutilalla on 50-90 lehmää. Maidon luomulisä on 8,5 sent. Tilalla on oma nelisivuinen esite toiminnasta. Siinä oli tavanomaisten tunnuslukujen lisäksi mm. seuraavia mielenkiintoisia tunnuslukuja: Automatiikkaan investoituna tavoitteena tuottaa 800 000 kg maitoa/työntekijä Nuorta karjaa 5,9/10 lehmää (> karjan uudistusprosentti 29,5) Tehokkuus 12 450 kg maitoa/ha elinikäistuotos 40 000 kg/lehmä, keskipoikimakerta 4,5, hiehojen poikimaikä 24-26 kk. Esitteeseen oli kuvattu myös tilan typpi- ja fosforikierrot. Tilan perustiedot Karja Lypsyjärjestelmä Navettatekniikka Työvoima Rehuntuotanto Ruokintasysteemi Talousmanagement Karjamanagement 160 lehmää, luomumaitotila 8162 kg valk 3,75%, risteytyseläimiä kolme VMS-robottia vapaa eläinliikenne Muuttuvatäyttöinen ruokintapöytä Isä ja kaksi poikaa 95 ha navetan ympärillä, urakoitsijat tekevät peltotyöt ja jakavat karkearehun Säilörehua, väkirehu roboteilta Karja laiduntaa kesäisin, ympäri vuoden vapaa ulkoilumahdollisuus Tilalla strategiavalintana on ollut keskittyä maidontuotantoon. Urakoitsija hoitaa jopa säilörehun jaon. Tarvittaessa koko tilan navettatyöt pystyy talviaikaan hoitamaan yksi henkilö ja työpäivän pituudeksi tulee keskimäärin kahdeksan tuntia. Lypsäville toteutetaan niin sanottua dynaamista ruokintaa, joka perustuu maidonhinnan ja rehunhinnan muutoksiin. Mikäli rehunhinta suhteessa maidon hintaan merkittävästi nousee, väkirehua jaetaan lehmille kioskeista vähemmän. Urakoitsijan tehtävänä huolehtia, että ruokintapöydällä on koko ajan säilörehua syötävissä. Ruokintapöytä on ns. muuttuva eli sitä mukaa kun lehmät syövät, niin pöytää siirretään eteenpäin. Tällä systeemillä 1-2 täyttöä/viikko riittää. 7
Karja on risteytyseläimiä. Systemaattista risteytyssuunnitelmaa ei ainakaan vielä ole tehtynä. Karjassa on punaista Holsteinia, Ruotsin punaista (SRB) ja Brown Swissiä. Brown Swiss on tilan kokemuksen mukaan rotuominaisuuksiltaan hidasoppinen, vaikka onkin utelias. Päivätuotos on 4000 litraa maitoa. Eläimet ovat yhtenä ryhmänä ja saavat itse valita haluamansa robotin lypsyyn. Tilan mukaan yhden eläinryhmän kanssa on helppo työskennellä kuin ryhmittelemällä. Karja laiduntaa vapaasti kesällä, myös lypsylehmät. Kauimmaiset lehmät saattavat kulkea laitumella jopa 800 metrin etäisyydellä robotista, mutta lypsy sujuu silti ongelmitta. Maitonäytteet karjasta otetaan kuuden viikon välein. DeLavalin HerdNavigatoria ei hommattu korkean hankinta- ja käyttökustannusten vuoksi. Ei tavoitteena enää laajentaa nykyisessä sukupolvessa. Meidän SWOT-analyysi tilasta: Vahvuudet - kestävä karja - pystytään hoitamaan pienellä henkilömäärällä Uhkat - umpilehmien ruokintapöytä tyhjä ja pötsit tyhjiä. Lehmät nuolivat intensiivisesti nuolukiviä. Heikkoudet - ei mahdollisuutta lisätä eläin- ja peltomäärää Mahdollisuudet - luomutuotanto 8
Tila4 Prins Ten Boer Tila on toipumassa monista vahingoista. Veli ja yhteistyökumppani kuolivat yllättäen lyhyen ajan sisällä. Lisäksi tilan biokaasureaktori räjähti. Vahingoista jäi kahden miljoonan euron kulut, sillä vakuutus ei niitä korvannut. Tilan tavoitteena on selvitä tilanteesta ilman konkurssia. Tällä hetkellä mm. peltoa on myytävänä, jotta omaisuutta saadaan realisoitua rahaksi. Veljen ja yhteistyökumppanin poismenon vuoksi kaikkien omistamat karjat tuotiin samalle tilalle. Puolet karjasta jouduttiin tuolloin kuitenkin myymään. Nykyiseen lehmämäärään on saatu kasvatettua ostamalla karjaa saksasta, mutta erityisesti näitä lehmiä on jouduttu paljon poistamaan, koska ne eivät ole sopeutuneet nykyiseen tuotantomuotoon. 100 hieholle tarvittaisiin tällä hetkellä sopimuskasvatuspaikka. Pankki näkee tällä hetkellä tilalla olevan mahdollisuuksia selvitä, sillä kirjallinen selvitys tilanteesta sekä selviytymissuunnitelma tehty. Tilan kertoman mukaan tämä kertoo kuitenkin selviytymisestä pankkinäkökulmasta mahdollisuuksia yrityksen kehittämiseen ja investointeihin ei ole. Tilan perustiedot Karja Lypsyjärjestelmä Navettatekniikka Työvoima Rehuntuotanto Ruokintasysteemi Talousmanagement Karjamanagement 300 lehmää, tuotos 8500 kg 6 kpl SAC-lypsyrobottia 160 hehtaaria Sorkanhoitaja käy 4 vkon välein, jokainen lehmä hoidetaan 2x/vuosi Tilalla on tällä hetkellä tasapainotilanne tuotannon ja panosten kanssa. On pystytty todistamaan (maanäytteet joka vuosi), että typpihävikki voidaan vuoden aikana laskea nollaan. Työtä tehdään koko ajan niin halvalla ja niin hyvin kuin mahdollista. Tavoitteena on nostaa nykyisestä lehmämäärästä 360 lehmään samoilla roboteilla. Tällöin yksikkö olisi kooltaan 3 työntekijän paikka, jolloin työvuorojen ja vapaan järjestäminen olisi yksikertaisempaa. Tällöin olisi myös mahdollista saada vapaita iltoja nykyistä useammin. 9
Haasteena tällä hetkellä märiksi jäävät lantakäytävät, joiden myötä eläimet likantuvat. Investointeja niiden korjaamiseksi ei pystytä tekemään. Tila kertoi 24 tunnin kriisistä eli tehokkaasta ajankäytöstä, kun urakoitsija tekee vuoden tarpeen apetta siiloihin. Tällä pyritään stabiloimaan karjan ruokinta mahdollisimman tasaiseksi. Jos säilörehun kuivaainepitoisuus on korkeintaan 40 %:a niin silloin appeen säilönnässä ei käytetä happoa. Systeemiä tehty jo neljän vuoden ajan ja sillä on saatu rahavirta pysymään tasaisena. Umpilehmille oli käytössä koerehu, mikä sisälsi CLA:ta (konjugoitunut linolihappo) jonka luvataan parantavan rehun hyväksikäyttöä par +/-2 viikkoa poikimisesta. Tämän lisäksi umpilehmät saivat olkea ja puolitiivistettä. Koska rahaa investointeihin ei ollut, umpilehmille oltiin rakennettu tilat vanhaan siiloon. Käytössä oli paksu olkipehkukuivitus ja ruokinta hoitui paaluhäkistä sekä konttiin asennella väkirehukioskilla. Siilo oli katettu lisäksi paksulla muovipressulla. Tuotostaso tällä hetkellä 8500 kiloa. Hieman tavoitetta alhaisempi ja johtuu pääasiassa kahdesta syystä. Veljen vastuulla oli karjan hedelmällisyys, mutta sairauden aikana systeemi jäi huonolle hoidolle, jonka seurauksena paljon tyhjiä lehmiä. Poikimisia siirtyi paljon ja lehmien lypsykaudet jäivät pitkiksi ja matalatuottoisiksi. Lisäksi veljen karja ei sopeutunut niin hyvin nykyisiin systeemeihin. Meidän SWOT-analyysi tilasta: Vahvuudet - selkeä tavoite ja strategia - omaan strategiaan on sitouduttu - benchmarking tärkeää, mutta strategia tärkeämpi - riskianalyysi tehty Uhkat - taloushaasteista ei selvitä - peltopinta-ala pienenee entisestään, kun omaisuutta joudutaan realisoimaan - navetan kosteus ja sen myötä tautiriskit Heikkoudet - heikko taloustilanne suurten vahinkojen seurauksena Mahdollisuudet - hyvä strateginen osaaminen - hyvä henkilöstöpolitiikka - Global Dairy Farmers- systeemistä lisätuloja ja osaamista 10
Eurotier- näyttelyt 2012 http://www.eurotier.com/home-en.html EuroTier on suuri ammattimaisen karjankasvatuksen messu. Vuoden 2012 messuilla oli yli 2300 näytteilleasettajaa 51 eri maasta ja se onkin yksi vuoden tärkeimmistä maatalousalan kohtaamispaikoista. Messuilla oli nähtävillä mm. karja-, sika-, siipikarja-, lammastalous, jalostus, rehut, rakentaminen, teknologia ja koneet. Vuonna 2010 Eurotier keräsi noin. 145 000 messukävijää ja n. 1900 näytteilleasettajaa 49 eri maasta. Näyttelyiden suosio kasvaa tasaisesti ja yhtenä syynä niiden suosioon on näyttävästi esiin nostetut vuoden innovaattorit ( http://www.eurotier.com/innovations.html). Tänä vuonna mitaleita jaettiin 5 kultaista ja 19 hopeista. Täytyy kuitenkin muistaa, että läheskään kaikki uudet innovaatiot eivät ole vielä markkinavalmiita. Useilla laite-esittelijöillä ei ollut aavistustakaan, mitä heidän esittelemänsä laite maksaa tai montako niitä on maailmalle myyty. Ja hyvin usein he kysyivät olisitko juuri Sinä hakemamme yhdyshenkilö Suomeen. Aika näyttää, mitkä uusista innovaatioista näemme markkinoilla ehkä jo muutaman vuoden kuluessa. Vuoden yksi suurista voittajista GEA, joka esitteli lypsypaikkamoduulin, jonka voi halutessaan liittää takalypsyasemalle, tandemlypsyasemaan, karuselliasemaan jne. Esittelytila olikin vetänyt paljon kiinnostuneita puoleensa ja sinne koottu puolikas karuselliasema lypsi vilkkaasti muovilehmiä. Screeneillä pyörivissä esittelyvideoissa ei ollut koostetta näin se toimii oikealla tilalla, joten tämäkään innovaatio ei liene vielä ihan heti myynnissä oikeille tiloille. Innovaatio tuo kuitenkin mielenkiintoiset lisän eri lypsyvaihtoehtoihin, varsinkin jos sen hinta on huomattavasti perinteistä robottia huokeampi. Ja halutessa perinteisestä asemalypsystä voidaan ilman sen suurempia muutoksia navetan pohjaratkaisussa siirtyä robottiasemalypsyyn. GEAn lypsypaikkamoduuli Holscher + Leuchnerin Opticow 3D -kuvaus lehmien paino ja kuntoluokka voitti kultamitalin tänä vuonna. 3D-kuvauksen avulla voidaan määrittää lehmien paino ja kuntoluokka. Myös sikapuolelle oli hyödynnetty samaa teknologiaa. Erityisesti isoissa karjoissa lehmien painon määritys ja kuntoluokitus on työlästä. Myös kuntoluokituksen tekijän karjasilmän tarkkuus voi vaihdella. 3D kamera ja mallinnus tuo sen edun, että sen tekemät määritykset ovat yhdenmukaiset läpi koko karjan. Sovellutusta ei ole vielä markkinoilla, mutta 11
jahka ja kun se markkinoille tulee, ruokinnansuunnittelijan näkökulmasta se tuo toivottua tarkennusta karjatasolla, koska karjalle tehtyyn suunnitelmaan vaikuttaa vahvasti lypsylehmien koko ja erityisesti kuntoluokka. ITIN + HOCHIN kehittelemästä märehtimispäitsien (RumiWatch) keräämä data kertoo mm. syönti, juomisja märehtimisaktiivisuuden sekä makuu- ja liikkumisajan. Perinteiseen märehtimispantaan verrattuna märehtimispäitsissä on se etu, ettei siinä oleva sensori pääse liikahtamaan pois paikoiltaan, jolloin sensori ei toimi. Tietokoneelle kertyvät informaatio käyrine ja muutoksineen märehtimisessä, juontiajassa ym. voivat kuitenkin tuottaa päänvaivaa kun on aika asettaa hälytysrajoja. Mikä on normaali märehtimisaika/lehmä/päivä ja tulisiko sen olla yksilöllinen joka lehmälle? Kuinka pieniin muutoksiin esimerkiksi juontiajassa on syytä reagoida ja ennen kaikkea, kuinka ne on mahdollista edes päivätasolla karjanhoitajan toimesta korjata. Ja millainen on märehtimispannan käyttömukavuus Mansikille ajan myötä? RumiWatchin valmistaja lupaa datan siirron PC:lle ilman kaapeleita (!) ja akulle pitkää käyttöikää (jopa 2 vuotta) ivetbirth monitor on tarkoitus helpottaa lehmän poikimisen valvontaa. Laite asetetaan suoraan lehmän emättimeen ja antaa hälytyksen kännykkään, kun vesipää koskettaa laitteen antureita. Sama laite tarkkailee myös lehmän ruumiinlämpöä. ivetbirth monitorin sensorit reagoivat valon ja lämpötilan muutoksiin 12
Myös vasikoiden hoitoon oli tarjolla jos jonkinmoista vempainta ja vekotinta. Huomio kiinnittyi erityisesti lukuisiin erilaisiin tarjolla oleviin igluihin. Erityisesti näissä oli paranneltu ilmanvaihdon toimivuutta erilaisilla säädettävillä luukuilla. Samoin niihin kiinnitettäviin ruokintalaitteisiin oli erityisesti satsattu. Tarjolla oli erilaisia tuttipullo- ja tuttiämpäritelineitä, heinähäkkejä ja kaukaloita. Agri-Plastics:n vasikkaiglussa ruokintajärjestelmä oli säältä suojassa sisäpuolella ja takaosassa oli avattava luukku, mikä helpottaa mm. kuivitusta. Tuttiämpäreitä löytyy yksilökoosta aina 12 ryhmälle saakka. Rehun kuiva-aineen nopeaan määritykseen oli myös tarjolla laitteita. Perinteisestihän tämän tehdään mikroaaltouunin, laskimen ja kotitalousvaa an avulla. Yksi näistä oli Q-Dryn:n täysautomaattinen kuivaaineanalysaattori. Hinta laitteelle kerrottiin olevan noin 3000 euroa. Analysaattoriin laitetaan tarvittava määrä rehunäytettä, minkä jälkeen laite hoitaa loput automaattisesti eli rehunäytteen alku- ja loppupunnituksen, kuivauksen sekä ilmoittaa kuiva-aineen lopuksi prosentteina. Analysointi kestää rehunäytteestä riippuen noin 35 45 minuuttia. Laitteessa on myös USB-portti, jolla tieto voidaan siirtää helposti esimerkiksi tietokoneelle. Säilörehun kuiva-ainepitoisuus on tärkeä tietää silloin kun halutaan tehdä ruokintasuunnitelma huolella ja minimoida vaihtelut apeseoksen koostumuksessa. http://www.youtube.com/watch?v=teulmmjfjw4 13