Hedelmällisyys ja talous

Transkriptio

1 Hedelmällisyys tuottamaan Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede

2 Hedelmällisyys heikentynyt Poikimavälin kehitys

3 Karjan hedelmällisyyden arviointi ja taloudelliset vaikutukset

4 Hedelmällisyyden tunnusluvut

5 Mihin tunnuslukuja tarvitaan? lehmiä voi lypsää ilman yhtäkään tunnuslukua tunnusluvuilla EI ole, eikä saa olla, itseisarvoa! karjan hedelmällisyystilanteen arviointi hedelmällisyyden taloudellisten vaikutusten arviointi

6 Tunnuslukujen tavoitearvot neuvonnan apukeino oman karjan tilanteen arviointi valistustyön ongelma karjanomistajien kirjo = ihmisten kirjo aggressiivisinkaan valistus ei tavoita kaikkia tunnollisimmat stressaantuvat vähemmästäkin tunnusluvuista tulee itseisarvo

7 Hedelmällisyyden taloudelliset vaikutukset kotimaisia selvityksiä Taponen, 1991: Karjan hedelmällisyyden mittaaminen Heikkilä, 1999: Poikimavälin pituuden taloudelliset vaikutukset

8 Heikentyneen hedelmällisyyden taloudelliset vaikutukset tuotot vähenevät maito- ja vasikkatuotto pienenee kustannukset lisääntyvät uusintasiemennykset hedelmällisyyshoidot ennenaikaisista poistoista aiheutuvat uudistuskustannukset

9 Poikimaväli hedelmällisyyden taloudellinen mitta poikimavälin pidentyessä päivätuotos pienenee ylläpitorehun suhteellinen osuus kasvaa vasikkatuotto pienenee

10 Optimaalinen poikimaväli maitotuotoksen kannalta noin 11 kk (Rautala 1991) mahdollisimman lyhyt (Heikkilä 1999) maailmalla arviot liikkuvat yleensä 11-12,5 kk

11 Poikimavälin pidentyminen poikimavälin pidentyessä yhdellä päivällä vuotuinen maitotuotos vähenee 4,8 kg (1990-luku) lypsykausi vaikuttaa hieholehmillä vähiten haitallinen poikimavuodenaika vaikuttaa syyspoikivilla haitallisinta kevätpoikivilla vähiten haitallista yksilölliset erot merkittäviä pitkä- / lyhytmaitoisuus

12 Poikimavälin pidentyminen Taloudellinen vaikutus: 1 pvä 21 pvää syyspoikiva 2 45 talvi-/kesäpoikiva 1,5 30 kevätpoikiva 0,5 10

13 Kustannusten lisääntyminen uusintasiemennykset hedelmällisyyshoidot lisäävät kustannuksia mutta: pyritään lyhentämään poikimaväliä vältetään ennenaikainen poisto tuotto lisääntyy eläimen poisto tiinehtymättömyyden takia

14 Eläimen poisto vaikein hedelmällisyyden taloudellisten tekijöiden osatekijöistä edellyttää paljon oletuksia taloudelliset vaikutukset teurastuotto korvaavan eläimen hankinta osto kasvatus tilalla

15 Eläimen poisto hankinnan ja teurastuoton erotus kuoletettava maitotuotolla vuotuinen lyhennys riippuu tuotantoiästä merkittävä vaikutus katetuottoon optimaalinen pitoikä??? laskelmissa arvioitu 8 lypsykaudeksi

16 Eläimen poisto eläimen katetuottoa rasittava uudistuksesta aiheutuva vuotuinen lyhennys on hankintakustannus teurastuotto 8 lypsykautta = noin 140

17 Eläimen poisto poisto tiinehtymättömyyden takia ennen kuin lypsänyt 8 kautta taloudellinen tappio tuottamatta jääneiden kausien lyhennysten summa

18 Päätelmät lyhyellä poikimavälillä saavutetaan paras taloudellinen tulos ennenaikaisella poistolla erittäin merkittävä vaikutus taloudelliseen tulokseen poikimavälin pidentymisestä aiheutuvat tulonmenetykset pieniä poiston aiheuttamiin kustannuksiin nähden

19 Käytännössä muista ummessaolokauden tärkeys!!! sopiva kuntoluokka syöntikyvyn ylläpito suunnittele poikimavälitavoite (lepokausi) yksilöllisesti / lehmäryhminä tuotos lypsykäyrän muoto (lyhyt-/pitkämaitoiset) hieholehmät aloita kiimantarkkailu ennen siemennyskautta huolehdi, että kiimakierrot ovat käynnissä ennen siemennyskauden alkua

20 Käytännössä muuten tervettä lehmää kannattaa siemennyttää pitkäääääään uudistushiehoja vain tarpeellinen määrä seksatun siemenen käyttö MUTTA: tyhjä parsipaikka on kaikkein kallein tiineytä hiehot ajoissa suhteuta ruokinta poikimaikätavoitteeseen

21 Toinen näkökulma Lehmän sairastumisriski suurin 1 vko ennen 10 vkoa jäkeen poikimisen lisää kustannuksia pienentää tuottoja eläimen hyvinvointi kärsii Panostettava pitkämaitoisuuden jalostamiseen

22

23 Hedelmällisyyden tavoitteet meillä ja muualla

24 Hedelmällisyystyöryhmät Uusi hedelmällisyystyöryhmä Juhani Taponen (HY) pj. Iris Kaimio (Emovet/Faba) Virpi Kurkela (ProAgria) Anne-Mari Niemi (Faba) Erja Tuunainen (ETT) Seija Vahtiala (Faba)

25 Työryhmän tehtävät ja tavoitteet päivittää hedelmällisyyden tunnusluvut ja näiden tavoitteet tätä päivää vastaaviksi ProTerveys-lomakkeen hedelmällisyysosio ajan tasalle suositusten pohjaksi kerätä maailmalta tutkimustietoa eri maiden hedelmällisyystilanne eri maiden suosituksia

26 Meillä ja muualla tietoa kerättiin Ruotsi Norja Tanska Saksa Hollanti Belgia Ranska Englanti Irlanti Sveitsi USA Kanada

27 Meillä ja muualla - hedelmällisyystilanne tarkasteltiin poikimaväliä Suomea vastaavan tuotantorakenteen maissa päivää poikkeuksia SRB (400) Norja (381) USA (407) Ranska (428) varaus: laskentatavoissa eroja?

28 poikimaväli Meillä ja muualla - hedelmällisyyden tavoitteet pääsääntöisesti vrk pari suositusta < 400 vrk minimilepokausi (yksilö) yleisesti 50 vrk pari suositusta 42 vrk (Tanska) lepokausi (karja) yleensä vrk

29 siemennyskausi Meillä ja muualla - hedelmällisyyden tavoitteet vain harvoin suosituksia siem/tiineys, siem/poikiminen aina 1,5 2,0, tavallisimmin 1,7 uusimattomuus-% vain muutamia suosituksia tiineys-% yli %

30 Meillä ja muualla - hedelmällisyyden tavoitteet poistot mahouden takia Vaihtelu: alle 5 10 % Useimmiten: alle 7 %