1(7) Asianumero 1976/10.02.03/2011 ent. 7352/503/2007 Aluenumero 521200 Kallvik I 45. kaupunginosa Kurttila Korttelit 45143-45156 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja vesialueet 42. kaupunginosa, Saunalahti Virkistys-, vesi- ja suojelualueet Asemakaava Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan 17.1.2012 MRA 27 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavaan, piirustusnumero 6464. Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 6.2. - 6.3.2012. (Kaava-alue on ehdotusvaiheessa jaettu kolmeen eri osaan Kallvik I, Mäkitupa ja Taltrikinmäki) Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-816 23762 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Leena Kaasinen etunimi.sukunimi@espoo.fi
Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2(7) 1. 20.2.2012 Fortum Distribution Oy Asemakaavaan tulisi merkitä puistomuuntamoiden rakennusalat Ranakujan varrelle ja Kallvikinkujan päähän. Nämä molemmat sisältyvät jo kaavaehdotukseen. Nykyinen jakeluverkko on toteutettu puupylväin ja ilmajohdoin. Lopullinen jakeluverkko kaapeloidaan maahan pääsääntöisesti yleiselle alueelle ja pylväsmuuntamot korvataan puistomuuntamoilla. Kadun ja talojen rakentamisesta aiheutuvat johtosiirrot tehdään Fortumin toimesta ja työstä aiheutuneet kustannukset veloitetaan osittain tai kokonaan siirtoa pyytävältä taholta. 2. 29.2.2012 Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut Kallvikinrinteen jatkeena pitäisi olla kevyen liikenteen yhteys VL -alueelle. Kaavassa esiintyvät saa-alueet tulisi kaavoittaa VL -alueeksi. 3. 1.3.2012 Kaupunkimittausyksikkö ja Tonttiyksikkö Kallvikinrinteen jatkeen kevyen liikenteen yhteys poistettiin kaavasta ehdotusvaiheessa eikä yhteyttä ole syytä palauttaa. Korvaava yhteys rantaan tutkitaan aikanaan Mustalahden aluetta asemakaavoitettaessa. Kallvikinniityn saa -merkintä sijaitsee jo nykyisin pääosin VL -1 -alueella. Kyseisen vanhan kasvihuoneen tarkkaa sijaintia ei tiedetä täsmällisesti. Joka tapauksessa saa -merkintä velvoittaa kunnostamaan pilaantuneen maa-alueen sen tarkalla sijaintipaikalla. Korttelissa 45156 aiemmin sijainneen pienen kasvihuoneen maaperä on tutkittu (4.6.2012) ja todettu puhtaaksi, joten merkintä poistetaan. Kaavaehdotuksen sisältöön ei ole huomautettavaa. Kaava edellyttää maankäyttösopimusta. 4. 7.3.2012 Gasum Oy Rakennusten suojaetäisyyksistä ja muista maakaasun käyttöön ja turvallisuuteen liittyvistä asioista säädetään asetuksessa 855172009. Suojaetäisyyksiä määriteltäessä rakennukset jaetaan ryhmiin A ja B. Ryhmään A kuuluvat mm. asuinkerrostalot ja ryhmään B omakotitalot ja rivitalot. Suojaetäisyys ryhmän B mukaisiin rakennuksiin täyttyy asemakaavaehdotuksessa.
Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 3(7) Mustanlahdentien ja Tulvatien risteyksessä on maakaasuverkoston sähköiseen suojausjärjestelmään liittyvä katodisuojausasema. Katodisuojausasemalta lähtee anodikentälle johtava sähkökaapeli, joka sijaitsee Tulvatien varressa osittain rakennuskorttelin 45145 alueella. Gasumilla on käyttöoikeus kaapelia varten. Anodikaapeli tulisi merkitä asemakaavaan. Merkitään anodikaapeli johtorasitteena asemakaavaehdotukseen. Alueella harjoitettava toiminta ei saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa maakaasuputkistolle. Maanrakennustyöt lähempänä kuin 5 m maakaasuputkesta on tehtävä Gasum Oy:n ohjeiden mukaisesti. Jos louhitaan tai tehdään muita räjäytystöitä lähempänä kuin 100 m maakaasuputkesta, tulee louhintasuunnitelma toimittaa etukäteen nähtäväksi Gasumille. Asemakaavaehdotukseen lisätään louhintaa ja räjäytyksiä koskeva kaavamääräys ( 17), joka koskee kortteleita 45150 ja 45156. Muissa kortteleissa kyseinen määräys ei ole tarpeen. Sähköä johtavat rakenteet maakaasuputkiston läheisyydessä on suunniteltava standardin 5717 mukaisesti. Rakennusten maadoitukset on suunniteltava siten, että ne eivät haittaa maakaasuputkiston katodisen suojausjärjestelmän toimintaa. Standardi on jo huomioitu asemakaavaehdotuksen kaavamääräyksessä ( 16), joka koskee maakaasuputken läheisyydessä olevia kortteleita. Rakennusalojen rajat ovat kaikissa muissa kortteleissa yli 20 m päässä maakaasuputkesta, joten merkintää ei ole tarvetta laajentaa koskemaan muita korttelialueita. Kunnallistekniikkaa suunniteltaessa ja rakennettaessa on toteutettava maakaasuputkiston edellyttämät suojaustoimet. Kulkuväylien ja maakaasuputken risteämissä pinnoitetun osuuden maksimipituus on 30 m. Gasum Oy:llä säilyy oikeus maakaasuputken käytön edellyttämien huolto-, kunnossapito- ja korjaustoimenpiteiden tekemiseen. Maakaasuputkilinjalla on säilytettävä näköyhteys merkintäpylväältä toiselle. 5. 12.3.2012 HSL Kaava-alueella ei ole säännöllistä joukkoliikenteen palvelua. Seudun joukkoliikennesuunnitelman 2010-2014 mukaan linja 150K on tarkoitus jatkaa Saunaniemeen/Kallvikiin, kun alueen maankäyttö sitä edellyttää. Länsimetron liityntälinjastosuunnitelman mukaan alueelta on tarkoitus aloittaa liityntäliikenne Matinkylään, kun metro aloittaa liikennöinnin. Kaava-alueelle tulee varata bussien kääntöpaikka, tai se tulee osoittaa joltain toiselta kaava-alueelta. Kääntöpaikka tulee merkitä kaavaan ja sen sijainnin tulee olla keskeinen. Kääntöpaikan tulisi olla esteettömien kevyen liikenteen kul-
Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4(7) 6. 8.3.2012 Ympäristökeskus 7. 9.3.2012 Espoon kaupunginmuseo kuyhteyksien äärellä ja liityntäpysäköinti polkupyörille tulisi huomioida. Kääntöpaikka tulisi mitoittaa kahdelle teliautolle. Mitoituksessa tulisi huomioida mahdollisuus kuljettajan WC -tilaan, joka edellyttää vesi- ja viemäriverkon rakentamista kääntöpaikalle. Viereisten Saunaniemen kaava-alueiden rakennuttua perustetaan uusi joukkoliikennelinja, jonka väliaikainen päätepysäkki tulee Kallvik I:n kaava-alueelle siihen saakka, kun linjaa jatketaan edelleen Mustanlahdentietä länteen. Väliaikaista päätepysäkkiä ei ole tarpeen merkitä asemakaavaan, vaan se voidaan rakentaa esim. Kallvikinruukki nimiselle torialueelle Kurtinniityntien ja Mustanlahdentien risteykseen. Salakuljettajantie, Mustanlahdentie ja Kurtinniityntie tulee mitoittaa siten, että ajorata on vähintään 6,5 m leveä. Pysäkit tulee sijoittaa kävelyetäisyyksien ja palveluiden kannalta olennaisiin paikkoihin. Pysäkkien kohdalla pituus- ja sivukaltevuusarvot eivät saa ylittää Paikallisliikenneliiton infrakorttien suosituksia. Joukkoliikenteelle suunnitellut kadut on mitoitettu ja pysäkki sijoitettu lausunnossa esitettyjen periaatteitten mukaisesti. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa. Tiilitehtaan teollisuushistoriallinen jäännös on esitetty koskemaan kortteleita 45152, 45153 ja 45154 sekä niiden välistä Salakuljettajantietä. Merkinnän piiriin on otettava myös kortteli 45149.. Lisätään merkintä koskemaan myös korttelia 45149. Kallvikin tilan kaksi vanhaa päärakennusta on varustettu suojelumerkinnällä sr ja niiden pihapiiristä on muodostettu AO -1 alue. Sr -merkintää on syytä täydentää seuraavasti: Suojeltava rakennus, jota ei saa purkaa. AO-1 -alueelle on kaavassa osoitettu rakennusoikeutta 550 k-m 2. Pihapiirin tilallisen jäsentelyn vaalimiseksi kaavakarttaan on syytä merkitä ne rakennusalat, joiden kohdalle rakentaminen tontilla kohdistuu. Tilaan kuuluva 1700 -luvun torppa on varustettu merkinnällä sr -1, joka mahdollistaa rakennuksen siirtämisen AO -1 alueelle. Torppa on ensisijaisesti pyrittävä säilyttämään alkuperäisellä paikallaan. AO -1 määräystä on syytä täsmentää sr -1 -rakennuksen osalta siten, että määräys koskee nimenomaan viereiseltä tontilta mahdollisesti siirrettävää torppaa. Muutetaan Kallvikin tilan pihapiirin itäosan AO-merkintä myös AO-1:ksi. Korttelialueiden rajoja muutetaan siten, että länsiosaa pienennetään ja
Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 5(7) vastaavasti itäosaa suurennetaan. Lisäksi länsiosan rakennusoikeudesta siirretään 200 k-m 2 itäosaan. Kaavamääräyksiä tarkistetaan tämän muutoksen mukaisiksi. Sr -merkintä täydennetään muotoon: suojeltava rakennus, jota ei saa purkaa. Peruskorjaustyössä rakennuksen ominaispiirteet tulee säilyttää ja ulkoasua ei saa oleellisesti muuttaa. Kaavasuunnitelmaan on lisätty uusi katu, joka kiertää Kallvikin tilan pihapiiriä itäpuolelta johtaen rannan urheilu- ja virkistysalueelle. Kadun kivetyksi suunniteltu kääntöpaikka ja siitä rantaan kulkeva uusi katu tulisi toteuttaa sorapintaisena. Kaava-alueen useimpien uusien katujen kääntöpaikat tulee jäsennellä kiveyksin. Kallvikinkartano on myös kokonaan uusi katu, joten sama ohje on syytä olla tälläkin kadulla. Kiveys on mahdollista suunnitella vanhaan kartanomiljööseen sopivaksi. Kallvikinkartanon rantaan johtava loppupää on katukartassa suunniteltu kapeaksi ja raittimaiseksi. Sen päällystemateriaalia ei ole tarkoituksenmukaista määrätä asemakaavassa. Kaavamääräysten pykälissä 8-10 on annettu määräyksiä Kallvikin tilan maisemakuvan vaalimisesta sekä alueen täydennysrakentamisessa käytettävistä materiaaleista, värityksestä ja kattomuodoista. Kaupunginmuseo pitää tätä reunaehtojen määrittelyä positiivisena. Pykälän 8 tekstiä on syytä täsmentää muotoon: Kallvikin kartanoalueella (AO -1 sekä viereinen AO) sijaitsevien säilytettävien ja suojeltavien rakennusten lisäksi tonteille saa rakentaa rakennusoikeuden osoittaman kerrosneliömäärän verran: Edellä mainitun lisäksi kaupunginmuseolla ei ole huomauttamista Kallvik I -asemakaavaehdotukseen. Tarkennus ei ole tarpeellinen, sillä merkintä on jo nyt yksiselitteinen. Korttelialueille saa rakentaa kaavaan merkityn luvun osoittaman määrän kerrosalaa, minkä lisäksi arvokkaat vanhat rakennukset saa säilyttää ja kunnostaa. 8. 28.3.2012 HSY Kaava-alueen vesihuollon yleissuunnitelma on esitetty osana Kallvikin kunnallistekniikan yleissuunnitelmaa, jossa vesihuollon kustannuksiksi on arvioitu 2 milj. (alv 0%). Pumppaamoiden välityskyky tulee tarkistaa ennen kunnallistekniikan rakentamista. Hulevesialtaiden ja muiden luonnonmukaisten hulevesien hallintajärjestelmien suunnittelu, toteuttaminen ja kustannukset eivät kuulu HSY:lle. 9. 4.4.2012 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kallvik I:n ja Mäkituvan kaava-alueet mahdollistavat n. 2000 asukkaan asuinalueet aluetehokkuuksien ollessa 0,12 ja 0,17. Aluetehokkuus on alhainen ja asukasmäärää vähäinen. Näillä on merkitystä joukkoliikenteen palvelukyvyn parantamisessa ja palveluiden toteuttamisen kannalta. Yleiskaava antaa mah-
Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 6(7) dollisuuden kaavoittaa tiivistä ja matalaa rakentamista. Olisi ollut toivottavaa, että kaupunki olisi laatinut erilaisilla tehokkuuksilla vaihtoehtoisia ratkaisuja. Arvioinneissa niitä olisi voinut vertailla mm. energiatehokkuuden kannalta. Asemakaavaprosessin aikana on luonnosteltu erilaisia maankäytön vaihtoehtoja ja päädytty ehdotuksen mukaiseen ratkaisuun. Energiatehokkuuden kannalta merkittävin seikka on lämmitysjärjestelmä, joka vaikuttaa 70%:sti kokonaisenergiatehokkuuteen. Lambrobäcken on tärkeä elinympäristö harvinaisille hyönteisille. Kaavan yhteydessä tulee varmistaa, että vedenlaatu ei heikkene. Lambrobäckenin vedenlaatu pysynee hyvänä, sillä puro ympäristöineen on merkitty kaavassa lähivirkistysalueeksi lukuun ottamatta Kurtinniityntien uutta katuosuutta, joka ylittää puron nykyisen tien länsipuolelta. Kallvikintien molemmin puolin sijaitseva metsäalue korttelissa 45155 ja 45156 on luontoselvityksessä todettu lepakoiden elinympäristöksi. Alueen merkitys lepakoille tulee ottaa huomioon kaavamääräyksin ja varmistaa riittävät viheryhteydet ja riittävän puuston säilyminen myös rakennettavilla alueilla. Kortteliin 45156 on merkitty laaja luonnonmukaisena säilytettävä s-1 - alue, jonka puustoa tulee hoitaa elinvoimaisena siten, ettei lepakoiden elinolosuhteita heikennetä. Kaavojen läpi virtaava Lambrobäckenin puro laskee Espoonlahteen. Hulevesien hallinta tulee toteuttaa tehokkaasti sellaisilla keinoilla, joilla estetään kiintoaine- ja ravinnekuormituksen lisääntyminen ja puututaan mahdollisimman vähän purouomaan. Kaavan vaikutusten arvioinnissa tämä on myös tuotu esille. Asemakaavoissa on annettu yleismääräys, jonka mukaan hulevedet tulee mahdollisuuksien mukaan viivyttää tai imeyttää tontilla. Kaavamääräyksiä tulee tarkentaa niin, että kaava todella ohjaa hulevesien käsittelyä. Myös katuvesien kokoaminen ja käsittely on ratkaistava ja rakentamisaikaiset hulevedet viivytettävä. Lambrobäckenin tulvariski tulee ottaa huomioon hulevesien hallintasuunnitelman mukaisesti. VL- 1 merkintä sallii hulevesien tulva-altaan sijoittamisen virkistysalueelle. Lisätään ohjeellinen hulevesiallas asemakaavakartalle ja tarkistetaan hulevesiä koskeva kaavamääräys. Kallvikin asemakaava rajoittuu Espoonlahteen. Selostuksessa tulee kertoa onko meritulvien riski olemassa ja jos on, niin miten se on otettu huomioon kaavoituksessa. Perusteet alimman rakentamiskorkeuden määräämiselle on esitettävä. Kaavamääräystä on tarkennettava niin, että määrätään alin rakentamiskorkeus, ei lattiakorkeus. Liitekarttoina on syytä esittää tulvariskialueet. Tarkistetaan sekä kaavaselostusta että asemakaavamääräystä. Katuverkko on tällä hetkellä puutteellinen ja sitä aiotaan parantaa vastaamaan lisääntyvää maankäyttöä. Kallvikin alueella ei ole tällä hetkellä joukkoliikennettä. Tulevat kokoojakadut aiotaan mitoittaa joukkoliikenteelle ja sijoittaa niille uusia pysäkkejä. Ajoneuvoliikenteen väylät ja jalankulku- ja pyöräily-yhteydet
Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 7(7) 10. 2.7. 2012 Sivistystoimi/ Sinikka Sorvari sähköpostina tulee toteuttaa etupainotteisesti. Myös joukkoliikennepalvelut tulisi saada alueelle riittävän varhaisessa vaiheessa. Kaava-alueen toteuttaminen lisää liikennettä kaava-alueen lisäksi myös sen lähiympäristössä. Selostuksessa tulee arvioida alueen toteuttamisen aiheuttaman liikennemäärän lisäystä sekä läheisten kaavahankkeiden liikenteellisiä yhteisvaikutuksia. Selostusta täydennetään lausunnon mukaisesti. Saunalahden ja Kurttilan alueen asemakaavoissa on riittävät varaukset päiväkotien, asukaspuiston ja koulun rakentamiseen tulevaisuudessa. Merkittään tiedoksi.