9 0 K MALMINETSINTX VIHANNIN KAIVOKSEN YMPARISTON KAIRAUKSET VUONNA 1985 Sysäyksen Vihannin alueen tutkimuksille on tuonut kesällä 1983 lennetty matalalentomittaus, jonka tulokset saatiin käyttöön keväällä 1984. Harmaasavykarttojen yms. avulla on alueelle luotu uutta malminetsintaideaa. Ideoinnissa on apuna käytetty revidointikartoituksen tulosta seka vanhaa kairaustietoa. Ideoinnin pohjalta on Vihannin kaivoksen lähiyrnparistöön syntynyt useita erillisia etsintäkohteita, joiden selvittäminen on tarkoitus aloittaa kaivoksen välittömästä läheisyydestä ja edetä siitä vähitellen kauemmaksi. Geologisesti kohteet sijoittuvat kahden geologisesti ja geofysikaalisesti tulkitun NW-SE-suuntaisen ruhjevyöhykkeen läheisyyteen. Ruh.jevyöhykkeistä pohjoisempi kulkee Lampinsaaren kautta ja eteläisempi Nevasaaren ja Kuuhkamon kautta, joissa myös on tavattu Lampinsaari-tyyppisiä kiviä. Ruhjeet lienevät vanhoja, mutta ne ovat olleet aktiivisia monessa vaiheessa ja saattavat siten edustaa kanavia, joita pitkin metallipitoiset fluidit ovat kulkeutuneet., Tutkimusmenetelmat painottuvat geologiseen -malliin perustuvaan geofysikaaliseen tulkintaan ja kairaukseen. Tunnettuja Lampinsaari-tyyppisiä muodostumia tulee vertailla myös litogeokemian menetelmin. Tämä vaatii useiden kairausprofiilien systemaattista analysointia. Samalla saadaan tietoa ko. kohteen malmikriittisyydesta. Tällaisia kohteita ovat 2434 05 lehdellä Lampinsaari/Hautaräme, Nevasaari, Ulkosaari, Suksikangas, Kuuhkamo ja Alpua seka 2434 08 ja 09 lehdillä Vilminko, Nasalanperä ja Pelkoperä. Raahen Laivakankaan tutkimukset jatkuvat geofysikaalisilla mittauksilla, vaskauskokeilla ja kairauksilla kahden tunnetun mineralisaation ympäristössä. Vihannin ympäristön kairauskohteet, kaivoksen lähiympäristö 2434 05 Luolakangas Kohteeseen on paikannettu selvä gravimetrinen anomalia. Vanhojen kairausten mukaan mahdollisella syvyys jatkeella on KRDGN:ssa n. 6 m:n lavistys noin 2 % Zn. Anomalian todennaköisin aiheuttaja lienee pyriittimagneettikiisumalmi, joka sijoittuu +400-tason ylapuolelle. Kairaustarve on 1 reikä, noin 250 m.
Q 0 K MALMINETSINT~ U Kuronen/TIH 10.12.1984 2 Kuuhkamo Kohteena on magneettinen + sähköinen anomalia, joka harmaasävykartalla asettuu geologisesti analogiseen asemaan Lampinsaaren kanssa. Lisaksi kohde sijaitsee Nevasaaren ja Suksikankaan kautta kulkevan ruhjevyöhykkeen varressa. Aikaisemmin kohteeseen on kairattu 3 reikaa (6 49,39 m), joilla on lavistetty FEK-pirotteisia kivia kuten KGN:a, AF-pitoisia liuskeita (SVGN, IVULK), GRFL:tta seka KVMSL-tyyppisiä ja karsimaisia kivia. Kyseisten kivien hivenainepitoisuudet ovat etenkin Zn:n ja Cu:n kohdalla noin 4 kertaa Lampinsaaren vastaavien kivien pitoisuuksia korkeammat. Geofysikaalisen tulkinnan mukaan anomalian aiheuttaja ei puhkea pintaan. Se kaatuu melko jyrkästi etelakaakkoon seka sukeltaa lounaaseen granodioriittisten kivien alle. On mahdollista, että anomalian läntiseen osaan aikaisemmin kairatut reiät ovat siten jääneet lyhyiksi ja menneet osaksi anomalian aiheuttajan yli. Kohteella on tehty vastusluotausta maapeitteiden paksuuden maarittämiseksi. Kairaustarve on 3-4 reikaa (noin 1 000 m), joista 1 reikä on pituudeltaan vahintaan 400 m. Lampinsaaren muodosturnan W-jatke Alpuanjärvi 1 Kyseessä on ilmeisesti melko syvältä tuleva magneettinen + gravimetrinen anomalia, joka saattaisi olla luoteeseen kaantyva Lampinsaaren muodostuman jatke. Kohde tulkitaan geofysikaalisesti ja kairataan. Kairaustarve on 2-3 reikaa, noin 1 000 m. Lentomittauksessa kohteeseen tulee magneettinen ja heikko sahköinen anomalia. Lisaksi alueelle tulee melko laaja gravimetrinen anomalia. Kohteen lahettyville tehdyssä iskuporausprofiilissa on pääosin saatu GRDR- ja GB-kivimurskenaytteita (23 kpl). Naytteenotto ei täysin selvitä anomalian aiheuttajaa, jonka pintapuhkearna saattaa olla hyvin pieni tai sitä ei ole ollenkaan. Kohde asettuu Lampinsaaren tavoin NW-SE-suuntaisen ruhjevyöhykkeen varrelle. Kohteella tehdään systemaattista geofysikaalista maastomittausta (magneettinen + sahköinen + gravimetrinen) seka kai-. rausta (2-3 reikaa, noin 500 m).
Q 0 K MALMINETSINTA Alpuanjärvi II Koh teelle tulee heikko magneettinen anomalia seka pullistuma gravimetrisen anomalian kylkeen. Geofysiikan tulkinta ja kairaus (1 reika, noin 250 m) tuonevat selvyyttä asiaan. Kohde sijoittuu saman ruhjevyöhykkeen reunaan kuin Alpuanj ärvi 1. Alpua Isonevan - Alpuan jaksoon, joka on todennäköisesti Lampinsaaren muodostuman koilliseen ulottuva jatke, on kairattu aikaisemmin useita reikiä. Alpuassa R-1706 on kairattu lähes pitkin kaateen suuntaa ja on loppuosastaan lävistänyt KRDBTGN:ä, jonka Zn-pitoisuuden taso on noin 3 kertaa korkeampi kuin Isonevan - Alpuan jaksossa muualla tavatuissa KRD-pitoisissa kivissa. R-1706: ssa lävistetty KRDBTGN jatkuu koilliseen ja lounaaseen KVNSGN-tyyppisena, jonka Zn-pitoisuus on myös noin 3 kertaa ympäristön tasoa korkeampi. R-1706:n kohdalle ja sen lounaispuolelle tulee gravimetrinen ja magneettinen anomalia, joita tähän mennessä saadut tiedot eivät täysin selitä. Koska R-1706:n kairaussuunta on ollut epäedullinen ja reika teknisten vaikeuksien vuoksi on loppunut kesken, tarkistetaan kohdetta vielä kairaamalla geofysikaalisen tulkinnan jälkeen. Kairaustarve on 2 reikaa, noin 700 m. Mäntyniemenperä Kohteessa on selvärajainen aeromagneettinen anomalia. Sitä on aikaisemmin yritetty selvittää iskuporanäytteenotolla, mutta kallion pintaan ei ole päästy kuin muutamassa pisteessä (GB, KVDR). Kohde sijoittuu Nevasaaren - Kuuhkamon ruhjevyöhykkeen varteen. Kesällä 1984 tehtyjen maaperageologisten tutkimusten perusteella anomalian alue sopisi hyvin ns. Kesälän lohkareen (Zn 6,l % ) lähtöpaikaksi. Anomalian selvittämiseksi tehdään geofysikaalista profiilimittausta seka tulkinnan jälkeen kairausta. Kairaustarve on 1-2 reikaa eli noin 300 m. Raahe, Laivakangas Tutkimusalue sijaitsee noin 30 km Lampinsaaresta luoteeseen. Kohteessa on vuosina 1984-84 kairattu 61 reikaa, yhteensä noin 6 200 m. Tutkimuksilla on paikannettu kaksi kultamineralisaatiota "Naädänmalmi" ja "Kauniinhaudanmalmi". K.ulta esiintyy kvartsidioriitteja ja mafisia vulkaniitteja leikkaavissa ohuissa kvartsijuonissa ja hiertovyöhykkeissä.
Q 0 K MALMINETSINTX Laajempi mineralisaatio (Naädanmalmi) sisältää ensimmäisen malmiarvion mukaan 50 m syvyyteen laskettuna 400 000 tn Au-malmia kultapitoisuudeltaan 4 g/tn Au. Mineralisaation jatkotutkimukset ovat siirtyneet Outokummun Kaivosteknilliselle ryhmälle, jonka laitosmittakaavaiset rikastuskokeet tehdään Vihannin kaivoksella. Toinen mineralisaatio ("Kauniinhaudanmalmi") on nykytiedon mukaan pienempi kuin Näädänmalmi, mutta kultalavistykset ovat osittain paremmat. Malmiarvio on vasta tekeillä. Vuoden 1985 kairausohjelmassa ovat geofysikaalisten mittausten jälkeen tehtävät molempien mineralisaatioiden' jatkeiden tutkimiset varsinkin mineralisaatioiden länsipuolella. Näädänmalmin jatkeille on suunniteltu 8 reikaa (700 ml ja Kauniinhaudanmalmin jatkeille 4 reikaa (700 ml. Urpo Kuronen LI ITTEET kustannukset kairauskohteiden sijaintikartta
VIHANNTN YMP~~IIIS~L'C~ Kustannukset 1985.. Kairaus: - 3 000 in 2 245,- (oma kone) 980 000,- - 1 4 0 0 m a 250,- (~irak. Laivakangas) 350 900,- - - 12 kk geologi (10 kk UOK, 2 kk EAS) a 13 tmk,/kk 156 000,- - 311alysoin ti: kairaus + lltogeokcni~ a kairausnaytte~stä 150 000,- - i-i2ytteiden käsittely (1500 kpl ndytt.) 15 000,- - VTT-analyysit 250 k?l 2 77 mk 20 000,- Yht. i 671 000,- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -