ALKUPUHE Helsingin seudun osana Kirkkonummi kasvaa ja kehittyy voimakkaasti. Kunnan asukasluku kasvoi 834 hengellä eli 2,4 % tilastokeskuksen väkilukuarvion mukaan vuonna 2007. Näin ollen Kirkkonummelaisia oli vuoden 2008 alussa 35 187. Väestönkasvun hallitseminen ja sen mukanaan tuoma palvelutarjonnan järkevä tuottaminen on kunnalle haaste, johon voidaan vaikuttaa myös pitkäjänteisellä maankäytön suunnittelulla, maanhankinnan tehostamisella sekä omien maiden kaavoittamisella. KESKEISIMMÄT KAAVAHANKEET Kuntakeskuksen kehittämisen kannalta keskeisimmät kaavahankkeet eli Ervastintien, Asemanseudun 1. vaiheen sekä Kirkkolaakson asemakaavat hyväksyttiin vuoden 2007 aikana. Vuoden 2007 aikana hyväksyttiin lisäksi Finnsbackan kaavanmuutos, Länsi-Kolsarin 1. vaiheen sekä Sepänkannas II asemakaavat. Myös Strömsbyn teollisuusalueen kaavanmuutos ja laajennus sekä Kantvik II liikealueen muutos saivat lainvoiman. Gesterbyn ideasuunnitelmavaihtoehdot olivat nähtävillä. Suunnitelmaa esiteltiin asukkaille ja osallisille mielipiteiden lausumista varten. Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan kehityskuva hyväksyttiin ja osayleskaavaluonnos valmistui. Veikkolan asemakaavan viimeiset muutoshankkeet Perälänjärvi sekä Suonsyrjä etenivät luonnosvaiheeseen. Vuoden 2007 lopussa ryhdyttiin lisäksi laatimaan Vuorenmäen koulun ja urheilupuiston kaavamuutosta. SUORITETIETOJA 2005 2006 2007 laadittuja osallistumis- ja arviointisuunnitelmia 3 5 5 kaavaehdotuksia 6 12 7 kaavaluonnoksia 8 1 4 nähtävilläolopäiviä 350 330 280 kaavalausuntoja 147 160 95 huomautuksia ja muistutuksia 55 58 98 kunnanvaltuustossa hyväksyttyjä kaavoja ja muutoksia (kpl/ha) 3/305,45 5/198,68 8/163,44 pidettyjä asukastilaisuuksia / kaavaesittelyjä 10 7 10 vahvistettuja haja-asutusalueiden tienimiä 13 5 2 lainvoimaista yleiskaava-aluetta yhteensä (ha) 39,254,00 39,254,00 39,254,00 lainvoimaista osayleiskaava-aluetta yhteensä (ha) 7024,47 7024,47 7024,47 lainvoimaista asemakaava-aluetta yhteensä (ha) 2613,28 2639,00 2724,7 lainvoimaista ranta-asemakaava-aluetta yhteensä (ha) 672,45 672,45 672,45 1
KAAVOITUKSEN VAIHEET ALOITUS Kaavoituksen aloittamisesta päätetään kaavoitusohjelmassa. Maanomistaja voi tehdä aloitteen kaava laatimisesta tai muuttamisesta. Aloitteisiin otetaan kantaa hyväksyttäessä kaavoitusohjelmaa. KAAVAN VIREILLETULO Kun kaavoitus aloitetaan, asiasta kuulutetaan kunnan ilmoituslehdissä ja asia julkaistaan kaavoituksen kotisivuilla. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA Kaavahanke käynnistyy laatimalla osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan mm. kaavoituksen pelisäännöistä, tavoitteista ja hankkeen osallisista sekä aikataulusta. Siinä määritellään miten osallistuminen ja vuorovaikutus sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. Kaavoitusyksikkö lähettää OAS:n kaavoitettavan alueen maanomistajille sekä erikseen määritellyille viranomais- ja yhteistyötahoille (osalliset). SELVITYKSET, LÄHTÖKOHDAT JA NEU- VOTTELUT Luonnosvaiheessa laaditaan pääosa selvityksistä ja neuvotellaan Uudenmaan ympäristökeskuksen sekä muiden tarpeellisten tahojen kanssa etenkin kaavahankkeen sisältöasioista. LUONNOS NÄHTÄVILLE Kun lähtötiedot on kerätty, kaavoittajaa laatii kaavaluonnoksen. Merkitykseltään vähäisimmissä hankkeissa laaditaan suoraan kaavaehdotus. Yhdyskuntatekniikan lautakunta valmistelee asian kunnanhallitukselle, joka asettaa luonnoksen nähtäville kaavoitusyksikköön 30:ksi päiväksi, jona aikana osalliset voivat esittää mielipiteensä kirjallisesti kunnanhallitukselle. Nähtävillä oloaikana järjestetään usein asukaskokous, pyydetään maanomistajien mielipiteet kirjeitse, pidetään kaavoittajan vastaanotto tms. Nähtävillä olosta kuulutetaan ilmoituslehdissä, luonnos julkaistaan kaavoituksen kotisivuilla ja asiakirjoihin voi tutustua kunnan kirjastoissa. EHDOTUKSEN VALMISTELU Luonnoksesta saadun palautteen pohjalta kaavoittaja laatii kaavaehdotuksen. Myös ehdotus käsitellään yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ja asetetaan nähtäville kunnanhallituksen toimesta. EHDOTUS NÄHTÄVILLE Ehdotus on nähtävillä kaavoitusyksikössä 30 päivää. Sen aikana osalliset voivat tehdä kirjalliset muistutuksensa kunnanhallitukselle. Nähtävillä olosta kuulutetaan ilmoituslehdissä ja kaavaehdotus julkaistaan kaavoituksen kotisivuilla. Asiakirjoihin voi tutustua myös kunnan kirjastoissa. HYVÄKSYMINEN Ehdotuksesta saadun palautteet pohjalta kaavoittaja laatii tarkistetun ehdotuksen. Jos kaavaan tehdään merkityksellisiä muutoksia se asetetaan uudelleen nähtäväksi. Lopullinen kaava käsitellään sekä yhdyskuntatekniikan lautakunnassa että kunnanhallituksessa ennen kuin se viedään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. MUUTOKSENHAKU Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeudelle ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. LAINVOIMAINEN KAAVA Kaava tulee voimaan ja sitä voidaan ryhtyä toteuttamaan, kun hyväksymispäätöksestä on kuulutettu kunnan ilmoituslehdissä. Mikäli hyväksymispäätöksestä on valitettu, valitukset käsitellään. Jos valitukset hylätään, kaava tulee voimaan, kun kaavasta on kuulutettu. 2
KAAVAJÄRJESTELMÄ Maankäyttöä suunnitellaan kolmessa tasossa siten, että yleispiirteisempi kaava ohjaa tarkemman kaavan suunnittelua. Uudenmaan maakuntakaava koskee Kirkkonummen lisäksi 23 muuta kuntaa ja sen laatii Uudenmaan liitto. Kaava on ohjeena laadittaessa yleis- ja asemakaavoja mutta ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- tai asemakaavan alueella. Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle tai osalle sitä, jolloin kaavaa kutsutaan osayleiskaavaksi. Kirkkonummen kunnan alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava sekä saaristoja rannikkoalueilla osayleiskaava. Yleiskaavaa on Laajakalliossa, Veklahdessa, Lapinkylässä ja Bron-Kolsarin alueilla tarkennettu osayleiskaavoilla ja edelleen Laajakallion ja Bron-Kolsarin alueella asemakaavoilla. Kunnan keskeisillä ja muilla alueilla, jotka aiotaan rakentaa tehokkaasti, on laadittava asemakaava. Asemakaavassa määrätään alueiden käyttötarkoitus ja rakennusoikeus sekä esimerkiksi rakennusten korkeus ja sijoitus rakennuspaikoilla, puistojen, leikki- ja pysäköintipaikkojen sijoitus jne. Mitä keskeisempi alue on, sitä tarkempi asemakaava laaditaan. Asemakaavaa täydentämään laaditaan usein myös lähiympäristö ja/tai rakentamistapaohje. Ranta-alueiden yksityiskohtaisia kaavoja kutsutaan ranta-asemakaavoiksi. Kaavat laaditaan maanomistajan pyynnöstä ja kustannuksella. OSALLISTU JA VAIKUTA Yhdyskuntasuunnittelu on valmistelutyötä, jolla luodaan edellytykset ja perusta Kirkkonummen kunnan kehittämiselle. Tätä työtä kaavoitusviranomaiset eivät voi tehdä yksin. Vuoropuhelu kaavoituksen ammattilaisten ja osallisten välillä on ensiarvoisen tärkeää. Kirkkonummen kaavoituksen tavoite on saada aikaiseksi entistä keskustelevampi ja pohtivampi suunnittelukulttuuri. Maankäytön suunnittelun myötä toteutettava rakentaminen muuttaa aina yhteiseksi koettua ympäristöä. Mikäli haluat tietää mitä tapahtuu, ole aktiivinen. Vuorovaikutteinen suunnittelu edellyttää osallistumista. - lue paikallislehtiä, kunnan kotisivuja, kuulutuksia ja pöytäkirjoja. Saat tietoa kaavojen vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmista, kaavojen nähtävilläpidoista ja asukaskokouksista - käy asukaskokouksissa sekä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa - pidä yhteyttä kaavoittajiin - tutustu asiakirjoihin kaavoituksen toimitiloissa tai kaavaesittelyissä. Kaavat ovat myös aina esillä kunnan kirjastoissa sinä aikana kun niistä voi tehdä huomautuksia - perehdy kaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmiin. Ne kertovat kaavoituksen pelisäännöt - ilmoita mielipiteesi kunnan kotisivujen välityksellä - tee kuntalaisaloitteita - pidä yhteyttä luottamushenkilöihin - toimi asukas- tai muissa yhdistyksissä - esitä mielipiteesi kaavojen ollessa nähtävillä - viimeinen keino saada muutoksia aikaiseksi on valittaa kaavasta ensin Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 3
YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNTA 2005 2008 Varsinaiset jäsenet Pekka Jäppinen Flemming Bergh Matti Kaurila Marjatta Savilahti Ritva Kuosa Tuovi Ronkainen Gunnel Hellström Kim Männikkö Kim Forsström Johanna Kohl Antti Salonen puheenjohtaja varapuheenjohtaja KAAVOITUKSEN JA LIIKENNESUUNNIT- TELUN HENKILÖKUNTA YHTEYSTIEDOT JA PÄÄASIALLISET VAS- TUUALUEET Kirkkonummen kunta Kaavoitus / liikenne Asematie 3 B 02400 KIRKKONUMMI puh: 29671 telekopio: 2967 2541 s-posti å,ä,ö vaihdetaan a,o Kunnanarkkitehti Vastuualue: kuntakeskus, konsulttikaavat s-posti: tero.luomajärvi@kirkkonummi.fi puh: 2967 2291 040-846 5657 Kaavoitusarkkitehti Vastuualue: osayleiskaavat s-posti: seppo.mäkinen@kirkkonummi.fi puh: 2967 2293 040-538 9587 Kaavoitusarkkitehti Vastuualue: eteläinen Kirkkonummi s-posti: aija.aunio@kirkkonummi.fipuh: 2967 2519 Liikennesuunnitteluinsinööri s-posti: ylva.wahlström@kirkkonummi.fi puh: 29672645 040-5287364 Kaavoitusteknikko Vastuualue Erityisesti Veikkola, asiakaspalvelu kaava-asioissa, kaavatiedot ja rakennusoikeudet koko kunta s-posti: mikael.pettersson@kirkkonummi.fi puh: 2967 2533 puhelinaika joka päivä 9.00 11.00 tavattavissa ma,pe, 9.00 15.30, ti, 9.00 17.00 (varaa aika) Kaavoitussihteeri Vastuualue: Hallinto, vuorovaikutus, kaavaotteet, kaavoitukseen liittyvä materiaali s-posti: benita.tiilikainen@kirkkonummi.fi puh: 2967 2294 Suunnitteluavustajat: s-posti irma.karjalainen@kirkkonummi.fi s-posti kaija.lindström@kirkkonummi.fi Toimistosihteeri: s-posti: kirsti.orivuori@kirkkonummi.fi 4
KUNTAKESKUS VALMIIT JA VIREILLÄ 2007 Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaava on edelleen ehdotusvaiheessa. Kaavassa osoitetaan mm. kuntakeskuksen liikennejärjestelmä, joukkoliikenne, palvelurakenne, virkistysyhteydet maisema- ja ympäristöarvot ja uudet asuntoalueet rakennusoikeuksineen. Uusia asukkaita alueelle tulee n. 6000 7000. Kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville, koska tavoitteena mm. on sijoittaa koulu Kantohaan eteläpuolelle. (konsultti / Tero Luomajärvi) Heikkilän osayleiskaavan hyväksyttiin tammikuussa 2008. Kaavan tiivistää asutusta Heikkilän nykyisten asemakaavojen ulkopuolella olevilla alueilla kulttuuriympäristön arvoja kunnioittaen. Kaava mahdollistaa jopa 700 uuden asukkaan sijoittumisen alueelle. (Aija Aunio / Mikael Pettersson) Gesterbyn ideasuunnitelma, jossa alueen kehittäminen esitettiin kolmena eri tehokkuusvaihtoehtona, oli nähtävänä keväällä 2007. Suunnitelma on tarkoitus hyväksyä kesällä 2008. Ervastintien asemakaavanmuutos hyväksyttiin loppukesästä 2007. Kirkkonummentiehen rajautuvan uuden kerrostalokorttelin alin kerros varataan asukaspysäköintiin. Pysäköintihallin päälle rakennetaan neljäkerroksiset pistetalot. Talojen piha-alueesta muodostuu puoliavoin sisäpiha, jota pohjoisessa rajaa pysäköintilaitos. Kaavanmuutoksen seurauksena alueelle muuttaa asukkaita n. 275 ja uusia työpaikkoja syntynee koko suunnittelualueella n. 50. Korttelin vaiheittainen rakentaminen alkaa etelästä kuitenkin niin, että kunnallistekniikka ja bulevardimainen Ervastintie rakennetaan ensimmäisenä. (konsultti/tero Luomajärvi) Kirkkotori on kuntakeskuksen viimeisin, vielä vireillä oleva asemakaavanmuutos. Muutoksen tavoite on keskittää alueen pysäköinti pääosin uuteen pysäköintilaitokseen, luoda mahdollisuudet kirjaston ja alueen liiketilojen laajentamiselle sekä kulttuurikeskuksen eli nk. juhlatalon rakentamiselle. Kirkkotorin kaavanmuutos on tullut hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2008 alussa. (Tero Luomajärvi) 5
Laaja Asemanseutua koskeva asemakaavanmuutosehdotus oli nähtävänä alkuvuodesta 2007. Sen jälkeen muutosalue on päätetty jakaa kolmeen osaan. Asemanseudun 1. vaiheen kaavanmuutos hyväksyttiin syksyllä 2007. Muutos järkeistää kuntakeskuksen liikennejärjestelyjä mm uuden matkakeskuksen ansiosta. jossa yhdistyvät rautatie- ja linja-autoasema. Asemanseudun 2. ja 3. vaiheen asemakaavoitusta jatketaan syksyllä 2008. Kaavanmuutoksissa osoitetaan rautatien alittavan uuden katuyhteyden liikennejärjestelyt ja liityntäliikenteen pysäköintiä sekä selvitetään mahdollisuudet sijoittaa tilaavievää kauppaa alueelle. (konsultti/tero Luomajärvi) Finnsbackan asemakaavanmuutoksessa on arvioitu pientalokortteleiden rakennusoikeus sekä tonttien lukumäärä. Lisäksi siinä on järjestetty ajoyhteys Finnsbackan päiväkodille ja nuorisoalolle. Kaavanmuutos hyväksyttiin alkuvuodesta 2007. Kaavanmuutoksesta tehty valitus hylättiin alkuvuodesta 2008. (Mikael Pettersson) Kirkkolaakson asemakaavan alueelle on osoitettu päivittäistavarakaupan suuryksikkö eli hypermarket ja kerrostalokortteleita. Pääosin kuusikerroksiset talot sijoittuvat Kirkkonummentien varteen ja Jolkbyn joen länsipuolelle. Uusia asukkaita tullee n. 725, lisäksi työpaikkoja syntynee alueelle n. 400. Asuntokorttelit rakennetaan vaiheittain siten, että ensin totutetaan hypermarketin lähialueet. Kaava hyväksyttiin kesällä 2007. (konsultti/tero Luomajärvi) Länsi-Kolsarin asemakaavan 1. vaihe on pientalovaltainen. Asuntokorttelit mahdollistavat monipuolisen asuntotuotannon, sillä alueelle tulee mm. pienkerrostaloja, yhtiömuotoisia pientalo- tai rivitalokortteleita sekä lisäksi omakotitaloja. Loppuvuodesta 2007 hyväksytty kaava on valituksenalainen. (Aija Aunio) Laajakallion radanvarren asemakaavassa varaudutaan asuntotuotannon lisäksi Tolsan seisakkeen uudelleenjärjestelyihin. Seisake siirtyy nykyiseltä paikalta Helsingin suuntaan. Kaavan laatiminen on keskeneräisten sopimusneuvottelujen johdosta ollut pysähdyksissä. Kaavan käsittelyä jatketaan 2008. (Aija Aunio) Laajakallion keskustan korttelin 610 asemakaavan muutos käsittää liikerakennuksen tontin muuttamisen asuinkerrostalotontiksi, koska kysyntää ko. liiketilan käytölle ei ole ilmennyt. Muutosehdotus oli nähtävänä alkuvuodesta 2008. (Aija Aunio) 6
ALOITETAAN 2008-2009 Hyväksytyn kaavoitusohjelman mukaisesti seuraavat kaavoitushankkeet aloitetaan vuosina 2008 2009: Gesterbyn ideasuunnitelman hyväksymisen jälkeen ryhdytään alueella vuonna 2008 laatimaan kahta eri asemakaavahanketta. Toinen tähtää Gesterbyn kerrostaloalueen ja Kantohaan rivitaloalueen kehittämiseen, liikenne- ja pysäköintijärjestelyineen. Toisen tavoitteena on sijoittaa uusi koulu Kantohaan eteläiselle aukealle. Kuntakeskuksen koillispuolen tiivistyvän hajaasutuksen ohjaamiseksi ryhdytään vuonna 2008 laatimaan Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavaa. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan mm. kunnallisteknisen verkoston laajentamistarve sekä linjataan uusi ajoneuvoyhteys kuntakeskuksesta Masalaaan ja pohjoiseen. KAAVAHANKKEET 2010-2012 Kunnanvaltuuston ohjeellisessa kaavoitusohjelmassa on mainittu seuraavat hankkeet: Vesitorninmäen asemakaava Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaava Heikkilä, Juhlakallion asemakaava Vaihtoehtoisesti Drusibackenin tai Veklahden asemakaavoitus Keskusta, korttelin 105 muutos Heikkilä I asemakaavan muutos ja laajennus 7
ETELÄINEN KIRKKONUMMI VALMIIT JA VIREILLÄ 2007 Sepänkannas II alueelle on asemakaavoitettu sekä omakotiasumista että pienkerrostalo- ja rivitaloasumista. Alueelle asettunee n. 600 asukasta. Kaava hyväksyttiin loppuvuodesta 2007. (Aija Aunio) Sepänkannas III on (pienehkö) n. 450 asukkaan asuntoalue, jonka rakentamista rajoittaa liitooravien esiintyminen. Alueen asemakaavaluonnos oli nähtävänä loppukesästä 2007. Kaavoitus on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2008 aikana. (Aija Aunio) Strömsbyn teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus sekä lisää että monipuolistaa kunnan yritystonttien tarjontaa. Kaava hyväksyttiin vuoden 2007 keväällä. (Aija Aunio) Kantvik II A, liikealueen asemakaavan muutos on tehty alueella toimivan päiväkodin liikenteen ja kaupallisten palvelujen järjestämiseksi. Muutos hyväksyttiin kesällä 2007. (Mikael Pettersson) Kyrkogårdsön, ranta-asemakaavan laatimisen tavoitteena on järjestää ja tutkia lisärakennusoikeuden sijoittaminen niin, että ratkaisu ei vahingoita alueen herkkää luontoa. Kaavaehdotus oli nähtävänä loppukesästä 2007. (Aija Aunio) Edesholmen rantakaavoitus tuli vireille keväällä 2007 ja alueesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavoituksessa tullaan ottamaan kantaa mm. sillan rakentamiseen mantereelta saarelle sekä poikkeamiseen alueen osayleiskaavasta. ALOITETAAN 2008-2009 Hyväksytyn kaavoitusohjelman mukaisesti seuraavat kaavoitushankkeet aloitetaan vuosina 2008 2009: Haga II vuonna 1991 hyväksyttyä rantaasemakaavaa ryhdytään uusimaan nykytarpeiden mukaiseksi. Kantvikin eteläsataman sekä nk. Merikantvik I:n asemakaavan suunnittelu alkaa 2008. Kunnan omistamille maille Strömsbyn kartanon alueille sekä niiden tuntumaan tullaan vuonna 2002 laaditun ideasuunnitelman mukaisesti sijoittamaan mm. pientalovaltaista asumista, julkisia palveluja sekä siirtolapuutarha-alue. Helsingin kaupungin alueelle on kaavailtu pienvenesatamatoimintaa sekä tähän liittyviä oheistoimintoja. KAAVAHANKKEET 2010-2012 Ohjeellisessa kaavoitusohjelmassa on mainittu seuraavat hankkeet: Länsi-Kolsari 2. vaihe Merikantvik II Merikantvik III Vuohimäen työpaikka-alue 8
ITÄINEN KIRKKONUMMI VALMIIT JA VIREILLÄ 2007 Kiilakallion asemakaava on suunniteltu yritystoimintaa varten siten, että se tukee Jorvaksen työpaikkakeskittymää. Kaava sai lainvoiman paitsi ET-aluevarauksen osalta loppukesästä 2007. (konsultti/tero Luomajärvi) Kartanonrannan Sundet III asemakaava toteutetaan tiiviinä pientaloalueena, jonka asukasluku asettunee 1000 1200 tuntumaan. Uusi kaavaehdotus oli nähtävänä kesällä 2007 Alueen maankäytön sopimusneuvottelut ovat käynnissä. (konsultti/tero Luomajärvi) Jorvaksen ja Inkilän aluetta kehitetään seudullisesti merkittävänä palvelu- ja työpaikkaalueena. Osayleiskaavoituksen lähtötiedoiksi on laadittu kehityskuva, jossa luodaan suuntaviivat alueen kehittämiselle ja toteuttamiselle useiden vuosikymmenten tähtäimellä. Kehityskuva hyväksyttiin keväällä 2007. Luonnos osayleiskaavaksi on hyväksytty ja se oli nähtävillä keväällä 2008. (konsultti/tero Luomajärvi) Ratavallin (Masala K 2030, ent. Terramare) vaihtoehtoiset muutosluonnokset on hyväksytty ja tulevat nähtäväksi maaliskuussa 2008. Kaavanmuutoksen tarkoitus on parantaa Masalan keskustan taajamakuvaa, lisätä viihtyvyyttä ja alueen kiinnostavuutta. ALOITETAAN 2008-2009 Hyväksytyn kaavoitusohjelman mukaisesti seuraavat kaavoitushankkeet aloitetaan vuosina 2008 2009: Sundet II asemakaavan nimistö tarkistettaneen vuoden 2008 aikana. (Mikael Pettersson) Masalassa Sepänkyläntien ja Masalantien risteyksessä olevan korttelin 2020 kaavamuutos aloitetaan 2008 ja se tähtää rakentamattoman liikekorttelin muuttamiseen asuntorakentamiselle. Kortteleissa 2027-2029 eli ns. Tinapuiston alueella aloitetaan asemakaavan muuttaminen 2008. Tarkoituksena on muuttaa alue asuntorakentamiseen, lisätä liikuntapalveluja, varata paikka mahdolliselle päivittäistavarakaupalle, ottaa huomioon asukkaiden virkistystarpeet sekä turvata Masalan nuorisoteatterin toimintaedellytykset. Metsätorpantien uusi asemakaava-alue muodostuu kunnan omistamasta sekä viidestä yksityisen omistamasta tilasta ( 4:25, 4:21, 4:20, 4:69 ja 4:22) ja sen laatiminen aloitetaan kaavoitusohjelman mukaisesti vuonna 2009. 9
Vuonna 2009 aloitetaan kaavanmuutos kortteleissa 2022 ja 2023. Alueita kirkon lähiympäristössä kehitetään mm. niin, että tyhjentyneet liikerakennukset korvataan kerrostaloasumisella. Kaavoitus käynnistyy kun maanomistajatahon ja kunnan välinen kaavoituksen käynnistämissopimus on hyväksytty. Masalan korttelin 2029 asemakaavan muutostyö tähtää alueen rakennustehokkuuden nostamiseen, jotta alueelle voidaan rakentaa kerrostaloja. Hanke alkaa 2009. Nissnikun asemakaavaa ryhdytään muuttamaan 2009 Framnäsintiellä korttelissa 2009. Huonossa kunnossa olevan rivitalokorttelin maankäyttö ja rakennukset suunnitellaan uudelleen Masalan keskustakuvan parantamiseksi. KAAVAHANKKEET 2010-2012 Kunnanvaltuuston ohjeellisessa kaavoitusohjelmassa on mainittu seuraavat hankkeet: Masalan muutos, korttelit 2037, 2038, 2040 ja 2041 Jorvas, vähittäiskaupan suuryksikkö Keski-Jorvaksen asemakaava Långvikin ja Honskbyn osayleiskaava Suvimäen asemakaava Kurkirannan asemakaava Masalan, Pentfallin ja Hvittorpin osayleiskaava Luoman osayleiskaava Jorvaksenkolmion asemakaavaa on muutettava mm. yhteensopivaksi moottoritiesuunnitelman kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. huoltoasemalle on osoitettava uusi sijoituspaikka. Työ alkaa vuonna 2009. 10
POHJOINEN KIRKKONUMMI VALMIIT JA VIREILLÄ 2007 Perälänjärven asemakaavanmuutos oli luonnoksena nähtävänä talvella 2007. Ehdotusvaiheessa hankkeeseen liitetään myös vuonna 2003 käsittelyssä ollut korttelin 212 muutos. Kaavan ajantasaisuus tarkistetaan mm. vesihuollon järjestämiseksi ja liikennejärjestelyjen osalta. Kaavanmuutoksessa on myös osoitettu varaus Espoo-Vihti-Lohja ratalinjalle. (Mikael Pettersson) Suonsyrjän muutosluonnos valmistui syksyllä 2007, jonka jälkeen siitä on saatu maanomistajien mielipiteet. Myös tämä kaavahanke on pantu vireille vesihuollon rakentamisen ja liikennejärjestelyjen parantamisen johdosta. (Mikael Pettersson) Vuorenmäen koulun ja urheilupuiston asemakaavan muuttaminen aloitettiin loppuvuodesta 2007. Muutoksella mahdollistetaan uuden koulun ja päiväkodin rakentaminen Veikkolaan. Muutosehdotus oli nähtävänä talvella 2008. ALOITETAAN 2008-2009 Kunnanvaltuuston kahdeksi vuodeksi sitovana hyväksytyn kaavoitusohjelman mukaisesti seu- raavat kaavoitushankkeet aloitetaan vuosina 2008 2009: Kylmälän osayleiskaavan laatiminen aloitetaan vuonna 2008. Kunnan kylistä alueen asukasluku kasvaa selvästi nopeimmin ja rakentamispaine alueella on suuri. Maankäytön ohjauksen tavoitteena on eheyttää kylärakennetta, ohjata asuminen sille sopiviin paikkoihin sekä osoittaa riittävät virkistysalueet ja johdonmukaiset ulkoiluja ratsastusreitit. Samalla tutkitaan liikenneturvallisuuden ja joukkoliikenteen parantamismahdollisuuksia ja selvitetään alueen palvelutarve mm. vesihuolto. Kurkgård, ranta-asemakaavan muuttaminen nykytarpeita vastaavaksi tullee ajankohtaiseksi 2009. KAAVAHANKKEET 2010-2012 Kunnanvaltuuston ohjeellisena hyväksymässä kaavoitusohjelmassa seuraavat kaavojen laadinnat on mainittu aloitettavaksi: Aavarannan asemakaavan muutos Veikkolanpuron 2. vaiheen asemakaava Veikkolan osayleiskaava Kalljärven länsirannan asemakaava 11
YLEISKAAVA Yleiskaavan muuttamiseen EO/M alueilla jatkuu vuoden 2008 aikana. Toinen alueista sijaitsee Honskbyssä ja toinen Eestinkylässä. Muutosehdotus oli nähtävänä syksyllä 2007. (Mikael Pettersson) UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA, VAIHEKAAVAEHDOTUS Kirkkonummen kunta kuuluu Uudenmaan liittoon, joka koostuu 24 kunnan kuntayhtymästä. Liiton tehtäviin kuuluu maakuntakaavoitus Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan maakuntakaavan 14.12.2004 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 8.11.2006. Maakuntakaavaa täydennetään parhaillaan ensimmäisellä vaihekaavalla, jonka aihekokonaisuuksia ovat: - jätehuollon alueet pitkällä aikavälillä - kiviaineshuollon aluetarpeet - laajat yhtenäiset metsäalueet - hiljaiset alueet - moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet - liikenteen varikot ja terminaalit Palautetta ensimmäisestä vaihekaavasta voi toimittaa Uudenmaan liittoon valmistelun kaikissa vaiheissa. Lisätietoja: Uudenmaan liitto Aleksanterinkatu 48 A, 00100 HELSINKI Puh: 4767411 www.uudenmaanliitto.fi Suunnittelupäällikkö Kaarina Rautio Suunnitteluavustaja Arja Reinikka LIIKENNESUUNNITTELU Kaavoitus ja liikenne ovat osallistuneet useisiin ylikunnallisiin hankkeisiin kuten esim. Turunväylän ja Espoo-Lohja radan (ELVI) liikennekäytäväselvitykseen, kantatien 51 moottoritiehankkeeseen ja etenkin kantatien ja Kehä III:n risteysalueen kehittämiseen osana Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavoitusta. Lisäksi kunnan edustajat ovat osallistuneet asiantuntijajäseninä YTV:n vetämään pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (PLJ). 12
Kirkkonummen kunnan tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma hyväksyttiin vuoden 2008 alussa. Suunnitelman toteuttamiseksi kunta on käynnistänyt vuonna 2008 em. suunnitelman jatkotyönä Turvallinen, esteetön ja terveyttä edistävä liikkuminen hankkeen. Käynnistyneen hankkeen tavoitteena on sisäisten ja ulkoisten kevytliikenneyhteyksien kehittäminen. Hanke toteutetaan kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan yhteistyössä Tiehallinnon kanssa kattava, turvallisuutta lisäävä ja terveyttä edistävä kevyen liikenteen väylien verkosto kaavoitetuilla alueilla ja keskeisten liikenneväylien yhteyteen. Verkoston toteuttamiseksi laaditaan kevytliikenneväylien rakentamisohjelma vuosille 2009-2013. Toisessa vaiheessa keskitytään luontopoluston suunnitteluun sekä kevyen liikenteen väylästön ja ulkoilureittien yhteensovittamiseen. Kunnan vuonna 2006 perustetun liikenneturvallisuustyöryhmän toiminta jatkuu aktiivisena. Vuoden 2007 aikana kunta on jatkanut neuvotteluja YTV:n kanssa joukkoliikenneyhteistyön kehittämisestä tavoitteena liittyä pitkällä aikavälillä YTV-alueeseen. Kirkkonummi liittyi YTV:n taksa- ja lippujärjestelmään vuoden 2007 alussa junaliikenteessä. Keväällä järjestelmä laajeni Veikkolan suunnan linja-autoliikenteeseen. Eteläisen Kirkkonummen linja-autoliikenne tuli 1.3.2008 kokonaisuudessaan YTV:n taksa- ja lippujärjestelmän piiriin. Näin koko Kirkkonummen alueella on käytössä YTV:n lippujärjestelmä. YTV-matkakortin suosio on kasvanut tasaisesti. 13