Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä
Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten pahoinvoinnista aiheutuvat kulut maan keskitasoa korkeammat lastensuojeluun tullut uusia asiakasryhmiä: vanhemmat, jotka ovat avuttomia omassa kasvatustehtävässään tai perheitä, jotka ovat entistä haavoittuvampia puuttuvan läheisverkoston vuoksi
Häiriöpalvelumenot x 1000 Lasten ja nuorten häiriöpalvelumenot 8000 7000 6722 7090 7473 7 381 7 650 6000 5578 6123 5000 4313 4585 4000 3769 3000 2822 2000 2026 1000 0 Muutos ed. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 vuodesta % 39 % 34 % 14 % 6 % 22 % 10 % 10 % 5 % 5 % -1 % 4 %
Häiriöpalvelumenot Häiriöpalvelumenot sisältävät lastensuojelun avo- ja sijaishuollon, lasten- ja nuorten psykiatrian menot sekä sivistystoimen erityispalveluita kuten koulukotien ja kouluavustajien kustannuksia. Nk. häiriöpalvelumenojen käsitettä ja niihin laskettavia kustannuksia tullaan syksyn 2012 aikana vielä täsmentämään ja tarkemmin määrittelemään.
Palvelujen kehittäminen Ajoissa auttaminen edellyttää ehkäisevien tukipalvelujen vahvistamista peruspalveluissa (neuvolassa, päiväkodissa, koulussa) perheiden tavallisessa arkiympäristössä edellyttää kohtaamista, huolen tunnistamista, puheeksi ottamista vanhemman kanssa ja tarvittavien tukipalveluiden järjestämistä edellyttää toimintakulttuurin muutosta, poislähettämisen kulttuurista luopumista
Hyvinvointineuvolavaihtoehtoinen tapa auttaa perheitä Imatran hyvinvointineuvolapalvelulla tarkoitetaan sekä äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa että neuvolan perhetyöntekijöiden palveluja. Tavoitteena on asiakasperheiden hyvinvoinnin edistäminen. Terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä työskentelevät työparina
Henkilöstö vuonna 2009 osoitettiin pysyvä rahoitus 6 perhetyöntekijän palkkaukseen (n. 240 000 /v) henkilöstö: 6 terveydenhoitajaa ja 6 perhetyöntekijää (1 sosionomi, 2 sosiaalikasvattaja ja 3 psykiatriaan suuntautunutta sairaanhoitajaa) kokeneita, koulutettuja ammattilaisia tiimi on moniammatillinen resursseja ei otettu olemassa olevasta toiminnasta
Mikä muuttui? e-e työtä on saatavilla jo neuvolavaiheessa terveydenhoitajat uskaltavat havaita perheen tuen tarpeen aikaisemmin, koska tietävät perheen saavan tukea perhetyöntekijältä perheille tuen vastaanottamisen kynnys on matala, koska perhetyötä on saatavilla neuvolasta (tuttuus) palvelu on perheille maksutonta tukimuotona se on edullista verrattuna korjaavaan lastensuojelutyöhön on osa perheen kotiin vietäviä tukipalveluja
Palvelujen käyttöaste Yleinen kotipalvelu: käytettävissä 3 kodinhoitajan työpanos, asiakkaina 7 perhettä 30.9.2012 mennessä - käyttöä rajoittaa yleisen kotipalvelun maksullisuus (maksu määräytyy käyntikertojen, perheen koon ja asiakkaan maksukyvyn mukaan)
Hyvinvointineuvolan perhetyöntekijöiden kotiin viemä tuki 1.1. 31.8.2012 - perhetyön asiakkaana 37 perhettä - tukikäyntejä tehty 157 perheeseen - palvelujen piirissä n. 12,5 % neuvolan asiakasperheistä - varhaisen tuen mahdollistaa neuvolan tuttuus, maksuttomuus, matala kynnys
Neuvolatoiminta Imatralla on kuusi neuvolapiiriä, joiden neuvolavastaanotot on sijoitettu kahteen toimipisteeseen synnytyksiä on vuosittain noin 230 alle kouluikäisiä lapsia on noin 1600 perheellä on sama terveydenhoitaja sekä äitiys- että lastenneuvolassa terveystarkastukset toteutuvat asetuksen mukaisina
2007 2008 2009 2011 2012 Lastensuojelun tunnuslukuja 2006-2012 Pitkäaikaisesti sijoitettuja lapsia 31.12 Lastensuojelu n avohuollon asiakkaana Ls-ilmoituksia 83 81 70 75 71 (31.8) 485 499 487 453-396 400 412 450 - Ls- laitososto menot 2.3 ME 2.5 2.2 2.0 -
1. Perhetyöntekijöiden perustyö= perheen hyvinvoinnin edistäminen pt:t tekevät kotikäynnin kaikkiin ensimmäistä lasta odottaviin perheisiin raskauden aikana ja lapsen ollessa n. 2 kk ikäinen (tuttuus, matala kynnys) muille perheille kotikäyntejä tarjotaan kun huoli perheen hyvinvoinnista herää, tai perhe tuo itse esiin lisätuen tarpeen perhetyöntekijä ei vaihdu perheen muuttaessa kunnan sisällä (pysyvyys)
2. Perhetyöntekijän tukikäynnit =varhainen auttaminen erityisen tuen tarpeessa oleviin perheisiin, kun perheellä itsellään, terveydenhoitajalla, perhetyöntekijällä, tai muulla taholla on herännyt huoli perheestä kotikäyntejä (á 2-3h ) tehdään 1-5 kertaa perheen tarpeen mukaan niiden jälkeen arvioidaan jatkotuen tarve ja tehdään perhetyön palvelusuunnitelma
3. Suunnitelmallinen ja pitkäkestoinen perhetyö (erityinen tuki peruspalveluissa) perhetyö toteutetaan pääsääntöisesti parityönä kotikäynnin kesto 2-3h, perheen tarpeen mukaan 1-3 krt viikossa kestolle ei ole selkeää määräaikaa, työskentely on riittävän pitkäjänteistä avun tarpeen mukaan, myös aamu-, ilta- ja viikonloppukäyntejä
Perhetyön menetelmät vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen vahvistaminen mm. keskustelut, ohjaus/neuvonta, mallittaminen, arkiaskareiden yhdessä tekeminen Lapset Puheeksi -keskustelut vanhempien psyykkisen jaksamisen arvioiminen ja tukeminen palveluohjaus ja verkostotyö
Perhevalmennus Vertaisryhmät 5 x vuodessa avoimena ryhmänä ryhmät kokoontuvat iltaisin 3 kertaa ennen synnytystä toteutetaan terveydenhoitajan ja perhetyöntekijän yhteistyönä tavoitteena vanhemmuuden tukeminen
Hoivaa ja leiki Vertaisryhmät suljettu äiti-vauva (2-6kk)-ryhmä erityisen tuen tarpeessa oleville kokoontuu 8-10 kertaa viikon välein strukturoitu sisältö kullakin kokoontumiskerralla (à 1,5h) tavoitteena äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen tukeminen
Vertaisryhmät Vahvuutta Vanhemmuuteen perheryhmä ensimmäisen lapsensa (4 6kk) saaneille vanhemmille, suljettu ryhmä kokoontuu iltaisin 12 kertaa 2 viikon välein ( à 1,5h) strukturoitu tilaisuuksien sisältö toteutetaan yhteistyössä MLL:n kanssa tavoitteena vanhemmuuden tukeminen www.imatra.fi
Vertaisryhmät paikkakunnalle muuttaneille, vailla lähiverkostoa oleville perheille äiti-lapsi tapaaminen x 2 jatkotapaamiset ryhmä järjestää omatoimisesti, tilat kaupungilta
Isäryhmä Vertaisryhmät suljettu ryhmä pienten lasten isille ryhmän koko: 6 8 isää 5 kokoontumiskertaa 2 viikon välein tavoitteena isyyden, vanhemmuuden, parisuhteen ja isä-lapsi suhteen edistäminen
Kehitteillä Eroryhmä vanhemmille ja perheen lapsille yhdessä perheneuvolan kanssa Pilottihanke kahden alakoulun alueella: perhetyöntekijän tuki alakouluikäisten lasten vanhemmille 2013 - Perhekuntoutuksen käynnistäminen yhteistyössä perheneuvolan ja lastensuojelun sosiaalityön kanssa
Verkostoyhteistyö toiminta työparina terveydenhoitajan kanssa moniammatillinen asiantuntijatiimi, konsultaatiot 2 viikon välein tiimissä terveydenhoidon, sosiaalityön ja psykologityön asiantuntijoiden edustus tiivis yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa tarpeen mukaan yhteistyö myös esim.oppilashuollon, erikoissairaanhoidon, mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa
Onnistumiset yhteistyö Etelä-Karjalan Marttojen kanssa ryhmätoiminnan kehittäminen kehittämiseen motivoitunut henkilöstö asiakkaitten luottamuksen saaminen painetta korjaavaan toimintaan on saatu vähennettyä asiakasperheille on voitu tarjota tukea aikaisempaa enemmän ja varhaisemmassa vaiheessa www.imatra.fi
Haasteet perheiden motivointi intensiivisen tuen vastaanottamiseen jatkuvan kehittämisen tarve vs. perustehtävän säilyttäminen perhetyön tavoitteellisuuden vahvistaminen toiminnan selkiyttäminen yhteistyötahoille varhaisen tuen vaikuttavuuden osoittaminen, mittareiden kehittäminen