Hyvinvointineuvolan toimintamalli

Transkriptio

1 Hyvinvointineuvolan toimintamalli Hyvinvointipalvelut Toimialajohtaja Tiina Kirmanen

2 Uudistusten käynnistyminen Ovatko nykyiset hallintorajat enää ollenkaan toimivia? Todettiin, että silloinen sektoroitunut palvelurakenne ei toimi varsinkaan lasten ja perheiden palveluissa Onko keskittämällä huomio sektorirajat ylittävään yhteistyöhön vain vahvistettu toimimatonta rakennetta? Kuka johtaa lasten, nuorten ja perheiden palveluja kaupungissa? Kuka johtaa kaupungin lapsipolitiikkaa? Tiedetäänkö edes lapsi- ja perhepalveluiden kustannukset ja niiden rakenne? Kuka resurssien käyttöä ja kohdentamista allakoi? Voimavaroja ja osaamista paljon, mutta ammattihenkilöiden tuki on etääntynyt perheiden arjesta Yksittäiset kehittämishankkeet tai työmenetelmien uudistukset eivät auta, vaan toimintakulttuurin on uudistuttava läpi koko palvelujärjestelmän, siellä missä lapsia, nuoria ja perheitä kohdataan

3 Väestön sosioekonominen kehitys ja kaupungin kiristyvä talous pakottivat uudistuksiin Tehtiin näkyväksi: se, miten paljon kaupunki käyttää rahaa lasten ja perheiden palveluihin se, kuinka paljon tuosta rahasta käytetään häiriöiden ja ongelmien hoitoon se, kuinka paljon rahaa käytetään hyvin pienen kuntalaismäärän palveluihin Lisäksi hyväksyttiin se, että jo syntyneiden ongelmien hoitoa ei voi lopettaa (eikä heti edes vähentää) vaikka samaan aikaan on panostettava ongelmien ehkäisyyn

4 Mitä ongelmien hoitaminen maksaa? (Versio 1) x Lasten ja nuorten häiriöpalvelumenot

5 Aluksi vähän rakenteista:

6 Imatran hyvinvointipalvelut Sivistystoimi ja sosiaali- ja terveystoimi yhdistyivät alkaen Johtaminen perustuu sisäiseen ja ulkoiseen sopimusohjaukseen Kaikki hyvinvoinnin peruspalvelut samaan palveluorganisaatioon yhden johdon alle Johtamisen uudistuminen (ei johdeta virastoja vaan palveluprosesseja)

7 Hyvinvointipalvelut - palvelut Lasten ja nuorten palvelut Vapaaaikapalvelut Psykososiaaliset palvelut Hoito- ja hoivapalvelut Palvelujohtaja Ulla Laine Palvelujohtaja Ulla Laine Palvelujohtaja Anne Korhonen Palvelujohtaja Kati Homanen Kasvatus- ja opetuspalvelut Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Avopalvelut Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Aikuissosiaalityö ja työllistämispalvelut Ympärivuorokautinen hoito ja hoiva Tukipalvelut Vammaispalvelut ja kehitysvamma-palvelut

8 Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut palvelupäällikkö Kirsi Leinonen Hyvinvointi- neuvola Perheneuvola Lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuolto Oppilashuolto Nuorisopalvelut Nuorten psykiatrinen ja päihdehoitotr Nuppi Puheterapia Lastensuojelun perhetyö Koulu- ja opiskelijaterv.huolto Lasten- ja nuorten- koti Mansikkarinne Yhteensä 91 työntekijää

9 Sitten palataan tärkeimpään eli lapsiin ja perheisiin.

10 Idea Lasten ja perheiden valuminen lastensuojelun asiakkaaksi on pysäytettävä vahvistamalla yleispalveluissa tarjottavaa tukea Toiminta-ajatuksen ja rakenteiden uudistaminen koko palvelujärjestelmässä: yhteinen näky Ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisy Perheiden ja lasten on saatava yleispalveluista ajoissa riittävä tuki kasvatustyöhönsä ja arjen perusasioiden sujumiseen (pois poislähettämisen kulttuurista) Erityispalveluiden tärkein tehtävä on tukea yleispalveluja em. tehtävässä (perus- ja erityspalveluiden suhteen muuttaminen) Tuki kehitysyhteisöihin, matalat kynnykset, tuki annetaan silloin, kun lapsi tai vanhemmat kohdataan Ongelmakeskeisyydestä (ratkaisukeskeisyydestä) koko perheen tukeen: Palvelujen saamisen peruste ei ole ongelma tai diagnoosi vaan tuen tarve Järjestelmien ja niiden välisen yhteistyön kehittämisestä perheiden tuen kehittämiseen

11 Toteutus Äitiys- ja lastenneuvola tavoittaa odottavat perheet ja alle kouluikäisten perheet käytännössä 100 %, luotettu, leimaamaton, matalan kynnyksen palvelu Käynnistettiin hyvinvointineuvola alkaen Hyvinvointineuvolalla tarkoitetaan perinteistä äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa + perhetyötä Kuusi perhetyöntekijää terveydenhoitajien työpariksi (sosionomi, 2 sosiaalikasvattajaa ja 3 psykiatriaan suunt. sairaanhoitajaa) Ei hanke, vaan alusta alkaen pysyvä rahoitus. Lisäinvestointi. ( Hankkeilla neutralisoidaan laajemmat muutospaineet Matti Rimpelä 2014) Konkreettinen apu perheiden kotona ja muissa kehitysyhteisöissä oppiminen ja muutos tapahtuvat arjessa, ei asiakkaana vastaanotoilla Pienin mahdollinen, mutta riittävä tuki. Vahvuuksien ja suojaavien tekijöiden etsiminen ja vahvistaminen, erityisesti verkostot. Lisäksi tarjolla maksutonta kodinhoitoapua (kaksi kodinhoitajaa)

12 Toteutus Koko lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmän ja toimintaajatuksen uudistaminen: Perheet ovat yhteisiä Johtamisen, erityisesti lähijohtamisen, merkitys ratkaiseva

13 Hyvinvointineuvolan perhetyö (tuen porrastus): 1. Perustyö: kotikäynnit kaikille ensimmäisen lapsen perheille, perhevalmennus, vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmät (universaalipalvelu) 2. Tukikäynnit: kohdennettu työ enemmän tukea tarvitseville, kotikäynnit, Hoivaa ja Leiki ryhmät, isäryhmät, eroryhmät (varhainen tuki/pienimuotoinen lisätuki) 3. Perhetyö: perheiden kotona toteutettu intensiivinen tavoitteellinen tuki, perhekuntoutus (yhteistyössä lastensuojelun perhetyön kanssa), tarpeenmukainen yhteistyö erityistason palveluiden kanssa (intensiivinen tuki)

14 Perhetyöntekijän perustyö esittäytyminen neuvolan vastaanotolla kotikäynti kaikkiin ensimmäistä lasta odottaviin perheisiin raskauden aikana ja uudelleen 0 2 kuukautta lapsen syntymän jälkeen reflektiivinen keskustelu vanhemmuudesta voimavaramittaristojen pohjalta yhteenvetona syntyvä vanhempien ja perhetyöntekijän arvio perheen voimavaroista muodostaa pohjan jatkosuunnitelmalle

15 Perhetyöntekijän tukikäynnit tukikäyntejä tarjotaan matalalla kynnyksellä aina silloin, kun perheellä itsellään, terveydenhoitajalla, perhetyöntekijällä, tai muulla taholla (esim. varhaiskasvatus tai koulu) on herännyt huoli perheestä kotikäyntejä (á 2-3 h ) tehdään 1-5 kertaa perheen tarpeen mukaan, niiden jälkeen arvioidaan jatkotuen tarve Lapset puheeksi keskustelut, tarvittaessa verkostotyö, tiimikonsultaatio Palveluohjaus

16 Intensiivinen perhetyö aloitetaan tarvittaessa perhetyötä toteutetaan ja sitä arvioidaan yhdessä perheen ja terveydenhoitajan kanssa laaditun tavoitteellisen suunnitelman mukaisesti perheen omia voimavaroja tukien kotikäynnit (á 2 3 h) toteutetaan joustavasti perheen tarpeen mukaan 1-5 kertaa viikossa, tarvittaessa myös aamu-, ilta- ja viikonloppukäynteinä kestolle ei ole ennalta määriteltyä määräaikaa, työskentely on riittävän pitkäjänteistä perheen tarpeen mukaan (kuitenkin aina suunnitelmallista ja määräaikaista) toteutetaan perhetyöntekijöiden parityönä

17 Perhetyön aloitus esimerkiksi, kun odottavilla vanhemmilla ei ole mielikuvaa tulevasta vauvasta perheessä on erityishoitoa tarvitseva vauva/lapsi vanhemman voimavaroja heikentää sairaus, väsymys/uupumus, mielenterveys- tai päihdeongelmat perheen toimintakyky on heikentynyt (elämäntilanteen muutokset, parisuhteen ongelmat/ero, läheisverkoston tuen puute, työttömyys, talousvaikeudet) arki ei suju lapsen kannalta suotuisasti: tarvitaan tukea ja ohjausta lapsen hoitoon/kasvatukseen sekä arkirutiinien hallintaan ja vahvistamiseen

18 Perhetyöntekijän tuki on esimerkiksi keskustelua, ohjausta/neuvontaa mallittamista lasten hoidossa, rajojen asettamisessa ja päivärytmin luomisessa arkiaskareiden tekemistä ja asioiden hoitoa yhdessä vanhempien kanssa vanhempien psyykkisen jaksamisen arviointia ja tukemista Palveluohjausta Parisuhteen hoitamisen tärkeydestä muistuttamista ja siinä tukemista

19 Ryhmämuotoinen tuki Vuonna 2013 toteutuneet vertaisryhmät 4 perhevalmennusryhmää 2 Hoivaa ja leiki -ryhmää 1 Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmä 2 isäryhmää 1 eroryhmä 1 perhekuntoutus

20 Tuen kohdentumisen muutoksia Aluksi työssä painottui perustyön osuus: perustyö 70 % ja erityinen tuki 30 % Strateginen linjaus 2011: tukea kohdennetaan enemmän tukea tarvitseville Vuonna 2013 perustyön osuus 18 % ja erityisen tuen 82 % Aluksi kohderyhmänä lasta odottavat ja alle 3-vuotiaiden lasten perheet, v kaikki neuvolaikäisten lasten perheet ja 2013 alakouluikäisten lasten perheet Perhe voi olla samanaikaisesti myös lastensuojelun asiakkaana Perhetyöntekijöiden kotikäyntejä v yhteensä 431 perheeseen

21 Toiminnan jatkuva uudistaminen Universaalipalvelu vs. kohdennettu tuki Enemmän tukea niille perheille, jotka sitä eniten tarvitsevat Verkostotyötä ja monialaista työtä kehitetään jatkuvasti (myös järjestöt, esim. Martat!) Vaikuttavuuden ja vaikutusten mittaaminen ja raportointi Sijaishuollon piirissä olevien lasten ja nuorten määrä edelleen korkea, mutta alenee johdonmukaisesti Ammattikuntien heimoajattelun murtaminen edelleen haaste

22 Lastensuojelun tunnuslukuja Imatralla /2014 Pitkäaikaisesti sijoitettuja lapsia ja nuoria Lastensuojelun avohuollon tukitoimet: lapsia ja nuoria Lastensuojeluilmoituksia Lastensuojelun laitosostopalvelumenot (milj. euroa) 2,3 2,5 2,2 2,0 1,8 1,2 Ennuste 0,8 M Perhehoitoon sijoitetut % kaikista sijoituksista

23 ELÄMÄÄ JA ONNEA Saimaan sylissä, Vuoksen varrella